Selkeämmät tavoitteet ja reilumpi arviointi kouluissa

/0 Comments/in , , , , , , /by

Samoilla tiedoilla voi tänä päivänä saada arvosanan 7 yhdessä koulussa ja 9 toisessa. Samalla kiitettävien arvosanojen osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina – vaikka oppimistulokset heikkenevät. Arviointikriteerit ovat epäselviä, ja aivan liian moni oppilas päättää peruskoulun ilman riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

Tämä ei ole hyväksyttävää. Siksi olen nyt antanut eduskunnalle lakiesityksen niin sanotusta osaamistakuusta. Se on viimeinen osa laajempaa uudistuspakettia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppimista koulussa.

Uudistuksen keskeinen tavoite on antaa opettajille selkeämmät suuntaviivat siitä, mitä oppilaiden odotetaan osaavan kussakin vuosiluokassa. Tämä tarkoittaa myös laajaa työtä opetussuunnitelman tarkistamiseksi ja selkeämpien, konkreettisempien tavoitteiden määrittelemiseksi. Arviointikriteerejä täsmennetään kaikissa oppiaineissa – ja erityisesti raja hylätyn ja hyväksytyn välillä tehdään selkeämmäksi.

Jos oppilas ei saavuta hyväksyttyä arvosanaa jossakin aineessa, se tarkoittaa, että hän jää luokalle. Tämä voi johtaa siihen, että luokalle jääminen yleistyy. Tavoitteena ei kuitenkaan ole lisätä luokalle jäävien määrää. Siksi käyttöön otetaan selkeät mekanismit, joilla varmistetaan, että oikea tuki annetaan oikeaan aikaan.

Erityistä huomiota kiinnitetään siirtymävaiheisiin vuosiluokkien 2 ja 3 välillä sekä peruskoulun loppuvaiheessa, vuosiluokalla 9. On ratkaisevan tärkeää, että jokainen oppilas saa vahvan perustan seuraavaa vaihetta varten. Kyse ei ole vaatimuksista vaatimusten vuoksi, vaan oppilaan parhaasta. Jos oppilas ei esimerkiksi ole oppinut lukemaan kunnolla ennen viidettä vuosiluokkaa, muiden oppiaineiden, kuten historian, omaksuminen on hyvin vaikeaa. Puutteelliset perustaidot seuraavat mukana ja tekevät oppimisesta raskaampaa jokaisessa vaiheessa.

Uudistus lisää myös oikeudenmukaisuutta. Tällä hetkellä arviointi vaihtelee koulujen välillä. Sama suoritus voi tuottaa eri arvosanan riippuen siitä, missä koulussa oppilas käy. Näin ei voi olla. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että heitä arvioidaan samojen periaatteiden mukaan koulusta riippumatta.

Osaamistakuu täydentää jo tehtyjä uudistuksia, kuten oppimisen tuen vahvistamista sekä matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden opetustuntien lisäämistä. Tällä kokonaisuudella haluamme vahvistaa perustaitoja ja sitä kautta varmistaa, että jokainen lapsi saa parhaat mahdolliset valmiudet jatko-opintoihin. Se on velvollisuutemme.

Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.

– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.

– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.

RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.

Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.

Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.

Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.

– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien –  lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Nyt varmistamme oppilaille yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin

/0 Comments/in , , , , /by

– Osaamistakuu perusopetuksessa on tärkeä uudistus. Sen avulla voimme varmistaa, että jokaisella oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Samalla se varmistaa, että arviointi on oikeudenmukaista riippumatta siitä, missä koulussa oppilas opiskelee, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Koulun tulee olla oikeudenmukainen ja ennakoitava. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kuntia ja kouluja, Adlercreutz sanoo.

Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että arviointia ja vuosiluokalta toiselle siirtymistä koskevat säännökset täsmennetään laissa. Tavoitteena on tukea opettajia ja varmistaa yhdenvertainen arviointi koko maassa. Yhtenäiset kriteerit sille, milloin oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, varmistavat, että oppilaalla on tarvittavat tiedot ja taidot seuraavaa vaihetta varten.

– Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta ole saavuttanut tarvittavaa osaamista ja saa hylätyn arvosanan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, hän ei voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Näin huolehdimme siitä, että kaikilla lapsilla on riittävä osaamistaso seuraavaa vuosiluokkaa varten, Adlercreutz sanoo.

