Osaamistakuu maaliin – tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa koulua

/0 Comments/in , , , , , /by

Eduskunta on eilen hyväksynyt osaamistakuun. Kyseessä on laaja, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutzin johdolla valmisteltu uudistus.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella oppilaalla on tarvittavat perustiedot ja -taidot, jotta hän voi edetä opinnoissaan ja onnistua jatko-opiskelussa. Ilman riittävää osaamispohjaa on vaikeampi omaksua vaativampaa sisältöä. Esimerkiksi historian opetusta on vaikea ymmärtää, jos lukutaito ei ole vielä riittävällä tasolla.

– Osaamistakuu on keskeinen uudistus, ja olen iloinen, että olemme nyt päässeet maaliin. Tämä on tärkeä askel sen varmistamiseksi, että kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tiedot ja taidot edetäkseen opinnoissaan sekä voidakseen luottaa omaan oppimiseensa, Adlercreutz sanoo.

Uudistuksessa säädetään aiempaa selkeämmistä ja yhtenäisemmistä lain tasoisista säännöistä sekä arvioinnista että siirtymisestä seuraavalle luokalle. Tavoitteena on tukea opettajia heidän työssään ja samalla selkiyttää sitä, mitä vaatimuksia eteneminen edellyttää.

Toinen keskeinen osa osaamistakuuta on se, että samasta osaamisesta annetaan sama arvosana riippumatta siitä, missä päin maata oppilas käy koulua.

– Koulun ja arvioinnin tulee olla oikeudenmukainen ja ennustettava. Oppilaiden ja heidän perheidensä on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kouluja ja että arviointi on yhdenvertaista kunnasta ja alueesta riippumatta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz RKP:n puoluekokouksessa Vantaalla: Suomi tarvitsee tulevaisuudenuskoa ja vahvan RKP:n

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

RKP kokoontuu puoluekokoukseen Vantaalle 6.–7. kesäkuuta. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti linjapuheessaan tulevaisuudenuskon tarvetta, panostuksia koulutukseen sekä taloutta, joka luo mahdollisuuksia niin ihmisille kuin yrityksille.

– On helppoa takertua huoleen ja synkkiin otsikoihin – mutta totuus on, että toivoa on. Suomen talous näyttää varovaisia myönteisiä merkkejä ja yritykset eri puolilla maata kasvavat. Meillä on vahvuuksia, ja meidän täytyy uskaltaa luottaa niihin. Seuraava hallituskausi tulee olemaan monin tavoin haastava, mutta emme käännä kehitystä leikkauksilla tai veronkorotuksilla. Tarvitsemme kasvua – ja siksi meidän on keskityttävä kasvun edellytysten vahvistamiseen, Adlercreutz sanoo.

– Investoinnit tehdään, innovaatiot syntyvät ja työpaikat luodaan yrityksissä. Siksi Suomen täytyy olla maa, jossa yritykset uskaltavat kasvaa ja palkata. Ja kun yhä useammalla on työ, ei kasva vain talous – silloin kasvaa myös luottamus ja usko tulevaisuuteen.

Puheessaan Adlercreutz korosti erityisesti koulutusta tärkeimpänä voimavaranamme ja Suomen menestyksen perustana.

– Tällä kaudella olemme vahvistaneet peruskoulua, lisänneet työrauhaa luokissa ja varmistaneet, että oppilaat saavat tukea aiemmin. Kännykkäkielto on tuonut muutosta moniin kouluihin – lapset juttelevat ja leikkivät taas välitunneilla. Osaamistakuulla haluamme varmistaa, että sama suoritus saa saman arvosanan riippumatta siitä, missä päin maata käyt koulua. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka antavat lapsille ja nuorille paremmat ja yhdenvertaisemmat lähtökohdat, Adlercreutz sanoo.

– Mutta työ ei lopu tähän. Jokaisen peruskoulun päättävän lapsen tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea riittävän hyvin. Hyvät perustaidot ovat edellytys elämässä pärjäämiselle – sekä Suomen tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle. Lisäksi on tärkeää, että koko koulutuspolku toimi aina varhaiskasvatuksesta kolmannelle asteelle. Sillä koulutus ei tarkoita, että kaikkien pitäisi valita sama tie, vaan että kaikilla on tie eteenpäin.

Adlercreutz painotti myös Pohjoismaiden roolia epävarmassa maailmassa ja tiiviimmän yhteistyön merkitystä.

