Adlercreutz tuoreesta raportista: Toimet oppimistulosten parantamiseksi ovat oikealla tiellä

Hallitus on kuluneella hallituskaudella vahvistanut perusopetusta monin tavoin, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz. Myös tänään 29. huhtikuuta julkaistu uusi oppimistuloksia koskeva raportti osoittaa, että nyt toteutettavat toimet ovat oikeansuuntaisia.

– Taloudellisesti haastavina aikoina meidän on uskallettava priorisoida oikein. Se, että olemme pystyneet tekemään merkittäviä panostuksia peruskouluun osoittaa, että kannamme vastuuta tulevaisuudesta. Koulutus ei ole kustannus, vaan tärkein investointimme, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen tekemien uudistusten taustalla on suomalaisten oppilaiden jo pitkään heikentyneet oppimistulokset, samalla kun erot oppilaiden välillä ovat kasvaneet.

– Tämä kehitys ei ole hyväksyttävä. Jokaisella lapsella on oltava todellinen mahdollisuus onnistua taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämä on perusta sille menestystarinalle, jolle peruskoulumme rakentuu, Adlercreutz sanoo.

Oppimistulosten vahvistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut raportin, joka luovutettiin Adlercreutzille 29. huhtikuuta.

Raportti sisältää useita ehdotuksia siitä, miten oppimistuloksia voidaan parantaa. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on pitkäjänteinen ja riittävä rahoitus.

– Kun ikäluokat pienenevät, koulutuksen rahoitus ei voi vähentyä samassa tahdissa. Vankka rahoitus on koulun perusta. Koulu on yksi tärkeimmistä tulevaisuusinstituutioistamme, ja siihen on panostettava, Adlercreutz sanoo.

Raportissa korostetaan myös luetun ymmärtämisen merkitystä oppimiselle. Siksi soinä esitetään, että lukemista lisätään peruskoulussa ja että luku- ja kirjoitustaitoja vahvistetaan.

– Olemme tällä hallituskaudella vahvistaneet luku- ja kirjoitustaitoja lisäämällä kaksi vuosiviikkotuntia äidinkieltä ja kirjallisuutta alemmille vuosiluokille, mutta lisätoimia tarvitaan. Vapaa-ajan lukeminen on valitettavasti vähentynyt, vaikka tutkimus osoittaa lukemisen tukevan oppimista. Siksi on erittäin tärkeää vahvistaa lukemisen iloa koulussa ja panostaa luetun ymmärtämiseen, Adlercreutz sanoo.

Yksi konkreettinen ehdotus raportissa on tehtäväpankki, joka sisältää valmiita tehtäviä opetuksen tueksi. Se perustuisi opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kriteereihin ja tarjoaisi opettajille konkreettisia välineitä yhtenäisempään ja oikeudenmukaisempaan arviointiin.

– Tehtäväpankki on myös asia, jota opettajat ovat itse toivoneet, ja se toimii konkreettisena työkaluna opetushenkilöstölle, Adlercreutz sanoo.

Selkeämmät tavoitteet ja reilumpi arviointi kouluissa

Samoilla tiedoilla voi tänä päivänä saada arvosanan 7 yhdessä koulussa ja 9 toisessa. Samalla kiitettävien arvosanojen osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina – vaikka oppimistulokset heikkenevät. Arviointikriteerit ovat epäselviä, ja aivan liian moni oppilas päättää peruskoulun ilman riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

Tämä ei ole hyväksyttävää. Siksi olen nyt antanut eduskunnalle lakiesityksen niin sanotusta osaamistakuusta. Se on viimeinen osa laajempaa uudistuspakettia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppimista koulussa.

Uudistuksen keskeinen tavoite on antaa opettajille selkeämmät suuntaviivat siitä, mitä oppilaiden odotetaan osaavan kussakin vuosiluokassa. Tämä tarkoittaa myös laajaa työtä opetussuunnitelman tarkistamiseksi ja selkeämpien, konkreettisempien tavoitteiden määrittelemiseksi. Arviointikriteerejä täsmennetään kaikissa oppiaineissa – ja erityisesti raja hylätyn ja hyväksytyn välillä tehdään selkeämmäksi.

Jos oppilas ei saavuta hyväksyttyä arvosanaa jossakin aineessa, se tarkoittaa, että hän jää luokalle. Tämä voi johtaa siihen, että luokalle jääminen yleistyy. Tavoitteena ei kuitenkaan ole lisätä luokalle jäävien määrää. Siksi käyttöön otetaan selkeät mekanismit, joilla varmistetaan, että oikea tuki annetaan oikeaan aikaan.

