Lisärahoitusta elinvoimaisemman ja avoimemman Suomen puolesta

/0 Comments/in , , , , /by

Tulevaisuuteen suuntaava Suomi tarvitsee sekä yhteisöllisyyttä että talouskasvua. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että RKP:n eduskuntaryhmä on onnistunut ensi vuoden budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä ohjaamaan rahoitusta toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa.

– Avoin ja vastaanottava Suomi, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja osallisiksi, on yhteiskunta, jossa halutaan elää. Se on myös yhteiskunta, jota halutaan olla mukana rakentamassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siksi lisämäärärahoista Rasmus ry:lle yhdistyksen antirasistisen työn jatkamiseksi. RKP:n eduskuntaryhmä on myös turvannut Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa.

Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin tärkeän roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa. Musiikki- ja kulttuuriala vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja luo työpaikkoja.

– Vahvistamalla luovien alojen kansainvälistä ulottuvuutta investoimme samalla uusiin työpaikkoihin ja kasvatamme vientisektoria, Adlercreutz toteaa. 

– Suomella on loistavia muusikoita ja luova musiikkiala. Globaali musiikkimarkkina kasvaa, ja kun naapurimaanamme on musiikkiviennin suurvalta Ruotsi, Suomella on kaikki edellytykset olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin, hän jatkaa.

Elinvoimainen Suomi edellyttää myös panostuksia infrastruktuuriin. Länsi-Uudellamaalla useat hankkeet ovat nyt saaneet rahoitusta: maantie 11245 (Kabanovintie Kirkkonummella) päällystetään uudelleen, valtatie 25 saa lisää valaistusta ja kantatie 51:llä selvitetään kaistajärjestelyjen ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien toimien mahdollisuuksia.

– Nämä ja monet muut panostukset vahvistavat Suomen elinvoimaa, ja RKP:n kädenjälki näkyy niissä selvästi, Adlercreutz sanoo.

Meillä on enemmän potentiaalia kuin uskallamme nähdä

/0 Comments/in , , , , , /by

Menestys on ehkä enemmän korviemme välissä kuin ymmärrämmekään.

Kävin viime viikolla Thaimaassa ja Singaporessa. Tapasin paljon koululaisia – uteliaita, avoimia, ystävällisiä ja osaavia nuoria. Singapore on huomattavan kehittynyt maa. Thaimaa on ottanut isoja askelia viime vuosikymmeninä mutta maan sisäiset erot ovat suuret. 

Mieleeni nousi ajatus siitä, miten me Suomessa välillä puhumme ihmisistä. 

Aiemmin syksyllä keskustelimme “kehitysmaaperäisestä maahanmuutosta” ja jopa “ihmisten laadusta”. Taustalla lienee ajatus siitä, että olisimme Suomessa monella tavalla muita parempia.

Kun kohtasin näitä nuoria, se ajatus ei käynyt mielessä. Lapset ja nuoret ovat joka puolella maailmaa samanlaisia.

Näillä matkoilla huomaan usein, miten vahvaa paikallinen yhteisöllisyys on. Kunnianhimoa löytyy myös. Nuoret näkevät koulutuksen tienä eteenpäin – ja se taas näkyy valmiutena tehdä työtä ja oppia.

Kun tarkastelee Suomeen suuntaavaa maahanmuuttoa ja erityisesti maahanmuuttajien koulutustasoa, voi todeta esimerkiksi sen, että heidän koulutustasonsa ei merkittävästi eroa suomalaisten koulutustasosta. Ei edes silloin, kun tarkastellaan pelkästään turvapaikkaprosessin kautta tulleita. Tämä ilmenee THL:n tutkimuksista.

Silti meillä elää sitkeä käsitys, ettei muualla – tai muualta tulevilla – osaaminen riitä. 

“Not invented here” -ilmiö näkyy monessa paikassa. Muualla hankittua koulutusta emme aina tunnista tai arvosta.