– Kun maailma horjuu, Pohjolan on pysyttävä vakaana. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista, huippuyliopistoja ja yrityksiä, jotka kilpailevat globaalisti. Silti toimimme liian usein kuin pienet maat, vaikka meidän pitäisi esiintyä vahvana ja yhtenäisenä alueena. Siksi olisi aika Kalmarin unionille 2.0 – jossa oikeasti loisimme maailman integroituneimman alueen työn, koulutuksen ja innovaatioiden osalta, Adlercreutz sanoo.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on kymmenen kuukautta ja vaalikampanjaa käynnistellään. Adlercreutz korostaa RKP:n roolia sillanrakentajana aikana, jolloin poliittiset ääripäät vetävät eri suuntiin.

– Suomi ei tarvitse lisää pelkoa tai vastakkainasettelua. Suomi tarvitsee toivoa, yhteistyötä ja ratkaisuja, jotka näkyvät ihmisten arjessa. Suomi tarvitsee vahvan RKP:n – puolueen, joka tekee työtä avoimen, kaksikielisen ja osallistavan Suomen puolesta ja näyttää konkreettisilla tuloksilla, että tulevaisuus voi olla vielä parempi, Adlercreutz sanoo.

Selkeämmät tavoitteet ja reilumpi arviointi kouluissa

/0 Comments/in , , , , , , /by

Samoilla tiedoilla voi tänä päivänä saada arvosanan 7 yhdessä koulussa ja 9 toisessa. Samalla kiitettävien arvosanojen osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina – vaikka oppimistulokset heikkenevät. Arviointikriteerit ovat epäselviä, ja aivan liian moni oppilas päättää peruskoulun ilman riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

Tämä ei ole hyväksyttävää. Siksi olen nyt antanut eduskunnalle lakiesityksen niin sanotusta osaamistakuusta. Se on viimeinen osa laajempaa uudistuspakettia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppimista koulussa.

Uudistuksen keskeinen tavoite on antaa opettajille selkeämmät suuntaviivat siitä, mitä oppilaiden odotetaan osaavan kussakin vuosiluokassa. Tämä tarkoittaa myös laajaa työtä opetussuunnitelman tarkistamiseksi ja selkeämpien, konkreettisempien tavoitteiden määrittelemiseksi. Arviointikriteerejä täsmennetään kaikissa oppiaineissa – ja erityisesti raja hylätyn ja hyväksytyn välillä tehdään selkeämmäksi.

Jos oppilas ei saavuta hyväksyttyä arvosanaa jossakin aineessa, se tarkoittaa, että hän jää luokalle. Tämä voi johtaa siihen, että luokalle jääminen yleistyy. Tavoitteena ei kuitenkaan ole lisätä luokalle jäävien määrää. Siksi käyttöön otetaan selkeät mekanismit, joilla varmistetaan, että oikea tuki annetaan oikeaan aikaan.

Erityistä huomiota kiinnitetään siirtymävaiheisiin vuosiluokkien 2 ja 3 välillä sekä peruskoulun loppuvaiheessa, vuosiluokalla 9. On ratkaisevan tärkeää, että jokainen oppilas saa vahvan perustan seuraavaa vaihetta varten. Kyse ei ole vaatimuksista vaatimusten vuoksi, vaan oppilaan parhaasta. Jos oppilas ei esimerkiksi ole oppinut lukemaan kunnolla ennen viidettä vuosiluokkaa, muiden oppiaineiden, kuten historian, omaksuminen on hyvin vaikeaa. Puutteelliset perustaidot seuraavat mukana ja tekevät oppimisesta raskaampaa jokaisessa vaiheessa.

Uudistus lisää myös oikeudenmukaisuutta. Tällä hetkellä arviointi vaihtelee koulujen välillä. Sama suoritus voi tuottaa eri arvosanan riippuen siitä, missä koulussa oppilas käy. Näin ei voi olla. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että heitä arvioidaan samojen periaatteiden mukaan koulusta riippumatta.

Osaamistakuu täydentää jo tehtyjä uudistuksia, kuten oppimisen tuen vahvistamista sekä matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden opetustuntien lisäämistä. Tällä kokonaisuudella haluamme vahvistaa perustaitoja ja sitä kautta varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaat mahdolliset valmiudet jatko-opintoihin. Se on velvollisuutemme.

Anders Adlercreutz käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja ehdolle eduskuntavaaleissa 2027

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz kertoo olevansa käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja asettuvansa ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

– RKP:n hyvä vaalitulos kunta- ja aluevaaleissa osoittaa, että sillanrakentajapuolueelle on suurempi tarve kuin koskaan. Haluan johtaa RKP:n hyvään tulokseen eduskuntavaaleissa 2027, Adlercreutz sanoo.