Oppilaalle, joka ei saavuta tavoitteita, on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa uudelleen. Samalla otetaan käyttöön vaatimus välitodistuksesta 9. vuosiluokalla, jotta oppilas saa käsityksen osaamisestaan ennen jatko-opintoja.

Us­kon­non mer­ki­tys maail­mam­me ym­mär­tä­mi­ses­sä kasvaa jat­ku­vas­ti – us­kon­non­ope­tuk­sen uu­dis­tus ei vä­hät­te­le kris­til­lis­tä his­to­riaa

/0 Comments/in , , , /by

Opetusministerinä olen lukemattomista asiantuntijoiden kanssa käydyistä keskusteluista saanut monia syitä pohtia, miten koulu voi, mitä meidän tulisi painottaa ja miten oppimista tulisi kehittää. Yksi näistä on uskonnonopetus.

Ilmoitin jokin aika sitten, että ministeriöni käynnistää selvityksen sen arvioimiseksi, voisimmeko luoda uuden, kaikille yhteisen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistävän oppiaineen. Tämä herättää luonnollisesti erilaisia reaktioita, ja ymmärrän sen hyvin. Siksi asiaa on välttämätöntä käsitellä harkiten ja vuoropuhelussa eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Selvitystyön tuloksena tavoitteena on kehittää malli, jota voidaan sen jälkeen arvioida ja käsitellä avoimesti.

Maamme historia, kansamme historia ja kulttuurinen identiteettimme ovat vahvasti kristillisen uskon ja kirkon historian muovaamia. Tämä on tärkeää tuntea ja tunnistaa. Oma usko on sen sijaan asia, johon jokaisen on itse otettava kantaa. Koulun tehtävänä on puolestaan antaa edellytykset syvälliselle ymmärrykselle historiastamme sekä tarjota välineitä kohdata maailma oman kodin, lähipiirin ja maan ulkopuolella.

Perusopetuksessa meillä on nykyisin eriytetty uskonnonopetus, jossa oppilaat saavat opetusta sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan perhe kuuluu.

”Selvitystyön tuloksena tavoitteena on kehittää malli, jota voidaan sen jälkeen arvioida ja käsitellä avoimesti.”

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet opiskelevat evankelis-luterilaista uskontoa, kirkkoon kuulumattomilla on mahdollisuus valita elämänkatsomustieto, ja jos kunnassa kolme tai useampi oppilas kuuluu muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan, heillä on oikeus oman uskontonsa opetukseen. Usein tämä toimii hyvin, mutta näemme myös yhä useammin tilanteita, joissa lukujärjestyksen toimivuuden vuoksi joudutaan muodostamaan kokonaisia luokkia uskonnollisen taustan perusteella. Joissakin kouluissa esimerkiksi muslimioppilaat sijoitetaan omiin luokkiin, jotta heidän uskonnonopetuksensa saadaan sovitettua lukujärjestykseen. Usein opetusta annetaan koulun ulkopuolella, ja usein opettajalla ei ole muodollista pätevyyttä. Tällaisen kehityksen ongelmat ovat ilmeisiä.

Kaikille yhteisen uuden oppiaineen luominen ei tarkoita millään tavoin kristillisen historiamme tai kulttuurisen perintömme vähättelyä, vaan pikemminkin sen selkeyttämistä. Kaikkien suomalaisen koulun oppilaiden on tärkeää tietää, miksi vietämme pitkäperjantaita vapaapäivänä, miksi koulun joulujuhla on täysin luonteva osa koulukulttuuria ja miten esimerkiksi vuorisaarna on vaikuttanut käsitykseemme oikeasta ja väärästä – sekä miten kaikki tämä on muokannut maamme ja kulttuurimme kehitystä.

Lähes vuosittain toistuu keskustelu siitä, voidaanko kevätjuhlassa laulaa Suvivirsi tai joulujuhlissa Enkeli taivaan, tai voidaanko ylipäätään järjestää joulujuhla. Vastaus on selvä: totta kai voidaan. Meidän tulee ilman muuta vaalia niitä perinteitä, joiden varaan maamme on rakentunut. Näin voidaan tehdä tunnistamalla näiden elementtien olevan osa kulttuurihistoriaamme. Yhteinen oppiaine helpottaisi myös tämän ymmärtämistä, yhteisesti.

Toivon, että keskustelua tästä kysymyksestä käydään kunnioittavassa hengessä. Monille vähemmistöuskonnoille oman uskonnon opetus on erittäin tärkeää, ja ymmärrän sen hyvin. Samalla meillä on vastuu siitä, että kaikille annetaan samat valmiudet ymmärtää itseään ja muita, yhteiskuntaamme ja maailmaa.

