Rätt riktning på Finland med besluten i halvtid

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Varje höst delas en tjock gul bok ut till alla riksdagsledamöter på deras sittplats i plenisalen i riksdagen. På den nästsista sidan finns ett kapitel som heter Räntor på statsskulden. Boken är förstås den årliga budgetboken, och för år 2025 beräknas räntekostnaderna för statens låntagning uppgå till 3,17 miljarder. Vad allt kunde inte Finland göra för dessa pengar, som nu endast går till att betala räntor.

Finlands ekonomi har stampat på stället i 18 år. Det, i kombination med de stigande räntekostnaderna är orsaken till varför regeringens ekonomiska politik ser ut som den gör. Efter två omgångar av nödvändiga ekonomiska anpassningar valde regeringen därför att i vårens halvtidsöversyn satsa på åtgärder för att sparka i gång tillväxten.

Skatten på arbete kommer därför att sänkas med ca 1 miljard euro. Målet är att sporra till mer arbete och samtidigt stärka köpkraften för alla. Skattelättnaderna fördelas så, att den största delen riktas till små- och medelinkomsttagare. I kombination med detta främjar regeringen företagande genom att sänka samfundsskatten till 18 procent.

Utöver dessa stora skatteåtgärder genomför regeringen också en rad andra åtgärder som jag är mycket nöjd över. Bland annat sänks beskattningen för utländska experter som flyttar till Finland. Dessutom kommer en helt ny åtgärd som har sitt ursprung i SFP:s åtgärdspaket från augusti 2024, ett skatteincentiv för finländare utomlands som flyttar hem. Gränsen för arvs- och gåvoskatten kommer också att höjas till 30 000 euro respektive 7 500 euro, och för företag kommer möjligheten att dra av förluster i beskattningen att förlängas till 25 år.

Som tillägg till detta finns ett helt paket tillväxtåtgärder som berör företag, utbildning, forskning och utveckling, energi, artificiell intelligens, försvaret och mycket mer. Effekterna syns kanske inte ännu nästa år, eller ens året efter det – särskilt med tanke på det turbulenta världspolitiska läget – men jag tror starkt på att dessa åtgärder har en verklig chans att svänga Finlands ekonomiska kurs. Som anekdot kan dessutom nämnas att över en tredjedel av åtgärderna från SFP:s tillväxtpaket nu kommer att genomföras av regeringen, och också många åtgärder inom social- och hälsovården som regeringen kom överens om är direkt från den lista på åtgärder som SFP presenterade för några månader sedan. 

Halvtidsöversynen – som namnet redan berättar – markerade också det att halva regeringsperioden ligger bakom oss. Samtidigt betyder det att det ännu är två år kvar till nästa riksdagsval – gott om tid för att genomföra både återstående åtgärder i regeringsprogrammet och de beslut som regeringen fattar längs vägen. Jag är verkligt glad över att kombinationsförsäkringen som gör det lättare att växa mellan företagande och förvärvsarbete äntligen blir verklighet. Utöver det kommer vi att förstärka arbetstagarnas representation i företagens styrelser och ledningsgrupper, också det en långvarig målsättning för SFP.

Särskilt nöjd är jag dessutom över att SFP i halvtidsöversynen lyckades stoppa ytterligare nedskärningar i social- och hälsovården.

Jag sticker inte under stol med att halvtidsöversynen också förde med sig några beslut som vi är mindre nöjda med, men på det stora hela och med facit på hand vill jag påstå att vi med dessa beslut för Finland i rätt riktning.

Puoliväliriihestä isot panostukset Kirkkonummelle ja Siuntioon

/0 Comments/in , , , , , /by

Viime vuosien aikana Kirkkonummelle on tullut kaksi merkittävää teollista investointia: Masalaan suunniteltu datakeskus ja Prysmianin kaapelitehtaan uusi torni – Suomen korkein rakennus.

Prysmianin tornin täysimääräinen käyttöönotto edellyttää tehtaan laajentamista, mikä puolestaan haastaa paikalliset liikennejärjestelyt. Kaapelitien ja kantatie 51:n risteys, niin sanottu Kelan risteys, ei nykyisellään mahdollista tehtaan laajentamista ja on muodostumassa merkittäväksi pullonkaulaksi uusille investoinneille. Risteyksen lähistöllä Vuohimäessä on myös suuri tarve rakentaa eritasoliittymä.

Hallituksen puoliväliriihessä molemmat hankkeet ottivat merkittävän askeleen eteenpäin.

– Puoliväliriihen keskeinen teema oli kasvun luominen. Kelan risteyksestä on muodostunut selkeä este uusien investointien toteuttamiselle, ja siksi olen iloinen siitä, että hallitus päätti myöntää kolme miljoonaa euroa risteyksen uusimiseen ja parantamiseen. Tämä mahdollistaa Prysmianin toiminnan laajentamisen. Ensi viikon keskiviikkona edellinen investointi vihitään käyttöön juhlallisesti, ja nyt Kelan risteyksen parantaminen luo edellytykset seuraavalle askeleelle. Olen siitä äärimmäisen iloinen, toteaa opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vuohimäen eritasoliittymä on kertaluokkaa suurempi hanke, mutta se on tärkeä sekä Vuohimäen että Kantvikin kehittämisen kannalta.

