RKP:n kädenjälki kehysriihessä vahvistaa edellytyksiä kasvulle

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Muutama viikko sitten hallitus neuvotteli kehysriihessään vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Päätösten joukossa on useita hyviä uutisia kasvun edellytysten vahvistamiseksi, mutta myös panostuksia, jotka hyödyttävät sekä Keski- että Länsi-Uuttamaata.

Kehysriihi sisälsi samalla monia tiukkoja neuvotteluja ja vaikeita päätöksiä. Kokonaisuutena kyse oli pitkälti sellaisten sopeutusten toteuttamisesta, joista hallitus oli päättänyt jo aiemmin. Se, että tällä hallituksella on jo takanaan mittavia sopeutuspäätöksiä, ei tehnyt asiasta helpompaa. Valitettavasti Suomen talouteen vaikuttaa voimakkaasti levoton turvallisuuspoliittinen tilanne, eikä kasvu ole käynnistynyt odotetusti. Työttömyys on korkealla, ja valtion velan korkokustannukset ylittävät reilusti 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä vaatii toimenpiteitä.

Siksi teimme myös useita päätöksiä, joilla parannetaan edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja talouskasvun käynnistymiselle.

Huoli nuorisotyöttömyydestä on suuri. Yritysten kannustamiseksi palkkaamaan alle 29-vuotiaita nuorten työllisyysseteliä tullaan laajentamaan 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi toteutetaan erilliset kohdennetut pilottihankkeet nuorten työllistymisen edistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi otamme käyttöön osaamissetelin henkilöille, jotka ovat olleet työttöminä yli 12 kuukautta. Osaamisseteliä voisi käyttää lisäkoulutukseen ja valmennuspalveluihin, jotka tukevat ammatillista kehittymistä tai yritystoimintaa. Lisäksi työttömien tukea tehostetaan työvoimapoliittisella avustuksella.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2100 euroon kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi sekä samalla pienyrittäjien työllisyyden edistämiseksi. Tämä on toimenpide, jota RKP on ajanut jo pitkään. Virikesetelin arvoa nostetaan 540 euroon – tämäkin tukee ostovoimaa ja samalla työllisyyttä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne vaatii toimia. RKP edisti 25 miljoonan euron rahoitusta hyvinvointialueille, jotta tulevia sopeutuksia voitaisiin osittain kompensoida. Tämän lisäksi hyvinvointialueille ohjataan 40 miljoonaa euroa kehittämishankkeisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi omalääkärimalliin, omaishoitoon sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tämä hyödyttää myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. RKP on myös pitkään työskennellyt sen puolesta, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille tehtäville lahjoituksille tulisi verovähennys – ja nyt se tullaan toteuttamaan.

Ja mitä tulee alueen hyviin uutisiin, olen myös iloinen siitä, että rahoitus neljälle kantatie 51:n varrella olevalle infrahankkeelle saatiin varmistettua. Kyse on Vuohimäen liittymästä Kirkkonummella, Kelan risteyksestä Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Satamatiestä ja Tähteläntiestä Inkoossa. Kaikkien näiden infrahankkeiden tavoitteena on edistää investointeja, liikennesuunnittelua ja parantaa liikenneturvallisuutta – eli erittäin tervetulleita panostuksia.

On myös tärkeää, että jatkamme panostuksia lapsiin ja nuoriin. RKP on tehnyt työtä kokonaiskoulupäivän käyttöönoton puolesta Suomessa, ja nyt hallitus toteuttaa alueellisen kokeilun. Kokonaiskoulupäivän tavoitteena on mm. sovittaa paremmin yhteen harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä ja esimerkiksi koulukuljetukset. Lisäksi vahvistamme yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla ja selvitämme kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille – molemmat RKP:n esittämiä toimia.

Vaikka kehyspäätökseen sisältyi monia vaikeita ratkaisuja, nämä toimet luovat silti uskoa tulevaan. Kun globaali taloustilanne kääntyy parempaan, olen vakuuttunut siitä, että toimien vaikutukset alkavat näkyä konkreettisena kasvuna ja sitä kautta vahvempana julkisena taloutena.

Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.

– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.

– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.

RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.

Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.

Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.

Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.

– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien –  lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Töitä nuorille – RKP esittelee nuorten työllisyyttä tukevat toimenpiteensä

/1 Comment/in , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja kansanedustaja Christoffer Ingo esittelivät keskiviikkona RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden vahvistamiseksi. Adlercreutz ja Ingo korostivat, kuinka tärkeää on vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja varmistaa, että kaikki nuoret voivat luottaa siihen, että työnteko kannattaa ja että saatu koulutus kantaa hedelmää.

– Tulevaisuudenusko vahvistuu, kun tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos nuoret juuttuvat työttömyyteen uransa alussa, se voi heikentää sekä heidän mahdollisuuksiaan että uskoaan tulevaisuuteen. Siksi meidän on tehtävä jotain, Adlercreutz sanoo.

Nuorten työttömyys on tällä hetkellä korkea, ja RKP:n mukaan ongelma johtuu ennen kaikkea siitä, että työ- ja harjoittelupaikkoja on vaikea löytää, ei nuorten halun tai osaamisen puutteesta.

– Työelämään pitää olla useampia väyliä. Meidän on sekä helpotettava yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria että kannustettava nuoria luomaan omaa työtä esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Samalla luomme vahvan pohjan seuraavalle sukupolvelle suomalaisia yrittäjiä, Ingo sanoo.

RKP korostaa myös, kuinka tärkeää on kohdentaa erityistoimia nuorille, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa työ- tai opiskeluelämässä.

– Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siksi on tärkeää vahvistaa kuntoutuksen ja tuen saatavuutta, jotta nuoret voivat palata opintoihin ja työelämään, Adlercreutz sanoo.

– Suomella ei ole varaa menettää kokonainen nuorten sukupolvi työttömyyden vuoksi. Kohdennettujen uudistusten avulla voidaan luoda lisää mahdollisuuksia ja antaa nuorille vahvempi alku työelämään, Ingo sanoo.

 

RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden tukemiseksi

1. Nuorisovaraus yritysverotukseen

Helpottaaksemme alle 30-vuotiaiden palkkaamista haluamme ottaa yrityksille käyttöön nuorisovarauksen. Sen avulla yritykset voisivat kirjanpidossa tehdä erillisen palkkojen sivukuluja vastaavan varauksen, joka vähentäisi sen vuoden verotettavaa tulosta. Varausta voi käyttää samana vuonna tai kolmena seuraavana vuonna investointien rahoittamiseen. Vähennys muuttuu veronalaiseksi tuloksi, jos sitä ei käytetä määräajassa investointien rahoittamiseen.

2. Kannustetaan nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla starttiraha

Haluamme kannustaa useampia nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla alle 30-vuotiaiden starttirahan. Vuonna 2026 starttiraha on 37,21 euroa päivässä. Kaksinkertaistaminen turvaisi nuorille yrittäjille noin 1 480 euron kuukausitulon. Korotettu starttiraha on selkeä signaali ja konkreettinen kannustin, joka rohkaisee nuoria panostamaan ideoihinsa ja rakentamaan yritystoimintaa.

3. Madalletaan nuorten kynnystä ryhtyä yrittäjäksi luomalla erillinen yritysmalli 15–25-vuotiaille

Haluamme helpottaa nuorten yrittäjäksi ryhtymistä luomalla kevyemmän yritysmallin 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella. Malli vähentää byrokratiaa ja tekee yrittäjyydestä todellisen vaihtoehdon nuorille, jotka haluavat työllistää itsensä.

4. Luovutaan ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksusta kesätyöpaikkojen lisäämiseksi

Moni nuori pääsee kiinni työelämään kesätyön kautta. Haluamme edistää kesä– ja kausityöntekijöiden työllistämistä poistamalla ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksun, kun yritys palkkaa korkeintaan 25-vuotiaan nuoren lyhytaikaiseen työsuhteeseen. Työnantaja säästäisi näin noin viidenneksen ensimmäisen kuukauden kustannuksista.

5. Vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä

Monilla aloilla nuorten on vaikea löytää harjoittelupaikkaa, mikä voi viivästyttää valmistumista etenkin jos opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelujakso. Harjoittelulla on usein keskeinen rooli työllistymisessä valmistumisen jälkeen. Haluamme vahvistaa alueellista yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä luoda verokannustimen yrityksille, jotka rahoittavat kandidaatti- tai maisteritason opinnäytetöitä.

6. Kehitetään oppisopimuskoulutusta

Suomessa oppisopimus on yhä hallinnollisesti raskas ja yrityksille kallis. Haluamme keventää hallinnollista taakkaa, vahvistaa opiskelijoiden ohjausta sekä lisätä yhteistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta yhä useampi yritys tarjoaisi oppisopimuspaikkoja ja nuorille avautuisi sujuva väylä työelämään. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu mahdollistaa myös tiiviimmän yhteistyön paikallisen elinkeinoelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien välillä.

7. Kannustetaan osa-aikatyöhön palauttamalla työttömyysturvan suojaosa

Suojaosan poistaminen ei nykyisessä taloustilanteessa ole lisännyt siirtymistä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Päinvastoin on merkkejä siitä, että osa nuorista jättää työn kokonaan vastaanottamatta, koska pienetkin tulot vähentävät tukia. Työnteon tulee aina olla kannattavaa. Siksi ehdotamme suojaosan palauttamista.

8. Negatiivinen tulovero ponnahduslautana työhön ja yrittäjyyteen

Haluamme käynnistää kokeilun negatiivisesta tuloverotuksesta. Se tarkoittaa, että henkilöille, joilla on vähän tai ei lainkaan tuloja, maksetaan tukea verotuksen kautta monimutkaisten tulonsiirtojen sijaan. Haluamme, että työnteko on aina kannattavaa ja että lisätulot näkyvät lompakossa, jos työskentelee enemmän.

Negatiivisen tuloverotuksen avulla nykyinen tilkkutäkkimäinen sosiaaliturvajärjestelmä monine eri tukimuotoineen ja -tasoineen korvattaisiin yksinkertaisemmalla järjestelmällä. Malli poistaisi kannustinloukkuja, kannustaisi työn vastaanottamiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentäisi byrokratiaa. Lopputuloksena syntyisi ymmärrettävä järjestelmä, joka on käyttäjälle nykyistä selkeämpi.

9. Työllisyyspalvelujen hankinnan tulee perustua tuloksiin

Kun kunnat hankkivat työllisyyspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, painopisteen tulee olla työttömän työnhakijan tosiasiallisessa työllistymisessä. Ei riitä, että palveluntuottajat järjestävät tietyn tuntimäärän koulutusta työnhakijoille – keskeistä on, että toimenpiteet johtavat työhön. Esimerkiksi Lahdessa on käytössä tähän perustuva malli.

10. Vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien nuorten määrää vahvistamalla kuntoutusta ja edistämällä paluuta työelämään

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy nuorten varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimusten mukaan todennäköisyys palata työelämään pienenee sitä mukaa, mitä pidempään sairauspoissaolo kestää. Siksi on tärkeää turvata ihmisten pääsy kuntoutuspalveluihin entistä varhaisemmassa vaiheessa sekä tehdä kuntoutukseen osallistumisesta velvoittavampaa silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Työelämään palaamisen helpottamiseksi työterveyshuollon kautta tapahtuvan työkokeilun käytön kynnystä on madallettava ja IPS-työhönvalmennuksen käyttöä on edistettävä hyvinvointialueilla. Samalla meidän on seurattava paremmin niiden nuorten työkykyä, joilla ei ole työpaikkaa tai opiskelupaikkaa. Tietopohja eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta työelämään palaamisen edistämisessä on edelleen rajallista ja siksi asiaa tulisi selvittää, jotta voidaan varmistaa, että tarjottu kuntoutus tuottaa aidosti tuloksia.