Toinen havainto maailmalta: Suomella on poikkeuksellisen hyvä maabrändi. Suomea arvostetaan, ja meihin katsotaan paikoin jopa ylöspäin.

Ajattelen, että näin vahvalla brändiedulla pitäisi kyetä tekemään enemmän.

Kun seuraa Suomen talous- ja tulevaisuuskeskustelua, näköalattomuus iskee silmille. Jos uskoisimme itseemme yhtä paljon kuin singaporelainen pankkiiri tai thaimaalainen koulun rehtori meihin uskoo, meillä ei olisi huolta huomisesta.

Emme luota muiden osaamiseen, mutta emme myöskään omaan osaamisemme tai omiin vahvuuksiimme. Tämä on paradoksaalinen ja tuhoisa kierre, josta meidän on päästävä ulos.

Singapore päätti aikoinaan houkutella investointeja ja onnistui. Loppu on historiaa, joka näkyy esimerkiksi siinä, etä vuonna 2015 Suomen kanssa tasoissa ollut BKT per capita nyt keikkuu ihan eri sfääreissä. Suomella olisi kyky samaan ja meillä on siihen myös edellytykset.

Verotuksemme ei ole matala, mutta meillä on toimiva hallinto, olematon korruptio, kohtuullisen kevyt byrokratia, turvallinen yhteiskunta, puhdas luonto, koulutettu väestö sekä kunnossa oleva työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Nämä ovat merkittäviä kilpailu- ja hyvinvointitekijöitä ja näistä lähtökohdista meidän pitäisi pystyä houkuttelemaan Suomeen niin investointeja kuin ihmisiäkin. 

Lasimme on enemmän kuin puoliksi täynnä ja tämä meidän pitää nyt vain sisäistää.

Myönteisiä päätöksiä hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä

/0 Comments/in , , , , , , /by

Hallitus teki tänään päätöksen vuoden 2026 täydentävästä budjettiesityksestä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz näkee esityksessä paljon myönteistä ja on erityisen tyytyväinen uusiin infrapanostuksiin sekä vahvaan tukeen Ukrainalle uudella 100 miljoonan euron paketilla.

– Olen iloinen, että RKP onnistui neuvottelemaan lisämäärärahoja rantaradan junaliikenteen lisäämiseksi: voimme nyt aloittaa kaksi päivittäistä suoraa vuoroa Helsingistä Hankoon. Rantarata on tärkeä kulkuyhteys Länsi-Uudellamaalla, ja on erittäin hyvä, että voimme lisätä liikennettä ja siten parantaa vapaa-ajan- ja työmatkaliikkumista, sanoo Adlercreutz.

– Myös kantatie 51:n kehittäminen etenee, sillä hallitus ehdottaa 0,4 miljoonaa euroa Vuohimäen eritasoliittymän suunnitteluun. Suomen ja Ruotsin rajayhteistyö pohjoisessa vahvistuu myös henkilöjunaliikenteellä Tornion ja Haaparannan välillä – asia, josta pohjoismaisen yhteistyön ministerinä iloitsen, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz on tyytyväinen myös siihen, että elokuvatuotannon tuen taso voitiin palauttaa. Tämä tarkoittaa, että aiemmin päätettyä tuen leikkausta ei toteuteta. Täydentävä budjettiesitys sisältää myös päätöksiä, jotka vahvistavat koulutusta.

– Korkeakoulujen opiskelupaikkoja lisätään tilapäisesti vuodelle 2026, ja uudet paikat kohdennetaan koulutuksiin, jotka tukevat talouskasvua. Lisäksi nuorille, jotka ovat suorittaneet toisen asteen mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Hallitus parantaa näin koulutusmahdollisuuksia.

– Hallitus panostaa myös 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden kehittämishankkeisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamalleista. RKP on pitkään työskennellyt omalääkärimallin puolesta, ja olen iloinen, että voimme tämän päätöksen myötä edistää näiden kehittämistä. Lisäksi määrärahoja kohdennetaan sen varmistamiseen, että vihreän siirtymän hankkeiden lupaprosessit ovat nopeita ja sujuvia – tämä on keskeinen asia Suomen kilpailukyvyn kannalta, sanoo Adlercreutz.