Erityistä huomiota kiinnitetään siirtymävaiheisiin vuosiluokkien 2 ja 3 välillä sekä peruskoulun loppuvaiheessa, vuosiluokalla 9. On ratkaisevan tärkeää, että jokainen oppilas saa vahvan perustan seuraavaa vaihetta varten. Kyse ei ole vaatimuksista vaatimusten vuoksi, vaan oppilaan parhaasta. Jos oppilas ei esimerkiksi ole oppinut lukemaan kunnolla ennen viidettä vuosiluokkaa, muiden oppiaineiden, kuten historian, omaksuminen on hyvin vaikeaa. Puutteelliset perustaidot seuraavat mukana ja tekevät oppimisesta raskaampaa jokaisessa vaiheessa.

Uudistus lisää myös oikeudenmukaisuutta. Tällä hetkellä arviointi vaihtelee koulujen välillä. Sama suoritus voi tuottaa eri arvosanan riippuen siitä, missä koulussa oppilas käy. Näin ei voi olla. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että heitä arvioidaan samojen periaatteiden mukaan koulusta riippumatta.

Osaamistakuu täydentää jo tehtyjä uudistuksia, kuten oppimisen tuen vahvistamista sekä matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden opetustuntien lisäämistä. Tällä kokonaisuudella haluamme vahvistaa perustaitoja ja sitä kautta varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaat mahdolliset valmiudet jatko-opintoihin. Se on velvollisuutemme.

Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.

– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.

– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.

RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.

Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.

Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.

Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.

– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien –  lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Tal på partifullmäktiges möte i Karleby 18.4.2026 

Tal på partifullmäktiges möte i Karleby 18.4.2026

Bästa vänner, hyvä puoluevaltuusto,

Det är exakt ett år till riksdagsvalet idag. På kvällen den 18 april nästa år vet vi hur valet slutade. För SFP:s del är målet klart – vi ska ta tilläggsmandat i riksdagen. Det är ingen lätt målsättning, men den som tycker att livet ska vara lätt hela tiden ska nog inte syssla med politik. Den som tycker livet ska vara roligt ska ändå definitivt göra det – i alla fall med detta gäng!

Tasan vuoden päästä illalla tiedämme miten eduskuntavaaleissa meni. Tavoite on selvä – lähdemme hakemaan lisäpaikkoja eduskuntaan. Tämä ei ole mikään helppo tavoite tai läpihuutojuttu, vaan vaatii paljon työtä ja päättäväisyyttä. Uskon kuitenkin, että voimme yhdessä saavuttaa tämän!

Jag vill ge en liten överblick över några aktuella saker som jag tycker är värda att notera, en sån här vacker vårdag i Karleby.

Det är tufft att bära ansvar när världen brinner och det ekonomiska läget är pressat. Och ett tuffare läge för statsekonomin än den vi ser idag har vi inte haft på 30 år. Det är lätt att gräva ner sig i utmaningar, och det är helt förståeligt att den offentliga diskussionen är utmanande. Det här gäller både Finlands läge i stort, men också Svenska folkpartiet.

Låt mig börja med SFP. Domedagsprofeterna brukar alltid börja skrika när vi närmar oss val. Och vi, om nån, vet att varje röst ska vinnas på nytt varje gång. Den enda rösten man kan vara säker på hur den går är sin egen.

Men bästa partifullmäktige, vi har alla chanser att göra ett verkligt bra val nästa år, och de chanserna beror främst på att vi kommer att ha de mest motiverade, de bäst pålästa och de bäst lämpade kandidaterna för en plats i riksdagen som det här landet nånsin sett.

I vår riksdagsgrupp har två ledamöter meddelat att dom tar en paus från riksdagen från och med nästa val. Den ena är vår egen partifullmäktigeordförande Eva, som nyss meddelade att hon inte ställer upp i nästa val. Eva blev invald i riksdagen år 1991, för 35 år sen. Det är en massivt lång tid – och nästan svårt att greppa hur mycket som hänt i den finska politiken och i världen under den tiden som Eva varit riksdagsledamot och minister och haft tunga uppdrag hemma och ute i världen.

Samma besked gav också Mikko. För Mikko blev det den här gången några år färre, men du har ju nästan lovat göra comeback lite senare. Men vi ska inte gå händelserna i förväg nu, det här ju inte i sig nån avtackning eftersom jobbet fortsätter för fullt, och dessutom med ökad intensitet när vi närmar oss slutet på perioden. Men det jag vill säga redan nu är att ni båda gjort ett utmärkt och ovärderligt jobb. Jag och vi är tacksamma.

Det att två ledamöter stiger åt sidan ger förstås en extra krydda till valrörelsen. Nu kommer det att bli nya ansikten i riksdagsgruppen – och inget fel på oss gamla ansikten heller, med det är klart att det också inspirerar många till ännu mera intensitet i kampanjen.

Bästa vänner,

Skolan är en framtidsfabrik. Eftersom vi fått vidare de allra flesta av de större reformerna inom utbildningen – till exempel stödet för lärande, mobilförbudet och tilläggstimmarna i modersmål, litteratur och matematik – har vi på ministeriet haft möjlighet att titta framåt.

Under den här våren har hittills två rapporter med fokus på framtiden publicerats, och den tredje är på kommande.

