Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Rätt riktning på Finland med besluten i halvtid

Varje höst delas en tjock gul bok ut till alla riksdagsledamöter på deras sittplats i plenisalen i riksdagen. På den nästsista sidan finns ett kapitel som heter Räntor på statsskulden. Boken är förstås den årliga budgetboken, och för år 2025 beräknas räntekostnaderna för statens låntagning uppgå till 3,17 miljarder. Vad allt kunde inte Finland göra för dessa pengar, som nu endast går till att betala räntor.

Finlands ekonomi har stampat på stället i 18 år. Det, i kombination med de stigande räntekostnaderna är orsaken till varför regeringens ekonomiska politik ser ut som den gör. Efter två omgångar av nödvändiga ekonomiska anpassningar valde regeringen därför att i vårens halvtidsöversyn satsa på åtgärder för att sparka i gång tillväxten.

Skatten på arbete kommer därför att sänkas med ca 1 miljard euro. Målet är att sporra till mer arbete och samtidigt stärka köpkraften för alla. Skattelättnaderna fördelas så, att den största delen riktas till små- och medelinkomsttagare. I kombination med detta främjar regeringen företagande genom att sänka samfundsskatten till 18 procent.

Utöver dessa stora skatteåtgärder genomför regeringen också en rad andra åtgärder som jag är mycket nöjd över. Bland annat sänks beskattningen för utländska experter som flyttar till Finland. Dessutom kommer en helt ny åtgärd som har sitt ursprung i SFP:s åtgärdspaket från augusti 2024, ett skatteincentiv för finländare utomlands som flyttar hem. Gränsen för arvs- och gåvoskatten kommer också att höjas till 30 000 euro respektive 7 500 euro, och för företag kommer möjligheten att dra av förluster i beskattningen att förlängas till 25 år.

Som tillägg till detta finns ett helt paket tillväxtåtgärder som berör företag, utbildning, forskning och utveckling, energi, artificiell intelligens, försvaret och mycket mer. Effekterna syns kanske inte ännu nästa år, eller ens året efter det – särskilt med tanke på det turbulenta världspolitiska läget – men jag tror starkt på att dessa åtgärder har en verklig chans att svänga Finlands ekonomiska kurs. Som anekdot kan dessutom nämnas att över en tredjedel av åtgärderna från SFP:s tillväxtpaket nu kommer att genomföras av regeringen, och också många åtgärder inom social- och hälsovården som regeringen kom överens om är direkt från den lista på åtgärder som SFP presenterade för några månader sedan. 

Halvtidsöversynen – som namnet redan berättar – markerade också det att halva regeringsperioden ligger bakom oss. Samtidigt betyder det att det ännu är två år kvar till nästa riksdagsval – gott om tid för att genomföra både återstående åtgärder i regeringsprogrammet och de beslut som regeringen fattar längs vägen. Jag är verkligt glad över att kombinationsförsäkringen som gör det lättare att växa mellan företagande och förvärvsarbete äntligen blir verklighet. Utöver det kommer vi att förstärka arbetstagarnas representation i företagens styrelser och ledningsgrupper, också det en långvarig målsättning för SFP.

Särskilt nöjd är jag dessutom över att SFP i halvtidsöversynen lyckades stoppa ytterligare nedskärningar i social- och hälsovården.

Jag sticker inte under stol med att halvtidsöversynen också förde med sig några beslut som vi är mindre nöjda med, men på det stora hela och med facit på hand vill jag påstå att vi med dessa beslut för Finland i rätt riktning.

Puoliväliriihestä isot panostukset Kirkkonummelle ja Siuntioon

Viime vuosien aikana Kirkkonummelle on tullut kaksi merkittävää teollista investointia: Masalaan suunniteltu datakeskus ja Prysmianin kaapelitehtaan uusi torni – Suomen korkein rakennus.

Prysmianin tornin täysimääräinen käyttöönotto edellyttää tehtaan laajentamista, mikä puolestaan haastaa paikalliset liikennejärjestelyt. Kaapelitien ja kantatie 51:n risteys, niin sanottu Kelan risteys, ei nykyisellään mahdollista tehtaan laajentamista ja on muodostumassa merkittäväksi pullonkaulaksi uusille investoinneille. Risteyksen lähistöllä Vuohimäessä on myös suuri tarve rakentaa eritasoliittymä.

