Lösningar för tillväxt

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Vi har inte haft ekonomisk tillväxt i Finland på 18 år. Det här i kombination med de stigande räntekostnaderna är orsaken till varför regeringens ekonomiska politik ser ut som den gör. Efter två omgångar av nödvändiga ekonomiska anpassningar under regeringsförhandlingarna och ramrian förra våren valde regeringen i vårens halvtidsöversyn att satsa på åtgärder för att sparka i gång tillväxten.

Utgångsläget inför halvtidsöversynen var utmanande. Men plötsligt ökades svårighetsgraden. Det handelskrig som president Trump startade tvingade oss att ändra perspektiv. Att i det här läget komma med små justeringar för att få i gång tillväxten var inte en möjlighet. Vi behövde höja ribban för vårt arbete.

SFP lanserade redan i augusti förra året ett åtgärdspaket med 26 åtgärder för att få i gång ekonomin. Vi tänker, att det är bättre att komma med lösningar som driver diskussionen än att sitta i passagerarsätet – för att inte tala om alternativet att bara kritisera de besluts som görs. Det här blev åter tydligt då många av åtgärderna som godkändes i regeringens halvtidsöversyn är sådana som vi länge förespråkat. 9 av de 26 åtgärder vi presenterade i augusti finns med i halvtidsrians beslut.

Många av åtgärderna är sådana som också oppositionspartierna har föreslagit och förespråkat. Trots det är det klart att de också möter kritik. Det är en verklighet i dagens polariserade politiska klimat.

Samtidigt är det klart, att regeringens ansvar är att ta fram åtgärder för tillväxt. Att låta bli var helt enkelt inte ett alternativ.

I en regering med fyra ganska olika partier är förstås också halvtidsöversynen ett resultat av kompromisser. Effekterna av alla åtgärder kommer inte att synas genast, men jag tror starkt på att den här helheten har en verklig chans att föra Finland i rätt riktning.

En av de största åtgärderna är att skatten på arbete sänks. Målet är att sporra till mer arbete och samtidigt stärka köpkraften. Den mest verkningsfulla åtgärden är en sänkning av marginalskatten, men ur ett rättviseperspektiv var det viktigt att också sänka skatten för låg- och medelinkomsttagare, en åtgärd som statiskt räknat kostar dubbelt så mycket.

Företagande främjas också genom att samfundsskatten sänks med två procentenheter till 18 procent. Beskattningen för utländska experter som flyttar till Finland sänks för att underlätta rekryteringen för våra företag. Dessutom kommer en helt ny åtgärd som har sitt ursprung i SFP:s åtgärdspaket från augusti 2024, ett skatteincitament för finländare utomlands som flyttar hem. Gränsen för arvs- och gåvoskatten kommer också att höjas till 30 000 euro respektive 7 500 euro, och för företag kommer möjligheten att dra av förluster i beskattningen att förlängas till 25 år.

Jag gläder mig också över flera satsningar som ger ett positivt avtryck i Åboland. SFP lyckades driva igenom viktiga satsningar för säkerheten i skärgården och Skärgårdshavets välmående. Regeringen bestämde att uppdatera bestämmelserna som reglerar skärgårdstrafiken och vi fick också in en satsning på 5 miljoner euro för bekämpningen av olje- och kemikalieskador. För att minska på näringsbelastningen i Skärgårdshavet kom vi överens om att utveckla lösningar för effektivare återvinning av näringsämnen.

Tillväxt kräver konkreta åtgärder. Men det handlar också om psykologi, attitydklimatet i vårt samhälle. Och det igen påverkas av den diskussion som förs. Därför hoppas jag att vi förmår se det goda omkring oss, möjligheterna, och fundamentet som trots allt är gott. Vi lever i utmanande tider och många har det svårt. Men samtidigt har få länder det så väl förspänt som vi.

Med detta åtgärdspaket blir det lite lättare och attraktivare att försöka, investera och bygga sin framtid. Jag hoppas att vi tillsammans skall se möjligheterna omkring oss och i varandra.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

/0 Comments/in , , , , , , , , , , /by

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Rätt riktning på Finland med besluten i halvtid

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Varje höst delas en tjock gul bok ut till alla riksdagsledamöter på deras sittplats i plenisalen i riksdagen. På den nästsista sidan finns ett kapitel som heter Räntor på statsskulden. Boken är förstås den årliga budgetboken, och för år 2025 beräknas räntekostnaderna för statens låntagning uppgå till 3,17 miljarder. Vad allt kunde inte Finland göra för dessa pengar, som nu endast går till att betala räntor.