– Voi todella puhua jättipotista Kirkkonummen ja Siuntion näkökulmasta. Kelan risteys saa kolmen miljoonan euron valtionrahoituksen ja Vuohimäen eritasoliittymä kymmenen miljoonaa. On poikkeuksellista, että kahteen kuntiemme kannalta strategisesti tärkeään liikennehankkeeseen suunnataan näin mittavat panostukset samassa puoliväliriihessä. Nyt on syytä edetä ripeästi myös päätöksenteossa. Toivottavasti nämä päätökset vauhdittavat myös kaavoitusprosesseja. Nyt on taottava, kun rauta on kuuma, Adlercreutz päättää.

Puoliväliriihen yhteydessä hallitus teki myös muita merkittäviä kasvupäätöksiä. Kauppasodan uhka ja yleinen epävarmuus pakottivat Adlercreutzin mukaan hallituksen nostamaan kunnianhimon tasoa.

– Maailmanpoliittinen tilanne on haastava. Tällaisessa epävarmuudessa on olennaista kasvattaa Suomen suhteellista kilpailukykyä. Siksi on tärkeää, että pystyimme nyt tekemään merkittäviä päätöksiä, jotka parantavat Suomen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Toivon, että nämä toimet käynnistävät investointeja paitsi Kirkkonummella myös laajemmin koko Suomessa. Potentiaalia on runsaasti, ja nyt hankkeilla on hyvät edellytykset lähteä liikkeelle.

Kunnan tulee nyt keskittyä elinvoimaan ja sivistykseen 

/0 Comments/in , , , , , , , , , , , /by

Kun lähdimme vaaleihin neljä vuotta sitten, kunnat näyttivät erilaisilta. Tiesimme, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus oli tulossa, mutta suuri muutos ei ollut vielä täällä.

Nyt olemme aivan uudenlaisessa tilanteessa. Hyvinvointialueet huolehtivat sote-palveluista, ja kunnille jäi kaksi päätehtävää: elinvoima ja sivistys.

Kirkkonummella molemmat ovat juuri nyt suuressa murroksessa. Meillä on käynnissä merkittäviä teollisia investointeja, ja kuntaa kehitämme voimakkaasti sekä keskustassa että esimerkiksi Kantvikissa. Arkkitehtina näen tässä ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda ympäristöjä, jotka kestävät aikaa – mutta palaan siihen toisessa kirjoituksessa. Tässä haluan keskittyä koulun merkitykseen elinvoiman rakentajana. Yhteys näiden kahden välillä on päivänselvä.

Kun opetusministerinä kierrän kouluissa ja tapaan yrittäjiä eri puolilla Suomea, kuulen viestin yhä uudelleen: koulutus ja elinkeinoelämä tarvitsevat toisiaan. Niitä täytyy kehittää rinnakkain, yhtenä kokonaisuutena. Se on yksi tärkeimmistä tehtävistämme.

Elinvoima ei synny itsestään. Kuntien päätökset ratkaisevat, onko yrityksillä mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. On kunnan vastuulla varmistaa, että osaavaa työvoimaa on saatavilla, infrastruktuuri toimii ja lupa-asiat hoituvat ilman turhaa byrokratiaa. Ilman viisaita päätöksiä työpaikat katoavat ja palvelut näivettyvät.

On helppoa väittää, että verojen korotus turvaa hyvinvoinnin. Todellisuudessa kestävä tulevaisuus syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Siksi panostan siihen, että koulutus vastaa entistä paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Kun aloitin opetusministerinä, oli selvää, että koulutuksen suuntaa on korjattava. Suomi ei ole enää PISA-tutkimusten kärkimaita. Oppimistulosten lasku on kiistaton – mutta ei väistämätön. Olemme päättäneet tehdä historiallisen panostuksen peruskouluun, ja nämä satsaukset näkyvät jokaisessa Suomen kunnassa.

Mihin käytämme lisärahoituksen, 200 miljoonaa euroa? Vahvistamme perustaitoja. Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen eivät ole enää itsestäänselviä perustaitoja. Jo nyt liian moni nuori ei hallitse niitä riittävän hyvin selviytyäkseen toisella asteella tai työelämässä. Siksi otamme alakoulussa käyttöön kolme vuosiviikkotuntia lisää näissä aineissa. Tästä syksystä lähtien jokainen oppilas saa aiempaa vahvemman perustan.

Olen tavannut oppilaita, joille lukeminen on päivittäinen haaste, ja vanhempia, jotka ovat huolissaan lastensa tulevaisuudesta. Siksi oppimiskuilujen kaventaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistani.

