Adlercreutz Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa: Pohjoismaat näyttävät tietä haastavissa ajoissa

/0 Comments/in , , , , /by

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui vuosittaiseen istuntoon Reykjavikiin, Islantiin 28-31.10.2024. Istuntoon osallistui 87 pohjoismaista kansanedustajaa sekä ministereitä Pohjoismaiden hallituksista. Ruotsi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2024 loppuun, jonka jälkeen Suomi ja Ahvenanmaa siirtyvät puheenjohtajiksi. Tänä vuonna kokoukseen osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän maanpaossa elävä johtaja Svjatlana Tsichanouskaja. 

– Nyt kaikki Pohjoismaat ovat NATOn jäseniä, minkä johdosta voimme keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta aiempaa selkeämmin. Vaikka niistä asioista päätetään muissa elimissä, Pohjoismaiden neuvosto tarjoaa hyvän alustan ajatustenvaihdolle siitä, miten me pohjoismaalaiset näemme ympäröivän maailman, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, joka osallistui kokoukseen sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä, että Kiinassa valtiovierailulla olevan ulkoministeri Valtosen sijaisena. 

– Disinformaation ja hybridivaikuttamisen sävyttämässä maailmassa pohjoismainen malli on vahva esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi kestää ulkoisia vaikutteita, Adlercreutz sanoo. Pohjoismaille luottamus, tasa-arvo, vahvat instituutiot ja vahva varautuminen on ominaista. Kaikki tämä perustuu hyvään koulutukseen.

– Pohjoismaiden tulee olla maailman parhain integroitunut ja kestävin alue. Meillä on mahdollisuus parantaa yhteistyötämme ja samalla näyttää, miten demokraattisten maiden suhteet voivat lähentyä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti arvostetun puheen istunnon aikana.

– Presidentti Zelenskyi kiitti pohjoismaita vahvasta tuesta Ukrainalle, mutta vetosi tuen jatkumiseen. Ukrainan on tietysti voitava käyttää antamiamme aseita ja varusteita ilman rajoitteita – tämä oli selkeä viestini, Adlercreutz sanoo. Työtä sen eteen, että saamme muun Euroopan mukaan auttamaan samalla tasolla kuin mitä olemme Pohjoismaissa ja Baltiassa tehneet, täytyy jatkaa. 

Lisätietoa: erityisavustaja Andreas Elfving, puh. 050 3100274

Opetusministeri Adlercreutz: Koulussa on tarkoitus oppia, ei tuijottaa ruutua

/0 Comments/in , , , , , , /by

Laki koskien mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulussa etenee. Osassa kouluja laitteiden käyttöä rajoitetaan jo yhteistyössä oppilaiden kanssa, mutta lainsäädäntö ei ole ollut tämän osalta tarpeeksi selkeä. Nyt lakia muutetaan, jotta rajoittamiselle löytyy tuki sääntelystä.

– Oppitunnin aikana ei ole tarkoitus, että istutaan tuijottamassa puhelinta. Toki kännyköitä voidaan käyttää myös opetuksessa, ja se on asia erikseen, mutta muuten puhelimet eivät kuulu luokkahuoneeseen, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Puhelimet vievät tällä hetkellä liikaa aikaa nuorten ja myös monien aikuisten arjesta. Erityisesti koulussa tarvitaan selkeät säännöt sille, mikä on hyväksyttävää. Tässä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen todellisuudesta, mutta nyt korjaamme tämän, Adlercreutz sanoo.

Suomalaisten oppilaiden oppimistulokset ovat menossa väärään suuntaan. Lukutaito on heikentynyt, ja tutkimusten mukaan osasyynä on kännyköiden liiallinen käyttö.

– Kun uutta tietoa vilahtaa ohi näytöllä jatkuvalla syötöllä ja se aika, jonka käytät yhteen asiaan kerrallaan on muutama sekunti, menetät lopulta kyvyn keskittyä ja omaksua tietoa, Adlercreutz sanoo.

– Koulussa on myös kyse siitä, että opitaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista yhdessä muiden kanssa. Tämä ei onnistu, jos istuu ja tuijottaa puhelinta, Adlercreutz sanoo.

Opetusministeri Anders Adlercreutz on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen matkapuhelinten käytön rajoittamiseksi koulussa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan syksyllä 2024.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, tel. 050 310 0274

Ajatuksiani kulttuurista ja sen tukemisesta

/44 Comments/in , , , /by

Kulttuuri on minulle aiheena omakohtainen, sillä taiteella on aina ollut itselleni ja perheelleni tärkeä rooli elämässä. Itse olen arkkitehti, vaimoni taiteen moniottelija, tyttäremme muusikko. Perheessämme kulttuuri ja taide ovat monella tapaa läsnä.