Hyvinvointialueiden epäonnistunut rahoituslaki on korjattava!

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson katsovat, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskeva laki on avattava ja korjattava. Heidän mukaan rahoituslain puutteet ovat käyneet yhä selvemmiksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman tuomion myötä. Tuomiossa todetaan, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 ovat lainvastaisia.

– Etelä-Karjalan tapauksen on toimittava herätyskellona. Edellinen hallitus sääti epäonnistuneen hyvinvointialueiden rahoituslain. Mutta nykyisen hallituksen on tässä tilanteessa kannettava vastuuta ja korjattava puutteet. Nyt meillä on käsillä kestämätön tilanne, jossa kirjanpitomaiset pykälät vaikuttavat olevan tärkeämpiä kuin suomalaisten oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan. Hallituksen ja opposition välisen piikittelyn sijaan suomalaiset ansaitsevat ratkaisuja ongelmaan, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Otto Andersson.

– Nykylainsäädäntö on tuomioistuimen tulkinnan mukaan vaarassa johtaa hyvin huolestuttavaan kehitykseen koko Suomessa. Hyvinvointialueiden virkakunnalla sekä päättäjillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko he joutuvat valmistelemaan alijäämäisen budjetin, jolla turvataan palvelut – mikä ei kuitenkaan ole sallittua hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi. Toinen vaihtoehto on laatia nollabudjetti leikkaamalla rajusti palveluita, mikä taas voi vaarantaa kansalaisten perustuslain mukaisen oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä on täysin kestämätön tilanne, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Ristiriita on luonut epävarmuutta lain tulkinnan ja soveltamisen kannalta.

– Jo keväällä oikeuskansleri totesi, että hyvinvointialueet eivät voi jättää lainmukaisia palveluja tarjoamatta vaikka heillä onkin velvollisuus kattaa budjettivaje. Viimeistään nyt tämä pitää ottaa vakavasti, sanoo Andersson.

– Rahoituksen tulee tulevaisuudessa olla paremmin ennakoitavissa kuin mitä se on tänä päivänä. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä hyvinvointialueiden on hankala arvioida rahoituksen tarkkaa tasoa. Esimerkiksi muutokset diagnoosien määrissä yhdellä hyvinvointialueella vaikuttavat myös muiden alueiden rahoitukseen. Rahoitus muodostaa perustan kaikelle toiminnalle ja siksi on tärkeää, että malli perustuu pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen. Lisäksi rahoitukseen vaikuttavien indikaattoreiden määriä tulee tarkastella uudelleen, Adlercreutz sanoo.

Haamudiagnoosit johtavat suureen eriarvoisuuteen hyvinvointialueiden välillä

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta muun muassa alueen asukasluvun ja tarpeen perusteella. Yksi tekijöistä perustuu hyvinvointialueiden ilmoittamien diagnoosien määrään. Järjestelmä on herättänyt syvää huolta siitä, että se voi luoda kannustimia diagnoositehtailuun.

– On käynyt selväksi, että nykyjärjestelmä kannustaa hyvinvointialueita tekemään enemmän diagnooseja. Se ei hyödytä yksilöä eikä hoitojärjestelmäämme. Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava ihmisten todelliseen hoidon tarpeeseen. Tarvitsemme järjestelmän, joka palkitsee hyvästä hoidosta ja ennaltaehkäisevästä työstä – ei rekistereistä löytyvistä diagnoosimääristä, sanoo Adlercreutz.

– Nyt ne alueet palkitaan, jotka tekevät eniten diagnooseja. Se on paitsi kestämätöntä, myös epäreilua. Jos hyvinvointialueiden rahoitus jaetaan virheellisen tietopohjan perusteella, niin se tarkoittaa samalla sitä, että raha ohjautuu pois sellaisesta hoidosta ja palvelusta, jonka tarve on todellinen, sanoo Andersson.