Hallituksen puoliväliriihessä molemmat hankkeet ottivat merkittävän askeleen eteenpäin.

– Puoliväliriihen keskeinen teema oli kasvun luominen. Kelan risteyksestä on muodostunut selkeä este uusien investointien toteuttamiselle, ja siksi olen iloinen siitä, että hallitus päätti myöntää kolme miljoonaa euroa risteyksen uusimiseen ja parantamiseen. Tämä mahdollistaa Prysmianin toiminnan laajentamisen. Ensi viikon keskiviikkona edellinen investointi vihitään käyttöön juhlallisesti, ja nyt Kelan risteyksen parantaminen luo edellytykset seuraavalle askeleelle. Olen siitä äärimmäisen iloinen, toteaa opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vuohimäen eritasoliittymä on kertaluokkaa suurempi hanke, mutta se on tärkeä sekä Vuohimäen että Kantvikin kehittämisen kannalta.

– Voi todella puhua jättipotista Kirkkonummen ja Siuntion näkökulmasta. Kelan risteys saa kolmen miljoonan euron valtionrahoituksen ja Vuohimäen eritasoliittymä kymmenen miljoonaa. On poikkeuksellista, että kahteen kuntiemme kannalta strategisesti tärkeään liikennehankkeeseen suunnataan näin mittavat panostukset samassa puoliväliriihessä. Nyt on syytä edetä ripeästi myös päätöksenteossa. Toivottavasti nämä päätökset vauhdittavat myös kaavoitusprosesseja. Nyt on taottava, kun rauta on kuuma, Adlercreutz päättää.

Puoliväliriihen yhteydessä hallitus teki myös muita merkittäviä kasvupäätöksiä. Kauppasodan uhka ja yleinen epävarmuus pakottivat Adlercreutzin mukaan hallituksen nostamaan kunnianhimon tasoa.

– Maailmanpoliittinen tilanne on haastava. Tällaisessa epävarmuudessa on olennaista kasvattaa Suomen suhteellista kilpailukykyä. Siksi on tärkeää, että pystyimme nyt tekemään merkittäviä päätöksiä, jotka parantavat Suomen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Toivon, että nämä toimet käynnistävät investointeja paitsi Kirkkonummella myös laajemmin koko Suomessa. Potentiaalia on runsaasti, ja nyt hankkeilla on hyvät edellytykset lähteä liikkeelle.

Opetusministeri Adlercreutz opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksessa

Opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui 24. – 25.3. kansainväliseen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen International Summit on the Teaching Profession (ISTP) 2025 Reykjavikissa.

ISTP kokoaa yhteen koulutuksen huippumaiden opetusministereitä ja koulutusalan ammattijärjestöjen edustajia keskustelemaan koulutuksen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokous järjestetään kerran vuodessa OECD:n, opettajajärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation Education International’in sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä. Islannissa järjestettävä ISTP-kokous on järjestyksessään viidestoista.

Kokouksen kolme pääteemaa ovat 1) laadukas varhaiskasvatus, 2) opettajien tukeminen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä 3) miten opettajat löytävät keinoja osallistaa nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ministeri puhuu kahden ensimmäisen teeman istunnoissa.

Ministeri Adlercreutz painotti tarvetta tehostaa toimia, joilla ratkotaan henkilöstöpulaa varhaiskasvatuksessa. Suomessa on esimerkiksi lisätty varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja korkeakouluissa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä vahva pedagoginen johtajuus ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksiä.

Ministeri Adlercreutz puhuu myös opettajaliittojen pohjoismaisen kattojärjestön NLS (Nordic Teachers’ unions) tilaisuudessa 25.3., aiheena koulutuksen rahoitusjärjestelmien kehittämistarpeet Pohjoismaissa.

Ministerillä on matkansa aikana kahdenvälisiä tapaamisia eri maiden opetusministerien kanssa. Hän tapaa mm. Iso-Britannian, Singaporen, Uuden-Seelannin, Chilen, Tanskan sekä Etelä-Australian osavaltion kollegoita.

