Adlercreutz RKP:n puoluekokouksessa Vantaalla: Suomi tarvitsee tulevaisuudenuskoa ja vahvan RKP:n

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

RKP kokoontuu puoluekokoukseen Vantaalle 6.–7. kesäkuuta. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti linjapuheessaan tulevaisuudenuskon tarvetta, panostuksia koulutukseen sekä taloutta, joka luo mahdollisuuksia niin ihmisille kuin yrityksille.

– On helppoa takertua huoleen ja synkkiin otsikoihin – mutta totuus on, että toivoa on. Suomen talous näyttää varovaisia myönteisiä merkkejä ja yritykset eri puolilla maata kasvavat. Meillä on vahvuuksia, ja meidän täytyy uskaltaa luottaa niihin. Seuraava hallituskausi tulee olemaan monin tavoin haastava, mutta emme käännä kehitystä leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Tarvitsemme kasvua – ja siksi meidän on keskityttävä kasvun edellytysten vahvistamiseen, Adlercreutz sanoo.

– Investoinnit tehdään, innovaatiot syntyvät ja työpaikat luodaan yrityksissä. Siksi Suomen täytyy olla maa, jossa yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata. Ja kun yhä useammalla on työ, ei kasva vain talous – silloin kasvaa myös luottamus ja usko tulevaisuuteen.

Puheessaan Adlercreutz korosti erityisesti koulutusta tärkeimpänä voimavaranamme ja Suomen menestyksen perustana.

– Tällä kaudella olemme vahvistaneet peruskoulua, lisänneet työrauhaa luokissa ja varmistaneet, että oppilaat saavat tukea aiemmin. Kännykkäkielto on tuonut muutosta moniin kouluihin – lapset juttelevat ja leikkivät taas välitunneilla. Osaamistakuulla haluamme varmistaa, että sama suoritus saa saman arvosanan riippumatta siitä, missä päin maata käyt koulua. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka antavat lapsille ja nuorille paremmat ja yhdenvertaisemmat lähtökohdat, Adlercreutz sanoo.

– Mutta työ ei lopu tähän. Jokaisen peruskoulun päättävän lapsen tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea riittävän hyvin. Hyvät perustaidot ovat edellytys elämässä pärjäämiselle – sekä Suomen tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle. Lisäksi on tärkeää, että koko koulutuspolku toimi aina varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle. Sillä koulutus ei tarkoita, että kaikkien pitäisi valita sama tie, vaan että kaikilla on tie eteenpäin.

Adlercreutz painotti myös Pohjoismaiden roolia epävarmassa maailmassa ja tiiviimmän yhteistyön merkitystä.

– Kun maailma horjuu, Pohjolan on pysyttävä vakaana. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista, huippuyliopistoja ja yrityksiä, jotka kilpailevat globaalisti. Silti toimimme liian usein kuin pienet maat, vaikka meidän pitäisi esiintyä vahvana ja yhtenäisenä alueena. Siksi olisi aika Kalmarin unionille 2.0 – jossa oikeasti loisimme maailman integroituneimman alueen työn, koulutuksen ja innovaatioiden osalta, Adlercreutz sanoo.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on kymmenen kuukautta ja vaalikampanjaa käynnistellään. Adlercreutz korostaa RKP:n roolia sillanrakentajana aikana, jolloin poliittiset ääripäät vetävät eri suuntiin.

– Suomi ei tarvitse lisää pelkoa tai vastakkainasettelua. Suomi tarvitsee toivoa, yhteistyötä ja ratkaisuja, jotka näkyvät ihmisten arjessa. Suomi tarvitsee vahvan RKP:n – puolueen, joka tekee työtä avoimen, kaksikielisen ja osallistavan Suomen puolesta ja näyttää konkreettisilla tuloksilla, että tulevaisuus voi olla vielä parempi, Adlercreutz sanoo.

Puhe puoluekokouksessa Vantaalla 2026

/0 Comments/in , , , , /by

Olen seisonut monilla lavoilla poliittisen urani aikana. 

 

Mutta tänään – tänään olen motivoituneempi ja vakuuttuneempi kuin koskaan aiemmin.

 

Ja siitä saan kiittää teitä. 

 

Kulunut vuosi yhteistä strategia- ja visiotyötä on vakuuttanut minut: puolueemme potentiaali on valtava. Suurempi kuin ehkä itse uskommekaan. 

 

Mutta aloitan puheeni miehestä, joka puhui koko elämänsä ajan huonoa suomea.

 

Hän syntyi ruotsinkieliseen aatelisperheeseen. Palveli Venäjän armeijassa. Kirjoitti päiväkirjansa ranskaksi. Ja silti – tai ehkä juuri siksi – hän ymmärsi jotain, minkä me joskus unohdamme: kansaa eivät yhdistä kielet, joita se puhuu. Kansaa yhdistävät maa, jota se rakastaa, ja arvot, jotka se jakaa. 

 

Carl Gustaf Emil Mannerheimista tuli koko Suomen kansallissankari. Ei taustastaan huolimatta – vaan koko tämän taustan kanssa.

 

Meillä on sama vahvuus käytössämme: 

 

RKP on aina ymmärtänyt Suomea erityisellä tavalla juuri siksi, että olemme nähneet maamme useammasta kuin yhdestä suunnasta, useammalla kuin yhdellä kielellä. Tämä kokemus ei ole rajoite. Se on vahvuutemme.

 

Mutta tällä vahvuudella ei ole merkitystä, jos emme avaa ovea sepposen selälleen kaikille niille, jotka jakavat näkemyksemme Suomesta. 

 

Tämän vuoden aikana käymäni keskustelut ja kohtaamiset teidän kanssanne ovat vahvistaneet uskoani siihen, minne olemme menossa.

 

Me olemme Suomen ainoa kansanpuolue. Ainoa. 

 

Toista ei ole. Ja se tarkoittaa, että tässä maassa on satojatuhansia ihmisiä, jotka jakavat arvomme – vapauden, vastuun, tulevaisuudenuskon ja uskon vahvaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja avoimeen yhteiskuntaan – mutta jotka eivät vielä ole löytäneet kotiin. 

 

Ehkä siksi, etteivät he ole uskoneet oven olevan heille auki. Ehkä siksi, ettemme ole sanoneet sitä riittävän selvästi.

 

Tänään me sanomme sen. 

 

Ovi on auki. 

 

Tervetuloa sisään – riippumatta siitä, mitä kieltä puhut, mistä tulet tai mikä nimesi on.

 

Eikä riitä, että sanomme olevamme puolue kaikille. Meidän on myös näytettävä se. Tavassa, jolla työskentelemme. Siinä, ketkä asettuvat ehdolle puolestamme. Tavassa, jolla viestimme.

 

Meidän on elettävä tätä lupausta todeksi joka päivä. 

 

Varje dag, på alla nivåer. 

 

Every day, at every level. 

 

Tästä me aloitamme tänään. 

 

RKP on ollut olemassa 120 vuotta. Riittävän kauan tietääkseen, mikä kestää ja mikä ei.

 

Arvomme ovat muotoutuneet vuosisadan aikana suomalaisen historian keskellä – sotien ja jälleenrakennuksen, vaurauden ja kriisien, yhtenäisyyden ja erimielisyyksien aikoina.

 

Tämän vahvan perustan varaan rakennamme nyt. 

 

Ja sen, mitä rakennamme, täytyy olla niin vahvaa, että se kestää myös jatkossa – ei vain seuraaviin vaaleihin asti, vaan siihen päivään, jolloin lapsenlapsemme katsovat taaksepäin ja kysyvät:

 

Mitä te päätitte rakentaa? Ja kenelle? 

 

Vastauksen tulee olla: Kaikille. 

 

Mutta jotta voimme rakentaa oikein, meidän täytyy ymmärtää myös ympäristöä, jossa tulevaisuutta rakennamme.

 

Pysähdytään siis hetkeksi katsomaan maailmaa ja Suomea, jossa juuri nyt toimimme.

 

 

— 

 

Hyvät RKP:läiset, hyvät ystävät, 

 

Elämme aikaa, jolloin on helppo tuntea epävarmuutta. 

 

On helppo juuttua otsikoihin hitaasta kasvusta ja nousevista kustannuksista, kriiseistä ja katastrofeista.