I februari publicerades framtidsvisionen för grundskolan år 2045. Samhället står inför många förändringar, men skolans uppgift ska inte bara vara att förbereda eleverna för att möta dessa förändringar. Skolans uppgift ska vara att ge barn och unga verktyg att både leva sitt liv och samtidigt förändra världen. Ingen liten uppgift det.

I mars publicerades rapporten om befolkningsutvecklingen. Om 20 år kommer vi nämligen att ha nästan 100 000 barn färre i våra grundskolor. Det är en massiv förändring som behöver tacklas utan att äventyra den goda grundskolan vi har idag.

Och om några veckor publiceras den sista rapporten, som fokuserar på inlärningsresultaten. Jag ser fram emot att få bekanta mig med rapportens rekommendationer. Vi har gjort betydande satsningar på de grundläggande färdigheterna, att läsa, skriva och räkna, men resultaten av detta kommer inte att synas i den kommande PISA-mätningen, eller ens den följande.

Dom här visionerna och rapporterna ger oss vägledning inför arbetet som ska göras i nästa regering och framöver.f Utbildningspolitik är långsiktigt, det tar tid innan resultatet av reformer syns. Därför behövs tålamod, stabilitet och en verklig vilja att blicka mot horisonten.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä olemme tämän viimeisen vuoden aikana katsoneet tulevaan. Peruskoulun visio vuodelle 2045, raportti väestönkehityksestä ja parin viikon päästä julkaistava raportti oppimistuloksista antavat meille eväitä etenkin tulevaa hallituskautta varten, mutta jo nyt poimimme toimista sellaisia, joita voimme lähteä edistämään. Hanskat – tai tässä tapauksessa voisi ehkä sanoa taululiitu – ei tipu, vaikka hallituskautta on jäljellä enää vuosi.

Också mobilförbudet har varit i kraft i ett läsår snart, och rapporterna som har kommit in kring dess effekter har varit helt otroliga. Plötsligt leker barn igen. Ljudnivån på rasterna ökar när inga mobiltelefoner tar all uppmärksamhet. Förutom att det spelas brädspel, spelas korgboll och fotboll mer än förut så har också nätmobbningen minskat drastiskt, och elever behöver inte vara rädda att bli fotade hela tiden. Mobiltelefoner är bra på många sätt, men den överanvändning som många barn är fast i är rent ut sagt farlig. Så jag är verkligt nöjd med reformen.

Nästa vecka har jag också glädjen att presentera den mest betydelsefulla lagändringen som jag föreslår denna vår, nämligen kunskapsgarantin. Med hjälp av kunskapsgarantin säkerställer vi att alla elever ska ha tillräckliga kunskaper för att kunna gå vidare till nästa årskurs.

Samtidigt ser vi till att bedömningen är rättvis, oberoende av vilken skola eleven går i. Det här är en viktig reform och ett led i arbetet att se till att alla elever som går ut grundskolan har de färdigheter som behövs för andra stadiet – och i livet framöver.

Och bästa partifullmäktige, på tal om framtiden. Att skapa framtidstro är en av de viktigaste sakerna vi behöver jobba med just nu. Till exempel är läget med ungdomsarbetslösheten är verkligen katastrofalt – det är utmanande att tro på framtiden om man inte ens får in foten i arbetslivet efter att man fått sina papper i handen.

Därför kom SFP i mars med ett paket på 10 åtgärder för att stärka ungas sysselsättning. Med allt från skatteåtgärder för att främja anställning till åtgärder för att främja företagande och stärka rehabiliteringen för att främja en återgång till arbetslivet vill vi skapa fler vägar till arbete för våra unga.

Bästa vänner,

Nästa vecka har regeringen förhandlingar om ramarna för de kommande fyra åren, det vi kallar för ramrian. Denna gång handlar det långt om att förverkliga sådana inbesparingar som regeringen redan fattat beslut om tidigare, och det är lättare sagt än gjort. Världsläget är instabilt och oväntade krig bryter ut här som var, den globala ekonomin påverkar oss här i Finland i allra högsta grad och samtidigt har vi ett läge med mycket hög arbetslöshet.

Neuvotteluja on toki pohjustettu ja valmisteltu jo jonkin aikaa, ja ensi viikolla on tarkoitus saada julkisen talouden suunnitelma seuraavalla neljälle vuodelle päätettyä. En voi vielä avata tilannetta enempää, mutta työskentelemme täydellä teholla, jotta kokonaisuudesta tulee mahdollisimman hyvän tässä vaikeassa tilanteessa. Ja olen varma, että ensi viikolla on luvassa myös hyviä uutisia.