Turun piispa Mari Leppänen avasi omasta puolestaan keskustelun tammikuussa Helsingin Sanomissa, jossa hän antoi tukensa uudistukseen ja totesi, että “Koulu on yhteiskunnan keskeisin sivistysinstituutio. Sen tehtävä on antaa kaikille lapsille ja nuorille valmiudet ymmärtää maailmaa, jossa uskonnolla ja katsomuksilla on edelleen suuri merkitys.” Olen samaa mieltä.

Saamelaisten kansallispäivää

/0 Comments/in , , , , , , /by

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta ensimmäisen saamelaisen yleiskokouksen muistoksi, joka pidettiin Trondheimissa vuonna 1917. Tänä vuonna juhlallisuuksien yhteydessä Inarissa huomioitiin myös uusi saamelaiskäräjälaki, joka astui voimaan viime vuonna. Inarissa sijaitsee Saamelaiskäräjien istuntosali. RKP oli tilaisuudessa vahvasti edustettuna puolueen puheenjohtajan ja opetusministerin Anders Adlercreutzin, europarlamentaarikko Anna-Maja Henrikssonin sekä kansanedustaja Eva Biaudet’n osallistuessa tapahtumaan.

Opetusministeri Anders Adlercreutz toi tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen. Adlercreutz korosti saamelaisten perustuslaillista oikeutta säilyttää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä nosti esiin sen pitkäjänteisen työn, jonka Saamelaiskäräjät, saamelaisyhteisöt ja muut toimijat ovat tehneet saamelaiskäräjälain edistämiseksi.

– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että onnistuimme lopulta siinä, mihin edellinen eduskunta ei pystynyt, ja että uusi saamelaiskäräjälaki voitiin hyväksyä viime vuonna. Uusi laki luo aiempaa vahvemmat puitteet saamelaisten itsehallinnolle omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa kysymyksissä Suomessa, Adlercreutz sanoo.

Samalla Adlercreutz painotti, ettei pelkkä lainsäädäntö riitä –  aktiivisia toimia tarvitaan jatkossakin.

– Pelkkä lain uudistaminen ei ole tarpeeksi. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tekee myös erittäin tärkeää työtä tuomalla esiin historiallisia vääryyksiä ja samalla lisäämällä ymmärrystä saamelaisesta identiteetistä ja kulttuurista suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa on ollut täysin ratkaisevaa sekä uuden lain valmistelussa että sen käytännön toimeenpanossa, Adlercreutz toteaa.

Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson toimi edellisessä hallituksessa oikeusministerinä ja oli se ministeri, joka vastasi saamelaiskäräjälain valmistelusta.

– Tuntuu valtavan hyvältä olla tänään täällä Saamelaiskäräjillä Inarissa saamelaisten kansallispäivänä juhlimassa sitä, että vuosien sitkeä työ saamelaisten itsehallinnon vahvistamiseksi on kantanut hedelmää. Entisenä oikeusministerinä uusi saamelaiskäräjälaki on minulle vahvin todiste siitä, ettei alkuperäiskansojen ja muiden vähemmistöjen oikeuksien edistämisessä saa koskaan luovuttaa, vaikka tie olisi pitkä ja mutkainen, Henriksson sanoo.

Henriksson toimi RKP:n puheenjohtajana hallitusneuvottelujen aikaan eduskuntavaalien 2023 jälkeen.

– Viime vuonna eduskunnan hyväksymä uusi saamelaiskäräjälaki syntyi ajoittain hyvin dramaattisen, yli kymmenen vuotta kestäneen prosessin tuloksena. On myös selvää, että ilman RKP:n määrätietoista työtä ja sitä, että teimme lain uudistamisesta ehdon hallitukseen osallistumiselle Petteri Orpon hallituksessa, meillä ei tänään olisi eduskunnan ja Saamelaiskäräjien hyväksymää uutta saamelaiskäräjälakia, Henriksson painottaa.

Puheessaan Henriksson nosti esiin saamelaisten aseman Euroopan ainoana alkuperäiskansana ja korosti, että työtä saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi on jatkettava myös eurooppalaisella tasolla.