 

Suomessa olemme viime vuosina joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä. Leikkauksia, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen hyvin konkreettisesti. Taloutemme on asettanut paineita niin kotitalouksille kuin koko yhteiskunnalle.

 

Juuri tällaisina aikoina kasvaa houkutus tehdä politiikkaa pelolla.

 

Jakaa ihmiset meihin ja heihin. Etsiä syyllisiä kaikkiin ongelmiin. Kerätä lyhyen aikavälin poliittisia voittoja asettamalla ihmiset vastakkain.

 

Mutta tiedättekö mitä? 

 

Suomesta ei tullut yhtä maailman parhaista maista keinotekoisen vastakkainasettelun kautta. Maamme on rakennettu yhteistyöllä, ratkaisukeskeisellä politiikalla ja halulla löytää yhteinen tie eteenpäin.

 

Sillä samalla kun näemme haasteet, näemme myös paljon toivoa.

 

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Suomen talous kasvoi nopeimmin koko Euroopan unionissa. Yritykset ympäri Suomen kasvavat ja palkkaavat uusia työntekijöitä. Näemme täällä innovaatioita, jotka antavat toivoa koko maailmalle. Näemme ihmisiä, joilla on ideoita ja tahtoa, ja yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida.

 

Miten meidän pitäisi suhtautua tähän? Miten käsitellä näitä kahta todellisuutta?

 

Emme tietenkään saa sivuuttaa ongelmia emmekä suhtautua välinpitämättömästi haasteisiin. Mutta meidän on opittava näkemään mahdollisuudet siellä, missä niitä on – ja opittava tarttumaan niihin. Rohkeasti ja määrätietoisesti. 

 

Ja juuri mahdollisuuksien näkeminen on aina ollut RKP:lle ominaista.

 

Sillä toivon valitseminen pelon sijaan ei ole naiiviutta. 

 

Tulevaisuudenuskon valitseminen luovuttamisen sijaan – se on vahvuutta.

 

Ja yhteisten ratkaisujen etsiminen myös silloin, kun ajattelemme eri tavoin, on parempi vaihtoehto kuin jakolinjojen syventäminen.

 

Tavoitteemme ei voi olla muurien rakentaminen ihmisten väliin. Ei – tavoitteemme on viedä Suomea eteenpäin.

 

Sillä Suomi, jossa ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon, olevansa tarpeellisia ja löytävänsä paikkansa, on parempi Suomi.

 

Se ei tarkoita ongelmien sivuuttamista. 

 

Päinvastoin. Mutta uskon, että kohtaamme ongelmat parhaiten yhdessä – emme tuomitsemalla toisiamme ennakkoon, vaan etsimällä yhteistä tietä eteenpäin.

 

Jos historia on opettanut meille jotain, niin juuri tämän: 

 

Suomi on vahvimmillaan silloin, kun emme valitse vastakkainasettelua vaan yhteenkuuluvuutta.

 

Me emme valitse pelkoa. Me valitsemme toivon ja tulevaisuudenuskon.

 

 

— 

 

Hyvät ystävät, 

 

Liian moni suomalainen on vailla työtä. 

 

On helppo turtua tilastoihin, raportteihin ja ennustekäyriin, jotka vielä hiljattain osoittivat itsepintaisesti alaspäin.

 

Mutta emme saa unohtaa, että jokaisen luvun takana on ihminen. Joku, joka on tehnyt kovasti töitä, mutta joutunut muutosneuvottelujen kohteeksi. Perhe, joka tarvitsee turvaa ja uskoa tulevaisuuteen.

 

Erityisen tärkeää on, että nuoret saavat jalan työmarkkinoiden oven väliin.

 

Ensimmäisen työpaikan saamisen täytyy olla helppoa. Nuoren on saatava mahdollisuus näyttää, mitä hän osaa.

 

Muun muassa siksi RKP esitti keväällä kymmenen toimenpidettä nuorten työllistymismahdollisuuksien vahvistamiseksi.

 

Haluamme, että nuoret löytävät useampia väyliä työelämään. Siksi yrityksille on oltava helpompaa ja edullisempaa palkata nuoria, ja koulutuksen ja työelämän yhteyttä on vahvistettava.

 

Haluamme luoda nuorille kevennetyn yritysmallin yrittäjyyteen kannustamiseksi. Samalla nostamme esiin toimivan kuntoutuksen merkityksen, sillä jos ihminen ei voi hyvin, työn tekeminen on vaikeaa.

 

Nyt hallitus selvittää osaa näistä toimista, mikä antaa hyvän pohjan seuraavaa hallituskautta varten.

 

Sillä työn täytyy jatkua. 

 

Hyvät ystävät, 

 

Investoinnit tehdään yrityksissä. Innovaatiot syntyvät yrityksissä. Ja työpaikat luodaan yrityksissä.

 

Siksi tämä hallitus on toteuttanut monia työmarkkinauudistuksia. Uudistuksia, jotka ovat välillä olleet vaikeita ja joita on kritisoitu ja vastustettu lakoilla.

 

Mutta totuus on, että monet näistä muutoksista tehtiin Ruotsissa jo vuosikymmeniä sitten – silloin sosialidemokraattien johdolla.

 

Ja olen vakuuttunut siitä, että myös SDP täällä Suomessa sanoo vielä jonain päivänä, että oli oikein, että uudistukset tehtiin.

 

Sillä tavoitteena ei koskaan saa olla työntekijöiden ja yritysten asettaminen vastakkain.

 

Tarvitsemme työpaikkoja, jotka luovat turvaa, ja yrityksiä, jotka uskaltavat investoida toimintaansa.

 

Kun yhä useampi ihminen saa mahdollisuuden tehdä työtä, ei kasva vain talous.

 

Silloin kasvaa myös luottamus yhteiskunnassa – ja usko tulevaisuuteen.

 

 

— 

 

Hyvät ystävät, 

 

Valtion menojen leikkaaminen ja verojen korottaminen ovat välineitä. Kumpikaan ei ole tavoite itsessään.

 

Olemme koko ajan sanoneet, ettemme voi leikata itseämme ulos kriisistä – tarvitsemme kasvua.

 

Eivätkä veronkorotukset tue kasvua. 

 

Lisäksi meidän on löydettävä keinoja houkutella ihmisiä investoimaan Suomeen – ei pelotella heitä pois.

 

Siksi myös eduskuntaryhmämme on tällä kaudella laatinut kymmeniä toimenpiteitä yrittäjyyden tukemiseksi, omistajuuden vahvistamiseksi ja kasvun edellytysten luomiseksi.

 

Tässäkin on kyse samasta valinnasta: 

 

Tulevaisuudenusko pelon sijaan. 

 

Yhteistyö vastakkainasettelun sijaan. 

 

Optimismi vanhojen poteroiden sijaan. 

 

— 

 

Ja hyvät ystävät – jos on yksi alue, jolla tulevaisuus todella ratkaistaan, se on koulu.

 

Tällä hallituskaudella meillä on ollut vastuu opetusministerin salkusta.

 

Se on ollut äärettömän inspiroivaa. 

 

Ja vaikka Suomi on samaan aikaan joutunut tekemään suuria talouden sopeutuksia, olemme pitäneet kiinni yhdestä tärkeästä periaatteesta: vahvempaa Suomea ei rakenneta säästämällä tulevaisuus pois.

 

Siksi voimme olla ylpeitä siitä, että perusopetusta, meidän peruskouluamme, on suojeltu ja vahvistettu. Tässä näkyy meidän kädenjälkemme.

 

Sillä tiedämme, että jokainen lapsi, joka saa koulussa oikeat edellytykset, vahvistaa koko yhteiskuntaamme.

 

Luokkahuoneissa muovautuu tulevaisuuden Suomi – tulevaisuuden yrittäjät, sairaanhoitajat, insinöörit, opettajat ja tutkijat.

 

Siksi koulutuspolitiikassa on lopulta kyse toivosta. 

 

Uskosta siihen, että jokainen lapsi voi onnistua, jos yhteiskunta antaa oikean tuen oikeaan aikaan.

 

Olemme toteuttaneet uudistuksia, jotka ovat lisänneet työrauhaa kouluissa.

 

Matkapuhelinten kielto koulupäivän aikana ei ole nostalgiaa – kyse on siitä, että annamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden keskittyä, olla läsnä ja leikkiä taas oikeasti toistensa kanssa.