Finlands ekonomi har stampat på stället i 18 år. Det, i kombination med de stigande räntekostnaderna är orsaken till varför regeringens ekonomiska politik ser ut som den gör. Efter två omgångar av nödvändiga ekonomiska anpassningar valde regeringen därför att i vårens halvtidsöversyn satsa på åtgärder för att sparka i gång tillväxten.

Skatten på arbete kommer därför att sänkas med ca 1 miljard euro. Målet är att sporra till mer arbete och samtidigt stärka köpkraften för alla. Skattelättnaderna fördelas så, att den största delen riktas till små- och medelinkomsttagare. I kombination med detta främjar regeringen företagande genom att sänka samfundsskatten till 18 procent.

Utöver dessa stora skatteåtgärder genomför regeringen också en rad andra åtgärder som jag är mycket nöjd över. Bland annat sänks beskattningen för utländska experter som flyttar till Finland. Dessutom kommer en helt ny åtgärd som har sitt ursprung i SFP:s åtgärdspaket från augusti 2024, ett skatteincentiv för finländare utomlands som flyttar hem. Gränsen för arvs- och gåvoskatten kommer också att höjas till 30 000 euro respektive 7 500 euro, och för företag kommer möjligheten att dra av förluster i beskattningen att förlängas till 25 år.

Som tillägg till detta finns ett helt paket tillväxtåtgärder som berör företag, utbildning, forskning och utveckling, energi, artificiell intelligens, försvaret och mycket mer. Effekterna syns kanske inte ännu nästa år, eller ens året efter det – särskilt med tanke på det turbulenta världspolitiska läget – men jag tror starkt på att dessa åtgärder har en verklig chans att svänga Finlands ekonomiska kurs. Som anekdot kan dessutom nämnas att över en tredjedel av åtgärderna från SFP:s tillväxtpaket nu kommer att genomföras av regeringen, och också många åtgärder inom social- och hälsovården som regeringen kom överens om är direkt från den lista på åtgärder som SFP presenterade för några månader sedan. 

Halvtidsöversynen – som namnet redan berättar – markerade också det att halva regeringsperioden ligger bakom oss. Samtidigt betyder det att det ännu är två år kvar till nästa riksdagsval – gott om tid för att genomföra både återstående åtgärder i regeringsprogrammet och de beslut som regeringen fattar längs vägen. Jag är verkligt glad över att kombinationsförsäkringen som gör det lättare att växa mellan företagande och förvärvsarbete äntligen blir verklighet. Utöver det kommer vi att förstärka arbetstagarnas representation i företagens styrelser och ledningsgrupper, också det en långvarig målsättning för SFP.

Särskilt nöjd är jag dessutom över att SFP i halvtidsöversynen lyckades stoppa ytterligare nedskärningar i social- och hälsovården.

Jag sticker inte under stol med att halvtidsöversynen också förde med sig några beslut som vi är mindre nöjda med, men på det stora hela och med facit på hand vill jag påstå att vi med dessa beslut för Finland i rätt riktning.

Puoliväliriihestä isot panostukset Kirkkonummelle ja Siuntioon

/0 Comments/in , , , , , /by

Viime vuosien aikana Kirkkonummelle on tullut kaksi merkittävää teollista investointia: Masalaan suunniteltu datakeskus ja Prysmianin kaapelitehtaan uusi torni – Suomen korkein rakennus.

Prysmianin tornin täysimääräinen käyttöönotto edellyttää tehtaan laajentamista, mikä puolestaan haastaa paikalliset liikennejärjestelyt. Kaapelitien ja kantatie 51:n risteys, niin sanottu Kelan risteys, ei nykyisellään mahdollista tehtaan laajentamista ja on muodostumassa merkittäväksi pullonkaulaksi uusille investoinneille. Risteyksen lähistöllä Vuohimäessä on myös suuri tarve rakentaa eritasoliittymä.

Hallituksen puoliväliriihessä molemmat hankkeet ottivat merkittävän askeleen eteenpäin.

– Puoliväliriihen keskeinen teema oli kasvun luominen. Kelan risteyksestä on muodostunut selkeä este uusien investointien toteuttamiselle, ja siksi olen iloinen siitä, että hallitus päätti myöntää kolme miljoonaa euroa risteyksen uusimiseen ja parantamiseen. Tämä mahdollistaa Prysmianin toiminnan laajentamisen. Ensi viikon keskiviikkona edellinen investointi vihitään käyttöön juhlallisesti, ja nyt Kelan risteyksen parantaminen luo edellytykset seuraavalle askeleelle. Olen siitä äärimmäisen iloinen, toteaa opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vuohimäen eritasoliittymä on kertaluokkaa suurempi hanke, mutta se on tärkeä sekä Vuohimäen että Kantvikin kehittämisen kannalta.