Olen mukana hallituksessa, joka joutuu kohdistamaan massiivisia leikkauksia elämän joka osa-alueelle. Olen silmät ristissä vedellyt punaisia viivoja talousarvioexceleihin ja miettinyt pääni puhki, miten tehdä säästöjä mahdollisimman tasaisesti ja oikeudenmukaisesti. En haluaisi tehdä näitä leikkauksia; en haluaisi leikata kulttuurilta, enkä niin monesta muustakaan asiasta. Samaan aikaan olen iloinen siitä, että tästä tilanteesta huolimatta pystymme tekemään isoja panostuksia opetukseen.

Rohkenen väittää, ettei kukaan kulttuurialalla työskentelevistä ystävistäni – ja heitä on suhteellisen paljon – haluaisi vaihtaa tällä hetkellä kanssani paikkaa. Vastassa on jatkuvasti kiperiä kysymyksiä siitä mistä leikataan, ei leikataanko. Aivan kaikki on tarkastelun alla: maataloustuet, yritystuet, kotitaloustuet, koulutuksen tuet, kulttuuriin kohdistuvat tuet, sosiaaliturvaan kohdistuvat tuet. Ja ihan kaikesta on leikattu. Pian olemme sopeuttaneet yhteensä yhdeksän miljardin edestä.

Viime vuodet ovat räväyttäneet itsellenikin eteen aiempaa raadollisemman kuvan Suomen taloudesta. Olemme tilanteessa, jossa meidän on yritettävä ensisijaisesti elvyttää yritysten toimintahalukkuutta ja -kyvykkyyttä, koska – olipa yhteiskunnallisista prioriteeteista mitä mieltä tahansa – juuri työllisyyden kautta valtion kassa alkaa täyttyä uudelleen. Tällä hetkellä iso kysymys on myös se, miten saamme kansan taloudellisen mielialan kääntymään. Se vaatisi nähdäkseni ensi keväänä iso rakenteellista muutosta investointihalukkuuden lisäämiseksi; yhteisöveron roimaa alentamista, osinkoverotuksen isoa muutosta tai omistamiseen liittyvän verotuksen remonttia, Ruotsin mallin mukaan. Meidän on aivan pakko saada lisää investointeja Suomeen yritysten toimesta, jos mielimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Liberaali keskustaoikeistolainen RKP on ensimmäisenä suuntaamassa näitä lisääntyneitä tuottoja juuri opetukseen ja kulttuuriin, kun se päivä koittaa!

Verotus on systeemisesti ajateltuna hyvin vaativa asia ja pyrin kuuntelemaan todella tarkalla korvalla eri kulmista asioita tarkastelevia kansantaloustieteilijöitä, jotta oma päätöksentekoni nojaisi faktoihin. Kansantaloustieteen skenaarioihin perustuva luonne kertoo aiheen kompleksisuudesta. Kansantaloustieteilijöitä kuunnellessa huomaa ”it depends” eli ”se riippuu” lauseen toistuvan useita kertoja tunnissa. Juuri ennustamisen vaikeus tekee talouden johtamisesta erityisen vaikeaa.

Voin taata kaikille kulttuurialan toimijoille, ettei RKP minun johdollani tee priorisointeja niin sanotut ”kovat arvot” edellä. Tästä osoituksena myös se, että onnistuimme puolittamaan kulttuurille osoitetut leikkaukset syksyn budjettiriihessä. Tiedostamme Opetus- ja kulttuuriministeriössä hyvin sekä laadukkaan opetuksen että elinvoimaisen kulttuurielämän merkityksen henkiselle hyvinvoinnille ja uusien innovaatioiden synnylle.

Nyt jos otamme tarkastelun kaksi yksittäistä viime päivinä puhututtanutta asiaa eli kirjojen arvonlisäveron noston ja museoviraston päätöksen sulkea museoita, niin haluan lausua seuraavaa:

Kirjojen arvonlisäverosta:

Kun verotusta tarkastellaan tarpeeksi ylhäältä ymmärretään, että on järkevämpää nostaa kulutushyödykkeiden hintaa kuin palkkaveroa. Nyt tehtyjen verotuspäätösten johdosta ihmisille jää palkoistaan enemmän käteen. Osan tästä palkkatulosta he voivat käyttää mm. kulttuurituotteisiin. Toki RKP:n tavoitteena on, että kirjat saadaan tulevaisuudessa ”0 ALV”-luokkaan. Nyt tehty leikkauspäätös on valinta monien vaikeiden leikkauspäätösten keskellä.