 

Monet opettajat ja vanhemmat kertovat jo muutoksesta. 

 

Uudistus on saanut valtavan myönteisen vastaanoton, ja on ollut ilo kuulla kouluista tarinoita äänekkäistä välitunneista ja vauhdikkaista lapsista.

 

Erästä rehtoria lainatakseni: 

 

Lapset tekevät välitunneilla taas tavallisia asioita. He puhuvat, leikkivät ja viettävät aikaa yhdessä. Monessa tapauksessa se on suuri muutos.

 

Ja se on tulospolitiikkaa. 

 

Olemme myös huolehtineet siitä, että oppilaat saavat tukea aikaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Yksikään oppilas ei saa pudota väliin tai jäädä yksin vaikeuksiensa kanssa.

 

Siksi olemme ottaneet käyttöön selkeämmät rajat sille, kuinka monta laajaa tukea tarvitsevaa oppilasta voi olla samassa ryhmässä. Sillä sekä oppilaat että opettajat tarvitsevat arjen, jossa on aidosti mahdollista kokea onnistumista.

 

Juuri nyt uudistamme arviointia osaamistakuun kautta. Sillä oikeudenmukaisuus koulussa tarkoittaa myös sitä, että sama suoritus arvioidaan samalla tavalla riippumatta siitä, missä päin Suomea käyt koulua. Jos oppilas saa matematiikasta kahdeksikon, sen kahdeksikon pitää tarkoittaa samaa Vantaalla ja Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä, Helsingissä ja Sodankylässä.

 

Kun oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, hänen täytyy tietää osaavansa sen, mitä tarvitaan.

 

Se on meidän vastuumme. Meidän lupauksemme jokaiselle lapselle.

 

Sitä tämä vaatii. 

 

Seuraavan hallituksen on jatkettava työtä näiden aivan keskeisten haasteiden parissa. Jokaisen peruskoulusta valmistuvan lapsen on osattava lukea, kirjoittaa ja laskea riittävän hyvin.

 

Ja Suomessa, jossa peruskoulussa on ensi vuosikymmenen lopulla 100 000 lasta vähemmän kuin nyt, meidän on sekä saatava väestökehitys kuntoon että löydettävä ratkaisuja, jotka johtavat aitoon yhteistyöhön ja takaavat, että peruskoulu ei vain parane, vaan että se myös säilyy lähellä. 

 

Lähellä lapsiamme ja nuoriamme. 

 

Ja kun puhumme koulutuksesta, meidän on muistettava koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

 

Menestyvä Suomi tarvitsee sekä maailmanluokan korkeakouluja että vahvaa ammatillista koulutusta.

 

Tarvitsemme tutkijoita, jotka kehittävät tulevaisuuden teknologiaa. Mutta tarvitsemme myös ammattitaitoisia ihmisiä, jotka rakentavat, hoitavat ja saavat yhteiskuntamme toimimaan joka päivä.

 

Samalla tiedämme, että tulevaisuuden työelämä edellyttää yhä enemmän huippuosaamista. Siksi meidän on pidettävä kiinni tavoitteesta, että vähintään puolet suomalaisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

 

Sillä koulutuksessa ei ole kyse siitä, että kaikkien pitäisi valita sama tie. Kyse on siitä, että jokaisella on tie eteenpäin.

 

Ja Suomen tärkein luonnonvara on osaamisemme. 

 

Kun panostamme tietoon ja osaamiseen, yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin, kannustukseen ja tukeen – silloin valitsemme jälleen kerran toivon ja tulevaisuudenuskon.

 

Silloin sanomme lapsillemme ja nuorillemme: 

 

Me uskomme teihin. 

 

Me uskomme teidän kykyihinne, tulevaisuuteenne ja Suomeen, joka voi olla vielä parempi kuin tänään.

 

— 

 

Hyvät RKP:läiset, 

 

Sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut yksi niistä alueista, joihin olemme tällä hallituskaudella panostaneet kaikkein eniten.

 

Siinä missä koulutus rakentaa tulevaisuuttamme, terveydenhuolto luo turvallisuutta tässä ja nyt.

 

Kun ihmiset kysyvät, mistä sosiaali- ja terveyspolitiikassa oikeastaan on kyse, vastaus on usein hyvin yksinkertainen:

 

Siitä, että tietää saavansa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

 

Siitä, että joku vastaa, kun soittaa. 

 

Siitä, että oma lapsi, omat vanhemmat – tai sinä itse – et jää yksin silloin, kun elämä käy vaikeaksi.

 

Suomi on suuri maa ja etäisyydet ovat pitkiä. 

 

Se, mikä toimii Helsingissä, ei aina toimi Kokkolassa. Se, mikä toimii Itä-Suomessa, ei välttämättä toimi saaristossa.

 

Kun hyvinvointialueet nyt kamppailevat taloutensa tasapainottamisen kanssa, juuri RKP oli se, joka käynnisti keskustelun lisäajan antamisesta niille.

 

Ei siksi, että ongelmat ratkeaisivat itsestään. 

 

Vaan siksi, että näimme riskin: liian kovat ja liian nopeat säästövaatimukset voivat johtaa vääriin päätöksiin.

 

Talouden tasapaino on ehdottoman tärkeää. 

 

Mutta tiedättekö mitä? 

 

Yhtä tärkeää on ihmisten terveys. 

 

Kerta toisensa jälkeen olemme pyrkineet vastustamaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin leikkauksia. Tiedämme, että monet järjestöt tekevät työtä, jota yhteiskunta ei koskaan pysty täysin korvaamaan.

 

Valitettavasti olemme liian usein jääneet tässä hallituksessa yksin tämän näkemyksen kanssa.

 

Mutta samalla ei riitä, että puolustamme olemassa olevaa. Meidän on myös uudistettava ja kehitettävä.

 

Siksi olemme esimerkiksi edistäneet omalääkärimallia. Monelle ihmiselle ongelma ei ole vain hoitoon pääsyn odotusaika, vaan se, että joka kerta vastaan tulee uusi ihminen, joka ei tunne heidän tarinaansa.

 

Hoito paranee, kun siinä on jatkuvuutta. Kun lääkäri ei tunne vain nimeäsi, vaan myös lapsesi nimen. Kun suhteet saavat rakentua ajan myötä. Se luo turvallisuutta potilaalle ja parempia tuloksia hoidolle.

 

Kuulostaa aika itsestään selvältä, eikö vain? 

 

Siksi olemme myös ajaneet terapiatakuuta. Sillä mielenterveys on – juuri niin – terveyttä.

 

Avun saaminen masennukseen pitäisi olla yhtä luonnollista kuin avun saaminen murtuneeseen jalkaan. Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua odottamaan kuukausia tukea silloin, kun elämä tuntuu kaikkein synkimmältä. Varhainen tuki vähentää inhimillistä kärsimystä ja samalla säästää yhteiskunnan voimavaroja. 

 

Minä haluan, että Suomi on maa, jossa apua saa ajoissa. 

 

Maa, jossa ennaltaehkäisy on keskeinen osa hoitoketjua. Maa, jossa ikäihmisen ei tarvitse huolehtia siitä, tuleeko joku käymään. Maa, jossa perhe saa tukea ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Maa, jossa mielenterveyttä hoidetaan yhtä luonnollisesti kuin fyysistä terveyttä. 

 

Ja maa, jossa modernia teknologiaa käytetään tekemään hoidosta inhimillisempää – ei byrokraattisempaa.

 

Haluan, että siirrymme järjestelmästä, joka liian usein reagoi vasta ihmisten sairastuttua, järjestelmään, joka auttaa ihmisiä pysymään terveinä.

 

Sillä terveydenhuollossa ei lopulta ole kyse organisaatiorakenteista tai budjettitaulukoista.

 

Terveydenhuollossa on kyse ihmisistä. 

 

Ja yhteiskunta, joka pitää huolta ihmisistään, on myös yhteiskunta, joka uskaltaa uskoa tulevaisuuteen.

 

— 

 

Hyvät ystävät, 

 

Samalla kun keskustelemme koulusta, työpaikoista, terveydenhuollosta ja tulevaisuudenuskosta, emme saa unohtaa sitä, mitä ympärillämme maailmassa tapahtuu.