Kouluissa on 20 vuoden kuluttua lähes 100 000 lasta vähemmän

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Suomi kohtaa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tämä kävi selväksi, kun RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz vastaanotti 12. maaliskuuta ensimmäisen kattavan raportin väestökehityksestä ja sen vaikutuksista perusopetukseen.

Vuosien 2023 ja 2040 välillä peruskouluikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän lähes 100 000 lapsella. Kehitys merkitsee kunnille suurta haastetta, sillä niiden on tarkasteltava, miten perusopetus tulevaisuudessa järjestetään.

– Kun oppilasmäärä vähenee näin voimakkaasti, jokainen kunta ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin. Meidän on ajateltava uudella tavalla, vahvistettava kuntien välistä yhteistyötä ja varmistettava, että kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa pääsy korkeatasoiseen peruskouluun, Adlercreutz sanoo.

Kehitys näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta eri puolilla maata. Monissa kunnissa oppilasmäärä vähenee, kun taas joissakin kunnissa se kasvaa, muun muassa maahanmuuton seurauksena.

Raportti esittää useita toimenpiteitä muutokseen vastaamiseksi. Keskeinen teema on kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä koulun rakenteiden tarkastelu. Yhtenä vaihtoehtona esiin nostetaan myös yhteinen katsomusaine, joka voisi vapauttaa resursseja.

– Tärkeintä on, että pieneneviä ikäluokkia ei käytetä perusteena rahoituksen vähentämiselle. Lasten määrän väheneminen ei automaattisesti tarkoita pienempiä kustannuksia. Päinvastoin kustannukset oppilasta kohden voivat kasvaa, erityisesti kunnissa, joissa oppilasmäärä vähenee mutta joissa tarvitaan edelleen tiloja, opettajia ja koulukuljetuksia, Adlercreutz sanoo.

Raportissa käsitellään myös ruotsinkielistä koulutusta. Muutokset vaikuttavat usein voimakkaammin pienempiin kieliryhmiin, ja siksi oikeus ruotsinkieliseen opetukseen on turvattava myös tulevaisuudessa.

– Ruotsinkielinen koulutus on haavoittuvainen tilanteessa, jossa oppilaspohja pienenee ja etäisyydet ovat pitkiä. Siksi meidän on varmistettava, että ruotsiksi tarjottava koulutus säilyy korkeatasoisena, että rahoitus huomioi kaksikielisyyden lisäkustannukset ja että saatavilla on sekä oppimateriaaleja että pätevää henkilökuntaa, Adlercreutz sanoo.

Verklighetsförankrade lösningar

/0 Comments/in , , , , , , , /by

I en färsk doktorsavhandling slår forskaren Jon Järvinen fast att Svenska folkpartiet är Finlands minst populistiska parti. Det kanske ligger oss litet i fatet under valkampanjer, då populistiska budskap ju har visat sig fungera. Samtidigt passar populism SFP, och mig, väldigt dåligt. Våra lösningar är inte förenklade, vi fortsätter med en verklighetsförankrad retorik och politik.

Ett färskt exempel på populism är debatten om arbetslösheten bland utrikes födda som gått het de senaste dagarna. Arbetslösheten i vårt land ska förstås tas på allvar, och vi ska analysera den, för att bättre kunna förstå vilka åtgärder som behövs. 

Finland har i dag omkring 350 000 arbetslösa. Av dem är cirka 50 000 födda utomlands. Det betyder att knappt 15 procent av de arbetslösa är invandrare. Det är en betydande andel, men det är inte hela bilden – och det är inte förklaringen till vår svaga ekonomi.

Den mycket större och mer oroande framtidsfrågan är ungdomsarbetslösheten. I slutet av förra året var nästan 90 000 personer under 30 år arbetslösa. Att få det första jobbet har blivit allt svårare. Och ju längre man står utanför arbetslivet, desto svårare blir det att ta sig in.

