Mielekästä melua

/0 Comments/in , , , /by

Eräässä kunnassa kaivettiin kunnan varastossa olleet koripallotelineet esille. Lapset kaipasivat pelejä ja leikkiä välitunnilla, kun kännykät olivat koulun päätöksellä päätetty jättää reppuun.

Toisessa kunnassa rehtori kertoi, että välitunneilla nykyään on kova melu. Lapset eivät enää istu hiljaa itsekseen välitunneilla, vaan juttelevat keskenään, leikkivät ja pelaavat. Saattaa joukkoon mahtua jokunen kinastelukin, mutta meteli on pääasiassa positiivista: oikeaa, suoraa vuorovaikutusta ja yhdessä olemista.

Kun syyslukukausi on ehtinyt jo lokakuuhun elokuun alusta voimaan tullut kännykkäkielto näyttää muuttaneen monen koulun arjen ja sisäisen dynamiikan positiiviseen suuntaan. Vaikka lain kielto rajoittuu ainoastaan oppitunteihin, moni koulu on ilokseni ja kehotukseni mukaisesti päättänyt rajoittaa käyttöä myös välituntien aikana.

Aivan yhtä keskeistä kuin se, että koulu opettaa lukemaan, laskemaan ja tuntemaan yhteiskuntaamme, on se, että se opettaa vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja. Niitä opitaan toimimalla yhdessä, puhumalla ja kuuntelemalla, keskustelemalla.

Ja se vaatii aikaa ja tilaa. 

Erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lapsi viettää koulun ulkopuolella jopa yli 6 tuntia päivässä ruudun äärellä. Ajankäyttö on monella tavalla nollasummapeli. Tunti, jota käytetään yhteen asiaan, on pois jostain toisesta.

Kun kännykän käytön rajoittaminen oppitunnilla näyttää johtavan siihen, että käyttö vähenee myös tuntien välissä, on syytä odottaa, että sama positiivinen vaikutus näkyisi myös vapaa-ajalla.

Silloin saatamme olla matkalla sen ratkaisemiseksi, mikä on se keskeinen koulutuksen haaste: laskevat oppimistulokset.

Minä uskon vahvasti siihen, että pääsyyllinen oppimistulosten laskuun löytyy heikentyneestä keskittymiskyvystämme. Se on asia, josta kärsimme niin me vanhemmat kuin nuoretkin. 

Yksi syy tähän on taskussamme pörisevä ja värähtelevä laite. Se on ohjannut meidät pois todellisuudesta, jossa saatoimme istua tunnin paikallamme ja kääntää kirjan sivuja, keskeytyksettä. Ja se on taito, jota tarvitaan myös tässä maailmassa. 

Koulun tehtävä on opettaa nuorille niitä keskeisiä taitoja, joita maailma heiltä edellyttää. Digitaalinen kompetenssi on tietenkin yksi niistä. Emme voi ummistaa silmiämme maailmalta. Mutta tässä ajassa tarvitsemme vielä ja yhä kykyä syventyä, keskittyä ja olla hitaita. Voi sanoa, että se on syväoppimisen edellytys. 

Toivottavasti se, että kännykät lakimuutoksen myötä näyttelevät hieman pienempää roolia lasten ja nuorten mielessä johtaa paitsi meluisimipiin välitunteihin myös hitauteen, keskittymiseen, syventymisen ja sen kautta parempaan kykyyn oppia uutta maailmasta ja itsestämme. Hitaus on uusi nopea.

Adlercreutz edusti Suomea korkean tason YK-konferenssissa New Yorkissa

/0 Comments/in , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz edusti Suomea YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetyssä konferenssissa, joka käsitteli Rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen tilannetta Myanmarissa. Suomi on yli kymmenen vuoden ajan tukenut Myanmarin rauhanponnisteluja ja meillä oli keskeinen rooli konferenssin järjestämisessä.