Suomalaisen koulun periaate on aina ollut, että jokainen lapsi saa tasavertaisen mahdollisuuden onnistua. Pidämme siitä kiinni myös näillä panostuksilla. Tasa-arvorahoitus on vakiinnutettu 50 miljoonaan euroon vuodessa, jotta jokainen lapsi saa oikeudenmukaisen alun – taustasta riippumatta.

Tiedän, ettei koulutus yksin ratkaise kaikkea, mutta se on elinvoimaisen kunnan tärkein perusta. Työelämä muuttuu, ja kunnat ovat avainasemassa siinä, että nuoret saavat valmiudet pärjätä tässä maailmassa. Vahvistamme peruskoulua ja kehitämme ammatillista koulutusta joustavammaksi ja työelämälähtöisemmäksi – laadusta tinkimättä.

Elinvoimainen kunta ei synny sattumalta, vaan viisailla päätöksillä ja pitkäjänteisellä työllä. Siksi tulevissa kuntavaaleissa valittavien päättäjien rooli on ratkaiseva.

Nyt on erityisen tärkeää, että hyödynnämme avautuvat mahdollisuudet: otamme lisävuosiviikkotunnit täysimääräisesti käyttöön, suuntaamme oppimisen tukeen tarkoitetut rahat kouluihin ja käymme oppilaiden kanssa keskustelua kännyköiden käytöstä. Ensi syksynä puhelimet poistuvat oppitunneilta, mutta välituntien käytöstä päätetään yhdessä.

Seuraava valtuustokausi on tärkeä Kirkkonummen elinvoimalle. Siksi on tärkeää, että juuri sinun äänesi kuuluu.

Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa.

(mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 19.3.2025)



SFP lovar dra sitt strå till stacken

/0 Comments/in , , , , , /by

För 16 år sedan var Portugal i en stor kris. Sättet på vilket vi finländare då förhöll oss till den krisen minns man fortfarande i Portugal, och inte med värme. Portugal fick då ekonomiskt stöd via EU för att klara sig, och Finlands inställning var strikt. Vi uppfattades som snåla översittare. Idag sjunker Portugals statsskuld hela tiden, och dess andel av BNP kan gott vara lägre än vår statsskulds andel av vår BNP när denna regeringsperiod är slut.

Våra respektive kurvor går alltså åt olika håll. Jag hade hellre sett att de går åt samma håll – och det strävar vi till just nu. 

Att hitta anpassningsåtgärder för 6 miljarder euro var inte lätt för snart två år sedan i samband med regeringsförhandlingarna. Förra våren blev det beslut om 3 miljarder till. Och trots det riskerar att inte möta våra egna mål och kommissionens gränser för underskott. 

Det är situationen vi är i. 

Kritiken mot anpassningarna är hård. Det är förståeligt. Stora nedskärningar på utgiftssidan slår till mot många goda ändamål och inverkar på många människors liv. Varje beslut och varje inbesparing kan ifrågasättas och debatteras. Samtidigt är det svårt att hitta andra alternativ för varje enskilt mål. Fyra partier har försökt komma fram till en helhet som fyra partier kan omfatta. 

Det råder på ett retoriskt plan en stor enighet om att vi måste anpassa vår ekonomi. Alla partier i riksdagen håller med om det målet. I praktiken är det dock regeringens ansvar att se till att målen uppfylls. 

Oppositionen har friheten att ifrågasätta varje beslut. Det, att till exempel SDP i sin skuggbudget i praktiken valde att stöda regeringens ekonomiska politik – inklusive de flesta anpassningarna och arbetsmarknadssåtgärderna – visar att alternativen, festtalen till trots, är rätt få. Att skjuta upp målet är inte heller en lätt väg framåt – de svåra besluten kommer oberoende, bara med eftersläpning och med större tyngd. 

Portugal kunde svänga sin kurs, både via nedskärningar och tillväxtåtgärder, och det ska vi också kunna göra. Och eftersom vi rimligtvis varit lite tidigare ute ska det gå med lättare och mindre radikala åtgärder, bara viljan finns. 

Samtidigt är det klart att det här inte bara är en Excel-övning där vi ställer statiska siffror mot varandra. Tillväxten har också en betydelse, i synnerhet när vi mäter skulden som en andel av BNP. 

För ett knappt halvt år sedan presenterade Svenska folkpartiet 26 åtgärder för att sätta fart på tillväxten. Under de kommande månaderna fortsätter diskussionen om  dem och många flera inom regeringen för att hitta de recept på tillväxt som är nödvändiga. 

Samtidigt är det skäl att notera att mycket har gjorts. Nästa vår är vi i en situation där flera av de strukturella problem som Finland dragits med länge har korrigerats, tack vare de åtgärder regeringen tagit till. De arbetsmarknadsreformer som väckt mycket diskussion kommer i det skedet med stor sannolikhet ha behandlats färdigt av riksdagen. Vägen dit kommer säkert ändå att präglas av en stormig debatt. 