För mitt i allt elände i vår värld så finns det också ljusglimtar. Vi har otroligt fina förutsättningar att växa och se vårt samhälle blomstra. Det är faktiskt svårt att hitta ett land med bättre förutsättningar än Finland. Vi har ren natur, fossilfri energi, ett stabilt samhälle – och framför allt så har vi oss finländare. Ett hårt arbetande, välutbildat folk som dessutom är pålitliga. Och ödmjuka. Framför allt i Nedervetil är man ödmjuk, det fick vi höra i går kväll. Och tur är det, för annars hade dom ju nog varit helt outhärdliga. Nästan som Jakobstadsbor. Jag fick lära mig mycket på kulturkvällen på sällskapsklubben igår!

Bästa partifullmäktige,

Förra söndagen vann friheten i Ungern. När valet stod mellan demokrati, rättsstat och framtidstro – eller fortsatt ökenvandring under Viktor Orbáns auktoritära styre –, då gav det ungerska folket ett tydligt besked: det tog tillbaka sin frihet och kom tillbaka till Europa.

Det inger hopp. Inte bara för Ungern, utan för hela EU.

I många år har Orban skapat frustration i Europa. Steg för steg har Ungern rört sig bort från rättsstat och demokrati – och samtidigt förhalat avgörande beslut i EU, särskilt när det gällt stöd till Ukraina och sanktioner mot Ryssland.

Regeringsskiftet i Budapest är ytterst välkommet. Nu kan vi räkna med att den nya regeringen släpper sitt veto så att Ukraina kan få det lån på 90 miljarder euro som landet desperat behöver.

Valet i Ukraina visar samtidigt hur sårbart Europa är. Att ett enskilt land kan förhindra att EU agerar i en säkerhetspolitisk kris är inte hållbart. Vi behöver se reformer.

Vetorätten i utrikes- och säkerhetspolitiken måste bort, och beslut fattas med kvalificerad majoritet. Europa måste kunna fatta beslut när det verkligen gäller. Det behövs för att EU ska bli en utrikespolitisk aktör att räkna.

Det måste också bli möjligt att agera med kraft mot medlemsländer som utgör ett säkerhetshot mot resten av EU. Regelverket behöver skärpas så att stöd kan dras in snabbare, och vi måste överväga ifall vi kan stänga av länder från EU-samarbetet under en period.

Tällaisten uudistusten toteuttaminen vie aikaa. Siksi työ on aloitettava nyt.

Samalla tehtävämme tässä ja nyt on selvä: EU:n sotilaallista ja taloudellista tukea Ukrainalle on vahvistettava entisestään.

Lisäksi meidän on lopetettava venäläisen öljyn ja kaasun tuonti Eurooppaan sekä pysäytettävä Venäjän varjolaivasto Itämerellä. EU:n tulisi kieltää venäläisen varjolaivaston huolto.

Finland och övriga Norden har bidragit med mest vapen och pengar till den ukrainska frihetskampen, i relation till vår storlek och ekonomi. Här förstår man hotet från Ryssland – och vikten av att agera i tid.

Vi i Norden är också dom som konsekvent försvarar rättsstaten och demokratiska värderingar i EU. Här behövs nu ett ännu tydligare nordiskt ledarskap, för utan en stark värdegrund blir Europa svagt.

Stödet till Ukraina handlar också om framtiden.

Ukraina hör hemma i vår europeiska familj av demokratier, och därför behöver EU tar fram en expressplan för att Ukraina så snart det är möjligt ska kunna uppfylla kraven och bli EU-medlem.

Ett viktigt steg kunde vara att redan nu låta Ukraina fullt vara med i utbildningsprogrammet Erasmus+. Att ge unga tillgång till utbyten, yrkesutbildning och universitetsstudier i Europa är en investering i kompetens och framtidstro – och blir ett viktigt bidrag till återuppbyggnaden efter kriget.

Valet i Ungern visar att förändring är möjlig. Att människor, även efter år av demokratisk tillbakagång, kan välja en annan väg. Nu behöver vi ta steg för att skydda EU från framtida auktoritära ledare och fortsätta stötta Ukraina tills den siste ryske soldaten åkt hem.

Bästa partifullmäktige,

Att få leda Svenska folkpartiet har varit den största glädjen och samtidigt den största utmaningen jag fått göra som politiker.

Jag är otroligt tacksam över det starka stöd jag upplever överallt där jag rör mig, och ni som känner mig vet att jag också är tacksam för ni säger vad ni tycker, både ris och ros.

Jag brukar till exempel få feedback efter partiledardebatter, och den feedbacken har gällt allt från mina skor och byxbuntar till att jag som arkitekt tydligen tycker om att bygga retoriska hus, men att husen ibland verkar sakna ingång.

Det sista kom förstås från Nedervetil, så tack för den!

Men skämt åsido. I Svenska folkpartiet väljer vi partiordförande varje år. Det gäller att förtjäna ert förtroende hela tiden. Jag trivs med er, och med utmaningen att få leda vår folkrörelse. För nån vecka sen meddelade jag att jag på partidagen står till förfogande för att fortsätta leda Svenska folkpartiet, och jag hoppas på ditt stöd.