– Voi todella puhua jättipotista Kirkkonummen ja Siuntion näkökulmasta. Kelan risteys saa kolmen miljoonan euron valtionrahoituksen ja Vuohimäen eritasoliittymä kymmenen miljoonaa. On poikkeuksellista, että kahteen kuntiemme kannalta strategisesti tärkeään liikennehankkeeseen suunnataan näin mittavat panostukset samassa puoliväliriihessä. Nyt on syytä edetä ripeästi myös päätöksenteossa. Toivottavasti nämä päätökset vauhdittavat myös kaavoitusprosesseja. Nyt on taottava, kun rauta on kuuma, Adlercreutz päättää.

Puoliväliriihen yhteydessä hallitus teki myös muita merkittäviä kasvupäätöksiä. Kauppasodan uhka ja yleinen epävarmuus pakottivat Adlercreutzin mukaan hallituksen nostamaan kunnianhimon tasoa.

– Maailmanpoliittinen tilanne on haastava. Tällaisessa epävarmuudessa on olennaista kasvattaa Suomen suhteellista kilpailukykyä. Siksi on tärkeää, että pystyimme nyt tekemään merkittäviä päätöksiä, jotka parantavat Suomen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Toivon, että nämä toimet käynnistävät investointeja paitsi Kirkkonummella myös laajemmin koko Suomessa. Potentiaalia on runsaasti, ja nyt hankkeilla on hyvät edellytykset lähteä liikkeelle.

Maailman lehdistönvapauden päivä on juhlistamisen arvoinen

/0 Comments/in , , /by

Toukokuun 3. päivänä vietetään maailman lehdistönvapauden päivää. Monin paikoin lehdistönvapaus on heikentynyt. Myös EU:n sisällä kehitys on menossa väärään suuntaan. Globaalilla tasolla lehdistönvapaus on heikentynyt jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

– On huolestuttavaa, että lehdistönvapauden tilanne on huonontunut viime vuosina. Vapaa media ei ole vain demokratian edellytys, vaan myös suoja korruptiota ja ekstremismiä vastaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Suomi sijoittuu vuodesta toiseen kärkisijoille Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Myös tämän vuoden raportissa Suomi on maailman kärkimaiden joukossa. Suomi erottuu edukseen myös siinä, että painotamme medialukutaitoa kouluissa.

– Medialukutaito on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa, ja oppilaamme ovat taitavia niin lähdekritiikissä kuin digitaalisessa osaamisessakin. Nämä taidot ovat avainroolissa demokratian suojelemisessa myös pitkällä aikavälillä. Medialukutaidon avulla voimme jo varhain antaa lapsille ja nuorille välineitä navigoida informaatiotulvassa ja kehittää kriittistä ajattelua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että kun toimittajia vaiennetaan, media politisoidaan ja disinformaatiosta tulee osa arkea, murenevat samalla myös monet vapaan ja avoimen yhteiskunnan tärkeimmistä rakennuspalikoista.

– Maailmassa, jossa algoritmit ohjaavat uutiskulutustamme ja jokaisella tuntuu olevan oikeus omaan totuuteensa, medialukutaito ja siihen panostaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kyky arvioida lähteitä, tunnistaa propagandaa ja ymmärtää median toimintaa on ratkaisevan tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin resilienssin kannalta, Adlercreutz sanoo.

RKP:n teki hyvän vaalituloksen

/0 Comments/in , , /by

RKP lähti vaaleihin vahvoilla listoilla sekä kunta- että aluevaaleissa. Ääntenlaskennan jälkeen näemme, että RKP teki hyvän vaalituloksen sekä aluevaaleissa että monissa kunnissa. RKP etenee useissa kunnissa ja on edelleen suurin puolue sekä Itä-Uudenmaan että Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

– Vaalitulosta tarkasteltaessa on selvää, että RKP on mennyt eteenpäin aluevaaleissa ympäri maata – RKP:n äänimäärä on kasvanut 6 300 äänellä. Terveydenhuoltokysymykset ovat saaneet äänestäjät liikkeelle, ja kuntavaaleissa olemme onnistuneet säilyttämään vahvat asemamme ja jopa vahvistaneet niitä useilla paikkakunnilla. Samaan aikaan näemme kuntia, joissa meidän on työskenneltävä entistä keskittyneemmin, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– RKP:n hyvä vaalitulos osoittaa, että sillanrakentamisen tarve on suurempi kuin koskaan. Ehdokaslistamme oli nuori, monipuolinen, monikielinen ja monitahoinen – aivan kuten Suomi tänään. Se on meidän vahvuutemme. Se ei ole sattumaa, vaan seurausta arvoistamme. Uskomme, että inhimillisyyttä ja taloutta ei pidä asettaa vastakkain. Että rohkeus, yhteisöllisyys ja koulutus eivät ole pehmeitä arvoja – vaan kestävän yhteiskunnan perusta.