 

Sillä Ukrainan sota on käynnissä vain tunnin lentomatkan päässä täältä.

 

Ja aivan hiljattain saimme konkreettisen muistutuksen siitä, miten sota näkyy myös täällä kotona.

 

Tavallisena perjantaiaamuna Uudellamaalla herättiin Hornet-hävittäjien ääneen ja kehotukseen pysyä sisätiloissa mahdollisen drooniuhan vuoksi. Sota tuli yhtäkkiä hieman lähemmäksi.

 

Ja silti Ukraina on osoittanut jotain, mihin harva uskoi. Venäjän sotakone ei ole voittamaton.

 

Ukraina ei taistele vain omasta alueestaan. Ukraina taistelee periaatteiden puolesta, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä koko Euroopalle.

 

Oikeudesta olla olemassa kansakuntana. Ja oikeudesta valita itse omat liittolaisensa.

 

Ukrainan sota on johtanut siihen, että puolustukseen panostetaan jälleen ympäri Eurooppaa – erityisesti myös Pohjoismaissa.

 

Ja myös Yhdysvalloista saadut viestit ovat tehneet yhden asian selväksi: Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan ja turvallisuudestaan.

 

Siksi vahva Euroopan unioni on niin tärkeä. Vahva EU, joka keskittyy toimiviin sisämarkkinoihin, vapaaseen liikkuvuuteen ja siihen, että arvomme vaikuttavat maailmassa nykyistä vahvemmin.

 

Sillä EU kilpailee Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Ja jos seisomme yhtenäisinä, pystymme myös saavuttamaan tuloksia.

 

Suomi on tukenut Ukrainaa yli neljällä miljardilla eurolla. Kun tarkastellaan tukea suhteessa bruttokansantuotteeseen, olemme aivan kärjessä yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Tosiasia on, että jos muu Eurooppa olisi tukenut Ukrainaa samalla tavalla kuin Pohjoismaat ja Baltia, sota voisi jo olla ohi.

 

Jos olen rehellinen, maailma ei juuri nyt tunnu kulkevan oikeaan suuntaan.

 

Näemme konflikteja, epävarmuutta ja geopoliittista levottomuutta monella suunnalla yhtä aikaa.

 

Mutta jos maailmassa on maa, joka on useimpia paremmin valmistautunut kohtaamaan epävarmuutta, se on Suomi.

 

Siitä meidän kannattaa olla ylpeitä. 

 

Olemme rakentaneet yhteiskunnan, joka toimii myös paineen alla. 

 

Meillä on vahva kokonaismaanpuolustus, korkea luottamus ja kansa, joka ymmärtää, ettei vapaus ole koskaan ilmainen.

 

Kyse ei ole pelosta. Kyse on realismista, vastuusta ja varautumisesta.

 

Emmekä ole yksin. 

 

Ensimmäistä kertaa sitten Kalmarin unionin päivien koko Pohjola kuuluu samaan turvallisuuspoliittiseen yhteisöön. Olemme lähempänä toisiamme kuin ehkä koskaan modernin historian aikana.

 

Ja juuri siksi uskon, että Pohjolan on aika ajatella suuremmin.

 

Kun katsomme ympärillemme, näemme, että moni asia, jota olemme pitkään pitäneet itsestään selvänä, on nyt haastettuna.

 

Näemme demokratioiden olevan paineen alla – myös Euroopassa. Näemme oikeusvaltion joutuvan kyseenalaistetuksi. Näemme faktojen väistyvän tunteiden tieltä.

 

Ja näemme poliittisten ääriliikkeiden kasvavan ruokkimalla epäluottamusta ihmisten välillä.

 

Meidän on oltava rehellisiä: Myös monet Euroopan suuret maat käyvät läpi vaikeita aikoja. Näemme epävarmuutta Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Espanjassa. Maat, jotka ovat pitkään olleet Euroopan moottoreita, kohtaavat nyt haasteita yhä monimutkaisemmassa maailmassa. 

 

Ja hyvät ystävät, 

 

Kun muut horjuvat, Pohjolan täytyy uskaltaa seistä vakaasti.

 

Pohjoismaissa yhteiskunta rakentuu luottamukselle. Demokratialle. Oikeusvaltiolle. Ihmisoikeuksille. Koulutukselle ja sivistykselle.

 

Sille, että päätökset perustuvat tietoon ja faktoihin – eivät siihen, kuka huutaa kovimmin.

 

Juuri tällaisia arvoja maailma tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan.

 

Ehkä siis on aika Kalmarin unionille 2.0. 

 

Ja voitte pysyä rauhallisina – lupaan, etten ehdota unionikuningasta enkä pääkaupunkien siirtelyä.

 

Sen osan historiasta voimme jättää taakse. 

 

Mutta entä jos Pohjola uskaltaisi todella toimia sen kokoisena voimana kuin se on?

 

Entä jos nuori Jönköpingissä voisi yhtä luontevasti opiskella Vaasassa, Turussa, Stavangerissa, Aarhusissa tai Helsingissä?

 

Entä jos Uumajan insinööri, Odensen sairaanhoitaja tai Kajaanin yrittäjä näkisi koko Pohjolan kotimarkkina-alueenaan?

 

Entä jos rakentaisimme aidosti maailman integroituneimman alueen työn, koulutuksen ja innovaatioiden näkökulmasta?

 

Sillä yhdessä Pohjola ei ole pieni. 

 

Yhdessä meitä on yli 28 miljoonaa ihmistä. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista. Yhdessä meillä on yliopistoja, yrityksiä ja innovaatioita, jotka pärjäävät kenelle tahansa.

 

Ja silti käyttäydymme joskus edelleen kuin viisi pientä maata, vaikka maailma tarvitsisi meidän toimivan yhtenä vahvana alueena.

 

Kalmarin unioni 2.0 ei tarkoita katsetta menneisyyteen. Se tarkoittaa rohkeutta katsoa eteenpäin.

 

Se tarkoittaa siltojen rakentamista aikana, jolloin muut rakentavat muureja. Yhteistyön näyttämistä aikana, jolloin ympärillä on jakautumista. Ja tulevaisuudenuskon valitsemista aikana, jolloin pelko houkuttelee.

 

Ja hyvät ystävät, 

 

Monella tavalla RKP on Suomelle sitä, mitä Pohjola on Euroopalle.

 

Emme ehkä aina ole suurimpia. 

 

Mutta ratkaisevaa on se, minkä arvojen puolesta seisomme. 

 

Ja me seisomme juuri niiden arvojen puolesta, joita aikamme tarvitsee.

 

Historiaa eivät kirjoita vain suurimmat. 

 

Historiaa kirjoittavat ne, jotka uskaltavat näyttää suunnan.

 

— 

 

Hyvät ystävät, 

 

Seuraavissa eduskuntavaaleissa päätetään siitä, millaista tulevaisuutta Suomelle rakennetaan.

 

Ja paljon on edelleen tehtävänä. 

 

Me haluamme rakentaa Suomen, jossa kuuntelemme nuoria ja suhtaudumme suurella vakavuudella nuorten heikentyneeseen tulevaisuudenuskoon.

 

Suomen, jossa ymmärrämme, ettei ilmastonmuutoksen torjuminen ole valinta vaan välttämättömyys.

 

Suomen, jossa olemme niin raivoissamme siitä, että tänäkin vuonna niin moni nainen on menettänyt henkensä lähisuhdeväkivallan seurauksena, että ryhdymme oikeasti vaikuttaviin toimiin väkivallan lopettamiseksi.

 

Suomen, jossa kukaan ei joudu rasismin tai syrjinnän kohteeksi ja jossa jokainen saa olla oma itsensä, tuntea olonsa turvalliseksi ja tulla kohdatuksi kunnioittavasti.

 

Mutta politiikka ei voi olla pelkkää kriiseihin reagoimista.

 

Politiikan on myös tarjottava suunta. Kerrottava tarina siitä, minne olemme matkalla.

 

Me RKP:ssä rakennamme Suomea, joka luottaa omiin vahvuuksiinsa.

 

Suomea, joka ei katso maailmaa pelon vaan uteliaisuuden kautta.

 

Suomea, joka ymmärtää, että pienen maan on oltava muita älykkäämpi, nopeampi ja avoimempi.

 

Koulutus tulee ensin. Jokaiselle on annettava mahdollisuus onnistua.