Meillä on Suomen paras puolueorganisaatio, Suomen parhaat kampanjatyöntekijät, Suomen parhaat ehdokkaat ja Suomen paras eduskuntaryhmä – ja me edustamme juuri sitä politiikkaa, jota Suomi ja maailma tänään tarvitsevat.

Så nu ser jag fram emot ett aktivt partifullmäkigemöte. Kiitos, että olette olemassa – tack för att ni finns!

Anders Adlercreutz käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja ehdolle eduskuntavaaleissa 2027

RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz kertoo olevansa käytettävissä jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana ja asettuvansa ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

– RKP:n hyvä vaalitulos kunta- ja aluevaaleissa osoittaa, että sillanrakentajapuolueelle on suurempi tarve kuin koskaan. Haluan johtaa RKP:n hyvään tulokseen eduskuntavaaleissa 2027, Adlercreutz sanoo.

– Vahvan ehdokaslistan avulla tavoitteena on lisätä sekä äänimääräämme että paikkamääräämme eduskunnassa.

– Tuleva vaalikausi tulee olemaan Suomelle käännekohta. Miten yhdessä sovittua velkajarrua tullaan soveltamaan? Miten saamme kasvun käyntiin? Ja miten onnistumme varmistamaan, että kilpailuetumme konkretisoituvat talouskasvuksi – ja sitä kautta vahvistavat tulevaisuudenuskoa? Nämä ovat edessämme olevia suuria kysymyksiä, ja niissä tarvitaan RKP:n ääntä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2015, ja hän on sen jälkeen toiminut keskeisissä tehtävissä muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtajana, Eurooppa-ministerinä ja nyt opetusministerinä.

– Politiikka on tänä päivänä aiempaa polarisoituneempaa. Minä ja RKP haluamme olla vastavoima tälle kehitykselle. Uskon politiikkaan, joka rakentaa siltoja ja vahvistaa ihmisten välistä yhteistyötä. Politiikkaan, joka etsii ratkaisuja sen sijaan että lietsoo vastakkainasettelua, Adlercreutz sanoo.

– Kuluneella vaalikaudella minulla on ollut mahdollisuus toimia sekä ministerinä että puolueen puheenjohtajana. Olen nähnyt, kuinka tärkeää on, että RKP on mukana siellä, missä päätöksiä tehdään, ja olen saanut energiaa ja välineitä jatkaa työtä Suomen parhaaksi.

RKP:llä on tällä hetkellä kolme kansanedustajaa Uudenmaan vaalipiiristä, ja tavoitteena on vahvistaa asemaa entisestään seuraavissa vaaleissa.

– Olen iloinen, että sekä Henrik että Otto ovat päättäneet asettua ehdolle. Meillä tulee olemaan erittäin vahva lista Uudellamaalla, ja meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa lisäpaikkoja. Kysyntä liberaalille ja vastuulliselle porvarilliselle politiikalle on selvästi olemassa, Adlercreutz sanoo.

Anders Adlercreutz asuu Kirkkonummella ja on koulutukseltaan arkkitehti. Hänet valittiin RKP:n puheenjohtajaksi vuonna 2024. RKP valitsee puheenjohtajan puoluekokouksessaan 6.–7.6.2026 Vantaalla.

Ukrainan taistelu vapauden ja oikeuden puolesta koskettaa meitä kaikkia

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Ukrainassa Butšan vapauttamisen vuosipäivänä. Venäjän hyökkäyssota jatkuu yhä, ja niin myös sotarikokset, muun muassa ohjus- ja drooni-iskuina siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin ja siviili-infrastruktuuriin.

Butšassa venäläissotilaat kiduttivat ja murhasivat lähes 200 siviiliä – lapsia, aikuisia ja vanhuksia – kahden kuukauden aikana brutaalin hyökkäyssodan alussa, ennen kuin Ukrainan joukot pystyivät vapauttamaan kaupungin 31. maaliskuuta 2022.

– Kun omin silmin näkee, mitä Ukrainan kansa on joutunut kokemaan, ja näkee, millä päättäväisyydellä he puolustavat maataan ja toisiaan, käy hyvin selväksi, miksi heidän taistelunsa on myös meidän, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz osallistui Kiovassa ulkoministeri Valtonen sijasta EU:n ulkoministereiden kokoukseen, jossa käytiin läpi ajankohtaista tilannetta Ukrainan johdon kanssa, sekä Ukrainan puolustustaistelun että meneillään olevan EU-integraation osalta.

– Venäjään kohdistuvia pakotteita on kiristettävä, jäädytetyt venäläisvarat on käytettävä Ukrainan tukemiseen ja suunniteltu 90 miljardin euron EU-laina on saatava maaliin. Tarvitaan myös toimia varjolaivaston pysäyttämiseksi, ja siksi EU:n tulisi kieltää Venäjän varjolaivaston huoltaminen, Adlercreutz sanoo.

Ukrainan koulutussektori käy myös läpi uudistuksia, ja Suomi on tässä työssä aktiivinen yhteistyökumppani.