 

Adlercreutz Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa: Pohjoismaat näyttävät tietä haastavissa ajoissa

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui vuosittaiseen istuntoon Reykjavikiin, Islantiin 28-31.10.2024. Istuntoon osallistui 87 pohjoismaista kansanedustajaa sekä ministereitä Pohjoismaiden hallituksista. Ruotsi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2024 loppuun, jonka jälkeen Suomi ja Ahvenanmaa siirtyvät puheenjohtajiksi. Tänä vuonna kokoukseen osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän maanpaossa elävä johtaja Svjatlana Tsichanouskaja. 

– Nyt kaikki Pohjoismaat ovat NATOn jäseniä, minkä johdosta voimme keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta aiempaa selkeämmin. Vaikka niistä asioista päätetään muissa elimissä, Pohjoismaiden neuvosto tarjoaa hyvän alustan ajatustenvaihdolle siitä, miten me pohjoismaalaiset näemme ympäröivän maailman, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, joka osallistui kokoukseen sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä, että Kiinassa valtiovierailulla olevan ulkoministeri Valtosen sijaisena. 

– Disinformaation ja hybridivaikuttamisen sävyttämässä maailmassa pohjoismainen malli on vahva esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi kestää ulkoisia vaikutteita, Adlercreutz sanoo. Pohjoismaille luottamus, tasa-arvo, vahvat instituutiot ja vahva varautuminen on ominaista. Kaikki tämä perustuu hyvään koulutukseen.

– Pohjoismaiden tulee olla maailman parhain integroitunut ja kestävin alue. Meillä on mahdollisuus parantaa yhteistyötämme ja samalla näyttää, miten demokraattisten maiden suhteet voivat lähentyä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti arvostetun puheen istunnon aikana.

– Presidentti Zelenskyi kiitti pohjoismaita vahvasta tuesta Ukrainalle, mutta vetosi tuen jatkumiseen. Ukrainan on tietysti voitava käyttää antamiamme aseita ja varusteita ilman rajoitteita – tämä oli selkeä viestini, Adlercreutz sanoo. Työtä sen eteen, että saamme muun Euroopan mukaan auttamaan samalla tasolla kuin mitä olemme Pohjoismaissa ja Baltiassa tehneet, täytyy jatkaa. 

Lisätietoa: erityisavustaja Andreas Elfving, puh. 050 3100274

Opetusministeri Adlercreutz: Koulussa on tarkoitus oppia, ei tuijottaa ruutua

Laki koskien mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulussa etenee. Osassa kouluja laitteiden käyttöä rajoitetaan jo yhteistyössä oppilaiden kanssa, mutta lainsäädäntö ei ole ollut tämän osalta tarpeeksi selkeä. Nyt lakia muutetaan, jotta rajoittamiselle löytyy tuki sääntelystä.

– Oppitunnin aikana ei ole tarkoitus, että istutaan tuijottamassa puhelinta. Toki kännyköitä voidaan käyttää myös opetuksessa, ja se on asia erikseen, mutta muuten puhelimet eivät kuulu luokkahuoneeseen, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Puhelimet vievät tällä hetkellä liikaa aikaa nuorten ja myös monien aikuisten arjesta. Erityisesti koulussa tarvitaan selkeät säännöt sille, mikä on hyväksyttävää. Tässä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen todellisuudesta, mutta nyt korjaamme tämän, Adlercreutz sanoo.

Suomalaisten oppilaiden oppimistulokset ovat menossa väärään suuntaan. Lukutaito on heikentynyt, ja tutkimusten mukaan osasyynä on kännyköiden liiallinen käyttö.

– Kun uutta tietoa vilahtaa ohi näytöllä jatkuvalla syötöllä ja se aika, jonka käytät yhteen asiaan kerrallaan on muutama sekunti, menetät lopulta kyvyn keskittyä ja omaksua tietoa, Adlercreutz sanoo.

– Koulussa on myös kyse siitä, että opitaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista yhdessä muiden kanssa. Tämä ei onnistu, jos istuu ja tuijottaa puhelinta, Adlercreutz sanoo.