 

Sillä tieto, tutkimus ja sivistys ovat Suomen tärkeimmät luonnonvarat.

 

Minä haluan, että Suomesta tulee maailman houkuttelevin maa.

 

Maa, johon ihmiset haluavat tulla opiskelemaan, tekemään työtä, tutkimaan, investoimaan ja rakentamaan tulevaisuuttaan.

 

Maa, jossa yritykset uskaltavat kasvaa. Maa, jossa ideat muuttuvat todellisuudeksi. Maa, jossa ihmiset kaikkialta maailmasta kokevat, että täällä mahdollisuudet ovat todellisia.

 

Suomen ei pidä olla maa, josta lähdetään muuttamaan maailmaa.

 

Suomen pitää olla maa, johon tullaan muuttamaan maailmaa. 

 

Ja siinä Suomessa RKP:n äänen on kuuluttava vahvana myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

 

— 

 

Hyvät ystävät, 

 

On yksi sana, joka kuvaa tunnetta, joka minulle on syntynyt tavatessani teitä ja keskustellessamme Suomen ja puolueemme tulevaisuudesta.

 

Koti. 

 

Maa, jossa jokainen voi tuntea olevansa kotona. Puolue, jossa jokainen voi tuntea olevansa kotona.

 

Politiikka, joka näkee ihmisen – ei numeroa, ei kategoriaa, ei kieltä – vaan ihmisen.

 

Tämä on helppo sanoa. Paljon vaikeampaa on elää sen mukaisesti. Mutta juuri siihen me sitoudumme tänään.

 

RKP on pohjoismaiseen liberaaliin perinteeseen kuuluva vapaamielinen puolue. Me uskomme, että vapaus ja vastuu kuuluvat yhteen. Että kasvu ja kestävyys voivat kulkea käsi kädessä. Että vahva yhteiskunta rakennetaan alhaalta ylöspäin – koulutuksen, yritteliäisyyden ja jokaisen ihmisen kykyihin kohdistuvan luottamuksen varaan. 

 

Ja hyvät ystävät: 

 

Blokkipolitiikka ei ole hyväksi Suomelle. Sillä maailma ei toimi blokeissa – todellisuus ympärillämme on tätä monimutkaisempi.

 

Taloudessa meidän on kannettava vastuuta kestävällä tavalla.

 

Sosiaalisen oikeudenmukaisuus on aina merkittävä inhimillisyyttä.

 

Turvallisuuden varmistamisessa meidän on oltava selkeitä ja päättäväisiä.

 

Ja tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan avoimuutta. 

 

RKP on sillanrakentaja. 

 

Aikana, jolloin yhteiskuntaa yhä useammin leimaa vastakkainasettelu, me haluamme tuoda ihmisiä yhteen, kuunnella erilaisia näkökulmia ja löytää ratkaisuja, jotka vievät Suomea eteenpäin.

 

Vahvuutemme on kyvyssä rakentaa yhteisymmärrystä ja saada aikaan konkreettisia tuloksia.

 

RKP:llä on erityinen vastuu maamme kaksikielisyyden vaalimisesta. Se on ytimessämme. 

 

Mutta me avaamme oveamme entistä laajemmalle. 

 

Sillä tässä maassa on ihmisiä, jotka ajattelevat kuten me. Jotka jakavat meidän arvomme. Mutta jotka eivät koskaan ole nähneet itseään RKP:läisinä.

 

Ehkä siksi, että he puhuvat kotona suomea. Ehkä siksi, etteivät he tienneet olevansa tervetulleita. Ehkä siksi, ettei kukaan ole sanonut sitä riittävän ääneen ja riittävän selvästi.

 

Siksi sanon sen nyt. 

 

Jos uskot avoimeen, yritteliääseen ja kaksikieliseen Suomeen – tervetuloa. Jos uskot vapauteen, johon liittyy vastuu – tervetuloa. Jos uskot, että yhdessä pystymme enempään kuin yksin – tervetuloa.

 

Jos olet kyllästynyt politiikkaan, joka repii, ja haluat olla mukana rakentamassa – tervetuloa.

 

Sillä ei ole merkitystä, millä kielellä näet unta. 

 

Olemme aina kysyneet itseltämme: Keitä emme näe? Keitä emme kuule?

 

Se on yksinkertainen kysymys. Mutta se muuttaa kaiken. 

 

Meillä tulee olla ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä. Meidän tulee vahvistaa kannatustamme ja saada enemmän saada enemmän valittuja luottamushenkilöitä. Meidän tulee nähdä ehdokkaidemme joukossa yhä useampia kasvoja, jotka heijastavat koko sitä Suomea, jota haluamme edustaa. 

 

Ja meidän tulee tehdä töitä – joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa, jokaisessa keskustelussa – ollaksemme juuri se puolue, joksi itseämme kutsumme.

— 

 

Puheeni alussa sanoin, että ovemme on auki kaikille.

 

Mutta avoin ovi ei riitä.

 

Ihmisen täytyy nähdä huoneesta kajastava valo. Hänen täytyy tuntea sisältä hohkaava lämpö. Hänen täytyy ymmärtää olevansa aidosti tervetullut – ei vieraana, vaan perheenjäsenenä. 

 

Juuri tämän työn me aloitamme tänään. Yhdessä.

— 

 

Hyvät ystävät, 

 

Seison täällä ilman lippistä, koska politiikka ei ole teatteria.

 

Eikä politiikan pitäisi koskaan olla omien kannattajien villitsemistä muita vastaan, vaan yhteisten asioiden edistämistä. Siltojen rakentamista ihmisten välille, jotta voimme ratkaista yhteisiä ongelmia yhdessä.

 

Näin RKP tekee politiikkaa. Me etsimme yhteisiä nimittäjiä ja rakennamme niiden pohjalta ratkaisuja.

 

Myös tässä hallituksessa. Olemme neljä puoluetta, jotka ajattelevat monista asioista hyvinkin eri tavoin, mutta jotka ovat onnistuneet löytämään yhteisen sävelen monissa muissa kysymyksissä.

 

Ja sanotaan tämä nyt kerralla aivan selvästi: 

 

Yhtä vähän kuin omaksuimme Vasemmistoliiton veropolitiikan edellisellä hallituskaudella, jolloin istuimme samassa hallituksessa, yhtä vähän omaksumme perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan tässä hallituksessa.

 

Mutta me emme valitse vastakkainasettelua. 

 

Me valitsemme yhteistyön ja vaikuttamisen. 

 

Me emme valitse pelkoa. 

 

Me valitsemme tulevaisuudenuskon ja ratkaisukeskeisyyden. 

 

Sillä me haluamme olla toivoa rakentavan kansan puolue. Naapuria moikkaavan kansan puolue. Yrittävän ja onnistuvan kansan puolue.

 

Juuri sinun kansan puolue.

 

Me haluamme rakentaa Suomen, jossa ihmiset uskovat tulevaisuuteen. Suomen, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua. Suomen, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle.

 

Me uskomme toivoon pelon sijaan. Yhteistyöhön konfliktien sijaan. Ja yhteiskuntaan, jossa yhä useampi voi tuntea olevansa kotonaan.

 

Se ei ole kompromissi. 

 

Se on meidän suuntamme. 

 

— 

 

Sillä RKP ei ole mikä tahansa puolue. Se on sydämellisen kansan puolue. Pelottoman kansan puolue. Uteliaan kansan puolue. Toiveikkaan kansan puolue.

 

Suomen ainoa kansanpuolue. 

 

Finlands enda folkparti. 

 

Kiitos – Tack.

RKP:n kädenjälki kehysriihessä vahvistaa edellytyksiä kasvulle

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Muutama viikko sitten hallitus neuvotteli kehysriihessään vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Päätösten joukossa on useita hyviä uutisia kasvun edellytysten vahvistamiseksi, mutta myös panostuksia, jotka hyödyttävät sekä Keski- että Länsi-Uuttamaata.

Kehysriihi sisälsi samalla monia tiukkoja neuvotteluja ja vaikeita päätöksiä. Kokonaisuutena kyse oli pitkälti sellaisten sopeutusten toteuttamisesta, joista hallitus oli päättänyt jo aiemmin. Se, että tällä hallituksella on jo takanaan mittavia sopeutuspäätöksiä, ei tehnyt asiasta helpompaa. Valitettavasti Suomen talouteen vaikuttaa voimakkaasti levoton turvallisuuspoliittinen tilanne, eikä kasvu ole käynnistynyt odotetusti. Työttömyys on korkealla, ja valtion velan korkokustannukset ylittävät reilusti 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä vaatii toimenpiteitä.