Erityisesti Uudellamaalla RKP on pärjännyt hyvin. Puolue säilytti lähes saman äänimäärän kuin edellisissä kuntavaaleissa, mikä kertoo vakaasta ja vahvasta kannatuksesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella RKP kasvatti äänimääräänsä 760 äänellä, säilytti kaikki paikkansa ja on edelleen suurin puolue.Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella puolueen asema vahvistui entisestään yhden lisäpaikan myötä.

Vaasan vaalipiirin kuntavaaleissa RKP säilytti lähes saman paikkamäärän kuin aiemmin. Pohjanmaan hyvinvointialueella puolue menetti yksinkertaisen enemmistönsä, mutta on edelleen suurin puolue.Varsinais-Suomessa kannatus kasvoi 1 500 äänellä, mutta puolue menetti silti yhden paikan – seuraus vaaliliitosta joka vaikutti paikkajakoon. Kuntavaaleissa nähdään lähes identtiset tulokset edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Nyt alkaa tärkeä työ kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kampanja on ohi – mutta tehtävämme jatkuu.Ja teemme sitä yhdessä, yli kielirajojen, koko Suomen puolesta. Demokratia ei elä vain vaalipäivänä, vaan joka päivä – jokapäiväisessä työssä ja pienissä päätöksissä. Olen ylpeä RKP:n saamasta tuesta ja iloinen, että saan johtaa puoluetta.Tuntuu hyvältä jatkaa työtä kohti seuraavia tavoitetta, Adlercreutz päättää.

RKP suuntaa eteenpäin tulevaisuuteen uskoen ja uteliaana

/0 Comments/in , , /by

(Ruotsiksi täällä)

Tänään koen ylpeyttä siitä työstä, jonka yhdessä teimme näissä vaaleissa onnistumiseksi. Olemme tarjonneet suomalaisille 1550 mahdollisuutta äänestää RKP:tä – 1550 tilaisuutta valita suunnaksi tulevaisuudenusko, yhteisöllisyys, uteliaisuus – ja ennen kaikkea siltojen rakentaminen. Juuri sillanrakentajuutta Suomi ja suomalaiset tarvitsevat enemmän kuin koskaan.

Näissä vaaelissa meillä oli jälleen suurin osuus nuoria ehdokkaita. Ajattelen, että he ovat erityisen tärkeässä roolissa Suomen tulevaisuuden rakentajina. Meillä oli myös eniten ehdokkaita, joilla on juurensa Suomen ulkopuolella, ja monia, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Meidän joukkomme näyttävät siis aidosti siltä, miltä tämän päivän Suomi näyttää. 

Monimuotoisuus on vahvuutemme. Me edustamme koko suomalaisen yhteiskunnan kirjoa ja siksi uskon, että pystymme tarjoamaan jatkossa kiinnostavia ratkaisuja, jotka vievät Suomea aidosti eteenpäin.

Te ehdokkaat teitte upean työn. Kohtasitte ihmisiä, kuuntelitte, keskustelitte, väittelitte, tuitte toisianne ja opitte uutta. Veitte eteenpäin viestiämme, joka kertoo rohkeudesta, uteliaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja ratkaisukeskeisyydestä. 

Ydinviestimme on: me emme rakenna muureja, vaan siltoja. Emme usko vastakkainasetteluun, vaan vuoropuheluun ja ymmärrykseen.

Samalla haluan sanoa tämän suoraan: moni suomalainen mieltää RKP:n yhä ensisijaisesti kielipuolueeksi. Totuus kuitenkin on, että RKP:n agenda on paljon laajempi. Työ kaksikielisen Suomen puolesta on luonnollinen osa identiteettiämme, mutta RKP ajaa johdonmukaisesti ja laajasti yhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta muovaavia arvoja: ihmisoikeuksia, yrittäjyyttä, koulutusta, taloudellista vastuuta ja sivistyksen merkitystä.

Meidän tulee vahvistaa tietoisuutta RKP:stä. Emme muuta suuntaa, vaan teemme kunnianhimoisesti töitä sen eteen, että yhä useampi suomalainen antaa äänensä ja työpanoksensa puolueemme ja arvojemme hyväksi.  RKP:llä on juuret suomenruotsalaisessa kulttuurissa, mutta oksat, jotka ulottuvat koko maahan. Edustamme tulevaisuuspositiivista kulttuuria, jossa yhteisöllisyys, uteliaisuus, armollisuus, avoimuus ja yritteliäisyys kulkevat käsi kädessä.