– Euroopassa näemme, että Arktiksen merkitys geopoliittisesti on keskeinen. Yhteisessä pyrkimyksessämme vahvistaa alueen turvallisuutta on välttämätöntä ottaa mukaan myös saamelaiset, heidän osaamisensa ja näkemyksensä. Saamelaisten äänen on kuuluttava paremmin myös Euroopan parlamentissa. Siksi haluan työskennellä sen eteen, että saamelaisilla olisi pysyvä edustus Brysselissä, Henriksson sanoo.

Kansanedustaja Eva Biaudet, joka on toiminut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission seurantaryhmän jäsenenä, korostaa sovintotyön johtamista konkreettisiin toimiin.

– Todellinen sovinto edellyttää, että valtio tunnustaa saamelaisten kokemat historialliset vääryydet ja toimii aktiivisesti korjatakseen saamelaisiin kohdistuneen syrjivän politiikan kielteiset seuraukset, Biaudet sanoo.

Myös Biaudet muistuttaa RKP:n pitkäjänteisestä työstä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.

– RKP on tehnyt työtä saamelaiskäräjälain päivittämiseksi vuosikymmenten ajan. Se, että eduskunta pystyi hyväksymään lain viime vuonna suurella enemmistöllä, on tärkeä muistutus siitä, että arvoistaan kannattaa pitää kiinni myös aikoina, jolloin ihmisoikeuskysymykset muuten kohtaavat vastatuulta. Työ ei kuitenkaan ole ohi. Seuraava askel on varmistaa, että laki pannaan täytäntöön ja sitä sovelletaan johdonmukaisesti käytännössä, Biaudet toteaa.

Biaudet nostaa esiin myös totuus- ja sovintokomission suositukset.

– Totuus- ja sovintokomission viesti on selvä: tie sovintoon alkaa tunnustamisesta ja vastuunkannosta. Nyt suositukset on vietävä konkreettisiksi teoiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että alkuperäiskansojen oikeudet huomioidaan järjestelmällisesti lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa, saamen kielten ja kulttuurin suojelua vahvistetaan sekä perinteisten elinkeinojen ja elinympäristöjen edellytykset turvataan. Se tarkoittaa myös, että Suomi etenee pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisessä ja ratifioi ILO-yleissopimuksen, Biaudet sanoo.

Myönteisiä päätöksiä hallituksen täydentävässä talousarvioesityksessä

/0 Comments/in , , , , , , /by

Hallitus teki tänään päätöksen vuoden 2026 täydentävästä budjettiesityksestä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz näkee esityksessä paljon myönteistä ja on erityisen tyytyväinen uusiin infrapanostuksiin sekä vahvaan tukeen Ukrainalle uudella 100 miljoonan euron paketilla.

– Olen iloinen, että RKP onnistui neuvottelemaan lisämäärärahoja rantaradan junaliikenteen lisäämiseksi: voimme nyt aloittaa kaksi päivittäistä suoraa vuoroa Helsingistä Hankoon. Rantarata on tärkeä kulkuyhteys Länsi-Uudellamaalla, ja on erittäin hyvä, että voimme lisätä liikennettä ja siten parantaa vapaa-ajan- ja työmatkaliikkumista, sanoo Adlercreutz.

– Myös kantatie 51:n kehittäminen etenee, sillä hallitus ehdottaa 0,4 miljoonaa euroa Vuohimäen eritasoliittymän suunnitteluun. Suomen ja Ruotsin rajayhteistyö pohjoisessa vahvistuu myös henkilöjunaliikenteellä Tornion ja Haaparannan välillä – asia, josta pohjoismaisen yhteistyön ministerinä iloitsen, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz on tyytyväinen myös siihen, että elokuvatuotannon tuen taso voitiin palauttaa. Tämä tarkoittaa, että aiemmin päätettyä tuen leikkausta ei toteuteta. Täydentävä budjettiesitys sisältää myös päätöksiä, jotka vahvistavat koulutusta.

– Korkeakoulujen opiskelupaikkoja lisätään tilapäisesti vuodelle 2026, ja uudet paikat kohdennetaan koulutuksiin, jotka tukevat talouskasvua. Lisäksi nuorille, jotka ovat suorittaneet toisen asteen mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa, tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun. Hallitus parantaa näin koulutusmahdollisuuksia.