Samtidigt är det helt klart att oppositionen av idag inte kommer att vilja backa reformerna om och när de någon gång i framtiden åter har regeringsansvar. Det finns en tyst förståelse för att åtgärderna behövs. 

Men det återstår ännu utmaningar, och de hoppas jag, och SFP, att vi ska kunna fokusera på nu: Bristen på kapital, incitamenten för investeringar och tillgängligheten till arbetskraft. Den senare omfattar också den ibland förbluffande heta potatisen abetskraftsrelaterad invandring. 

För alla dessa har SFP lösningar att presentera.

Det återstår ändå en helhet som är svårare att tackla: Vårt allmänna klimat, andan i samhället, vår attityd.

Få länder har det så väl förspänt som Finland. Vi har säkerhet, vi har förtroende, en förhållandevis utbildad befolkning och en relativt stark jämställdhet.

Men sättet på vilket vi diskuterar vår framtid, våra möjligheter och framförallt våra utmaningar är under all kritik.

Det är svårt att hitta en väg framåt om piskor och saxar är det enda vi ser i en situation där vi också borde förstå att utveckla det vi har. Det är också bra att bli påmind om att allting inte raseras av att ett anslag är lite mindre än tidigare. Det är alltid befogat och nödvändigt att prioritera offentliga utgifter.

Vi politiker agerar på flera plan. Vi stiftar lagar och fattar beslut om gemensamma angelägenheter. Det är konkreta saker. Men vi styr också mycket av samhällsdebatten. Den förra delen klarar vi av, med lite olika betoning i olika koalitioner. Men den senare delen, samhällsdebatten, är vi förbluffande dåliga på. Och de politiska diskussionerna på sistone har visat just detta, klart och tydligt. 

Låt oss inte bli ett surpuppornas land. Då lockar vi varken människor eller investeringar hit.

Det verkar vankas tillväxt bakom hörnet. Vi kan sätta fart på den med goda beslut under våren. Och om besluten dessutom ledsagas av en lite mer positiv attityd, och en tro på våra styrkor, ska vi kunna vända statsskuld skutan, så som också Portugal klarade av att göra. SFP lovar dra sitt strå till stacken. 

(Publicerad i HBL 29.1.2025)

 



Ajatuksiani kulttuurista ja sen tukemisesta

/44 Comments/in , , , /by

Kulttuuri on minulle aiheena omakohtainen, sillä taiteella on aina ollut itselleni ja perheelleni tärkeä rooli elämässä. Itse olen arkkitehti, vaimoni taiteen moniottelija, tyttäremme muusikko. Perheessämme kulttuuri ja taide ovat monella tapaa läsnä.

Olen mukana hallituksessa, joka joutuu kohdistamaan massiivisia leikkauksia elämän joka osa-alueelle. Olen silmät ristissä vedellyt punaisia viivoja talousarvioexceleihin ja miettinyt pääni puhki, miten tehdä säästöjä mahdollisimman tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. En haluaisi tehdä näitä leikkauksia; en haluaisi leikata kulttuurilta, enkä niin monesta muustakaan asiasta. Samaan aikaan olen iloinen siitä, että tästä tilanteesta huolimatta pystymme tekemään isoja panostuksia opetukseen.

Rohkenen väittää, ettei kukaan kulttuurialalla työskentelevistä ystävistäni – ja heitä on suhteellisen paljon – haluaisi vaihtaa tällä hetkellä kanssani paikkaa. Vastassa on jatkuvasti kiperiä kysymyksiä siitä mistä leikataan, ei leikataanko. Aivan kaikki on tarkastelun alla: maataloustuet, yritystuet, kotitaloustuet, koulutuksen tuet, kulttuuriin kohdistuvat tuet, sosiaaliturvaan kohdistuvat tuet. Ja ihan kaikesta on leikattu. Pian olemme sopeuttaneet yhteensä yhdeksän miljardin edestä.

Viime vuodet ovat räväyttäneet itsellenikin eteen aiempaa raadollisemman kuvan Suomen taloudesta. Olemme tilanteessa, jossa meidän on yritettävä ensisijaisesti elvyttää yritysten toimintahalukkuutta ja -kyvykkyyttä, koska – olipa yhteiskunnallisista prioriteeteista mitä mieltä tahansa – juuri työllisyyden kautta valtion kassa alkaa täyttyä uudelleen. Tällä hetkellä iso kysymys on myös se, miten saamme kansan taloudellisen mielialan kääntymään. Se vaatisi nähdäkseni ensi keväänä iso rakenteellista muutosta investointihalukkuuden lisäämiseksi; yhteisöveron roimaa alentamista, osinkoverotuksen isoa muutosta tai omistamiseen liittyvän verotuksen remonttia, Ruotsin mallin mukaan. Meidän on aivan pakko saada lisää investointeja Suomeen yritysten toimesta, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Liberaali keskustaoikeistolainen RKP on ensimmäisenä suuntaamassa näitä lisääntyneitä tuottoja juuri opetukseen ja kulttuuriin, kun se päivä koittaa!