Samaan aikaan teemme merkittäviä panostuksia lukemiseen lisäämällä alakoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja kahdella sekä panostamalla ”Lukulahja lapselle” -tyyppisiin ohjelmiin. Edistämme lukemista.

Museoiden sulkemisesta:

Minusta tuntuu nykyisen tiedon valossa mahdolliselta, että Museoviraston tekemillä museoiden sulkemispäätöksillä myös haetaan poliittista signaalivaikutusta huomioiden, että suljetaan sellaisiakin museoita – esimerkiksi Hvitträsk – joiden toiminta lehtitietojen mukaan on kannattavaa. Jos näin on, niin se on valitettavaa. Sen sijaan toivoisin avointa keskustelua ja yhteistyötä, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista kulttuurielämää vaikeidenkin olosuhteiden keskellä.

Kulttuuriala on aivan saman haasteen äärellä kuin muutkin alat: sekin joutuu uudistamaan rakenteitaan radikaalisti. Yksittäisten museoiden sulkemisella ei mielestäni päästä pitkälle, jos ajatellaan tulevaisuuden rahoitusnäkymiä. Ne eivät ole ruusuiset. Eivätkä ne muutu ruusuisemmiksi olipa hallituspohja mikä tahansa.

Summaten sanoisin, että systeemisestä näkökulmasta tarkasteltuna olemme hallituksena erittäin vaikeiden kokonaisuuksien äärellä. Ymmärrän enemmän kuin hyvin, että tilanteen kompleksisuutta voi olla aidosti vaikea ymmärtää. Itsellänikin – huolimatta siitä, että luen numeroita hyvinkin sujuvasti – kokonaiskuvan luominen on kestänyt kuukausia.  Samalla haluan vakuuttaa, etteivät nämä leikkaukset ole RKP:n osalta tai omalta osaltani arvopohjaisia leikkauksia, vaan pakon edessä tehtyjä leikkauksia monien leikkausten joukossa.

Juuri nyt tarvitsemme luovuutta enemmän kuin koskaan. Joudumme luomaan itsemme uudestaan, sektori sektorilta.

P.S. Sekä minä että vaimoni Ia olemme työskennelleet Hvitträskissä oppaina. Sen, aivan kuten muidenkin nyt suljettavien museoiden kulttuuriperintö ja toiminta ovat korvaamattomia, joten tehdään yhdessä töitä sen eteen, että tämä kulttuuriperintö siirtyy seuraaville sukupolville. 

Adlercreutz: Avustukset kehitysvammaisten oppimateriaalin tuottamiseen turvataan

/0 Comments/in , , , , /by

Syksyn aikana ilmeni, että sosiaali- ja terveysministeriön niin sanottu STEA-rahoitus kehitysvammaisten oppimateriaalituotannolle loppuisi kokonaan ensi vuoden alusta. Se loi kestämättömän tilanteen, jossa toimintaedellytykset vaarantuivat. Neuvottelujen jälkeen on nyt löydetty ratkaisu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Olen iloinen siitä, että voimme turvata rahoituksen ja että kehitysvammaisten oppimateriaalituotantoa voidaan jatkaa. Tämä on tärkeää kaikkien yhdenvertaisen oppimisen kannalta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa nyt asiassa rahoitusvastuun.

Lisätietoja:

Mikaela Nylander, puh. 050 511 3029

Adlercreutz: Toisen asteen koulutus uudistetaan

/0 Comments/in , , /by

Yksi opetusministeriön tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto on antanut kaksi lakiesitystä liittyen toisen asteen koulutukseen. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee, että toisen asteen koulutus voi nyt entistä paremmin vastata olemassa oleviin tarpeisiin.

Yhteiskuntamme tarvitsee osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Nyt tehdään muutoksia ammatillisen koulutuksen rahoitusmalliin.

– Koulutuksemme on tarjottava parhaimmat mahdolliset edellytykset kaikille osallistua työelämään. Nyt toteutettavat uudistukset mahdollistavat paremmin sen, että opinnot voidaan viedä loppuun ja siirtyä työelämään, tai vaihtoehtoisesti voidaan edetä jatko-opintoihin, Adlercreutz sanoo.

Ammatillisessa koulutuksessa aloitetaan myös kahdeksan vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on luoda joustavuutta koulutuksen järjestäjille, jotta heillä on paremmat edellytykset nopeasti vastata paikalliseen tai alueelliseen koulutetun työvoiman tarpeeseen. Tammikuussa 2026 alkavaan kokeiluun valitaan enintään 40 koulutuksen järjestäjää.