– Maailmassa on monia kriisejä ja konflikteja, jotka ehkä jäävät hieman unohduksiin, ja Myanmarin konflikti on yksi niistä. Sen jälkeen kun sotilasjuntta otti vallan vuonna 2021, noin 22 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Miljoona Rohingya-muslimia – vainottu ja syrjitty vähemmistö, joka on kotoisin Myanmarin Rakhinen alueelta – elää nykyään maailman suurimmassa pakolaisleirissä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa. Ihmisoikeuksia loukataan, ja väkivalta on arkipäivää. Tätä taustaa vasten oli erityisen inspiroivaa kuulla nuorten vahva viesti. Siitä huolimatta, että he kasvavat hyvin vaikeissa olosuhteissa, heillä on toivoa ja tahtoa saada aikaan muutosta, Adlercreutz sanoo.

– Oli arvokasta, että nuorilla oli niin näkyvä rooli konferenssissa. Nämä nuoret ovat kasvaneet julmuuksien ja väkivallan keskellä, eläneet pakolaisleirin arkea ja yrittävät nyt löytää tien ulos kriisistä sekä rakentaa tulevaisuutta maalleen. Koulutuksella on tässä keskeinen merkitys – se on edellytys vakaalle yhteiskuntakehitykselle ja kaikkien yhdenvertaisille mahdollisuuksille, Adlercreutz sanoo.

New Yorkin-vierailunsa aikana Adlercreutz tapasi myös YK:n Myanmarin-erityislähettilään Julie Bishopin sekä Suomen kunniakonsulin Pohjois-Dakotassa, Kirsten Baeslerin, joka on nimitetty ehdolle Yhdysvaltain apulaisopetusministeriksi. Lisäksi Adlercreutz vieraili Governor’s Islandilla sijaitsevassa Harbor Schoolissa, merenkulkuun liittyviä opintoja painottavassa high schoolissa. Oppilaat voivat esimerkiksi oppia sukeltamaan, ajamaan veneitä ja korjaamaan aluksia osana tavallista opetustaan.

– On sekä antoisaa että hauskaa vierailla kouluissa myös Suomen ulkopuolella. Vaikka järjestelmämme eroavat toisistaan, on arvokasta vaihtaa ajatuksia – ja aina voi oppia toisilta. Keskustelimme esimerkiksi kokemuksista kännykkäkiellosta oppituntien aikana – käytäntö, joka on otettu käyttöön myös Harbor Schoolissa – sekä sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä, eli kyvystä ymmärtää ja ilmaista omia tunteitaan, Adlercreutz kertoo.

– Empatia ja halu ymmärtää toisiamme ovat asioita, joita tämän päivän maailmassa tarvitaan – niin koulussa, yhteiskunnassa yleensä kuin maailmanpolitiikassakin, Adlercreutz sanoo.

Vapaa tiede on liberaalin demokratian turvaverkko

/0 Comments/in , /by

Ruotsiksi täällä

Tämän päivän Helsingin Sanomissa (Visio 28.9.2025) julkaistiin artikkeli ”Miehet, jotka vihaavat liberaaleja” Se kuvaa, miten uusoikeistolainen liike haastaa liberaalin demokratian perustaa: sen yhteinen vihollinen on liberalismi, eli järjestelmä, joka korostaa yksilönvapauksia, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Samalla liike pyrkii rakentamaan todellisuutta, jossa tutkimuksen, median ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta kavennetaan.

On helppo nähdä, että jos tutkijoilla ei ole mahdollisuutta käsitellä kansaa jakavia aiheita, kuten Lähi-idän tilannetta tai vähemmistökysymyksiä, ilman pelkoa maalittamisesta tai päättäjien vihjailuja rahoituksen epäämisestä, olemme tutkimuksen laadun ja kattavuuden kannalta vaarallisella kaltevalla pinnalla. Yhtä epäviisas on ajatus siitä, että poliitikot ryhtyisivät hyväksymään tai hylkäämään yksittäisiä tutkimushankkeita. 

Tämä ei tarkoita, etteikö tutkimuksesta voisi ja pitäisi keskustella. Päinvastoin: jokainen tutkija toivoo, että hänen työnsä herättää kiinnostusta ja nousee julkiseen keskusteluun. Mutta päätösten pitää nojata vertaisarviointiin ja asiantuntijoiden harkintaan, ei poliittiseen paineeseen.