När konjunkturen försämras är det alltid de med svagast förankring i arbetslivet som drabbas först. De som nyligen etablerat sig på arbetsmarknaden – unga och invandrare – löper större risk att bli uppsagda. Det betyder inte att de skulle orsaka arbetslösheten i sig. Det betyder att de är mer sårbara när ekonomin går sämre.

Och för tydlighetens skull: hög arbetslöshet är inte orsaken till vår svaga ekonomi. Det är den svaga ekonomin som är orsaken till den höga arbetslösheten.

Det behövs naturligtvis kraftfulla åtgärder för att få fart på tillväxten och för att sänka tröskeln till arbetslivet. Regeringens sysselsättningssedel för unga, som ger arbetsgivare en 50 procents lönesubvention vid nyanställning, är ett steg. På den satsas 30 miljoner euro. Också andra åtgärder behövs: mer incentiv för företag att anställa unga, bättre möjligheter att arbeta under studierna och en starkare koppling mellan studier och näringslivet. Företagande borde också uppmuntras tidigare.

Samtidigt ska vi också tala klarspråk när det gäller hindren för nyanlända. Forskning visar att namn och etnicitet påverkar möjligheterna att få jobb. Språkkunskaper är en annan tröskel. Lösningarna är inte enkla – men skuldbeläggning är definitivt fel väg.

Det är också värt att minnas att en stor del av sysselsättningsökningen under 2000-talet har skett genom invandring. Utan invandring skulle vår ekonomiska tillväxt ha varit ännu svagare.

Finlands styrka har alltid varit ett jämlikt samhälle. När alla människors kompetens tas till vara stärks hela samhället. Att leta syndabockar bara försvagar oss.

Sysselsättningen är en gemensam utmaning. Den kräver breda reformer, saklig analys och en politik som bygger broar snarare än murar. Att skuldbelägga den som saknar arbete är inte bara dumt, det är dessutom struntprat.

Lisärahoitusta elinvoimaisemman ja avoimemman Suomen puolesta

/0 Comments/in , , , , /by

Tulevaisuuteen suuntaava Suomi tarvitsee sekä yhteisöllisyyttä että talouskasvua. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että RKP:n eduskuntaryhmä on onnistunut ensi vuoden budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä ohjaamaan rahoitusta toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa.

– Avoin ja vastaanottava Suomi, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja osallisiksi, on yhteiskunta, jossa halutaan elää. Se on myös yhteiskunta, jota halutaan olla mukana rakentamassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siksi lisämäärärahoista Rasmus ry:lle yhdistyksen antirasistisen työn jatkamiseksi. RKP:n eduskuntaryhmä on myös turvannut Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa.

Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin tärkeän roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa. Musiikki- ja kulttuuriala vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja luo työpaikkoja.

– Vahvistamalla luovien alojen kansainvälistä ulottuvuutta investoimme samalla uusiin työpaikkoihin ja kasvatamme vientisektoria, Adlercreutz toteaa. 

– Suomella on loistavia muusikoita ja luova musiikkiala. Globaali musiikkimarkkina kasvaa, ja kun naapurimaanamme on musiikkiviennin suurvalta Ruotsi, Suomella on kaikki edellytykset olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin, hän jatkaa.

Elinvoimainen Suomi edellyttää myös panostuksia infrastruktuuriin. Länsi-Uudellamaalla useat hankkeet ovat nyt saaneet rahoitusta: maantie 11245 (Kabanovintie Kirkkonummella) päällystetään uudelleen, valtatie 25 saa lisää valaistusta ja kantatie 51:llä selvitetään kaistajärjestelyjen ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien toimien mahdollisuuksia.

– Nämä ja monet muut panostukset vahvistavat Suomen elinvoimaa, ja RKP:n kädenjälki näkyy niissä selvästi, Adlercreutz sanoo.

Meillä on enemmän potentiaalia kuin uskallamme nähdä

/0 Comments/in , , , , , /by

Menestys on ehkä enemmän korviemme välissä kuin ymmärrämmekään.