Verotus on systeemisesti ajateltuna hyvin vaativa asia ja pyrin kuuntelemaan todella tarkalla korvalla eri kulmista asioita tarkastelevia kansantaloustieteilijöitä, jotta oma päätöksentekoni nojaisi faktoihin. Kansantaloustieteen skenaarioihin perustuva luonne kertoo aiheen kompleksisuudesta. Kansantaloustieteilijöitä kuunnellessa huomaa ”it depends” eli ”se riippuu” lauseen toistuvan useita kertoja tunnissa. Juuri ennustamisen vaikeus tekee talouden johtamisesta erityisen vaikeaa.

Voin taata kaikille kulttuurialan toimijoille, ettei RKP minun johdollani tee priorisointeja niin sanotut ”kovat arvot” edellä. Tästä osoituksena myös se, että onnistuimme puolittamaan kulttuurille osoitetut leikkaukset syksyn budjettiriihessä. Tiedostamme Opetus- ja kulttuuriministeriössä hyvin sekä laadukkaan opetuksen että elinvoimaisen kulttuurielämän merkityksen henkiselle hyvinvoinnille ja uusien innovaatioiden synnylle.

Nyt jos otamme tarkastelun kaksi yksittäistä viime päivinä puhututtanutta asiaa eli kirjojen arvonlisäveron noston ja museoviraston päätöksen sulkea museoita, niin haluan lausua seuraavaa:

Kirjojen arvonlisäverosta:

Kun verotusta tarkastellaan tarpeeksi ylhäältä ymmärretään, että on järkevämpää nostaa kulutushyödykkeiden hintaa kuin palkkaveroa. Nyt tehtyjen verotuspäätösten johdosta ihmisille jää palkoistaan enemmän käteen. Osan tästä palkkatulosta he voivat käyttää mm. kulttuurituotteisiin. Toki RKP:n tavoitteena on, että kirjat saadaan tulevaisuudessa ”0 ALV”-luokkaan. Nyt tehty leikkauspäätös on valinta monien vaikeiden leikkauspäätösten keskellä.

Samaan aikaan teemme merkittäviä panostuksia lukemiseen lisäämällä alakoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja kahdella sekä panostamalla ”Lukulahja lapselle” -tyyppisiin ohjelmiin. Edistämme lukemista.

Museoiden sulkemisesta:

Minusta tuntuu nykyisen tiedon valossa mahdolliselta, että Museoviraston tekemillä museoiden sulkemispäätöksillä myös haetaan poliittista signaalivaikutusta huomioiden, että suljetaan sellaisiakin museoita – esimerkiksi Hvitträsk – joiden toiminta lehtitietojen mukaan on kannattavaa. Jos näin on, niin se on valitettavaa. Sen sijaan toivoisin avointa keskustelua ja yhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista kulttuurielämää vaikeidenkin olosuhteiden keskellä.

Kulttuuriala on aivan saman haasteen äärellä kuin muutkin alat: sekin joutuu uudistamaan rakenteitaan radikaalisti. Yksittäisten museoiden sulkemisella ei mielestäni päästä pitkälle, jos ajatellaan tulevaisuuden rahoitusnäkymiä. Ne eivät ole ruusuiset. Eivätkä ne muutu ruusuisemmiksi olipa hallituspohja mikä tahansa.

Summaten sanoisin, että systeemisestä näkökulmasta tarkasteltuna olemme hallituksena erittäin vaikeiden kokonaisuuksien äärellä. Ymmärrän enemmän kuin hyvin, että tilanteen kompleksisuutta voi olla aidosti vaikea ymmärtää. Itsellänikin – huolimatta siitä, että luen numeroita hyvinkin sujuvasti – kokonaiskuvan luominen on kestänyt kuukausia.  Samalla haluan vakuuttaa, etteivät nämä leikkaukset ole RKP:n osalta tai omalta osaltani arvopohjaisia leikkauksia, vaan pakon edessä tehtyjä leikkauksia monien leikkausten joukossa.

Juuri nyt tarvitsemme luovuutta enemmän kuin koskaan. Joudumme luomaan itsemme uudestaan, sektori sektorilta.

P.S. Sekä minä että vaimoni Ia olemme työskennelleet Hvitträskissä oppaina. Sen, aivan kuten muidenkin nyt suljettavien museoiden kulttuuriperintö ja toiminta ovat korvaamattomia, joten tehdään yhdessä töitä sen eteen, että tämä kulttuuriperintö siirtyy seuraaville sukupolville. 