Siksi teimme myös useita päätöksiä, joilla parannetaan edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja talouskasvun käynnistymiselle.

Huoli nuorisotyöttömyydestä on suuri. Yritysten kannustamiseksi palkkaamaan alle 29-vuotiaita nuorten työllisyysseteliä tullaan laajentamaan 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi toteutetaan erilliset kohdennetut pilottihankkeet nuorten työllistymisen edistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi otamme käyttöön osaamissetelin henkilöille, jotka ovat olleet työttöminä yli 12 kuukautta. Osaamisseteliä voisi käyttää lisäkoulutukseen ja valmennuspalveluihin, jotka tukevat ammatillista kehittymistä tai yritystoimintaa. Lisäksi työttömien tukea tehostetaan työvoimapoliittisella avustuksella.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2100 euroon kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi sekä samalla pienyrittäjien työllisyyden edistämiseksi. Tämä on toimenpide, jota RKP on ajanut jo pitkään. Virikesetelin arvoa nostetaan 540 euroon – tämäkin tukee ostovoimaa ja samalla työllisyyttä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne vaatii toimia. RKP edisti 25 miljoonan euron rahoitusta hyvinvointialueille, jotta tulevia sopeutuksia voitaisiin osittain kompensoida. Tämän lisäksi hyvinvointialueille ohjataan 40 miljoonaa euroa kehittämishankkeisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi omalääkärimalliin, omaishoitoon sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tämä hyödyttää myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. RKP on myös pitkään työskennellyt sen puolesta, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille tehtäville lahjoituksille tulisi verovähennys – ja nyt se tullaan toteuttamaan.

Ja mitä tulee alueen hyviin uutisiin, olen myös iloinen siitä, että rahoitus neljälle kantatie 51:n varrella olevalle infrahankkeelle saatiin varmistettua. Kyse on Vuohimäen liittymästä Kirkkonummella, Kelan risteyksestä Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Satamatiestä ja Tähteläntiestä Inkoossa. Kaikkien näiden infrahankkeiden tavoitteena on edistää investointeja, liikennesuunnittelua ja parantaa liikenneturvallisuutta – eli erittäin tervetulleita panostuksia.

On myös tärkeää, että jatkamme panostuksia lapsiin ja nuoriin. RKP on tehnyt työtä kokonaiskoulupäivän käyttöönoton puolesta Suomessa, ja nyt hallitus toteuttaa alueellisen kokeilun. Kokonaiskoulupäivän tavoitteena on mm. sovittaa paremmin yhteen harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä ja esimerkiksi koulukuljetukset. Lisäksi vahvistamme yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla ja selvitämme kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille – molemmat RKP:n esittämiä toimia.

Vaikka kehyspäätökseen sisältyi monia vaikeita ratkaisuja, nämä toimet luovat silti uskoa tulevaan. Kun globaali taloustilanne kääntyy parempaan, olen vakuuttunut siitä, että toimien vaikutukset alkavat näkyä konkreettisena kasvuna ja sitä kautta vahvempana julkisena taloutena.

Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.

– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.

– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.

RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.

Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.

Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.

Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.

– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien –  lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Töitä nuorille – RKP esittelee nuorten työllisyyttä tukevat toimenpiteensä

/1 Comment/in , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja kansanedustaja Christoffer Ingo esittelivät keskiviikkona RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden vahvistamiseksi. Adlercreutz ja Ingo korostivat, kuinka tärkeää on vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja varmistaa, että kaikki nuoret voivat luottaa siihen, että työnteko kannattaa ja että saatu koulutus kantaa hedelmää.

– Tulevaisuudenusko vahvistuu, kun tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos nuoret juuttuvat työttömyyteen uransa alussa, se voi heikentää sekä heidän mahdollisuuksiaan että uskoaan tulevaisuuteen. Siksi meidän on tehtävä jotain, Adlercreutz sanoo.

Nuorten työttömyys on tällä hetkellä korkea, ja RKP:n mukaan ongelma johtuu ennen kaikkea siitä, että työ- ja harjoittelupaikkoja on vaikea löytää, ei nuorten halun tai osaamisen puutteesta.

– Työelämään pitää olla useampia väyliä. Meidän on sekä helpotettava yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria että kannustettava nuoria luomaan omaa työtä esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Samalla luomme vahvan pohjan seuraavalle sukupolvelle suomalaisia yrittäjiä, Ingo sanoo.

RKP korostaa myös, kuinka tärkeää on kohdentaa erityistoimia nuorille, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa työ- tai opiskeluelämässä.

– Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siksi on tärkeää vahvistaa kuntoutuksen ja tuen saatavuutta, jotta nuoret voivat palata opintoihin ja työelämään, Adlercreutz sanoo.

– Suomella ei ole varaa menettää kokonainen nuorten sukupolvi työttömyyden vuoksi. Kohdennettujen uudistusten avulla voidaan luoda lisää mahdollisuuksia ja antaa nuorille vahvempi alku työelämään, Ingo sanoo.

 

RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden tukemiseksi

1. Nuorisovaraus yritysverotukseen

Helpottaaksemme alle 30-vuotiaiden palkkaamista haluamme ottaa yrityksille käyttöön nuorisovarauksen. Sen avulla yritykset voisivat kirjanpidossa tehdä erillisen palkkojen sivukuluja vastaavan varauksen, joka vähentäisi sen vuoden verotettavaa tulosta. Varausta voi käyttää samana vuonna tai kolmena seuraavana vuonna investointien rahoittamiseen. Vähennys muuttuu veronalaiseksi tuloksi, jos sitä ei käytetä määräajassa investointien rahoittamiseen.

2. Kannustetaan nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla starttiraha

Haluamme kannustaa useampia nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla alle 30-vuotiaiden starttirahan. Vuonna 2026 starttiraha on 37,21 euroa päivässä. Kaksinkertaistaminen turvaisi nuorille yrittäjille noin 1 480 euron kuukausitulon. Korotettu starttiraha on selkeä signaali ja konkreettinen kannustin, joka rohkaisee nuoria panostamaan ideoihinsa ja rakentamaan yritystoimintaa.

3. Madalletaan nuorten kynnystä ryhtyä yrittäjäksi luomalla erillinen yritysmalli 15–25-vuotiaille

Haluamme helpottaa nuorten yrittäjäksi ryhtymistä luomalla kevyemmän yritysmallin 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella. Malli vähentää byrokratiaa ja tekee yrittäjyydestä todellisen vaihtoehdon nuorille, jotka haluavat työllistää itsensä.

4. Luovutaan ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksusta kesätyöpaikkojen lisäämiseksi

Moni nuori pääsee kiinni työelämään kesätyön kautta. Haluamme edistää kesä– ja kausityöntekijöiden työllistämistä poistamalla ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksun, kun yritys palkkaa korkeintaan 25-vuotiaan nuoren lyhytaikaiseen työsuhteeseen. Työnantaja säästäisi näin noin viidenneksen ensimmäisen kuukauden kustannuksista.

5. Vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä

Monilla aloilla nuorten on vaikea löytää harjoittelupaikkaa, mikä voi viivästyttää valmistumista etenkin jos opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelujakso. Harjoittelulla on usein keskeinen rooli työllistymisessä valmistumisen jälkeen. Haluamme vahvistaa alueellista yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä luoda verokannustimen yrityksille, jotka rahoittavat kandidaatti- tai maisteritason opinnäytetöitä.

6. Kehitetään oppisopimuskoulutusta

Suomessa oppisopimus on yhä hallinnollisesti raskas ja yrityksille kallis. Haluamme keventää hallinnollista taakkaa, vahvistaa opiskelijoiden ohjausta sekä lisätä yhteistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta yhä useampi yritys tarjoaisi oppisopimuspaikkoja ja nuorille avautuisi sujuva väylä työelämään. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu mahdollistaa myös tiiviimmän yhteistyön paikallisen elinkeinoelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien välillä.