Kävin viime viikolla Thaimaassa ja Singaporessa. Tapasin paljon koululaisia – uteliaita, avoimia, ystävällisiä ja osaavia nuoria. Singapore on huomattavan kehittynyt maa. Thaimaa on ottanut isoja askelia viime vuosikymmeninä mutta maan sisäiset erot ovat suuret. 

Mieleeni nousi ajatus siitä, miten me Suomessa välillä puhumme ihmisistä. 

Aiemmin syksyllä keskustelimme “kehitysmaaperäisestä maahanmuutosta” ja jopa “ihmisten laadusta”. Taustalla lienee ajatus siitä, että olisimme Suomessa monella tavalla muita parempia.

Kun kohtasin näitä nuoria, se ajatus ei käynyt mielessä. Lapset ja nuoret ovat joka puolella maailmaa samanlaisia.

Näillä matkoilla huomaan usein, miten vahvaa paikallinen yhteisöllisyys on. Kunnianhimoa löytyy myös. Nuoret näkevät koulutuksen tienä eteenpäin – ja se taas näkyy valmiutena tehdä työtä ja oppia.

Kun tarkastelee Suomeen suuntaavaa maahanmuuttoa ja erityisesti maahanmuuttajien koulutustasoa, voi todeta esimerkiksi sen, että heidän koulutustasonsa ei merkittävästi eroa suomalaisten koulutustasosta. Ei edes silloin, kun tarkastellaan pelkästään turvapaikkaprosessin kautta tulleita. Tämä ilmenee THL:n tutkimuksista.

Silti meillä elää sitkeä käsitys, ettei muualla – tai muualta tulevilla – osaaminen riitä. 

“Not invented here” -ilmiö näkyy monessa paikassa. Muualla hankittua koulutusta emme aina tunnista tai arvosta.

Toinen havainto maailmalta: Suomella on poikkeuksellisen hyvä maabrändi. Suomea arvostetaan, ja meihin katsotaan paikoin jopa ylöspäin.

Ajattelen, että näin vahvalla brändiedulla pitäisi kyetä tekemään enemmän.

Kun seuraa Suomen talous- ja tulevaisuuskeskustelua, näköalattomuus iskee silmille. Jos uskoisimme itseemme yhtä paljon kuin singaporelainen pankkiiri tai thaimaalainen koulun rehtori meihin uskoo, meillä ei olisi huolta huomisesta.

Emme luota muiden osaamiseen, mutta emme myöskään omaan osaamisemme tai omiin vahvuuksiimme. Tämä on paradoksaalinen ja tuhoisa kierre, josta meidän on päästävä ulos.

Singapore päätti aikoinaan houkutella investointeja ja onnistui. Loppu on historiaa, joka näkyy esimerkiksi siinä, etä vuonna 2015 Suomen kanssa tasoissa ollut BKT per capita nyt keikkuu ihan eri sfääreissä. Suomella olisi kyky samaan ja meillä on siihen myös edellytykset.

Verotuksemme ei ole matala, mutta meillä on toimiva hallinto, olematon korruptio, kohtuullisen kevyt byrokratia, turvallinen yhteiskunta, puhdas luonto, koulutettu väestö sekä kunnossa oleva työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Nämä ovat merkittäviä kilpailu- ja hyvinvointitekijöitä ja näistä lähtökohdista meidän pitäisi pystyä houkuttelemaan Suomeen niin investointeja kuin ihmisiäkin. 

Lasimme on enemmän kuin puoliksi täynnä ja tämä meidän pitää nyt vain sisäistää.

Myönteisiä päätöksiä hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä

/0 Comments/in , , , , , , /by

Hallitus teki tänään päätöksen vuoden 2026 täydentävästä budjettiesityksestä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz näkee esityksessä paljon myönteistä ja on erityisen tyytyväinen uusiin infrapanostuksiin sekä vahvaan tukeen Ukrainalle uudella 100 miljoonan euron paketilla.