Adlercreutz budjettiriihestä: monia kasvua vahvistavia toimia

/0 Comments/in , , , /by

Hallituksen budjettiriihi päättyi tiistai-iltana 3. syyskuuta. Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on monista vaikeista päätöksistä huolimatta tyytyväinen lopputulokseen.

– Toteutamme nyt ne säästötoimenpiteet, joista päätimme kevään kehysriihessä. Vaikka taloustilanne on haastava, olen tyytyväinen siihen, että pystyimme välttämään lisäsopeutuksia ja että onnistuimme säätämään osaa sopeutumistoimista parempaan suuntaan, Adlercreutz sanoo.

– Meillä on edelleen suuria rakenteellisia ongelmia valtiontalouden ja kasvavien julkisten menojen kanssa. 12,2 miljardin euron alijäämä on todella suuri, mutta ilman kevään päätöksiä se olisi 4 miljardia euroa suurempi.

Talousarviossa keskityttiin kasvutoimenpiteiden löytämiseen.

– Nyt hallitus keskittyy vahvistamaan kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Esimerkiksi hallituksen työllisyystoimien odotetaan pitkällä aikavälillä luovan 80 000 työpaikkaa ja vahvistavan kansantaloutta 1,8 miljardilla eurolla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia.

– Ensi syksystä alkaen alakoulussa on kolme vuosiviikkotuntia lisää äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta. Uudistamme oppimisen tukea ala- ja yläkouluissa. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, ja opetusministerinä olen tästä iloinen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on aiemmin sitoutunut lisäämään rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Rahoitus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kasvaa nyt 280 miljoonalla eurolla 2,9 miljardiin euroon vuonna 2025 – tämä on merkittävä panostus, ja se vie meidät lähemmäksi tavoitettamme. Hallituksen sopima verohyvitys suurille vihreän siirtymän teollisille investoinneille tulee myös pian voimaan ja myös luvitusprosesseja tullaan nopeuttamaan. Tällä tavoin helpotamme yritysten mahdollisuuksia investoida ja kasvaa, Adlercreutz sanoo.

Hallitus vahvistaa kasvun edellytyksiä myös huomattavilla investoinneilla infrastruktuuriin. 484 miljoonaa euroa käytetään uusiin teihin ja rautateihin. Rantarataan panostetaan 50 miljoonalla eurolla, ja lisäksi tehdään merkittäviä investointeja valtatie 8:aan ja muihin tärkeisiin liikenneväyliin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen jälki valtion talousarviossa näkyy myös monella muulla tavalla.

– Onnistuimme minimoimaan useiden kansalaisjärjestöjen valtionrahoitukseen suunnitellut leikkaukset. Kolmannen sektorin järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tekevät merkityksellistä työtä, Adlercreutz sanoo.

– Olen myös tyytyväinen siihen, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen vientiä ja kansainvälistymistä tukeville järjestöille. Näillä järjestöillä on tärkeä rooli kasvumme edistämisessä, ja olen tyytyväinen, että Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja Viexpon rahoitusta nyt voidaan vahvistaa, Adlercreutz sanoo.

SFP blundar inte för verkligheten

/0 Comments/in , , , , /by

Kenneth Myntti kritiserar på ledarplats 23.8 de åtgärder för att få i gång tillväxten som Svenska riksdagsgruppen presenterade under sitt sommarmöte i Vasa.

Politiska partier finns till för att driva sina väljares intressen och arbeta för det man anser vara Finlands bästa. Det gör vi i SFP i alla lägen. Just nu lever vi i ekonomiskt utmanande tider. Det tar sig uttryck i nedskärningar och anpassningsåtgärder som är nödvändiga för att inte statsskulden ska skena iväg ännu mer.

Vi kan ändå inte spara oss ur den ekonomiska kris vi befinner oss i. Det är en kris som inte uppkommit plötsligt, utan som pågått i över ett decennium och som beror på att vi inte haft tillväxt.

Därför tog Svenska riksdagsgruppen fram 26 punkter för att få i gång tillväxten.

Vi fokuserar i vårt åtgärdsprogram uttryckligen på det som förenar oss inom regeringen: investeringar, inhemskt ägande, företagens tillväxt och frågan om arbetskraft. Våra åtgärder reflekterar också det som näringslivet i Österbotten efterfrågat.

Dessa punkter är traditionell SFP-politik som vi arbetat för länge, och helt i linje med en ansvarsfull borgerlig ekonomisk politik. Somliga kan genomföras i snabb takt, andra kräver mera tid.

Att ta fram ett åtgärdspaket för att öppna diskussionen om det vi i SFP anser att Finland behöver – tillväxt – är inte att provocera, utan att driva den politik väljarna har bett oss göra. Tillsammans med övriga regeringspartier har vi ett gemensamt regeringsprogram som vi förbundit oss till att främja, men det betyder inte att vi som parti slutar ta fram och föreslå lösningar som vi anser skulle gynna landet.