7. Kannustetaan osa-aikatyöhön palauttamalla työttömyysturvan suojaosa

Suojaosan poistaminen ei nykyisessä taloustilanteessa ole lisännyt siirtymistä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Päinvastoin on merkkejä siitä, että osa nuorista jättää työn kokonaan vastaanottamatta, koska pienetkin tulot vähentävät tukia. Työnteon tulee aina olla kannattavaa. Siksi ehdotamme suojaosan palauttamista.

8. Negatiivinen tulovero ponnahduslautana työhön ja yrittäjyyteen

Haluamme käynnistää kokeilun negatiivisesta tuloverotuksesta. Se tarkoittaa, että henkilöille, joilla on vähän tai ei lainkaan tuloja, maksetaan tukea verotuksen kautta monimutkaisten tulonsiirtojen sijaan. Haluamme, että työnteko on aina kannattavaa ja että lisätulot näkyvät lompakossa, jos työskentelee enemmän.

Negatiivisen tuloverotuksen avulla nykyinen tilkkutäkkimäinen sosiaaliturvajärjestelmä monine eri tukimuotoineen ja -tasoineen korvattaisiin yksinkertaisemmalla järjestelmällä. Malli poistaisi kannustinloukkuja, kannustaisi työn vastaanottamiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentäisi byrokratiaa. Lopputuloksena syntyisi ymmärrettävä järjestelmä, joka on käyttäjälle nykyistä selkeämpi.

9. Työllisyyspalvelujen hankinnan tulee perustua tuloksiin

Kun kunnat hankkivat työllisyyspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, painopisteen tulee olla työttömän työnhakijan tosiasiallisessa työllistymisessä. Ei riitä, että palveluntuottajat järjestävät tietyn tuntimäärän koulutusta työnhakijoille – keskeistä on, että toimenpiteet johtavat työhön. Esimerkiksi Lahdessa on käytössä tähän perustuva malli.

10. Vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien nuorten määrää vahvistamalla kuntoutusta ja edistämällä paluuta työelämään

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy nuorten varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimusten mukaan todennäköisyys palata työelämään pienenee sitä mukaa, mitä pidempään sairauspoissaolo kestää. Siksi on tärkeää turvata ihmisten pääsy kuntoutuspalveluihin entistä varhaisemmassa vaiheessa sekä tehdä kuntoutukseen osallistumisesta velvoittavampaa silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Työelämään palaamisen helpottamiseksi työterveyshuollon kautta tapahtuvan työkokeilun käytön kynnystä on madallettava ja IPS-työhönvalmennuksen käyttöä on edistettävä hyvinvointialueilla. Samalla meidän on seurattava paremmin niiden nuorten työkykyä, joilla ei ole työpaikkaa tai opiskelupaikkaa. Tietopohja eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta työelämään palaamisen edistämisessä on edelleen rajallista ja siksi asiaa tulisi selvittää, jotta voidaan varmistaa, että tarjottu kuntoutus tuottaa aidosti tuloksia.

Kouluissa on 20 vuoden kuluttua lähes 100 000 lasta vähemmän

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Suomi kohtaa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tämä kävi selväksi, kun RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz vastaanotti 12. maaliskuuta ensimmäisen kattavan raportin väestökehityksestä ja sen vaikutuksista perusopetukseen.

Vuosien 2023 ja 2040 välillä peruskouluikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän lähes 100 000 lapsella. Kehitys merkitsee kunnille suurta haastetta, sillä niiden on tarkasteltava, miten perusopetus tulevaisuudessa järjestetään.

– Kun oppilasmäärä vähenee näin voimakkaasti, jokainen kunta ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin. Meidän on ajateltava uudella tavalla, vahvistettava kuntien välistä yhteistyötä ja varmistettava, että kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa pääsy korkeatasoiseen peruskouluun, Adlercreutz sanoo.

Kehitys näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta eri puolilla maata. Monissa kunnissa oppilasmäärä vähenee, kun taas joissakin kunnissa se kasvaa, muun muassa maahanmuuton seurauksena.

Raportti esittää useita toimenpiteitä muutokseen vastaamiseksi. Keskeinen teema on kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä koulun rakenteiden tarkastelu. Yhtenä vaihtoehtona esiin nostetaan myös yhteinen katsomusaine, joka voisi vapauttaa resursseja.

– Tärkeintä on, että pieneneviä ikäluokkia ei käytetä perusteena rahoituksen vähentämiselle. Lasten määrän väheneminen ei automaattisesti tarkoita pienempiä kustannuksia. Päinvastoin kustannukset oppilasta kohden voivat kasvaa, erityisesti kunnissa, joissa oppilasmäärä vähenee mutta joissa tarvitaan edelleen tiloja, opettajia ja koulukuljetuksia, Adlercreutz sanoo.

Raportissa käsitellään myös ruotsinkielistä koulutusta. Muutokset vaikuttavat usein voimakkaammin pienempiin kieliryhmiin, ja siksi oikeus ruotsinkieliseen opetukseen on turvattava myös tulevaisuudessa.

– Ruotsinkielinen koulutus on haavoittuvainen tilanteessa, jossa oppilaspohja pienenee ja etäisyydet ovat pitkiä. Siksi meidän on varmistettava, että ruotsiksi tarjottava koulutus säilyy korkeatasoisena, että rahoitus huomioi kaksikielisyyden lisäkustannukset ja että saatavilla on sekä oppimateriaaleja että pätevää henkilökuntaa, Adlercreutz sanoo.

Verklighetsförankrade lösningar

/0 Comments/in , , , , , , , /by

I en färsk doktorsavhandling slår forskaren Jon Järvinen fast att Svenska folkpartiet är Finlands minst populistiska parti. Det kanske ligger oss litet i fatet under valkampanjer, då populistiska budskap ju har visat sig fungera. Samtidigt passar populism SFP, och mig, väldigt dåligt. Våra lösningar är inte förenklade, vi fortsätter med en verklighetsförankrad retorik och politik.

Ett färskt exempel på populism är debatten om arbetslösheten bland utrikes födda som gått het de senaste dagarna. Arbetslösheten i vårt land ska förstås tas på allvar, och vi ska analysera den, för att bättre kunna förstå vilka åtgärder som behövs. 

Finland har i dag omkring 350 000 arbetslösa. Av dem är cirka 50 000 födda utomlands. Det betyder att knappt 15 procent av de arbetslösa är invandrare. Det är en betydande andel, men det är inte hela bilden – och det är inte förklaringen till vår svaga ekonomi.

Den mycket större och mer oroande framtidsfrågan är ungdomsarbetslösheten. I slutet av förra året var nästan 90 000 personer under 30 år arbetslösa. Att få det första jobbet har blivit allt svårare. Och ju längre man står utanför arbetslivet, desto svårare blir det att ta sig in.

När konjunkturen försämras är det alltid de med svagast förankring i arbetslivet som drabbas först. De som nyligen etablerat sig på arbetsmarknaden – unga och invandrare – löper större risk att bli uppsagda. Det betyder inte att de skulle orsaka arbetslösheten i sig. Det betyder att de är mer sårbara när ekonomin går sämre.

Och för tydlighetens skull: hög arbetslöshet är inte orsaken till vår svaga ekonomi. Det är den svaga ekonomin som är orsaken till den höga arbetslösheten.

Det behövs naturligtvis kraftfulla åtgärder för att få fart på tillväxten och för att sänka tröskeln till arbetslivet. Regeringens sysselsättningssedel för unga, som ger arbetsgivare en 50 procents lönesubvention vid nyanställning, är ett steg. På den satsas 30 miljoner euro. Också andra åtgärder behövs: mer incentiv för företag att anställa unga, bättre möjligheter att arbeta under studierna och en starkare koppling mellan studier och näringslivet. Företagande borde också uppmuntras tidigare.

Samtidigt ska vi också tala klarspråk när det gäller hindren för nyanlända. Forskning visar att namn och etnicitet påverkar möjligheterna att få jobb. Språkkunskaper är en annan tröskel. Lösningarna är inte enkla – men skuldbeläggning är definitivt fel väg.

Det är också värt att minnas att en stor del av sysselsättningsökningen under 2000-talet har skett genom invandring. Utan invandring skulle vår ekonomiska tillväxt ha varit ännu svagare.

Finlands styrka har alltid varit ett jämlikt samhälle. När alla människors kompetens tas till vara stärks hela samhället. Att leta syndabockar bara försvagar oss.