– Olen iloinen, että RKP onnistui neuvottelemaan lisämäärärahoja rantaradan junaliikenteen lisäämiseksi: voimme nyt aloittaa kaksi päivittäistä suoraa vuoroa Helsingistä Hankoon. Rantarata on tärkeä kulkuyhteys Länsi-Uudellamaalla, ja on erittäin hyvä, että voimme lisätä liikennettä ja siten parantaa vapaa-ajan- ja työmatkaliikkumista, sanoo Adlercreutz.

– Myös kantatie 51:n kehittäminen etenee, sillä hallitus ehdottaa 0,4 miljoonaa euroa Vuohimäen eritasoliittymän suunnitteluun. Suomen ja Ruotsin rajayhteistyö pohjoisessa vahvistuu myös henkilöjunaliikenteellä Tornion ja Haaparannan välillä – asia, josta pohjoismaisen yhteistyön ministerinä iloitsen, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz on tyytyväinen myös siihen, että elokuvatuotannon tuen taso voitiin palauttaa. Tämä tarkoittaa, että aiemmin päätettyä tuen leikkausta ei toteuteta. Täydentävä budjettiesitys sisältää myös päätöksiä, jotka vahvistavat koulutusta.

– Korkeakoulujen opiskelupaikkoja lisätään tilapäisesti vuodelle 2026, ja uudet paikat kohdennetaan koulutuksiin, jotka tukevat talouskasvua. Lisäksi nuorille, jotka ovat suorittaneet toisen asteen mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Hallitus parantaa näin koulutusmahdollisuuksia.

– Hallitus panostaa myös 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden kehittämishankkeisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamalleista. RKP on pitkään työskennellyt omalääkärimallin puolesta, ja olen iloinen, että voimme tämän päätöksen myötä edistää näiden kehittämistä. Lisäksi määrärahoja kohdennetaan sen varmistamiseen, että vihreän siirtymän hankkeiden lupaprosessit ovat nopeita ja sujuvia – tämä on keskeinen asia Suomen kilpailukyvyn kannalta, sanoo Adlercreutz.

Hyvinvointialueiden epäonnistunut rahoituslaki on korjattava!

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson katsovat, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskeva laki on avattava ja korjattava. Heidän mukaan rahoituslain puutteet ovat käyneet yhä selvemmiksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman tuomion myötä. Tuomiossa todetaan, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueen budjetti vuodelle 2025 sekä taloussuunnitelma vuosille 2026-2028 ovat lainvastaisia.

– Etelä-Karjalan tapauksen on toimittava herätyskellona. Edellinen hallitus sääti epäonnistuneen hyvinvointialueiden rahoituslain. Mutta nykyisen hallituksen on tässä tilanteessa kannettava vastuuta ja korjattava puutteet. Nyt meillä on käsillä kestämätön tilanne, jossa kirjanpitomaiset pykälät vaikuttavat olevan tärkeämpiä kuin suomalaisten oikeus hyvään hoitoon ja hoivaan. Hallituksen ja opposition välisen piikittelyn sijaan suomalaiset ansaitsevat ratkaisuja ongelmaan, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Otto Andersson.

– Nykylainsäädäntö on tuomioistuimen tulkinnan mukaan vaarassa johtaa hyvin huolestuttavaan kehitykseen koko Suomessa. Hyvinvointialueiden virkakunnalla sekä päättäjillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko he joutuvat valmistelemaan alijäämäisen budjetin, jolla turvataan palvelut – mikä ei kuitenkaan ole sallittua hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi. Toinen vaihtoehto on laatia nollabudjetti leikkaamalla rajusti palveluita, mikä taas voi vaarantaa kansalaisten perustuslain mukaisen oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä on täysin kestämätön tilanne, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Ristiriita on luonut epävarmuutta lain tulkinnan ja soveltamisen kannalta.

– Jo keväällä oikeuskansleri totesi, että hyvinvointialueet eivät voi jättää lainmukaisia palveluja tarjoamatta vaikka heillä onkin velvollisuus kattaa budjettivaje. Viimeistään nyt tämä pitää ottaa vakavasti, sanoo Andersson.