Opetusministeri Anders Adlercreutz on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen matkapuhelinten käytön rajoittamiseksi koulussa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan syksyllä 2024.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, tel. 050 310 0274

Ajatuksiani kulttuurista ja sen tukemisesta

Kulttuuri on minulle aiheena omakohtainen, sillä taiteella on aina ollut itselleni ja perheelleni tärkeä rooli elämässä. Itse olen arkkitehti, vaimoni taiteen moniottelija, tyttäremme muusikko. Perheessämme kulttuuri ja taide ovat monella tapaa läsnä.

Olen mukana hallituksessa, joka joutuu kohdistamaan massiivisia leikkauksia elämän joka osa-alueelle. Olen silmät ristissä vedellyt punaisia viivoja talousarvioexceleihin ja miettinyt pääni puhki, miten tehdä säästöjä mahdollisimman tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. En haluaisi tehdä näitä leikkauksia; en haluaisi leikata kulttuurilta, enkä niin monesta muustakaan asiasta. Samaan aikaan olen iloinen siitä, että tästä tilanteesta huolimatta pystymme tekemään isoja panostuksia opetukseen.

Rohkenen väittää, ettei kukaan kulttuurialalla työskentelevistä ystävistäni – ja heitä on suhteellisen paljon – haluaisi vaihtaa tällä hetkellä kanssani paikkaa. Vastassa on jatkuvasti kiperiä kysymyksiä siitä mistä leikataan, ei leikataanko. Aivan kaikki on tarkastelun alla: maataloustuet, yritystuet, kotitaloustuet, koulutuksen tuet, kulttuuriin kohdistuvat tuet, sosiaaliturvaan kohdistuvat tuet. Ja ihan kaikesta on leikattu. Pian olemme sopeuttaneet yhteensä yhdeksän miljardin edestä.

Viime vuodet ovat räväyttäneet itsellenikin eteen aiempaa raadollisemman kuvan Suomen taloudesta. Olemme tilanteessa, jossa meidän on yritettävä ensisijaisesti elvyttää yritysten toimintahalukkuutta ja -kyvykkyyttä, koska – olipa yhteiskunnallisista prioriteeteista mitä mieltä tahansa – juuri työllisyyden kautta valtion kassa alkaa täyttyä uudelleen. Tällä hetkellä iso kysymys on myös se, miten saamme kansan taloudellisen mielialan kääntymään. Se vaatisi nähdäkseni ensi keväänä iso rakenteellista muutosta investointihalukkuuden lisäämiseksi; yhteisöveron roimaa alentamista, osinkoverotuksen isoa muutosta tai omistamiseen liittyvän verotuksen remonttia, Ruotsin mallin mukaan. Meidän on aivan pakko saada lisää investointeja Suomeen yritysten toimesta, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Liberaali keskustaoikeistolainen RKP on ensimmäisenä suuntaamassa näitä lisääntyneitä tuottoja juuri opetukseen ja kulttuuriin, kun se päivä koittaa!

Verotus on systeemisesti ajateltuna hyvin vaativa asia ja pyrin kuuntelemaan todella tarkalla korvalla eri kulmista asioita tarkastelevia kansantaloustieteilijöitä, jotta oma päätöksentekoni nojaisi faktoihin. Kansantaloustieteen skenaarioihin perustuva luonne kertoo aiheen kompleksisuudesta. Kansantaloustieteilijöitä kuunnellessa huomaa ”it depends” eli ”se riippuu” lauseen toistuvan useita kertoja tunnissa. Juuri ennustamisen vaikeus tekee talouden johtamisesta erityisen vaikeaa.

Voin taata kaikille kulttuurialan toimijoille, ettei RKP minun johdollani tee priorisointeja niin sanotut ”kovat arvot” edellä. Tästä osoituksena myös se, että onnistuimme puolittamaan kulttuurille osoitetut leikkaukset syksyn budjettiriihessä. Tiedostamme Opetus- ja kulttuuriministeriössä hyvin sekä laadukkaan opetuksen että elinvoimaisen kulttuurielämän merkityksen henkiselle hyvinvoinnille ja uusien innovaatioiden synnylle.