Sysselsättningen är en gemensam utmaning. Den kräver breda reformer, saklig analys och en politik som bygger broar snarare än murar. Att skuldbelägga den som saknar arbete är inte bara dumt, det är dessutom struntprat.

Lisärahoitusta elinvoimaisemman ja avoimemman Suomen puolesta

/0 Comments/in , , , , /by

Tulevaisuuteen suuntaava Suomi tarvitsee sekä yhteisöllisyyttä että talouskasvua. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että RKP:n eduskuntaryhmä on onnistunut ensi vuoden budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä ohjaamaan rahoitusta toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa.

– Avoin ja vastaanottava Suomi, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja osallisiksi, on yhteiskunta, jossa halutaan elää. Se on myös yhteiskunta, jota halutaan olla mukana rakentamassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siksi lisämäärärahoista Rasmus ry:lle yhdistyksen antirasistisen työn jatkamiseksi. RKP:n eduskuntaryhmä on myös turvannut Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa.

Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin tärkeän roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa. Musiikki- ja kulttuuriala vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja luo työpaikkoja.

– Vahvistamalla luovien alojen kansainvälistä ulottuvuutta investoimme samalla uusiin työpaikkoihin ja kasvatamme vientisektoria, Adlercreutz toteaa. 

– Suomella on loistavia muusikoita ja luova musiikkiala. Globaali musiikkimarkkina kasvaa, ja kun naapurimaanamme on musiikkiviennin suurvalta Ruotsi, Suomella on kaikki edellytykset olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin, hän jatkaa.

Elinvoimainen Suomi edellyttää myös panostuksia infrastruktuuriin. Länsi-Uudellamaalla useat hankkeet ovat nyt saaneet rahoitusta: maantie 11245 (Kabanovintie Kirkkonummella) päällystetään uudelleen, valtatie 25 saa lisää valaistusta ja kantatie 51:llä selvitetään kaistajärjestelyjen ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien toimien mahdollisuuksia.

– Nämä ja monet muut panostukset vahvistavat Suomen elinvoimaa, ja RKP:n kädenjälki näkyy niissä selvästi, Adlercreutz sanoo.

Meillä on enemmän potentiaalia kuin uskallamme nähdä

/0 Comments/in , , , , , /by

Menestys on ehkä enemmän korviemme välissä kuin ymmärrämmekään.

Kävin viime viikolla Thaimaassa ja Singaporessa. Tapasin paljon koululaisia – uteliaita, avoimia, ystävällisiä ja osaavia nuoria. Singapore on huomattavan kehittynyt maa. Thaimaa on ottanut isoja askelia viime vuosikymmeninä mutta maan sisäiset erot ovat suuret. 

Mieleeni nousi ajatus siitä, miten me Suomessa välillä puhumme ihmisistä. 

Aiemmin syksyllä keskustelimme “kehitysmaaperäisestä maahanmuutosta” ja jopa “ihmisten laadusta”. Taustalla lienee ajatus siitä, että olisimme Suomessa monella tavalla muita parempia.

Kun kohtasin näitä nuoria, se ajatus ei käynyt mielessä. Lapset ja nuoret ovat joka puolella maailmaa samanlaisia.

Näillä matkoilla huomaan usein, miten vahvaa paikallinen yhteisöllisyys on. Kunnianhimoa löytyy myös. Nuoret näkevät koulutuksen tienä eteenpäin – ja se taas näkyy valmiutena tehdä työtä ja oppia.

Kun tarkastelee Suomeen suuntaavaa maahanmuuttoa ja erityisesti maahanmuuttajien koulutustasoa, voi todeta esimerkiksi sen, että heidän koulutustasonsa ei merkittävästi eroa suomalaisten koulutustasosta. Ei edes silloin, kun tarkastellaan pelkästään turvapaikkaprosessin kautta tulleita. Tämä ilmenee THL:n tutkimuksista.

Silti meillä elää sitkeä käsitys, ettei muualla – tai muualta tulevilla – osaaminen riitä. 

“Not invented here” -ilmiö näkyy monessa paikassa. Muualla hankittua koulutusta emme aina tunnista tai arvosta.

Toinen havainto maailmalta: Suomella on poikkeuksellisen hyvä maabrändi. Suomea arvostetaan, ja meihin katsotaan paikoin jopa ylöspäin.

Ajattelen, että näin vahvalla brändiedulla pitäisi kyetä tekemään enemmän.

Kun seuraa Suomen talous- ja tulevaisuuskeskustelua, näköalattomuus iskee silmille. Jos uskoisimme itseemme yhtä paljon kuin singaporelainen pankkiiri tai thaimaalainen koulun rehtori meihin uskoo, meillä ei olisi huolta huomisesta.

Emme luota muiden osaamiseen, mutta emme myöskään omaan osaamisemme tai omiin vahvuuksiimme. Tämä on paradoksaalinen ja tuhoisa kierre, josta meidän on päästävä ulos.

Singapore päätti aikoinaan houkutella investointeja ja onnistui. Loppu on historiaa, joka näkyy esimerkiksi siinä, etä vuonna 2015 Suomen kanssa tasoissa ollut BKT per capita nyt keikkuu ihan eri sfääreissä. Suomella olisi kyky samaan ja meillä on siihen myös edellytykset.

Verotuksemme ei ole matala, mutta meillä on toimiva hallinto, olematon korruptio, kohtuullisen kevyt byrokratia, turvallinen yhteiskunta, puhdas luonto, koulutettu väestö sekä kunnossa oleva työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Nämä ovat merkittäviä kilpailu- ja hyvinvointitekijöitä ja näistä lähtökohdista meidän pitäisi pystyä houkuttelemaan Suomeen niin investointeja kuin ihmisiäkin. 

Lasimme on enemmän kuin puoliksi täynnä ja tämä meidän pitää nyt vain sisäistää.

Myönteisiä päätöksiä hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä

/0 Comments/in , , , , , , /by

Hallitus teki tänään päätöksen vuoden 2026 täydentävästä budjettiesityksestä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz näkee esityksessä paljon myönteistä ja on erityisen tyytyväinen uusiin infrapanostuksiin sekä vahvaan tukeen Ukrainalle uudella 100 miljoonan euron paketilla.

– Olen iloinen, että RKP onnistui neuvottelemaan lisämäärärahoja rantaradan junaliikenteen lisäämiseksi: voimme nyt aloittaa kaksi päivittäistä suoraa vuoroa Helsingistä Hankoon. Rantarata on tärkeä kulkuyhteys Länsi-Uudellamaalla, ja on erittäin hyvä, että voimme lisätä liikennettä ja siten parantaa vapaa-ajan- ja työmatkaliikkumista, sanoo Adlercreutz.

– Myös kantatie 51:n kehittäminen etenee, sillä hallitus ehdottaa 0,4 miljoonaa euroa Vuohimäen eritasoliittymän suunnitteluun. Suomen ja Ruotsin rajayhteistyö pohjoisessa vahvistuu myös henkilöjunaliikenteellä Tornion ja Haaparannan välillä – asia, josta pohjoismaisen yhteistyön ministerinä iloitsen, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz on tyytyväinen myös siihen, että elokuvatuotannon tuen taso voitiin palauttaa. Tämä tarkoittaa, että aiemmin päätettyä tuen leikkausta ei toteuteta. Täydentävä budjettiesitys sisältää myös päätöksiä, jotka vahvistavat koulutusta.

– Korkeakoulujen opiskelupaikkoja lisätään tilapäisesti vuodelle 2026, ja uudet paikat kohdennetaan koulutuksiin, jotka tukevat talouskasvua. Lisäksi nuorille, jotka ovat suorittaneet toisen asteen mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Hallitus parantaa näin koulutusmahdollisuuksia.

– Hallitus panostaa myös 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden kehittämishankkeisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamalleista. RKP on pitkään työskennellyt omalääkärimallin puolesta, ja olen iloinen, että voimme tämän päätöksen myötä edistää näiden kehittämistä. Lisäksi määrärahoja kohdennetaan sen varmistamiseen, että vihreän siirtymän hankkeiden lupaprosessit ovat nopeita ja sujuvia – tämä on keskeinen asia Suomen kilpailukyvyn kannalta, sanoo Adlercreutz.