– Hallitus panostaa myös 40 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden kehittämishankkeisiin omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamalleista. RKP on pitkään työskennellyt omalääkärimallin puolesta, ja olen iloinen, että voimme tämän päätöksen myötä edistää näiden kehittämistä. Lisäksi määrärahoja kohdennetaan sen varmistamiseen, että vihreän siirtymän hankkeiden lupaprosessit ovat nopeita ja sujuvia – tämä on keskeinen asia Suomen kilpailukyvyn kannalta, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz edusti Suomea korkean tason YK-konferenssissa New Yorkissa

/0 Comments/in , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz edusti Suomea YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetyssä konferenssissa, joka käsitteli Rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen tilannetta Myanmarissa. Suomi on yli kymmenen vuoden ajan tukenut Myanmarin rauhanponnisteluja ja meillä oli keskeinen rooli konferenssin järjestämisessä.

– Maailmassa on monia kriisejä ja konflikteja, jotka ehkä jäävät hieman unohduksiin, ja Myanmarin konflikti on yksi niistä. Sen jälkeen kun sotilasjuntta otti vallan vuonna 2021, noin 22 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Miljoona Rohingya-muslimia – vainottu ja syrjitty vähemmistö, joka on kotoisin Myanmarin Rakhinen alueelta – elää nykyään maailman suurimmassa pakolaisleirissä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa. Ihmisoikeuksia loukataan, ja väkivalta on arkipäivää. Tätä taustaa vasten oli erityisen inspiroivaa kuulla nuorten vahva viesti. Siitä huolimatta, että he kasvavat hyvin vaikeissa olosuhteissa, heillä on toivoa ja tahtoa saada aikaan muutosta, Adlercreutz sanoo.

– Oli arvokasta, että nuorilla oli niin näkyvä rooli konferenssissa. Nämä nuoret ovat kasvaneet julmuuksien ja väkivallan keskellä, eläneet pakolaisleirin arkea ja yrittävät nyt löytää tien ulos kriisistä sekä rakentaa tulevaisuutta maalleen. Koulutuksella on tässä keskeinen merkitys – se on edellytys vakaalle yhteiskuntakehitykselle ja kaikkien yhdenvertaisille mahdollisuuksille, Adlercreutz sanoo.

New Yorkin-vierailunsa aikana Adlercreutz tapasi myös YK:n Myanmarin-erityislähettilään Julie Bishopin sekä Suomen kunniakonsulin Pohjois-Dakotassa, Kirsten Baeslerin, joka on nimitetty ehdolle Yhdysvaltain apulaisopetusministeriksi. Lisäksi Adlercreutz vieraili Governor’s Islandilla sijaitsevassa Harbor Schoolissa, merenkulkuun liittyviä opintoja painottavassa high schoolissa. Oppilaat voivat esimerkiksi oppia sukeltamaan, ajamaan veneitä ja korjaamaan aluksia osana tavallista opetustaan.

– On sekä antoisaa että hauskaa vierailla kouluissa myös Suomen ulkopuolella. Vaikka järjestelmämme eroavat toisistaan, on arvokasta vaihtaa ajatuksia – ja aina voi oppia toisilta. Keskustelimme esimerkiksi kokemuksista kännykkäkiellosta oppituntien aikana – käytäntö, joka on otettu käyttöön myös Harbor Schoolissa – sekä sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä, eli kyvystä ymmärtää ja ilmaista omia tunteitaan, Adlercreutz kertoo.

– Empatia ja halu ymmärtää toisiamme ovat asioita, joita tämän päivän maailmassa tarvitaan – niin koulussa, yhteiskunnassa yleensä kuin maailmanpolitiikassakin, Adlercreutz sanoo.

Koulutus ja sivistys hallituksen budjetin 2026 keskiössä

/0 Comments/in , , , , , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esitteli tänään opetusministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksen eduskunnan budjettikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tehdään panostuksia, joilla pyritään vahvistamaan laatua, tasa-arvoa ja uskoa tulevaisuuteen.

– Hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen vuoden 2026 budjetissa. Vahvistamme peruskoulua ja varhaiskasvatusta, panostamme kieliin ja tasa-arvoon sekä turvaamme koulutuksen koko maassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden onnistua, Adlercreutz sanoo.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa lisää resursseja esimerkiksi oppimisen tuen uudistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varataan 6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen. Myös puoliväliriihen päätökset vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten kielten oppimista toteutetaan.

– Koulun kielen osaaminen on oppimisen edellytys. Hallitus panostaa nyt siihen, että maahanmuuttajilla on siihen tarvittavat edellytykset. Siksi panostamme suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja vahvistamme valmistavaa opetusta, Adlercreutz sanoo.

Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, lukiokoulutuksessa se tuli voimaan jo tämän syksyn alussa.

– Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä, vähentää keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus valmistua. Lisäksi varmistamme, että opetus on laadukasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös tyytyväinen siihen, että kahdeksanvuotinen pilottihanke, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat nykyistä laajemmin sovittaa koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeisiin, käynnistyy ensi vuonna.

Ensi vuoden budjetti vahvistaa kasvua ja ostovoimaa

/0 Comments/in , , , , , /by

Hallitus on eilen hyväksynyt budjettiesityksensä ja tänään siitä käydään keskustelua eduskunnan täysistunnossa. RKP:n kädenjälki näkyy budjettiesityksessä selvästi. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen sekä puoliväliriihen että budjettiriihen tuloksiin, erityisesti ottaen huomioon jo toteutetut mittavat säästöt.

Budjettiesitys sisältää useita panostuksia, joita RKP on edistänyt.

– Äitiyspakkauksen arvoa nostetaan 170 eurosta 210 euroon, turvakotipaikkojen määrää lisätään, arvonlisäveroa lasketaan tietyissä tuotteissa ja työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta kasvatetaan. Nämä ovat tärkeitä panostuksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esiin myös nuorten mahdollisuuksia vahvistavat toimet:

– Sovimme myös nuorille suunnatun työllistymissetelin käyttöönotosta. Se on tärkeä toimenpide, joka auttaa nuoria ottamaan ensimmäisen askeleen työelämään. Samalla tuetaan opiskelijalounaita entistä enemmän, mikä on konkreettinen panostus opiskelijoiden arkeen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus esittää lisäksi veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille sekä ylimmän marginaaliveron alentamista 52 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan verohuojennuksia Suomeen palaaville suomalaisille ja avainhenkilöille sekä helpotuksia perintöverotukseen, sillä perintö- ja lahjaveron rajoja nostetaan niin, että harvempi pieni perintö ja lahja on verotuksen piiriissä.

– Hallituksen vero- ja kasvutoimet ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme talouskasvun luomiseksi ja jotta Suomi pääsisi jälleen jaloilleen, Adlercreutz sanoo.

RKP tekee tulospohjaista ja arvojemme mukaista politiikkaa

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina Helsingissä. Puheessaan puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti, että RKP toimii johdonmukaisesti arvojensa ja äänestäjiltä saamansa luottamuksen pohjalta, riippumatta hallituskoalitiosta. Tämä näkyi myös budjettiriihen tuloksissa.

– Lähtöasetelmat olivat haastavat, mutta tulokseen voimme kuitenkin olla tyytyväisiä. Onnistumme estämään lisäleikkaukset sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä kuntien valtionosuuksiin, jotka olisivat kohdistuneet koulutukseen. Lisäksi teemme 20 miljoonan euron panostuksen humanitaariseen kriisiapuun, josta 5 miljoonaa Gazaan – Suomen kehitysyhteistyön taso säilyi siis ennallaan, sanoo Adlercreutz.

– Ensi vuoden budjetissa toteutuu myös useampi veropoliittinen päätös, joka heijastaa RKP:n politiikkaa: pieni- ja keskituloisille tulee veronkevennyksiä, ylin marginaalivero lasketaan noin 52 prosenttiin sekä perintö- ja lahjaveron rajoja korotetaan, jotta useampi pienempi perintö jäisi verotuksen ulkopuolelle. RKP:n kädenjälki näkyy, sanoo Adlercreutz.

Puheessaan Adlercreutz sivusi myös Gazan järkyttävää tilannetta.

– Se, mitä Gazassa tapahtuu, on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä sitä voida puolustaa. RKP on tehnyt työtä hallituksen yhteisen linjan löytymiseksi siitä, että Suomi liittyisi niiden maiden joukkoon, jotka suunnittelevat Palestiinan tunnustamista ensi viikolla YK:n yleiskokouksessa. Tuimme myös ulkoministeri Valtosen päätöstä, että Suomi liittyi New Yorkin julistukseen rauhanomaisen ratkaisun ja kahden valtion mallin puolesta, sanoo Adlercreutz.

– Israeliin kohdistuvaa painetta sotatoimien lopettamiseksi täytyy lisätä. Komission puheenjohtaja von der Leyen on ollut selkeä siinä, että myös EU:n assosiaatiosopimus Israelin kanssa tulee tässä tilanteessa jäädyttää. Se on tervetullut avaus ja näen tärkeänä, että meillä on laaja paletti toimia, joilla voimme luoda painetta Israelin suuntaan, sanoo Adlercreutz.