Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta ensimmäisen saamelaisen yleiskokouksen muistoksi, joka pidettiin Trondheimissa vuonna 1917. Tänä vuonna juhlallisuuksien yhteydessä Inarissa huomioitiin myös uusi saamelaiskäräjälaki, joka astui voimaan viime vuonna. Inarissa sijaitsee Saamelaiskäräjien istuntosali. RKP oli tilaisuudessa vahvasti edustettuna puolueen puheenjohtajan ja opetusministerin Anders Adlercreutzin, europarlamentaarikko Anna-Maja Henrikssonin sekä kansanedustaja Eva Biaudet’n osallistuessa tapahtumaan.
Opetusministeri Anders Adlercreutz toi tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen. Adlercreutz korosti saamelaisten perustuslaillista oikeutta säilyttää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä nosti esiin sen pitkäjänteisen työn, jonka Saamelaiskäräjät, saamelaisyhteisöt ja muut toimijat ovat tehneet saamelaiskäräjälain edistämiseksi.
– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että onnistuimme lopulta siinä, mihin edellinen eduskunta ei pystynyt, ja että uusi saamelaiskäräjälaki voitiin hyväksyä viime vuonna. Uusi laki luo aiempaa vahvemmat puitteet saamelaisten itsehallinnolle omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa kysymyksissä Suomessa, Adlercreutz sanoo.
Samalla Adlercreutz painotti, ettei pelkkä lainsäädäntö riitä – aktiivisia toimia tarvitaan jatkossakin.
– Pelkkä lain uudistaminen ei ole tarpeeksi. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tekee myös erittäin tärkeää työtä tuomalla esiin historiallisia vääryyksiä ja samalla lisäämällä ymmärrystä saamelaisesta identiteetistä ja kulttuurista suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa on ollut täysin ratkaisevaa sekä uuden lain valmistelussa että sen käytännön toimeenpanossa, Adlercreutz toteaa.
Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson toimi edellisessä hallituksessa oikeusministerinä ja oli se ministeri, joka vastasi saamelaiskäräjälain valmistelusta.
– Tuntuu valtavan hyvältä olla tänään täällä Saamelaiskäräjillä Inarissa saamelaisten kansallispäivänä juhlimassa sitä, että vuosien sitkeä työ saamelaisten itsehallinnon vahvistamiseksi on kantanut hedelmää. Entisenä oikeusministerinä uusi saamelaiskäräjälaki on minulle vahvin todiste siitä, ettei alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä saa koskaan luovuttaa, vaikka tie olisi pitkä ja mutkainen, Henriksson sanoo.
Henriksson toimi RKP:n puheenjohtajana hallitusneuvottelujen aikaan eduskuntavaalien 2023 jälkeen.
– Viime vuonna eduskunnan hyväksymä uusi saamelaiskäräjälaki syntyi ajoittain hyvin dramaattisen, yli kymmenen vuotta kestäneen prosessin tuloksena. On myös selvää, että ilman RKP:n määrätietoista työtä ja sitä, että teimme lain uudistamisesta ehdon hallitukseen osallistumiselle Petteri Orpon hallituksessa, meillä ei tänään olisi eduskunnan ja Saamelaiskäräjien hyväksymää uutta saamelaiskäräjälakia, Henriksson painottaa.
Puheessaan Henriksson nosti esiin saamelaisten aseman Euroopan ainoana alkuperäiskansana ja korosti, että työtä saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi on jatkettava myös eurooppalaisella tasolla.
– Euroopassa näemme, että Arktiksen merkitys geopoliittisesti on keskeinen. Yhteisessä pyrkimyksessämme vahvistaa alueen turvallisuutta on välttämätöntä ottaa mukaan myös saamelaiset, heidän osaamisensa ja näkemyksensä. Saamelaisten äänen on kuuluttava paremmin myös Euroopan parlamentissa. Siksi haluan työskennellä sen eteen, että saamelaisilla olisi pysyvä edustus Brysselissä, Henriksson sanoo.
Kansanedustaja Eva Biaudet, joka on toiminut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission seurantaryhmän jäsenenä, korostaa sovintotyön johtamista konkreettisiin toimiin.
– Todellinen sovinto edellyttää, että valtio tunnustaa saamelaisten kokemat historialliset vääryydet ja toimii aktiivisesti korjatakseen saamelaisiin kohdistuneen syrjivän politiikan kielteiset seuraukset, Biaudet sanoo.
Myös Biaudet muistuttaa RKP:n pitkäjänteisestä työstä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.
– RKP on tehnyt työtä saamelaiskäräjälain päivittämiseksi vuosikymmenten ajan. Se, että eduskunta pystyi hyväksymään lain viime vuonna suurella enemmistöllä, on tärkeä muistutus siitä, että arvoistaan kannattaa pitää kiinni myös aikoina, jolloin ihmisoikeuskysymykset muuten kohtaavat vastatuulta. Työ ei kuitenkaan ole ohi. Seuraava askel on varmistaa, että laki pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan johdonmukaisesti käytännössä, Biaudet toteaa.
Biaudet nostaa esiin myös totuus- ja sovintokomission suositukset.
– Totuus- ja sovintokomission viesti on selvä: tie sovintoon alkaa tunnustamisesta ja vastuunkannosta. Nyt suositukset on vietävä konkreettisiksi teoiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että alkuperäiskansojen oikeudet huomioidaan järjestelmällisesti lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa, saamen kielten ja kulttuurin suojelua vahvistetaan sekä perinteisten elinkeinojen ja elinympäristöjen edellytykset turvataan. Se tarkoittaa myös, että Suomi etenee pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisessä ja ratifioi ILO-yleissopimuksen, Biaudet sanoo.