– Minulla oli mahdollisuus tavata opetusministeri Lisovyi vierailuni aikana Kiovassa, ja olen iloinen koulutuksen alalla tehtävistä uudistuksista. Tämä työ on tärkeässä roolissa myös Ukrainan edetessä kohti EU-jäsenyyttä, Adlercreutz sanoo.

Förtroendet för vården kräver konkreta åtgärder

Enkäter visar gång på gång att vården ses som den viktigaste frågan i vår vardagen. God vård skapar trygghet, och i dagens läge prövas den tryggheten av den kontinuerliga förändring som de nya välfärdsområdena genomlever. Det visar flera undersökningar. Det är en signal vi måste ta på allvar.

I välfärdsområdena behövs en balans mellan arbetsro och en kontinuerlig utveckling av service och tjänster.

Att återupprätta förtroendet för vården kräver konkreta åtgärder. Samtidigt är det viktigt att komma ihåg att de som faktiskt använder social- och hälsovårdstjänsterna i stor utsträckning är nöjda med den vård de får – det är en styrka vi ska värna om.

För de flesta av oss är det avgörande att bli sedda och hörda när vi söker vård – att våra problem tas på allvar. Ändå visar siffror från 2024 att var fjärde person som behövt läkartjänster har upplevt att de inte fått tillräcklig hjälp i förhållande till sina behov.

När man möter olika läkare eller vårdare vid varje besök är det lätt att känna att ingen har helhetsbilden – och att man gång på gång måste börja om från början.

Därför har vi i SFP länge arbetat för att införa egenläkarmodeller. Egenläkare – eller husläkare – handlar främst om kontinuitet. Det handlar om att du vet vem din läkare är, och att ett fast vårdteam tar ett långsiktigt ansvar för din vård. Målet är tydligt: bättre tillgång till vård och en mer sammanhållen vårdprocess.

Forskning och erfarenhet visar entydigt att egenläkarmodeller fungerar. När samma läkare känner till både din livssituation och din vårdhistoria blir vården tryggare, mer effektiv och ofta mindre byråkratisk.

Samtidigt kan kostnaderna minska. Att satsa på egenläkarmodeller är därför inte bara en organisatorisk reform – det är en investering i ett människofokus och i förtroende.

Det är sällan man hittar lösningar som löser flera problem samtidigt: egenläkarmodellen ger inte bara bättre vård, utan kan också bidra till att öka branschens dragningskraft och därigenom lindra personalbristen, en annan fråga som vi inom SFP har lyft fram.

Långsiktiga relationer skapar dessutom bättre förutsättningar för helhetsorienterad vård och ökar upplevelsen av meningsfullhet och självständighet i arbetet.

Modellen ger också goda möjligheter att stärka de språkliga rättigheterna. När patienter och vårdpersonal kan mötas på samma språk förbättras både kvaliteten och tryggheten i vården. Det känns som en nästan barnsligt enkel lösning: koppla samman läkare med patient. Se till att kontakten hålls, och många problem försvinner.

Inom regeringen arbetar vi målmedvetet för att främja egenläkarmodeller, och 40 miljoner euro har reserverats för att utveckla dem.

Det är också glädjande att se att alla välfärdsområden nu har ansökt om statsunderstöd för att utveckla egna vårdteam, husläkarmodeller och yrkesutövarmodeller. Beslut om finansieringen väntas i början av maj.

För att egenläkarmodellen ska bli verklighet behöver vi samtidigt säkerställa tillgången på läkare inom den offentliga sektorn. Trots att bristen har minskat något saknas det fortfarande omkring 700 läkare och tandläkare i välfärdsområdena.

Därför är det nödvändigt att öka antalet studieplatser inom läkarutbildningen – något regeringen redan delvis har åtgärdat genom att utöka antalet nybörjarplatser med över 70.

Vi i SFP vill också stärka den svenskspråkiga läkarutbildningen. Ett sätt skulle vara att utreda möjligheterna till ett fördjupat samarbete med Sverige inom ramen för våra nuvarande medicinska fakulteter.

Nyt varmistamme oppilaille yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin

– Osaamistakuu perusopetuksessa on tärkeä uudistus. Sen avulla voimme varmistaa, että jokaisella oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Samalla se varmistaa, että arviointi on oikeudenmukaista riippumatta siitä, missä koulussa oppilas opiskelee, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Koulun tulee olla oikeudenmukainen ja ennakoitava. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kuntia ja kouluja, Adlercreutz sanoo.

Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että arviointia ja vuosiluokalta toiselle siirtymistä koskevat säännökset täsmennetään laissa. Tavoitteena on tukea opettajia ja varmistaa yhdenvertainen arviointi koko maassa. Yhtenäiset kriteerit sille, milloin oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, varmistavat, että oppilaalla on tarvittavat tiedot ja taidot seuraavaa vaihetta varten.

– Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta ole saavuttanut tarvittavaa osaamista ja saa hylätyn arvosanan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, hän ei voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Näin huolehdimme siitä, että kaikilla lapsilla on riittävä osaamistaso seuraavaa vuosiluokkaa varten, Adlercreutz sanoo.

Oppilaalle, joka ei saavuta tavoitteita, on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa uudelleen. Samalla otetaan käyttöön vaatimus välitodistuksesta 9. vuosiluokalla, jotta oppilas saa käsityksen osaamisestaan ennen jatko-opintoja.

Töitä nuorille – RKP esittelee nuorten työllisyyttä tukevat toimenpiteensä

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja kansanedustaja Christoffer Ingo esittelivät keskiviikkona RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden vahvistamiseksi. Adlercreutz ja Ingo korostivat, kuinka tärkeää on vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja varmistaa, että kaikki nuoret voivat luottaa siihen, että työnteko kannattaa ja että saatu koulutus kantaa hedelmää.

– Tulevaisuudenusko vahvistuu, kun tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos nuoret juuttuvat työttömyyteen uransa alussa, se voi heikentää sekä heidän mahdollisuuksiaan että uskoaan tulevaisuuteen. Siksi meidän on tehtävä jotain, Adlercreutz sanoo.

Nuorten työttömyys on tällä hetkellä korkea, ja RKP:n mukaan ongelma johtuu ennen kaikkea siitä, että työ- ja harjoittelupaikkoja on vaikea löytää, ei nuorten halun tai osaamisen puutteesta.

– Työelämään pitää olla useampia väyliä. Meidän on sekä helpotettava yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria että kannustettava nuoria luomaan omaa työtä esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Samalla luomme vahvan pohjan seuraavalle sukupolvelle suomalaisia yrittäjiä, Ingo sanoo.

RKP korostaa myös, kuinka tärkeää on kohdentaa erityistoimia nuorille, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa työ- tai opiskeluelämässä.

– Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siksi on tärkeää vahvistaa kuntoutuksen ja tuen saatavuutta, jotta nuoret voivat palata opintoihin ja työelämään, Adlercreutz sanoo.

– Suomella ei ole varaa menettää kokonainen nuorten sukupolvi työttömyyden vuoksi. Kohdennettujen uudistusten avulla voidaan luoda lisää mahdollisuuksia ja antaa nuorille vahvempi alku työelämään, Ingo sanoo.

 

RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden tukemiseksi

1. Nuorisovaraus yritysverotukseen

Helpottaaksemme alle 30-vuotiaiden palkkaamista haluamme ottaa yrityksille käyttöön nuorisovarauksen. Sen avulla yritykset voisivat kirjanpidossa tehdä erillisen palkkojen sivukuluja vastaavan varauksen, joka vähentäisi sen vuoden verotettavaa tulosta. Varausta voi käyttää samana vuonna tai kolmena seuraavana vuonna investointien rahoittamiseen. Vähennys muuttuu veronalaiseksi tuloksi, jos sitä ei käytetä määräajassa investointien rahoittamiseen.

2. Kannustetaan nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla starttiraha

Haluamme kannustaa useampia nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla alle 30-vuotiaiden starttirahan. Vuonna 2026 starttiraha on 37,21 euroa päivässä. Kaksinkertaistaminen turvaisi nuorille yrittäjille noin 1 480 euron kuukausitulon. Korotettu starttiraha on selkeä signaali ja konkreettinen kannustin, joka rohkaisee nuoria panostamaan ideoihinsa ja rakentamaan yritystoimintaa.

3. Madalletaan nuorten kynnystä ryhtyä yrittäjäksi luomalla erillinen yritysmalli 15–25-vuotiaille

Haluamme helpottaa nuorten yrittäjäksi ryhtymistä luomalla kevyemmän yritysmallin 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella. Malli vähentää byrokratiaa ja tekee yrittäjyydestä todellisen vaihtoehdon nuorille, jotka haluavat työllistää itsensä.

4. Luovutaan ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksusta kesätyöpaikkojen lisäämiseksi

Moni nuori pääsee kiinni työelämään kesätyön kautta. Haluamme edistää kesä– ja kausityöntekijöiden työllistämistä poistamalla ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksun, kun yritys palkkaa korkeintaan 25-vuotiaan nuoren lyhytaikaiseen työsuhteeseen. Työnantaja säästäisi näin noin viidenneksen ensimmäisen kuukauden kustannuksista.

5. Vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä

Monilla aloilla nuorten on vaikea löytää harjoittelupaikkaa, mikä voi viivästyttää valmistumista etenkin jos opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelujakso. Harjoittelulla on usein keskeinen rooli työllistymisessä valmistumisen jälkeen. Haluamme vahvistaa alueellista yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä luoda verokannustimen yrityksille, jotka rahoittavat kandidaatti- tai maisteritason opinnäytetöitä.