Me olemmekin ainutlaatuisella tavalla kansainvälinen, suvaitsevainen ja moderni puolue. Emme pelkää erilaisia näkökulmia, vaan kutsumme ne rohkeasti saman pöydän ympärille. Me uskomme, että ihmisyys ja talous kulkevat rinta rinnan. Ja, että kestävän hyvinvointivaltion voi rakentaa ainoastaan arvopohjalle, jossa ketään ei jätetä yksin.

Tänään moni meistä iloitsee, osa on pettynyt. Mutta jokainen ehdokas on tehnyt työn, josta olen valtavan ylpeä. Kampanjointi tuottaa arvokkaita kohtaamisia, joista tulevaisuutemme puolueena rakentuu. Siksi kampanjointi on niin äärimmäisen arvokasta.

Toivon, että kaikki, jotka olivat ehdolla, jatkavat vaikuttamista – RKP ja Suomi tarvitsevat teitä.

Nyt alkaa työ kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kahden vuoden kuluttua on seuraavat vaalit. Meillä on paljon tehtävää – ja valtavasti mahdollisuuksia. Rakennetaan yhdessä eteenpäin RKP:tä, jonka arvot näkyvät ja kuuluvat yhä laajemmalle. Liberaalilla, keskustaoikeistolaisella sillanrakentajapuolueella on Suomessa nyt enemmän kysyntää kuin koskaan.

Lämmin kiitos teille kaikille – ja kiitos suomalaisille, jotka äänestämällä vaalitte demokratiaa. Työ demokratian puolesta ei kestä taukoja.

Nyt jatkamme työtä. Yhdessä ja innostuneina.

(Ruotsiksi täällä)



Adlercreutz: SFP on valmis puolustamaan ääntäsi

/0 Comments/in , , , /by

Tänään Suomi äänestää historiallisissa vaaleissa – äänestämme ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 kahdessa vaalissa samanaikaisesti, kahdella eri äänestyslipulla. Valkoinen lippu kunnallisvaaleihin ja violetti hyvinvointialuevaaleihin.

– Aikana, jolloin vastakkainasettelu leimaa politiikkaa ja yhteiskunnallista keskusteluamme, RKP:n tehtävä on rakentaa siltoja. Ääni RKP:lle on ääni rohkeudelle ja eteenpäin katsomiselle – juuri sitä koko Suomi tarvitsee, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

RKP:llä on vahvat ehdokaslistat sekä kunta- että aluevaaleissa. RKP:llä on suurin osuus nuoria ehdokkaita kaikista puolueista sekä suurin osuus ehdokkaita, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Laaja paletti ehdokkaita antaa äänestäjille mahdollisuuden löytää oman ehdokkaansa, joka jakaa heidän arvonsa ja näkemyksensä.

Niissä kunnissa, joissa RKP:llä on vahva kannatus, talous on usein hyvässä kunnossa, työttömyys on matalaa, yrittäjyyden taso korkealla ja asukkaat voivat hyvin.

– Äänestämällä RKP:tä annat äänesi päättäjälle, joka kantaa vastuuta. Päättäjälle, joka huolehtii siitä, että saat tarvitsemasi hoidon. Päättäjälle, joka antaa opettajille kunnassasi oikeat edellytykset tehdä työnsä ja luo oppilaille hyvät puitteet oppia, tarkoituksenmukaisissa tiloissa, Adlercreutz sanoo.

Monilla paikkakunnilla nämä vaalit ovat kohtalonkysymys. Jos menetämme paikkoja, heikkenevät samalla mahdollisuutemme puolustaa meille tärkeitä arvoja ja turvata maamme kaksikielisyys.

– Kun on kyse teoista, on vain yksi puolue, joka kausi toisensa jälkeen, päivittäisessä poliittisessa työssään johdonmukaisesti puolustaa kaksikielistä Suomea ja muita maamme vähemmistöjä. Adlercreutz sanoo.

Äänestyspaikat ovat avoinna sunnuntaina 13.4. klo 9–20. Vaalipäivänä äänestetään omassa äänestyspaikassa. Löydät RKP:n ehdokkaat osoitteessa val.sfp.fi.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz kuntavaaleista, kaavoituksesta ja hyvinvointialueesta

/0 Comments/in , , , , /by

Kirkkonummen Sanomat haastatteli RKP:n puheenjohtajaa, opetusministeri Anders Adlercreutzia tulevien vaalien tiimoilta:

Puolueen puheenjohtajana, mitkä ovat RKP:n tavoitteet kuntavaaleissa Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?