– Vahvan ehdokaslistan avulla tavoitteena on lisätä sekä äänimääräämme että paikkamääräämme eduskunnassa.

– Tuleva vaalikausi tulee olemaan Suomelle käännekohta. Miten yhdessä sovittua velkajarrua tullaan soveltamaan? Miten saamme kasvun käyntiin? Ja miten onnistumme varmistamaan, että kilpailuetumme konkretisoituvat talouskasvuksi – ja sitä kautta vahvistavat tulevaisuudenuskoa? Nämä ovat edessämme olevia suuria kysymyksiä, ja niissä tarvitaan RKP:n ääntä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2015, ja hän on sen jälkeen toiminut keskeisissä tehtävissä muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajana, Eurooppa-ministerinä ja nyt opetusministerinä.

– Politiikka on tänä päivänä aiempaa polarisoituneempaa. Minä ja RKP haluamme olla vastavoima tälle kehitykselle. Uskon politiikkaan, joka rakentaa siltoja ja vahvistaa ihmisten välistä yhteistyötä. Politiikkaan, joka etsii ratkaisuja sen sijaan että lietsoo vastakkainasettelua, Adlercreutz sanoo.

– Kuluneella vaalikaudella minulla on ollut mahdollisuus toimia sekä ministerinä että puolueen puheenjohtajana. Olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että RKP on mukana siellä, missä päätöksiä tehdään, ja olen saanut energiaa ja välineitä jatkaa työtä Suomen parhaaksi.

RKP:llä on tällä hetkellä kolme kansanedustajaa Uudenmaan vaalipiiristä, ja tavoitteena on vahvistaa asemaa entisestään seuraavissa vaaleissa.

– Olen iloinen, että sekä Henrik että Otto ovat päättäneet asettua ehdolle. Meillä tulee olemaan erittäin vahva lista Uudellamaalla, ja meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa lisäpaikkoja. Kysyntä liberaalille ja vastuulliselle porvarilliselle politiikalle on selvästi olemassa, Adlercreutz sanoo.

Anders Adlercreutz asuu Kirkkonummella ja on koulutukseltaan arkkitehti. Hänet valittiin RKP:n puheenjohtajaksi vuonna 2024. RKP valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan 6.–7.6.2026 Vantaalla.

Kouluissa on 20 vuoden kuluttua lähes 100 000 lasta vähemmän

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Suomi kohtaa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tämä kävi selväksi, kun RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz vastaanotti 12. maaliskuuta ensimmäisen kattavan raportin väestökehityksestä ja sen vaikutuksista perusopetukseen.

Vuosien 2023 ja 2040 välillä peruskouluikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän lähes 100 000 lapsella. Kehitys merkitsee kunnille suurta haastetta, sillä niiden on tarkasteltava, miten perusopetus tulevaisuudessa järjestetään.

– Kun oppilasmäärä vähenee näin voimakkaasti, jokainen kunta ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin. Meidän on ajateltava uudella tavalla, vahvistettava kuntien välistä yhteistyötä ja varmistettava, että kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa pääsy korkeatasoiseen peruskouluun, Adlercreutz sanoo.

Kehitys näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta eri puolilla maata. Monissa kunnissa oppilasmäärä vähenee, kun taas joissakin kunnissa se kasvaa, muun muassa maahanmuuton seurauksena.

Raportti esittää useita toimenpiteitä muutokseen vastaamiseksi. Keskeinen teema on kuntien välisen yhteistyön lisääminen sekä koulun rakenteiden tarkastelu. Yhtenä vaihtoehtona esiin nostetaan myös yhteinen katsomusaine, joka voisi vapauttaa resursseja.

– Tärkeintä on, että pieneneviä ikäluokkia ei käytetä perusteena rahoituksen vähentämiselle. Lasten määrän väheneminen ei automaattisesti tarkoita pienempiä kustannuksia. Päinvastoin kustannukset oppilasta kohden voivat kasvaa, erityisesti kunnissa, joissa oppilasmäärä vähenee mutta joissa tarvitaan edelleen tiloja, opettajia ja koulukuljetuksia, Adlercreutz sanoo.

Raportissa käsitellään myös ruotsinkielistä koulutusta. Muutokset vaikuttavat usein voimakkaammin pienempiin kieliryhmiin, ja siksi oikeus ruotsinkieliseen opetukseen on turvattava myös tulevaisuudessa.