Nyt jos otamme tarkastelun kaksi yksittäistä viime päivinä puhututtanutta asiaa eli kirjojen arvonlisäveron noston ja museoviraston päätöksen sulkea museoita, niin haluan lausua seuraavaa:

Kirjojen arvonlisäverosta:

Kun verotusta tarkastellaan tarpeeksi ylhäältä ymmärretään, että on järkevämpää nostaa kulutushyödykkeiden hintaa kuin palkkaveroa. Nyt tehtyjen verotuspäätösten johdosta ihmisille jää palkoistaan enemmän käteen. Osan tästä palkkatulosta he voivat käyttää mm. kulttuurituotteisiin. Toki RKP:n tavoitteena on, että kirjat saadaan tulevaisuudessa ”0 ALV”-luokkaan. Nyt tehty leikkauspäätös on valinta monien vaikeiden leikkauspäätösten keskellä.

Samaan aikaan teemme merkittäviä panostuksia lukemiseen lisäämällä alakoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja kahdella sekä panostamalla ”Lukulahja lapselle” -tyyppisiin ohjelmiin. Edistämme lukemista.

Museoiden sulkemisesta:

Minusta tuntuu nykyisen tiedon valossa mahdolliselta, että Museoviraston tekemillä museoiden sulkemispäätöksillä myös haetaan poliittista signaalivaikutusta huomioiden, että suljetaan sellaisiakin museoita – esimerkiksi Hvitträsk – joiden toiminta lehtitietojen mukaan on kannattavaa. Jos näin on, niin se on valitettavaa. Sen sijaan toivoisin avointa keskustelua ja yhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista kulttuurielämää vaikeidenkin olosuhteiden keskellä.

Kulttuuriala on aivan saman haasteen äärellä kuin muutkin alat: sekin joutuu uudistamaan rakenteitaan radikaalisti. Yksittäisten museoiden sulkemisella ei mielestäni päästä pitkälle, jos ajatellaan tulevaisuuden rahoitusnäkymiä. Ne eivät ole ruusuiset. Eivätkä ne muutu ruusuisemmiksi olipa hallituspohja mikä tahansa.

Summaten sanoisin, että systeemisestä näkökulmasta tarkasteltuna olemme hallituksena erittäin vaikeiden kokonaisuuksien äärellä. Ymmärrän enemmän kuin hyvin, että tilanteen kompleksisuutta voi olla aidosti vaikea ymmärtää. Itsellänikin – huolimatta siitä, että luen numeroita hyvinkin sujuvasti – kokonaiskuvan luominen on kestänyt kuukausia.  Samalla haluan vakuuttaa, etteivät nämä leikkaukset ole RKP:n osalta tai omalta osaltani arvopohjaisia leikkauksia, vaan pakon edessä tehtyjä leikkauksia monien leikkausten joukossa.

Juuri nyt tarvitsemme luovuutta enemmän kuin koskaan. Joudumme luomaan itsemme uudestaan, sektori sektorilta.

P.S. Sekä minä että vaimoni Ia olemme työskennelleet Hvitträskissä oppaina. Sen, aivan kuten muidenkin nyt suljettavien museoiden kulttuuriperintö ja toiminta ovat korvaamattomia, joten tehdään yhdessä töitä sen eteen, että tämä kulttuuriperintö siirtyy seuraaville sukupolville. 

Adlercreutz: Avustukset kehitysvammaisten oppimateriaalin tuottamiseen turvataan

Syksyn aikana ilmeni, että sosiaali- ja terveysministeriön niin sanottu STEA-rahoitus kehitysvammaisten oppimateriaalituotannolle loppuisi kokonaan ensi vuoden alusta. Se loi kestämättömän tilanteen, jossa toimintaedellytykset vaarantuivat. Neuvottelujen jälkeen on nyt löydetty ratkaisu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Olen iloinen siitä, että voimme turvata rahoituksen ja että kehitysvammaisten oppimateriaalituotantoa voidaan jatkaa. Tämä on tärkeää kaikkien yhdenvertaisen oppimisen kannalta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa nyt asiassa rahoitusvastuun.

Lisätietoja:

Mikaela Nylander, puh. 050 511 3029

Adlercreutz: Toisen asteen koulutus uudistetaan

Yksi opetusministeriön tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto on antanut kaksi lakiesitystä liittyen toisen asteen koulutukseen. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee, että toisen asteen koulutus voi nyt entistä paremmin vastata olemassa oleviin tarpeisiin.