Tavoitteemme on luonnollisesti vahvistaa asemiamme. Niissä kunnissa, joissa RKP on vahvassa asemassa, kasvu on ollut hyvää ja työllisyys korkeaa. Hyvinvointialueella toivomme lisäpaikkoja. Siellä RKP on usein joutunut valitettavasti yksin tekemään työtä alueellisesti kattavien palveluiden turvaamiseksi. Siksi on tärkeää, että menestymme – keskittäminen on monesti mennyt liian pitkälle.

RKP:n kuntavaaliohjelmassa mainitaan ”paras koulu”. Mikä on kantanne opetusministerinä siihen, miten koulu- ja varhaiskasvatusasiat on hoidettu Kirkkonummella verrattuna muuhun Suomeen? Entä Kirkkonummen suuret investoinnit kouluverkkoon?

Kirkkonummen koulut pärjäävät vertailuissa hyvin. Ennen kahta edellistä vaalia iso kysymys oli isojen kouluhankkeiden kohtalo. Nyt suurin osa niistä on lähtenyt tai lähdössä liikkeelle. On selvää, että hankkeet rasittavat kunnan lainataakkaa, mutta niitä ei olisi voinut jättää tekemättä. Hanke, josta olen erityisen iloinen, on yhteinen lukiohanke kirjaston takana keskustassa. Uskon, että se osaltaan vahvistaa sekä Kirkkonummen että keskustan vetovoimaa. On hienoa, että siinä on päästy yhteiseen ratkaisuun. Sen eteen RKP on tehnyt määrätietoista työtä. Kirjaston kanssa syntyy hienoa synergiaa!

Vaaliohjelmassa mainitaan myös elinvoimaiset kunnat ja kaupungit sekä kestävä ja viihtyisä kaavoitus. Millä keinoin Kirkkonummen elinvoimaa voidaan kehittää?

Keskeinen kysymys on kaavoitus. Meidän täytyy osata hyödyntää yhteisvaikutuksia, joita uudet teolliset hankkeet tuovat. Jorvaksen HTC, Prysmian ja uusi datakeskus ovat keskeisiä kasvun vauhdittajia. On huomionarvoista, että kaksi viimeksi mainittua lähtivät nopeasti liikkeelle. Kun tahtoa on, kaavoitus sujuu ripeästi.

On myös tärkeää huomata, että Kirkkonummelle muuttamisen pääasiallinen syy liittyy asumiseen ja kouluihin. Meidän pitää tarjota asumisessa jotain muuta kuin naapurikunnat: enemmän tilaa, yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, hyviä yhteyksiä, laadukkaita kouluja ja vahvaa luontosuhdetta. Meidän täytyy uskaltaa olla oma itsemme – Kirkkonummi ei ole Espoon kopio.

Pitäisikö Kirkkonummen uusi keskusta rakentaa tehokkaasti – ja kuinka tehokkaasti?

Keskusta saa mielellään olla tiivis pikkukaupunki, mutta en kaipaa liiallista korkeutta. Kirkko säilyköön maamerkkinä! Lähtökohtaisesti keskustan kehittämiseen on upeat edellytykset. Tori, kirkko, kirjasto ja juna-asema tarjoavat hienot puitteet toimivalle pikkukaupungille. Toivon, että onnistumme yhdessä rakentamaan näkemyksen siitä, miltä tämän ajan yhteisöllinen ja inspiroiva keskusta voisi näyttää – paikka, joka houkuttelee niin ihmisiä kuin palveluja.

Toivon myös, että keskustaan saataisiin ikäihmisille asumisratkaisuja. Liian usein palveluasumisen tontit kaavoitetaan laidoille tai kauemmas. Se on mielestäni väärä ratkaisu. Kirjaston ja koulujen tarjoamat palvelut voisivat tukea eri-ikäisten ihmisten kohtaamista.

Arkkitehtinä, millaista kaavoitusta Kirkkonummella tulisi tehdä?

Kirkkonummen pitäisi rohkeasti olla oma itsensä. Kunnan hienous on siinä, että se koostuu monesta pienestä kylästä, joilla kaikilla on oma identiteettinsä – joillakin jopa oma nuorisotalo. Tämä ominaispiirre tulee säilyttää, samalla kun keskustoja kehitetään tiiviimpään suuntaan. Se, että olemme pientalovaltainen kunta, on selvä vahvuus.