Av alla 26 åtgärder har särskilt en, åtgärd 9, fått uppmärksamhet. Där konstaterar vi att vi behöver en nettoinvandring på minst 40 000 för att vi ska klara oss. Den siffran är de facto betydligt lägre än den faktiska nettoinvandringen i fjol, som var 58 000.

En del tycks provoceras av all diskussion om invandring, men också här har SFP ett ansvar att presentera verkligheten som den är. Finland behöver mer arbetskraft. Det finns ingen provokation här, utan ett konstaterande av faktum som till exempel också Finansministeriets tjänstemän hållit framme.

Våra åtgärder betyder inte att regeringsprogrammet öppnas. Ändrade omständigheter kräver nya åtgärder, så var det i vårens rambudgetförhandlingar och så kommer det att vara varje gång regeringen förhandlar. SFP kommer att fortsätta med sitt programarbete. Vi kommer fortsättningsvis att ta fram alternativa lösningar. Så har vi gjort i alla regeringssamarbeten. Det är varken dramatiskt eller märkligt.

Det handlar i slutändan om saker som berör oss alla. Till exempel måste vi kunna garantera vården, fast prislappen blir högre i takt med att vi åldras. Det här kan vi bara göra genom att vi får i gång vår tillväxt, och den kommer via företagande, ett fungerande näringsliv och en stark export. Precis det som Österbotten utmärker sig med att leverera.

Regeringen består av fyra olika partier. I frågor som gäller tillväxt ska det gå att nå en samsyn. SFP presenterar konstruktiva förslag, och arbetar för en konstruktiv dialog. Jag är glad för att Vasabladet och Österbottens Tidning aktivt tar del i den diskussionen, också på ledarplats.

(insändare i Vasabladet 27.8.2024)

Yksi pääsky ei kesää tee, taloudessakaan. 

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Katja Ylisiurua kirjoittaa taloudesta Kirkkonummen Sanomissa, kritisoiden samalla kunnan tämän vuoden budjettia. Koen tarpeelliseksi vastata hänen kirjoitukseensa.  

Erikoissairaanhoidon kulut, jotka meillä näkyvät pääasiassa HUS:ille kulkeutuvina maksuina, olivat tänä vuonna siinä mielessä iloinen yllätys, että kunta sai 1,7 miljoonan euron palautuksen. Ylisiurua katsoo, että tämä kertoo siitä, että olemme turhaan pyrkineet pitämään menopuolta kurissa. 

Tämä ei pidä paikkansa. 

Erikoissairaanhoidon kulut ovat pääosin olleet negatiivinen yllätys kuntataloudellemme. Se, että nyt tuli palautuksia, ei ole arkipäivää. 

Kunnan talous ei isossa kuvassa valitettavasti ole kovin hyvässä kunnossa. Investoinnit rasittavat talouttamme. Kertyneitä ylijäämiä ei ole kuin noin 8 miljoonaa ja kunta on ongelmissa kun ne on käytetty. Siksi menokuria on noudatettava. On myös syytä huomata, että kuntataloutta on vahvasti tuettu valtion suunnalta viimeisten kahden vuoden aikana. Se tuki on poistumassa. 

Tämän vuoden budjetti on edellisen vuoden budjettia isompi. Mutta maltti on oltava mukana. 

Vuodet 2021 ja 2022 ovat SOTE-uudistuksen taloudellisen ratkaisun takia tärkeässä roolissa kun kunnan taloutta suunnitellaan hyvinvointialueiden käynnistämisen jälkeistä aikaa ajatellen. Kuntaan jäävien toimintojen rahoitus on nimittäin suoraan riippuvainen siitä, miten paljon rahaa on käytetty hyvinvointialueelle siirtyviin palveluihin. 

Se tarkoittaa, että lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspuoleen vuosien 2021 ja 2022 aikana näkyvät negatiivisesti vuodesta 2023 eteenpäin kuntaan jäävien palveluiden rahoituksessa. 

Eli lisäpanostus vaikka perusterveydenhuoltoon, joka hyvinkin saattaisi tulla tarpeeseen, maksetaan tulevaisuudessa moninkertaisesti sen kautta, että se vähentää kuntaan jäävien palvelujen rahoitusta. Eli ei ainoastaan kerran, vaan niin kauan kuin nyt sovittu rahoitusmalli on voimassa. 

Eli se kustannus heikentää kuntaan jäävien ennaltaehkäisevien  palvelujen rahoitusta pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen. 

Siksi kyse ei ole näivettämisestä, kuten Ylisiurua kirjoittaa, vaan nimenomaan siitä, että olemalla nyt maltillinen menojen kanssa varmistetaan se, että kunnalla on mahdollisuus tarjota ennaltaehkäiseviä palveluja, opetusta ja paljon muuta tulevina vuosina. 

Yksi pääsky ei kesää tee. Eikä satunnainen HUS:ilta tullut palautus tarkoita sitä, etteikö tarkan markan ajat olisi edessä kuntataloudessa – jotta voisimme panostaa kaikkien hyvinvointiin, pitkäjänteisesti. 