Yhteiskuntamme tarvitsee osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Nyt tehdään muutoksia ammatillisen koulutuksen rahoitusmalliin.

– Koulutuksemme on tarjottava parhaimmat mahdolliset edellytykset kaikille osallistua työelämään. Nyt toteutettavat uudistukset mahdollistavat paremmin sen, että opinnot voidaan viedä loppuun ja siirtyä työelämään, tai vaihtoehtoisesti voidaan edetä jatko-opintoihin, Adlercreutz sanoo.

Ammatillisessa koulutuksessa aloitetaan myös kahdeksan vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on luoda joustavuutta koulutuksen järjestäjille, jotta heillä on paremmat edellytykset nopeasti vastata paikalliseen tai alueelliseen koulutetun työvoiman tarpeeseen. Tammikuussa 2026 alkavaan kokeiluun valitaan enintään 40 koulutuksen järjestäjää.

– Haluamme, että opintotarjonta paremmin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Kokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät saavat vapaammat kädet järjestää useimpia ammatillisia tutkintoja.  Kun yritysten tarpeisiin näin voidaan vastata paremmin, luomme kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tarvittaessa koulutusta voidaan järjestää myös englanniksi, Adlercreutz sanoo.

Myös oppimisen tukea uudistetaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa. Tukiketju yhtenäisestään varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle.

– Uudistamme sekä rakennetta että rahoitusta ja ohjaamme tukeen enemmän määrärahoja. Oikean tuen saaminen oikeaan aikaan on olennaista, jotta kaikki nuoret pääsevät etenemään elämässä omalla polullaan, Adlercreutz sanoo.

Lukiokoulutusta uudistetaan siten, että osaaminen myös muissa kuin akateemisissa aineissa huomioidaan. Lisäksi mahdollisestaan ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi, tiukasti rajatuin kriteerein. Myös lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan.

– Toteutamme useita kauan kaivattuja uudistuksia. Kaikki kouluaineet ovat tärkeitä — on kyse sitten luku-, taide-, tai taitoaineista. Nyt mahdollistamme yhden ylioppilaskokeen suorittamisen myös taide- ja taitoaineissa eli kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: pitkäjänteinen talouspolitiikka on hyvinvoinnin tae

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puoluevaltuusto kokoontui lauantaina 21. syyskuuta Helsingissä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti puheessaan pitkän aikavälin kasvun ja työllisyyden edistämisen tärkeyttä.

– Suomen taloustilanne on haastava ja siksi tarvitsemme sekä sopeutustoimia että rakenneuudistuksia. Ehdottoman ratkaisevaa on myös edistää toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua. Työ kasvuedellytysten luomiseksi vie kuitenkin aikaa – se ei tule nappia painamalla. Siksi meidän on tästä eteenpäin keskityttävä tähän: Suomen saamiseen takaisin kasvu-uralle, Adlercreutz sanoo.

– Tässä meillä on suuria mahdollisuuksia, ei vähiten esimerkiksi vihreässä siirtymässä, ja monia hyviä edellytyksiä kasvulle. Keskustelussa on keskityttävä myös näihin – meidän ei tule aliarvioida myönteisten asioiden huomioimisen voimaa.

Rakenteellisia haasteita ei ole helppo ratkaista, mutta hallitus on tehnyt monia uudistuksia, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan, esimerkiksi liittyen työmarkkinoihin, investointien lupaprosesseihin ja byrokratian vähentämiseen. Lisäksi investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä vihreään siirtymään. Adlercreutz korostaa, että tämän työn on oltava pitkäjänteistä.

– Seuraavan hallituksen on jatkettava työtä talouden saamiseksi takaisin raiteilleen, hallituskokoonpanosta riippumatta. Vain siten voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme edellytyksiä. Pitkäjänteisyys on tässä avainsana – ja se on myös RKP:n vahvuus. Me priorisoimme hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä, emme pikavoittoja tai helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Näin kannamme vastuuta koko Suomen menestymisen edellytyksistä, Adlercreutz sanoo.