Suomessa tutkimuksen ekosysteemi on vahva. Sen ytimessä on korkeakoulujen autonomia: valtio tarjoaa rahoituksen, mutta sen jakavat eteenpäin Suomen Akatemia ja muut toimijat omien mekanismiensa puitteissa. Meillä on myös hyviä malleja, joissa julkinen rahoitus houkuttelee rinnalle yksityisiä investointeja. Tutkimuksen suuntaa ohjaavat usein suuret linjaukset, kuten ilmastopolitiikka tai terveyden edistäminen, mutta yksittäiset hankkeet rahoitetaan asiantuntijoiden arvioon perustuen. Tämä tarkoittaa, että rahoitusta saa toisinaan tutkimus, joka herättää keskustelua, ja toisinaan tutkimus, jota moni ei edes ymmärrä. Historia osoittaa, että juuri kyseenalaistaminen ja polemiikki ovat usein synnyttäneet uutta.

Jos tutkimus rajoittuisi vain helppoihin ja ristiriidattomiin aiheisiin, moni tärkeä kysymys jäisi tutkimatta.

Lähi-idän konfliktit, ilmastonmuutos tai vähemmistöjen oikeudet eivät ole yksiselitteisiä tai helppoja aiheita, mutta juuri siksi niiden tutkiminen on välttämätöntä, jotta voimme ymmärtää ja ratkaista aikamme suuria haasteita.

Luonnontieteiden perustutkimuksen merkitys on monille itsestään selvä. Mutta tarvitsemme myös humanistista tutkimusta. Sen varaan on rakennettu innovaatioita, jotka ovat muokanneet yhteiskuntaa yhtä syvästi kuin luonnontieteet: kielitieteen pohjalta syntyivät tekoäly ja käännösohjelmat, antropologian löydöksistä kehittyi design thinking, historian tutkimus loi museoinstituution ja kulttuuriperinnön suojelun, ja estetiikan sekä taiteentutkimuksen kautta kasvoivat luovat alat ja elämystalous. Ilman humanistista tutkimusta monilta teknologisilta ja taloudellisilta läpimurroilta puuttuisi perusta.

Siksi tarvitsemme laajaa perustutkimusta kaikilla aloilla. Osa tutkimuksista johtaa uusiin oivalluksiin, osa ei. Mutta juuri tästä syntyy siemeniä soveltavaan tutkimukseen, joka luo innovaatioita, talouskasvua ja hyvinvointia – usein odottamattomia polkuja pitkin.

Ajatus siitä, että tutkimusaiheita valittaisiin poliittisin perustein poliitikkojen oman ymmärryksen pohjalta, rikkoo akateemista autonomiaa ja olisi myös yhteiskunnallisen hylödyn ja talouden näkökulmasta hölmöä. Yhtä vähän, kuin on politiikan tehtävä sekaantua markkinoihin, yhtä vähän on sen tehtävä määritellä mikä on oikeaa tai väärää, merkityksellistä tai ei-merkityksellistä tutkimusta. 

Suurempi kehys: liberaali demokratia

Uusoikeiston nousu muistuttaa meitä siitä, että liberaali demokratia ei ole itsestäänselvyys. Liberaalit liikkeet kestävät konservatiivisia ja populistisia liikkeitä paremmin moninaisuutta, monialaisuutta ja tieteen edustamia erilaisia näkökulmia. Siksi tieteen suojeleminen on liberaalien liikkeiden – myös minun puolueeni, RKP:n – erityinen tehtävä. Mutta se ei yksin riitä.

Meidän liberaalien on myös ymmärrettävä, miksi konservatiivien ja populistien viestit puhuttelevat monia. Taustalla on todellisia pelkoja: yhteisöjen hajoaminen, epävarmuus työpaikoista ja huoli perheiden merkityksen katoamisesta.

Liberaalin liikkeen haaste on tunnistaa nämä pelot ja tarjota niihin aitoja ratkaisuja – ei väheksyen ihmisten hätää, vaan ihmisiä kuunnellen.

Vapaan tieteen puolustaminen on tässäkin keskeistä. Vain avoin tutkimus voi tuottaa tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään pelkojen juuria ja rakentamaan ratkaisuja, jotka lisäävät turvallisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä – ilman, että kavennamme vapautta.

Lopuksi

Demokratia ei elä ilman vapaita instituutioita – tutkimusta, mediaa ja oikeuslaitosta. Niiden vahvuus on juuri se, että ne voivat haastaa, kyseenalaistaa ja näyttää meille todellisuutta se eri kanteilta. Vapaan tieteen suojeleminen ei siis ole vain akateeminen kysymys. Sen toteutuminen on yksi liberaalin demokratian – ja kilpailukykyisen uudistuskykyisen talouden – vahvimmista turvaverkoista.