 

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tervetulleita tierahoja Itä-Uudellemaalle

/0 Comments/in , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään myöntänyt rahaa Lapinjärven Heikinkyläntien uuteen päällysteeseen sekä Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtiovarainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä, että liikenneturvallisuuteen sekä kävely- ja pyöräteihin yleisesti ottaen nyt merkittävästi panostetaan.

– Lapinjärven Heikinkyläntie on ollut jo pitkään huonokuntoinen ja paikoin lähes ajokelvoton. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme neuvottelemaan määrärahoista Heikinkyläntien kunnon ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunta myöntää 450 000 euroa uuteen päällysteeseen 6,5 kilometrin osuudella Kapellbyn ja Heikinkylän välillä. Valtiovarainvaliokunta myöntää myös 250 000 euroa Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun.

– Liikennejaostolle tärkeä teema oli pyöräilyn ja pyöräilymatkailun edistäminen, ja siksi tarkoitukseen myönnettiin 300 000 euron lisärahoitus. Neuvotelimme myös hankerahoista kevyen liikenteen väylien laajentamiseen ja parantamiseen, ja olen erittäin tyytyväinen, että tärkeä kävely- ja pyöräilytie Boxin ja Kullon välillä sai nyt suunnittelurahaa, sanoo Rehn-Kivi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä ensi vuoden valtion talousarvioksi. Samanaikaisesti valiokunta on päättänyt valiokunnan omasta jakovarasta, noin 40 miljoonan euron budjettilisäyksistä.

Adlercreutz tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksiin: Panostuksia lukutaitoon, tieparannuksiin ja lasten taidekokemuksiin

/0 Comments/in , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä potista, joka kohdennetaan eri tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että moni tärkeä projekti saa tukea.

– Valtiovarainvaliokunta myöntää 1,5 miljoonaa euroa lukutaidon edistämiseen. Vaikka suomalaisten nuorten lukutaito viime PISA-tutkimuksen mukaan oli huippuluokkaa, niin lukutaito on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ollut laskussa. Tämän takia on hyvä, että panostamme siihen, Adlercreutz sanoo.

Määrärahoja myönnetään myös monelle tärkeälle liikenneprojektille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lapinjärvellä Heikinkyläntie päällyste korjataan ja Länsi-Uudellamaalla kantatie 51:en valaistua tieosuutta pidennetään. Pohjanmaalla parannetaan Vassorintietä Mustasaaressa, Blaxnäsvägeniä Närpiössä ja Peruksentietä Kristiinankaupungissa. Lisäksi suunnittelu Ytterjeppon eritasoristeyksestä ja kahdesta jalankulku- ja pyörätiestä Maalahdessa voidaan aloittaa. Varsinais-Suomessa määrärahoja ohjataan Mjösundintien parantamiseen Kemiössä ja jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitykseen Prostvikin ja Nauvon keskustan välillä.

– Liikennehankkeet ovat meille tärkeitä, sillä ne parantavat kaikkien teillä liikkuvien arkea hyvin konkreettisella tavalla. Kaikilla näillä hankkeilla on paikallisella tasolla iso merkitys, Adlercreutz sanoo.

RKP on ajanut määrärahojen lisäyksiä myös useille järjestöille.

– Onnistuimme turvaamaan naisjärjestöjen määrärahat, ja myös ammattikalastajat ja 4H-toiminta saavat yhtä suuret määrärahalisäykset kuin viime vuonna. Tuemme myös rauhantyötä tekeviä järjestöjä ja vientiä edistävää Viexpoa. Myönnämme lisäyksiä määrärahoihin museoalus Vegan kunnostukseen sekä harvinaisten sairauksien koordinointityöhön. Nämä ovat tarpeellisia panostuksia, Adlercreutz sanoo.

Taidetestaajat, joka on Suomen suurin taidekasvatuksen ohjelma, saa jopa 1,35 miljoonan euron lisämäärärahan.

– Määrärahan avulla Taidetestaajat voivat tarjota vielä useammalle kahdeksasluokkalaiselle taidekokemuksia esimerkiksi teatteri, konsertti tai taidenäyttelyelämyksien muodossa. Kaikki panostukset lasten ja nuorten elämään ovat tärkeitä ja ovat ilon aiheita, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunnan jakovarasta kulttuuriin ohjatuista määrärahoista Adlercreutz iloitsee myös erityisesti määrärahasta Alvar Aallon suunnitteleman Paimion Parantolan Unescon maailmanperintökohdehakemukseen.

– Arkkitehtinä iloitsen erityisesti Paimion Parantolan puolesta ja olen vakuuttunut, että parantolalla on suuri potentiaali turistikohteena, sanoo Adlercreutz.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee ensi vuoden talousarviomietintönsä tänään klo 12.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös etänä eduskunnan verkkolähetysten kautta.