Turvaamme ylioppilastutkinnon rahoituksen

/0 Comments/in , , , , , /by

Vuoden 2025 talousarviossa Ylioppilastutkintolautakunnan määrärahaa pienennettiin 787 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia vuoden 2024 menoista. Suurin osa lautakunnan toimintamenoista koostuu asiantuntijoille maksettavista palkkioista kokeiden laatimisesta ja koesuoritusten arvostelusta.

Ylioppilastutkintolautakunta tiedotti keväällä 2025, että talouden sopeutustoimet vaikuttaisivat ylioppilastutkinnon järjestämiseen vuodesta 2026 alkaen. Vuosien 2026–2027 säästöt olisi katettu muun muassa alentamalla sensoreiden arvostelupalkkioita viidellä prosentilla sekä kehittämällä kokeiden rakenteita ja tehtävätyyppejä siten, että arvostelutyön määrä vähenisi. Tämä olisi tarkoittanut avovastausten määrän vähentämistä, monivalintatehtävien lisäämistä sekä vastausten merkkimäärien rajoittamista.

Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on siksi päättänyt, että täydentävässä talousarvioesityksessä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön sisäinen määrärahojen siirto, joka kattaa vuoden 2025 talousarviossa tehdyn sopeutuksen.

– Ylioppilastutkinnolla on suuri merkitys. Sen tulee mitata tietoja ja sivistystä kokonaisvaltaisesti. Rahoituksen turvaamisen tavoitteena on varmistaa, ettei äkillisiä säästötoimenpiteitä tarvitse toteuttaa tavalla, joka vaikuttaisi tutkinnon sisältöön tai rakenteeseen, sanoo Adlercreutz sanoo.

– Tavoitteena on, ettei monivalintatehtävien käyttöä laajenneta aiemmin ilmoitetulla tavalla, eikä vastausten sallittua pituutta lyhennetä esimerkiksi äidinkielen kokeessa tai muissa aineissa, Adlercreutz sanoo.

Koulutus ja sivistys hallituksen budjetin 2026 keskiössä

/0 Comments/in , , , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esitteli tänään opetusministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksen eduskunnan budjettikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tehdään panostuksia, joilla pyritään vahvistamaan laatua, tasa-arvoa ja uskoa tulevaisuuteen.

– Hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen vuoden 2026 budjetissa. Vahvistamme peruskoulua ja varhaiskasvatusta, panostamme kieliin ja tasa-arvoon sekä turvaamme koulutuksen koko maassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden onnistua, Adlercreutz sanoo.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa lisää resursseja esimerkiksi oppimisen tuen uudistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varataan 6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen. Myös puoliväliriihen päätökset vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten kielten oppimista toteutetaan.

– Koulun kielen osaaminen on oppimisen edellytys. Hallitus panostaa nyt siihen, että maahanmuuttajilla on siihen tarvittavat edellytykset. Siksi panostamme suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja vahvistamme valmistavaa opetusta, Adlercreutz sanoo.

Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, lukiokoulutuksessa se tuli voimaan jo tämän syksyn alussa.

– Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä, vähentää keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus valmistua. Lisäksi varmistamme, että opetus on laadukasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös tyytyväinen siihen, että kahdeksanvuotinen pilottihanke, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat nykyistä laajemmin sovittaa koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeisiin, käynnistyy ensi vuonna.

Ensi vuoden budjetti vahvistaa kasvua ja ostovoimaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Hallitus on eilen hyväksynyt budjettiesityksensä ja tänään siitä käydään keskustelua eduskunnan täysistunnossa. RKP:n kädenjälki näkyy budjettiesityksessä selvästi. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen sekä puoliväliriihen että budjettiriihen tuloksiin, erityisesti ottaen huomioon jo toteutetut mittavat säästöt.

Budjettiesitys sisältää useita panostuksia, joita RKP on edistänyt.

– Äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 170 eurosta 210 euroon, turvakotipaikkojen määrää lisätään, arvonlisäveroa lasketaan tietyissä tuotteissa ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan. Nämä ovat tärkeitä panostuksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin myös nuorten mahdollisuuksia vahvistavat toimet:

– Sovimme myös nuorille suunnatun työllistymissetelin käyttöönotosta. Se on tärkeä toimenpide, joka auttaa nuoria ottamaan ensimmäisen askeleen työelämään. Samalla tuetaan opiskelijalounaita entistä enemmän, mikä on konkreettinen panostus opiskelijoiden arkeen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus esittää lisäksi veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä ylimmän marginaaliveron alentamista 52 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan verohuojennuksia Suomeen palaaville suomalaisille ja avainhenkilöille sekä helpotuksia perintöverotukseen, sillä perintö- ja lahjaveron rajoja nostetaan niin, että harvempi pieni perintö ja lahja on verotuksen piiriissä.

– Hallituksen vero- ja kasvutoimet ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme talouskasvun luomiseksi ja jotta Suomi pääsisi jälleen jaloilleen, Adlercreutz sanoo.

RKP tekee tulospohjaista ja arvojemme mukaista politiikkaa

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. Puheessaan puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti, että RKP toimii johdonmukaisesti arvojensa ja äänestäjiltä saamansa luottamuksen pohjalta, riippumatta hallituskoalitiosta. Tämä näkyi myös budjettiriihen tuloksissa.

– Lähtöasetelmat olivat haastavat, mutta tulokseen voimme kuitenkin olla tyytyväisiä. Onnistumme estämään lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä kuntien valtionosuuksiin, jotka olisivat kohdistuneet koulutukseen. Lisäksi teemme 20 miljoonan euron panostuksen humanitaariseen kriisiapuun, josta 5 miljoonaa Gazaan – Suomen kehitysyhteistyön taso säilyi siis ennallaan, sanoo Adlercreutz.

– Ensi vuoden budjetissa toteutuu myös useampi veropoliittinen päätös, joka heijastaa RKP:n politiikkaa: pieni- ja keskituloisille tulee veronkevennyksiä, ylin marginaalivero lasketaan noin 52 prosenttiin sekä perintö- ja lahjaveron rajoja korotetaan, jotta useampi pienempi perintö jäisi verotuksen ulkopuolelle. RKP:n kädenjälki näkyy, sanoo Adlercreutz.

Puheessaan Adlercreutz sivusi myös Gazan järkyttävää tilannetta.

– Se, mitä Gazassa tapahtuu, on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä sitä voida puolustaa. RKP on tehnyt työtä hallituksen yhteisen linjan löytymiseksi siitä, että Suomi liittyisi niiden maiden joukkoon, jotka suunnittelevat Palestiinan tunnustamista ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa. Tuimme myös ulkoministeri Valtosen päätöstä, että Suomi liittyi New Yorkin julistukseen rauhanomaisen ratkaisun ja kahden valtion mallin puolesta, sanoo Adlercreutz.

– Israeliin kohdistuvaa painetta sotatoimien lopettamiseksi täytyy lisätä. Komission puheenjohtaja von der Leyen on ollut selkeä siinä, että myös EU:n assosiaatiosopimus Israelin kanssa tulee tässä tilanteessa jäädyttää. Se on tervetullut avaus ja näen tärkeänä, että meillä on laaja paletti toimia, joilla voimme luoda painetta Israelin suuntaan, sanoo Adlercreutz.

Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta

/0 Comments/in , , , , , , /by

Lukutaito on avain siihen, että ymmärrämme, miten maailma toimii. Kansainvälisenä lukutaitopäivänä opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa nostaa esiin lukutaidon merkityksen sille, että kaikki voivat yhdenvertaisesti osallistua yhteiskuntaan.

– Suomi on jo monien vuosien ajan painottanut, että lapsille ja nuorille annetaan vahvat valmiudet sekä lukemisessa että digitaalisessa osaamisessa. Hallitus on panostanut peruskoulun alempiin vuosiluokkiin ja vahvistanut lukemisen tukea. Kuluvasta lukukaudesta alkaen olemme lisänneet äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja alakoulussa, sillä juuri lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta, Adlercreutz sanoo.