– Ruotsinkielinen koulutus on haavoittuvainen tilanteessa, jossa oppilaspohja pienenee ja etäisyydet ovat pitkiä. Siksi meidän on varmistettava, että ruotsiksi tarjottava koulutus säilyy korkeatasoisena, että rahoitus huomioi kaksikielisyyden lisäkustannukset ja että saatavilla on sekä oppimateriaaleja että pätevää henkilökuntaa, Adlercreutz sanoo.

Työ elävien kansalliskielten puolustamiseksi ei ole symbolipolitiikkaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Kansalliskielemme muodostavat perustan identiteetillemme, historiallemme ja kulttuurillemme. Kielen kautta siirrämme tietoa ja tulevaisuudenuskoa seuraavalle sukupolvelle, painottaa RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Kotimaisten kielten keskuksen 50-vuotisjuhlaseminaarissa tiistaina 3. maaliskuuta Adlercreutz esitti valtioneuvoston tervehdyksen ja korosti kielen roolia demokratian toteutumissa sekä keskuksen tärkeää työtä kansalliskielten vahvistamisessa ja kehittämisessä.

– Polarisaation ja yksinkertaistavien vastausten ajassa meidän on vahvistettava kykyämme käydä aidosti rakentavia keskusteluja – emme saa puhua toistemme ohi, Adlercreutz sanoo.

RKP:lle on itsestään selvää vaalia ja vahvistaa molempia kansalliskieliämme. Kielelliset oikeudet eivät ole symbolipolitiikkaa, vaan tasa-arvoa käytännössä. Yhä globalisoituvammassa maailmassa, jossa esimerkiksi englannin kieli vahvistaa asemaansa monilla aloilla, on tärkeää, ettemme unohda kansalliskieltemme merkitystä.

– Elävien kansalliskielten puolesta työskenteleminen ei ole symbolipolitiikkaa. Kyse on oikeudesta käydä koulua omalla äidinkielellä, tulla ymmärretyksi terveydenhuollossa ja käyttää omaa kieltään viranomaisasioinnissa – asuinpaikasta riippumatta, Adlercreutz sanoo.

Saamelaisten kansallispäivää

/0 Comments/in , , , , , , /by

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta ensimmäisen saamelaisen yleiskokouksen muistoksi, joka pidettiin Trondheimissa vuonna 1917. Tänä vuonna juhlallisuuksien yhteydessä Inarissa huomioitiin myös uusi saamelaiskäräjälaki, joka astui voimaan viime vuonna. Inarissa sijaitsee Saamelaiskäräjien istuntosali. RKP oli tilaisuudessa vahvasti edustettuna puolueen puheenjohtajan ja opetusministerin Anders Adlercreutzin, europarlamentaarikko Anna-Maja Henrikssonin sekä kansanedustaja Eva Biaudet’n osallistuessa tapahtumaan.

Opetusministeri Anders Adlercreutz toi tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen. Adlercreutz korosti saamelaisten perustuslaillista oikeutta säilyttää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä nosti esiin sen pitkäjänteisen työn, jonka Saamelaiskäräjät, saamelaisyhteisöt ja muut toimijat ovat tehneet saamelaiskäräjälain edistämiseksi.

– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että onnistuimme lopulta siinä, mihin edellinen eduskunta ei pystynyt, ja että uusi saamelaiskäräjälaki voitiin hyväksyä viime vuonna. Uusi laki luo aiempaa vahvemmat puitteet saamelaisten itsehallinnolle omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa kysymyksissä Suomessa, Adlercreutz sanoo.

Samalla Adlercreutz painotti, ettei pelkkä lainsäädäntö riitä –  aktiivisia toimia tarvitaan jatkossakin.

– Pelkkä lain uudistaminen ei ole tarpeeksi. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tekee myös erittäin tärkeää työtä tuomalla esiin historiallisia vääryyksiä ja samalla lisäämällä ymmärrystä saamelaisesta identiteetistä ja kulttuurista suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa on ollut täysin ratkaisevaa sekä uuden lain valmistelussa että sen käytännön toimeenpanossa, Adlercreutz toteaa.

Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson toimi edellisessä hallituksessa oikeusministerinä ja oli se ministeri, joka vastasi saamelaiskäräjälain valmistelusta.