Koulutus ja sivistys hallituksen budjetin 2026 keskiössä

/0 Comments/in , , , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esitteli tänään opetusministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksen eduskunnan budjettikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tehdään panostuksia, joilla pyritään vahvistamaan laatua, tasa-arvoa ja uskoa tulevaisuuteen.

– Hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen vuoden 2026 budjetissa. Vahvistamme peruskoulua ja varhaiskasvatusta, panostamme kieliin ja tasa-arvoon sekä turvaamme koulutuksen koko maassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden onnistua, Adlercreutz sanoo.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa lisää resursseja esimerkiksi oppimisen tuen uudistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varataan 6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen. Myös puoliväliriihen päätökset vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten kielten oppimista toteutetaan.

– Koulun kielen osaaminen on oppimisen edellytys. Hallitus panostaa nyt siihen, että maahanmuuttajilla on siihen tarvittavat edellytykset. Siksi panostamme suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja vahvistamme valmistavaa opetusta, Adlercreutz sanoo.

Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, lukiokoulutuksessa se tuli voimaan jo tämän syksyn alussa.

– Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä, vähentää keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus valmistua. Lisäksi varmistamme, että opetus on laadukasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös tyytyväinen siihen, että kahdeksanvuotinen pilottihanke, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat nykyistä laajemmin sovittaa koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeisiin, käynnistyy ensi vuonna.

Ensi vuoden budjetti vahvistaa kasvua ja ostovoimaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Hallitus on eilen hyväksynyt budjettiesityksensä ja tänään siitä käydään keskustelua eduskunnan täysistunnossa. RKP:n kädenjälki näkyy budjettiesityksessä selvästi. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen sekä puoliväliriihen että budjettiriihen tuloksiin, erityisesti ottaen huomioon jo toteutetut mittavat säästöt.

Budjettiesitys sisältää useita panostuksia, joita RKP on edistänyt.

– Äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 170 eurosta 210 euroon, turvakotipaikkojen määrää lisätään, arvonlisäveroa lasketaan tietyissä tuotteissa ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan. Nämä ovat tärkeitä panostuksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin myös nuorten mahdollisuuksia vahvistavat toimet:

– Sovimme myös nuorille suunnatun työllistymissetelin käyttöönotosta. Se on tärkeä toimenpide, joka auttaa nuoria ottamaan ensimmäisen askeleen työelämään. Samalla tuetaan opiskelijalounaita entistä enemmän, mikä on konkreettinen panostus opiskelijoiden arkeen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus esittää lisäksi veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä ylimmän marginaaliveron alentamista 52 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan verohuojennuksia Suomeen palaaville suomalaisille ja avainhenkilöille sekä helpotuksia perintöverotukseen, sillä perintö- ja lahjaveron rajoja nostetaan niin, että harvempi pieni perintö ja lahja on verotuksen piiriissä.

– Hallituksen vero- ja kasvutoimet ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme talouskasvun luomiseksi ja jotta Suomi pääsisi jälleen jaloilleen, Adlercreutz sanoo.

RKP tekee tulospohjaista ja arvojemme mukaista politiikkaa

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. Puheessaan puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti, että RKP toimii johdonmukaisesti arvojensa ja äänestäjiltä saamansa luottamuksen pohjalta, riippumatta hallituskoalitiosta. Tämä näkyi myös budjettiriihen tuloksissa.

– Lähtöasetelmat olivat haastavat, mutta tulokseen voimme kuitenkin olla tyytyväisiä. Onnistumme estämään lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä kuntien valtionosuuksiin, jotka olisivat kohdistuneet koulutukseen. Lisäksi teemme 20 miljoonan euron panostuksen humanitaariseen kriisiapuun, josta 5 miljoonaa Gazaan – Suomen kehitysyhteistyön taso säilyi siis ennallaan, sanoo Adlercreutz.