Kirkkonummen strategia sanoo: ”Kaavoitamme pientalovaltaisesti luonnonläheisiä, viihtyisiä ja turvallisia asuinalueita. Palvelutarjontamme vastaa kasvavan ja ikääntyvän väestön tarpeisiin.” Oletteko samaa mieltä? Onko kunnassa riittävästi asuntoja ikääntyville?

Olen tuosta täysin samaa mieltä. On myös selvää, että meillä ei ole riittävästi palveluasumista ikääntyneille kirkkonummelaisille. Toivon erityisesti keskustaan, lähelle junaa, kirkkoa ja kirjastoa lisää ikäihmisille sopivia asumisratkaisuja.

Pitäisikö Kirkkonummelle saada asuntomessut?

Toivon, että saisimme kuntaan asuntomessut. Kantvik olisi erinomainen paikka. Toivon myös, että hanke vietäisiin kunnianhimoisesti eteenpäin – ei sekavaa valmistalokatalogia, vaan yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä identiteetti ja joka ammentaa paikan ainutlaatuisuudesta.

Mitä mieltä olette rantojen käyttämisestä rakentamiseen?

Kirkkonummella on paljon rantaviivaa, joka on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kantvik on hyvä esimerkki siitä, millaista rantarakentamista Kirkkonummella voitaisiin toteuttaa. En näe esteitä järkevälle, hyvin kaavoitetulle rantarakentamiselle.

Mitä mieltä olette kuntaveron tasosta Kirkkonummella?

Kuntaveromme on korkea verrattuna esimerkiksi Espooseen, eikä sitä voi pitää hyvänä asiana. En kuitenkaan tällä hetkellä näe edellytyksiä sen laskemiselle.

Kuinka realistisena pidätte Länsirata-hanketta ja sen toteutumista? Minkälaisella osuudella Kirkkonummen kunnan tulisi olla mukana hankkeessa?

Länsirata-hanketta eivät taloudelliset realiteetit tällä hetkellä tue. Lohjan näkökulmasta paikallisyhteys on tarpeen, mutta kokonaan uuden yhteyden rakentaminen Turkuun ei ole järkevää – varsinkaan, kun Helsinki on vetäytynyt hankkeesta. Mielestäni Kirkkonummenkaan ei tulisi olla mukana.

Neljä miljardia euroa noin kahden miljoonan matkaa varten on liikaa. Ympäristövaikutukset olisivat mittavat, ja kannattavuuslaskelmat perustuvat pitkälti tonttien hintojen nousuun – se ei ole kestävä peruste. Meidän tulisi sen sijaan panostaa rantaradan kehittämiseen. Se on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Emme saavuta ihan samaa nopeutta, mutta pääsemme lähelle.

Mitä mieltä olette vihreän siirtymän hankkeista Länsi-Uudellamaalla?

Vihreän siirtymän hankkeet ovat Suomelle suuri mahdollisuus. EK:n laskelmien mukaan niitä on suunnitteilla noin 290 miljardin euron edestä. On kuitenkin tärkeää, että emme jää pelkästään puhtaan sähkön tuottajaksi, ja että ympäristövaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti. Jokaisen suuren hankkeen ympärille tulisi rakentaa vihreän siirtymän ekosysteemi. Sundsbergin datakeskus voisi toimia laajemminkin kasvun moottorina.

Valtion tukien osalta on syytä olla tarkkana. Yksittäisten hankkeiden tukemisen sijaan on järkevämpää varmistaa, että investointiympäristö on ennustettava ja kilpailukykyinen.

Toteutuuko demokratia Espoo-vetoisella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?

Kyllä minä ajattelen, että jokaisen aluevaltuutetun tulee pystyä ajattelemaan omaa kotikuntaansa laajemmin. Yksi syy siihen, miksi RKP edellytti erillisratkaisua Uudellemaalle, oli juuri se, että muuten paikallisdemokratia olisi heikentynyt liikaa. Nytkin meillä on haasteita. Tämä kausi on osoittanut, että paikallisten palvelujen puolustajia tarvitaan.

Mitä mieltä olette digipalveluista vanhuksille? Tuleeko olla vaihtoehtoja niille, jotka eivät osaa tai halua käyttää digipalveluja?

Ilman muuta. Digitaaliset palvelut ovat hyvä lisä, mutta ne harvoin voivat korvata muuta hoitoa. Kasvokkain tapahtuvan palvelun pitää olla ensisijainen vaihtoehto. RKP on esittänyt myös digitakuuta – palvelua, jonka kautta varmistetaan apu digitaalisten palvelujen käytön opetteluun, ikäihmisille ja muillekin.

Mammografiaseulonnat siirtyvät Kirkkonummelta Lohjalle. Onko tämä järkevää, vaikka hyvinvointialue säästää rahaa?