– Tuntuu valtavan hyvältä olla tänään täällä Saamelaiskäräjillä Inarissa saamelaisten kansallispäivänä juhlimassa sitä, että vuosien sitkeä työ saamelaisten itsehallinnon vahvistamiseksi on kantanut hedelmää. Entisenä oikeusministerinä uusi saamelaiskäräjälaki on minulle vahvin todiste siitä, ettei alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä saa koskaan luovuttaa, vaikka tie olisi pitkä ja mutkainen, Henriksson sanoo.

Henriksson toimi RKP:n puheenjohtajana hallitusneuvottelujen aikaan eduskuntavaalien 2023 jälkeen.

– Viime vuonna eduskunnan hyväksymä uusi saamelaiskäräjälaki syntyi ajoittain hyvin dramaattisen, yli kymmenen vuotta kestäneen prosessin tuloksena. On myös selvää, että ilman RKP:n määrätietoista työtä ja sitä, että teimme lain uudistamisesta ehdon hallitukseen osallistumiselle Petteri Orpon hallituksessa, meillä ei tänään olisi eduskunnan ja Saamelaiskäräjien hyväksymää uutta saamelaiskäräjälakia, Henriksson painottaa.

Puheessaan Henriksson nosti esiin saamelaisten aseman Euroopan ainoana alkuperäiskansana ja korosti, että työtä saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi on jatkettava myös eurooppalaisella tasolla.

– Euroopassa näemme, että Arktiksen merkitys geopoliittisesti on keskeinen. Yhteisessä pyrkimyksessämme vahvistaa alueen turvallisuutta on välttämätöntä ottaa mukaan myös saamelaiset, heidän osaamisensa ja näkemyksensä. Saamelaisten äänen on kuuluttava paremmin myös Euroopan parlamentissa. Siksi haluan työskennellä sen eteen, että saamelaisilla olisi pysyvä edustus Brysselissä, Henriksson sanoo.

Kansanedustaja Eva Biaudet, joka on toiminut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission seurantaryhmän jäsenenä, korostaa sovintotyön johtamista konkreettisiin toimiin.

– Todellinen sovinto edellyttää, että valtio tunnustaa saamelaisten kokemat historialliset vääryydet ja toimii aktiivisesti korjatakseen saamelaisiin kohdistuneen syrjivän politiikan kielteiset seuraukset, Biaudet sanoo.

Myös Biaudet muistuttaa RKP:n pitkäjänteisestä työstä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.

– RKP on tehnyt työtä saamelaiskäräjälain päivittämiseksi vuosikymmenten ajan. Se, että eduskunta pystyi hyväksymään lain viime vuonna suurella enemmistöllä, on tärkeä muistutus siitä, että arvoistaan kannattaa pitää kiinni myös aikoina, jolloin ihmisoikeuskysymykset muuten kohtaavat vastatuulta. Työ ei kuitenkaan ole ohi. Seuraava askel on varmistaa, että laki pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan johdonmukaisesti käytännössä, Biaudet toteaa.

Biaudet nostaa esiin myös totuus- ja sovintokomission suositukset.

– Totuus- ja sovintokomission viesti on selvä: tie sovintoon alkaa tunnustamisesta ja vastuunkannosta. Nyt suositukset on vietävä konkreettisiksi teoiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että alkuperäiskansojen oikeudet huomioidaan järjestelmällisesti lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa, saamen kielten ja kulttuurin suojelua vahvistetaan sekä perinteisten elinkeinojen ja elinympäristöjen edellytykset turvataan. Se tarkoittaa myös, että Suomi etenee pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisessä ja ratifioi ILO-yleissopimuksen, Biaudet sanoo.

Lisärahoitusta elinvoimaisemman ja avoimemman Suomen puolesta

/0 Comments/in , , , , /by

Tulevaisuuteen suuntaava Suomi tarvitsee sekä yhteisöllisyyttä että talouskasvua. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että RKP:n eduskuntaryhmä on onnistunut ensi vuoden budjettiesityksen eduskuntakäsittelyssä ohjaamaan rahoitusta toimijoille, jotka vahvistavat Suomen elinvoimaa.

– Avoin ja vastaanottava Suomi, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja osallisiksi, on yhteiskunta, jossa halutaan elää. Se on myös yhteiskunta, jota halutaan olla mukana rakentamassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siksi lisämäärärahoista Rasmus ry:lle yhdistyksen antirasistisen työn jatkamiseksi. RKP:n eduskuntaryhmä on myös turvannut Music Finlandin toiminnan jatkumisen Suomen kansainvälisen musiikkiviennin ja luovan elinkeinoelämän kehittämisen parissa.