6. Kehitetään oppisopimuskoulutusta

Suomessa oppisopimus on yhä hallinnollisesti raskas ja yrityksille kallis. Haluamme keventää hallinnollista taakkaa, vahvistaa opiskelijoiden ohjausta sekä lisätä yhteistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta yhä useampi yritys tarjoaisi oppisopimuspaikkoja ja nuorille avautuisi sujuva väylä työelämään. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu mahdollistaa myös tiiviimmän yhteistyön paikallisen elinkeinoelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien välillä.

7. Kannustetaan osa-aikatyöhön palauttamalla työttömyysturvan suojaosa

Suojaosan poistaminen ei nykyisessä taloustilanteessa ole lisännyt siirtymistä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Päinvastoin on merkkejä siitä, että osa nuorista jättää työn kokonaan vastaanottamatta, koska pienetkin tulot vähentävät tukia. Työnteon tulee aina olla kannattavaa. Siksi ehdotamme suojaosan palauttamista.

8. Negatiivinen tulovero ponnahduslautana työhön ja yrittäjyyteen

Haluamme käynnistää kokeilun negatiivisesta tuloverotuksesta. Se tarkoittaa, että henkilöille, joilla on vähän tai ei lainkaan tuloja, maksetaan tukea verotuksen kautta monimutkaisten tulonsiirtojen sijaan. Haluamme, että työnteko on aina kannattavaa ja että lisätulot näkyvät lompakossa, jos työskentelee enemmän.

Negatiivisen tuloverotuksen avulla nykyinen tilkkutäkkimäinen sosiaaliturvajärjestelmä monine eri tukimuotoineen ja -tasoineen korvattaisiin yksinkertaisemmalla järjestelmällä. Malli poistaisi kannustinloukkuja, kannustaisi työn vastaanottamiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentäisi byrokratiaa. Lopputuloksena syntyisi ymmärrettävä järjestelmä, joka on käyttäjälle nykyistä selkeämpi.

9. Työllisyyspalvelujen hankinnan tulee perustua tuloksiin

Kun kunnat hankkivat työllisyyspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, painopisteen tulee olla työttömän työnhakijan tosiasiallisessa työllistymisessä. Ei riitä, että palveluntuottajat järjestävät tietyn tuntimäärän koulutusta työnhakijoille – keskeistä on, että toimenpiteet johtavat työhön. Esimerkiksi Lahdessa on käytössä tähän perustuva malli.

10. Vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien nuorten määrää vahvistamalla kuntoutusta ja edistämällä paluuta työelämään

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy nuorten varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimusten mukaan todennäköisyys palata työelämään pienenee sitä mukaa, mitä pidempään sairauspoissaolo kestää. Siksi on tärkeää turvata ihmisten pääsy kuntoutuspalveluihin entistä varhaisemmassa vaiheessa sekä tehdä kuntoutukseen osallistumisesta velvoittavampaa silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Työelämään palaamisen helpottamiseksi työterveyshuollon kautta tapahtuvan työkokeilun käytön kynnystä on madallettava ja IPS-työhönvalmennuksen käyttöä on edistettävä hyvinvointialueilla. Samalla meidän on seurattava paremmin niiden nuorten työkykyä, joilla ei ole työpaikkaa tai opiskelupaikkaa. Tietopohja eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta työelämään palaamisen edistämisessä on edelleen rajallista ja siksi asiaa tulisi selvittää, jotta voidaan varmistaa, että tarjottu kuntoutus tuottaa aidosti tuloksia.

Koulu on Suomen menestyksen perusta

Opetusministeri Anders Adlercreutz kutsui keskiviikkona 25. maaliskuuta edeltäjänsä yhteiselle lounaalle Valtioneuvoston juhlahuoneistoon. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 13 entistä opetusministeriä, ja keskustelun keskiössä olivat suomalaisen peruskoulun kehitys ja tulevaisuus.

Suomalainen peruskoulu, jolla on nyt yli 50 vuoden historia, on pitkään nähty yhteiskunnan kulmakivenä ja keskeisenä selityksenä maamme menestykselle – sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilaisuudessa paikalla oli useita ministereitä, jotka ovat olleet mukana rakentamassa nykyistä järjestelmää.

– Suomalainen peruskoulu on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista instituutioistamme. Se on luonut perustan maamme menestykselle ja on edelleen äärimmäisen keskeinen tulevaisuutemme kannalta, Adlercreutz sanoo.

Lounaalla keskusteltiin myös koulutussektorin ajankohtaisista uudistuksista. Adlercreutz nosti erityisesti esiin hiljattain esitellyn peruskoulun visiotyön, joka on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.

– Edeltäjieni tekemä kehitystyö on yhä erittäin ajankohtaista. Rakennamme jatkumoa vahvalle perustalle, mutta yhteiskunnan muuttuessa meidän on samalla uskallettava uudistaa koulua, Adlercreutz sanoo.

Hän korosti myös koulutuspolitiikan keskeistä roolia:

– Vastuu koulutuksesta on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Koulu ei muovaa ainoastaan yksilön mahdollisuuksia, vaan koko kansakunnan tulevaisuutta.