– Rahoituksen tulee tulevaisuudessa olla paremmin ennakoitavissa kuin mitä se on tänä päivänä. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässä hyvinvointialueiden on hankala arvioida rahoituksen tarkkaa tasoa. Esimerkiksi muutokset diagnoosien määrissä yhdellä hyvinvointialueella vaikuttavat myös muiden alueiden rahoitukseen. Rahoitus muodostaa perustan kaikelle toiminnalle ja siksi on tärkeää, että malli perustuu pitkäjänteisyyteen ja ennakoitavuuteen. Lisäksi rahoitukseen vaikuttavien indikaattoreiden määriä tulee tarkastella uudelleen, Adlercreutz sanoo.

Haamudiagnoosit johtavat suureen eriarvoisuuteen hyvinvointialueiden välillä

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta muun muassa alueen asukasluvun ja tarpeen perusteella. Yksi tekijöistä perustuu hyvinvointialueiden ilmoittamien diagnoosien määrään. Järjestelmä on herättänyt syvää huolta siitä, että se voi luoda kannustimia diagnoositehtailuun.

– On käynyt selväksi, että nykyjärjestelmä kannustaa hyvinvointialueita tekemään enemmän diagnooseja. Se ei hyödytä yksilöä eikä hoitojärjestelmäämme. Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava ihmisten todelliseen hoidon tarpeeseen. Tarvitsemme järjestelmän, joka palkitsee hyvästä hoidosta ja ennaltaehkäisevästä työstä – ei rekistereistä löytyvistä diagnoosimääristä, sanoo Adlercreutz.

– Nyt ne alueet palkitaan, jotka tekevät eniten diagnooseja. Se on paitsi kestämätöntä, myös epäreilua. Jos hyvinvointialueiden rahoitus jaetaan virheellisen tietopohjan perusteella, niin se tarkoittaa samalla sitä, että raha ohjautuu pois sellaisesta hoidosta ja palvelusta, jonka tarve on todellinen, sanoo Andersson.

Turvaamme ylioppilastutkinnon rahoituksen

/0 Comments/in , , , , , /by

Vuoden 2025 talousarviossa Ylioppilastutkintolautakunnan määrärahaa pienennettiin 787 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia vuoden 2024 menoista. Suurin osa lautakunnan toimintamenoista koostuu asiantuntijoille maksettavista palkkioista kokeiden laatimisesta ja koesuoritusten arvostelusta.

Ylioppilastutkintolautakunta tiedotti keväällä 2025, että talouden sopeutustoimet vaikuttaisivat ylioppilastutkinnon järjestämiseen vuodesta 2026 alkaen. Vuosien 2026–2027 säästöt olisi katettu muun muassa alentamalla sensoreiden arvostelupalkkioita viidellä prosentilla sekä kehittämällä kokeiden rakenteita ja tehtävätyyppejä siten, että arvostelutyön määrä vähenisi. Tämä olisi tarkoittanut avovastausten määrän vähentämistä, monivalintatehtävien lisäämistä sekä vastausten merkkimäärien rajoittamista.

Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz on siksi päättänyt, että täydentävässä talousarvioesityksessä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön sisäinen määrärahojen siirto, joka kattaa vuoden 2025 talousarviossa tehdyn sopeutuksen.

– Ylioppilastutkinnolla on suuri merkitys. Sen tulee mitata tietoja ja sivistystä kokonaisvaltaisesti. Rahoituksen turvaamisen tavoitteena on varmistaa, ettei äkillisiä säästötoimenpiteitä tarvitse toteuttaa tavalla, joka vaikuttaisi tutkinnon sisältöön tai rakenteeseen, sanoo Adlercreutz sanoo.

– Tavoitteena on, ettei monivalintatehtävien käyttöä laajenneta aiemmin ilmoitetulla tavalla, eikä vastausten sallittua pituutta lyhennetä esimerkiksi äidinkielen kokeessa tai muissa aineissa, Adlercreutz sanoo.