Tämän vuoden teema, Lukutaidon edistäminen digitaalisella aikakaudella, korostaa, että lukutaito on nykyään paljon enemmän kuin vain paperilta lukemista ja kirjoittamista. Se tarkoittaa myös kykyä tarkastella tietoa kriittisesti, ymmärtää digitaalisia ympäristöjä ja tuottaa itse sisältöä turvallisesti ja osallistavasti.

– Suomessa olemme määrätietoisesti panostaneet digitaaliseen lukutaitoon, ja lapsemme saavat varhain valmiuksia ajatella kriittisesti ja analysoida tietoa. Samalla haasteita on yhä, sekä kansallisesti että globaalisti. Suomi on lukutaidossa maailman kärkeä, mutta samalla ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että satoja miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa edelleen on vailla lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja, Adlercreutz sanoo.

– Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta. Kun investoimme lukemiseen ja medialukutaitoon, investoimme lastemme ja nuortemme tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain siitä, mitä koulussa tehdään, vaan myös me vanhemmat voimme omalla esimerkillämme vaikuttaa asenteisiin lukemista kohtaan, Adlercreutz painottaa.

En svår ria med gott resultat 

/0 Comments/in , , , , , , /by

Om några veckor ger regeringen sin budget till riksdagen. Våra egna förhandlingar slutfördes i början av förra veckan i en situation där det både finns goda och sämre nyheter att ta avstamp i. 

Mitt i allt tumult både innanför och utanför våra gränser har man kunnat börja ana lite ljusningar också inom ekonomin. Samtidigt präglades budgetrian förberedelser också av en annan nyhet: Det att Fitch bedömning av Finlands kreditvärdighet sänktes i somras gjorde det helt klart att anpassningar måste göras, till en summa på en miljard euro på 2027 års nivå. 

Rians startskott avfyrades redan i början av augusti när finansministeriets budgetförslag kom. Bland annat det att ett stor del av de inbesparingar som föreslogs riktade sig till utbildningssektorn gjorde att förhandlingarna blev utmanande. Vi hade ett gemensamt mål, men olika syner på vad som är klokt och ändamålsenligt. 

Det resultat vi kom ut med är jag ändå nöjd med. Vi kunde undvika nedskärningar i social- och hälsovård och utbildningens finansiering rördes inte heller. Efter flera varv av anpassningar behövde vi inte heller gå åt den viktiga tredje sektorns finansiering. 

Nästa år ökar igen grundskolans anslag medan vi också kan sänka skatten på arbete för en stor del av befolkningen. Det är i linje med regeringens linje om att stärka de grundläggande färdigheterna i skolan samtidigt som vi stärker incitamenten för arbete och tillväxt. 

Vi tar också fram en modell för att sysselsätta ungdomar. Den första arbetsplatsen är enormt viktigt och en sysselsättningssedel kan sänka tröskeln att ge en ungdom en första chans i arbetslivet. Det här var något SFP drivit och nu går förslaget vidare ledsagat av en stark finansiering. 

För vår regions del betyder budgeten också att viktiga vägprojekt som Getbergets planskilda korsning och Prysmians avtag går vidare. Med tanke på de arbetsplatser som planeras i området är det viktigt att trafikarrangemangen också stöder tillväxten. 

Samtidigt som jag är nöjd med resultatet kan jag inte var glad över den diskussion som pågick kring budgetrian. 

Att vara politiker och riksdagsledamot innebär ett speciellt ansvar. Då kan man inte slänga ur sig vad som helst. Med ord formar vi verkligheten. Och ord som nedvärderar delar av befolkningen trasar sönder den gemenskap och det förtroende som vi är beroende av – också med tanke på den tillväxt vi behöver. 

Jag hoppas och förutsätter att alla nu tillsammans kan fokusera på det arbete som vi fått förtroendet att sköta – ett arbete för landets bästa.