– Ensi vuoden budjetissa toteutuu myös useampi veropoliittinen päätös, joka heijastaa RKP:n politiikkaa: pieni- ja keskituloisille tulee veronkevennyksiä, ylin marginaalivero lasketaan noin 52 prosenttiin sekä perintö- ja lahjaveron rajoja korotetaan, jotta useampi pienempi perintö jäisi verotuksen ulkopuolelle. RKP:n kädenjälki näkyy, sanoo Adlercreutz.

Puheessaan Adlercreutz sivusi myös Gazan järkyttävää tilannetta.

– Se, mitä Gazassa tapahtuu, on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä sitä voida puolustaa. RKP on tehnyt työtä hallituksen yhteisen linjan löytymiseksi siitä, että Suomi liittyisi niiden maiden joukkoon, jotka suunnittelevat Palestiinan tunnustamista ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa. Tuimme myös ulkoministeri Valtosen päätöstä, että Suomi liittyi New Yorkin julistukseen rauhanomaisen ratkaisun ja kahden valtion mallin puolesta, sanoo Adlercreutz.

– Israeliin kohdistuvaa painetta sotatoimien lopettamiseksi täytyy lisätä. Komission puheenjohtaja von der Leyen on ollut selkeä siinä, että myös EU:n assosiaatiosopimus Israelin kanssa tulee tässä tilanteessa jäädyttää. Se on tervetullut avaus ja näen tärkeänä, että meillä on laaja paletti toimia, joilla voimme luoda painetta Israelin suuntaan, sanoo Adlercreutz.

Vahvistetaan kouluyhteisöä tervehtimällä toisiamme

/0 Comments/in , , , , , /by

Tänään käynnistettiin Hei!-kampanja kouluissa ympäri maata. Kampanja kannustaa koko kouluyhteisöä – sekä oppilaita että opettajia – tervehtimään toisiaan arjessa.

Kampanjan aloitteentekijä on RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz. Hänen mukaansa vahvempi yhteisöllisyys kouluissa voi vaikuttaa myönteisesti sekä viihtyvyyteen että oppimiseen.

– Hei-sana merkitsee paljon. Tervehtiminen voi tuntua pieneltä eleeltä, mutta sillä voi olla suuri merkitys yksilön kannalta. Tervehtimällä osoitetaan, että toinen on nähty ja kohdattu, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz korostaa, että vahvempi yhteisöllisyys koulussa voi johtaa vähäisempään kiusaamiseen ja syrjäytymiseen. Tutkimustulokset osoittavat myös, että osallistava kulttuuri vahvistaa turvallisuutta koulussa ja ehkäisee yksinäisyyttä.

– Tervehtimällä toisiamme luomme yhteyden toisiimme ja osoitamme kunnioitusta. Kun oppilaat ja aikuiset koulussa tottuvat kohtaamaan toisensa ystävällisesti, luodaan pohjaa turvallisemmalle ja osallistavammalle ympäristölle kaikille. Se puolestaan tukee oppimista, Adlercreutz sanoo.

– Siksi kannustan kaikkia kouluja osallistumaan kampanjaan. Toivon, että opettajat yhdessä oppilaiden kanssa keksivät uusia ja hauskoja tapoja ottaa tervehtiminen osaksi koulun arkipäivän rutiineja, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz osallistuu Pohjoismaiden ministerineuvoston kokoukseen Ahvenanmaalla

/0 Comments/in , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vierailee lähipäivinä Ahvenanmaalla pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä. Adlercreutz toimii Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana yhdessä Ahvenanmaan yhteistyöministerin Annika Hambruddin kanssa, kun Pohjoismaiden yhteistyöministerit kokoontuvat Maarianhaminassa.

Kokouksen asialistalla on muun muassa tilannekatsaus Helsingin sopimuksen päivittämisestä, yhteiset panostukset demokratian kehittämiseen ja pohjoismaisen sähköisen henkilötunnuksen kehittämisen tilanne, jota on peräänkuulutettu ja josta on keskusteltu jo pitkään Pohjoismaissa.

–  Yhteinen sähköinen henkilötunnus on asia, jota olemme odottaneet. RKP on ajanut tätä jo pitkään, koska se helpottaisi konkreettisella tavalla ihmisten arkea. Nyky-yhteiskunnassa helppo ja turvallinen tunnistautuminen on välttämättömyys, eikä ole tarkoituksenmukaista, että kansalliset rajat vaikeuttavat prosesseja niin paljon kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Kokouksessa keskustellaan myös turvallisuudesta ja varautumisesta. Keskustelut ovat jatkoa kesällä pääministerien hyväksymälle julistukselle, jossa keskitytään pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseen turvallisuuspoliittisten haasteiden lisääntyessä.

– Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu levottomassa maailmassa. On koko Pohjolan edun mukaista, että olemme yhtenäisiä ja hyvin valmistautuneita kohtaamiimme haasteisiin, Adlercreutz sanoo.

Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta

/0 Comments/in , , , , , , /by

Lukutaito on avain siihen, että ymmärrämme, miten maailma toimii. Kansainvälisenä lukutaitopäivänä opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa nostaa esiin lukutaidon merkityksen sille, että kaikki voivat yhdenvertaisesti osallistua yhteiskuntaan.

– Suomi on jo monien vuosien ajan painottanut, että lapsille ja nuorille annetaan vahvat valmiudet sekä lukemisessa että digitaalisessa osaamisessa. Hallitus on panostanut peruskoulun alempiin vuosiluokkiin ja vahvistanut lukemisen tukea. Kuluvasta lukukaudesta alkaen olemme lisänneet äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja alakoulussa, sillä juuri lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta, Adlercreutz sanoo.

Tämän vuoden teema, Lukutaidon edistäminen digitaalisella aikakaudella, korostaa, että lukutaito on nykyään paljon enemmän kuin vain paperilta lukemista ja kirjoittamista. Se tarkoittaa myös kykyä tarkastella tietoa kriittisesti, ymmärtää digitaalisia ympäristöjä ja tuottaa itse sisältöä turvallisesti ja osallistavasti.

– Suomessa olemme määrätietoisesti panostaneet digitaaliseen lukutaitoon, ja lapsemme saavat varhain valmiuksia ajatella kriittisesti ja analysoida tietoa. Samalla haasteita on yhä, sekä kansallisesti että globaalisti. Suomi on lukutaidossa maailman kärkeä, mutta samalla ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että satoja miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa edelleen on vailla lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja, Adlercreutz sanoo.

– Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta. Kun investoimme lukemiseen ja medialukutaitoon, investoimme lastemme ja nuortemme tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain siitä, mitä koulussa tehdään, vaan myös me vanhemmat voimme omalla esimerkillämme vaikuttaa asenteisiin lukemista kohtaan, Adlercreutz painottaa.

Lagen riktades inte mot palestinier

/0 Comments/in , , , , , /by

I en i högsta grad polemisk insändare av Li Andersson anklagas Svenska folkpartiet och jag personligen för en lagtolkning som Migrationsverket gjort och som, om tolkningen inte omprövas, möjligtvis leder till att palestinier utvisas på grund av att deras identitetshandlingar inte uppfyller Migris tolkning av lagens krav.

I skrivande stund omprövar Migri sin tolkning, och processerna är frysta medan saken utreds. Ingen har alltså utvisats. När lagen stiftades var den ingalunda riktad mot palestinier som Andersson påstår. De pass som utfärdas av den palestinska myndigheten accepteras fortsatt och jämställs med nationella pass, såsom vi gjort sedan 1995.

Utrikesministeriet behandlar visumansökningaroch Migri, som oberoende myndighet, beviljar uppehållstillstånd. Just nu tolkar dessa myndigheter lagen olika, och det är givetvis ohållbart. Utrikesministeriets tolkning är den som lagstiftaren avsåg. Skulle det inte vara så behöver lagen givetvis ändras.

Vidare hävdar Andersson att Finland inte gjort något för att stoppa det som pågår i Gaza. Det kan jag inte hålla med om. Jag delar frustrationen över den fruktansvärda situationen som råder. Finland har agerat tillsammans med våra europeiska allierade i frågan, vilket är det mest effektiva sättet för oss att agera.

En annan fråga är förstås om det är tillräckligt. Mitt svar är nej. Ett erkännande av Palestina ändrar rimligtvis inte på situationen på kort sikt men är en förutsättning för att situationen ska kunna normaliseras. För tillfället utreds möjligheten att ta hit barn för sjukhusvård och i budgetförhandlingarna förra veckan lade vi på initiativ av SFP till 20 miljoner euro för humanitär katastrofhjälp varav åtminstone 5 miljoner riktas till Gaza.