Adlercreutz nostaa esiin kulttuuriviennin tärkeän roolin Suomen kehityksessä ja taloudellisessa tulevaisuudessa. Musiikki- ja kulttuuriala vahvistaa Suomen kansainvälistä näkyvyyttä ja luo työpaikkoja.

– Vahvistamalla luovien alojen kansainvälistä ulottuvuutta investoimme samalla uusiin työpaikkoihin ja kasvatamme vientisektoria, Adlercreutz toteaa. 

– Suomella on loistavia muusikoita ja luova musiikkiala. Globaali musiikkimarkkina kasvaa, ja kun naapurimaanamme on musiikkiviennin suurvalta Ruotsi, Suomella on kaikki edellytykset olla mukana viemässä kehitystä eteenpäin, hän jatkaa.

Elinvoimainen Suomi edellyttää myös panostuksia infrastruktuuriin. Länsi-Uudellamaalla useat hankkeet ovat nyt saaneet rahoitusta: maantie 11245 (Kabanovintie Kirkkonummella) päällystetään uudelleen, valtatie 25 saa lisää valaistusta ja kantatie 51:llä selvitetään kaistajärjestelyjen ja muiden liikenneturvallisuutta parantavien toimien mahdollisuuksia.

– Nämä ja monet muut panostukset vahvistavat Suomen elinvoimaa, ja RKP:n kädenjälki näkyy niissä selvästi, Adlercreutz sanoo.

Koulutus ja sivistys hallituksen budjetin 2026 keskiössä

/0 Comments/in , , , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esitteli tänään opetusministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksen eduskunnan budjettikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tehdään panostuksia, joilla pyritään vahvistamaan laatua, tasa-arvoa ja uskoa tulevaisuuteen.

– Hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen vuoden 2026 budjetissa. Vahvistamme peruskoulua ja varhaiskasvatusta, panostamme kieliin ja tasa-arvoon sekä turvaamme koulutuksen koko maassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden onnistua, Adlercreutz sanoo.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa lisää resursseja esimerkiksi oppimisen tuen uudistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varataan 6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen. Myös puoliväliriihen päätökset vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten kielten oppimista toteutetaan.

– Koulun kielen osaaminen on oppimisen edellytys. Hallitus panostaa nyt siihen, että maahanmuuttajilla on siihen tarvittavat edellytykset. Siksi panostamme suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja vahvistamme valmistavaa opetusta, Adlercreutz sanoo.

Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, lukiokoulutuksessa se tuli voimaan jo tämän syksyn alussa.

– Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä, vähentää keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus valmistua. Lisäksi varmistamme, että opetus on laadukasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös tyytyväinen siihen, että kahdeksanvuotinen pilottihanke, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat nykyistä laajemmin sovittaa koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeisiin, käynnistyy ensi vuonna.

Ensi vuoden budjetti vahvistaa kasvua ja ostovoimaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Hallitus on eilen hyväksynyt budjettiesityksensä ja tänään siitä käydään keskustelua eduskunnan täysistunnossa. RKP:n kädenjälki näkyy budjettiesityksessä selvästi. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen sekä puoliväliriihen että budjettiriihen tuloksiin, erityisesti ottaen huomioon jo toteutetut mittavat säästöt.

Budjettiesitys sisältää useita panostuksia, joita RKP on edistänyt.

– Äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 170 eurosta 210 euroon, turvakotipaikkojen määrää lisätään, arvonlisäveroa lasketaan tietyissä tuotteissa ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan. Nämä ovat tärkeitä panostuksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin myös nuorten mahdollisuuksia vahvistavat toimet:

– Sovimme myös nuorille suunnatun työllistymissetelin käyttöönotosta. Se on tärkeä toimenpide, joka auttaa nuoria ottamaan ensimmäisen askeleen työelämään. Samalla tuetaan opiskelijalounaita entistä enemmän, mikä on konkreettinen panostus opiskelijoiden arkeen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus esittää lisäksi veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä ylimmän marginaaliveron alentamista 52 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan verohuojennuksia Suomeen palaaville suomalaisille ja avainhenkilöille sekä helpotuksia perintöverotukseen, sillä perintö- ja lahjaveron rajoja nostetaan niin, että harvempi pieni perintö ja lahja on verotuksen piiriissä.

– Hallituksen vero- ja kasvutoimet ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme talouskasvun luomiseksi ja jotta Suomi pääsisi jälleen jaloilleen, Adlercreutz sanoo.