Pidän tätä ongelmallisena. Keskustelin juuri erään tutun kanssa, jonka Alzheimeria sairastava puoliso ohjattiin Espoosta Lohjan vuodeosastolle. Monilla on muistissa myös Lohjan synnytyspalveluiden lakkauttaminen, jonka säilyttämisen puolesta RKP taisteli valitettavasti yksin. Tällaisilla muutoksilla on vaikutusta myös työssä viihtymiseen ja sitä kautta työvoimapulaan. Esimerkiksi kätilön ei ole yksinkertaista lähteä Espooseen töihin, jos hän asuu Tenholassa.

Mitä mieltä olette omalääkärijärjestelmästä ja sen kehittämisestä?

RKP kannattaa omalääkärimallia vahvasti. Sitä on menestyksekkäästi pilotoitu Länsi-Uudellamaalla. Itäisellä Uudellamaalla olemme ottaneet käyttöön Omatiimi-mallin, jossa koko tiimi – hoitajasta lääkäriin – on tuttu potilaalle. Keskusteluissa lääkäreiden ja hoitajien kanssa on käynyt selväksi, että tällainen malli parantaa työssä viihtymistä. Henkilöstöpulan keskellä meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä malleja, jotka lisäävät sekä potilastyytyväisyyttä että hoitotuloksia.

Olette ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. EVAn tutkimuksen mukaan moni suomalainen haluaisi rajoittaa mahdollisuutta toimia kolmella tasolla. Mikä on teidän näkemyksenne?

Olen pitänyt hyvin arvokkaana ja toimivana sitä, että olen saanut osallistua sekä kansalliseen päätöksentekoon että nähdä, mitä päätökset merkitsevät paikallisella tasolla. Tämä kokemus on hyödyksi eduskunnassa ja hallituksessa. Se on osa suomalaista päätöksentekokulttuuria – se näkyy jo siinä, että eduskunnan maanantait on varattu paikallistyöhön.

Opetusministerinä näen myös tärkeänä hyvinvointialueelle kuuluvan oppilashuollon. Sitä haluan tietenkin pitää silmällä myös!

Hyvinvointialueet tarkoittavat, että aiemmin pelkästään kunnanvaltuustossa hoidetut asiat hoidetaan nyt kahdessa organisaatiossa. Työn substanssi ei varsinaisesti lisäänny, mutta kokouksia voi olla enemmän. Helsingissä tilanne ei muuttunut, mutta Länsi-Uudellamaalla valtuusto kokoontui viime vuonna viisi kertaa. Se on maltillinen määrä ja mahtuu kalenteriini. Nyt on tärkeää vaikuttaa alueiden palvelurakenteisiin – moni asia muuttuu nopeasti, ja tässä on tärkeä vaikuttamisen paikka, niin Kirkkonummen kuin koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta.

Text: JUSSI SALO

Adlercreutz: Vahva Pohjola on voimavara

/0 Comments/in , , /by

Tänään 23. maaliskuuta vietämme Pohjolan päivää, jolloin nostamme esiin pohjoismaisen yhteistyön merkityksen ja juhlistamme alueemme ainutlaatuista yhteisöä. Vuonna 2025 Suomi toimii Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana yhdessä Ahvenanmaan kanssa. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on myös Pohjoismaisen yhteistyön ministeri ja johtaa pohjoismaisten yhteistyöministereiden työtä Annika Hambruddin kanssa Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

– Kun ympäröivä maailma on levoton ja tuttu maailmanjärjestys horjuu, on tärkeämpää kuin koskaan, että Pohjoismaat pysyvät yhtenäisinä. Olipa kyse valmiutemme vahvistamisesta, rajaesteiden purkamisesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta, tarvitsemme yhtenäisen Pohjolan, jotta toimenpiteemme tuottavat tulosta, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismailla on yhteinen näkemys demokratiasta ja oikeusvaltion roolista yhteiskunnassa. Meillä on yhteinen historia ja kulttuuri sekä vahva yhtenäinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa pidämme huolta kansalaisistamme. Tämä näkyy myös siinä, että Pohjoismaat sijoittuvat jälleen kerran maailman onnellisimpien maiden kärkeen.

– Harvalla brändillä on yhtä myönteinen maine kuin Pohjoismailla. Meidät yhdistetään tasa-arvoon, puhtaaseen luontoon ja vahvaan yhteistyöhenkeen. Pohjoismaat pidetään esikuvana tiiviistä yhteistyöstä ja yhteisistä ratkaisuista, ja siihen meidän tulee jatkossakin pyrkiä, sanoo Adlercreutz.