– Haluamme, että opintotarjonta paremmin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Kokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät saavat vapaammat kädet järjestää useimpia ammatillisia tutkintoja.  Kun yritysten tarpeisiin näin voidaan vastata paremmin, luomme kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tarvittaessa koulutusta voidaan järjestää myös englanniksi, Adlercreutz sanoo.

Myös oppimisen tukea uudistetaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa. Tukiketju yhtenäisestään varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle.

– Uudistamme sekä rakennetta että rahoitusta ja ohjaamme tukeen enemmän määrärahoja. Oikean tuen saaminen oikeaan aikaan on olennaista, jotta kaikki nuoret pääsevät etenemään elämässä omalla polullaan, Adlercreutz sanoo.

Lukiokoulutusta uudistetaan siten, että osaaminen myös muissa kuin akateemisissa aineissa huomioidaan. Lisäksi mahdollisestaan ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi, tiukasti rajatuin kriteerein. Myös lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan.

– Toteutamme useita kauan kaivattuja uudistuksia. Kaikki kouluaineet ovat tärkeitä — on kyse sitten luku-, taide-, tai taitoaineista. Nyt mahdollistamme yhden ylioppilaskokeen suorittamisen myös taide- ja taitoaineissa eli kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: pitkäjänteinen talouspolitiikka on hyvinvoinnin tae

/0 Comments/in , , /by

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puoluevaltuusto kokoontui lauantaina 21. syyskuuta Helsingissä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti puheessaan pitkän aikavälin kasvun ja työllisyyden edistämisen tärkeyttä.

– Suomen taloustilanne on haastava ja siksi tarvitsemme sekä sopeutustoimia että rakenneuudistuksia. Ehdottoman ratkaisevaa on myös edistää toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua. Työ kasvuedellytysten luomiseksi vie kuitenkin aikaa – se ei tule nappia painamalla. Siksi meidän on tästä eteenpäin keskityttävä tähän: Suomen saamiseen takaisin kasvu-uralle, Adlercreutz sanoo.

– Tässä meillä on suuria mahdollisuuksia, ei vähiten esimerkiksi vihreässä siirtymässä, ja monia hyviä edellytyksiä kasvulle. Keskustelussa on keskityttävä myös näihin – meidän ei tule aliarvioida myönteisten asioiden huomioimisen voimaa.

Rakenteellisia haasteita ei ole helppo ratkaista, mutta hallitus on tehnyt monia uudistuksia, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan, esimerkiksi liittyen työmarkkinoihin, investointien lupaprosesseihin ja byrokratian vähentämiseen. Lisäksi investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä vihreään siirtymään. Adlercreutz korostaa, että tämän työn on oltava pitkäjänteistä.

– Seuraavan hallituksen on jatkettava työtä talouden saamiseksi takaisin raiteilleen, hallituskokoonpanosta riippumatta. Vain siten voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme edellytyksiä. Pitkäjänteisyys on tässä avainsana – ja se on myös RKP:n vahvuus. Me priorisoimme hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä, emme pikavoittoja tai helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Näin kannamme vastuuta koko Suomen menestymisen edellytyksistä, Adlercreutz sanoo.

Trots att vi inte kan blunda för våra utmaningar ser jag med tillförsikt på framtiden

/0 Comments/in , , , /by

Jag har hunnit vara partiordförande sedan början av juni och undervisningsminister sedan juli. Starten har inte saknat utmaningar, men det var väntat. Både i Finland och globalt lever vi i en tid av ökad polarisering. Partier och politiker som försöker överbrygga motsättningar är svåra att hitta. Partier som strävar till att föra människor samman, föra dialog och hitta lösningar är en bristvara är en bristvara. Ett sådant parti har jag ändå förmånen att få leda.

Svenska riksdagsgruppen öppnade den politiska säsongen under vårt sommarmöte i Vasa i augusti med att lansera 26 åtgärder för att få igång den ekonomiska tillväxten. Det senaste decenniet har tillväxten i Finland stampat på stället, och det är helt avgörande att vi klarar av att vända utvecklingen. Vissa av våra kostnader, som social- och hälsovården, stiger oundvikligen, och därför måste även vår ekonomi växa.

Vi delade in våra åtgärder i 4 kategorier: Finland behöver investeringar, Finland behöver mera arbetskraftsinvandring, Våra företag ska få bättre förutsättningar för tillväxt och Vi ska ta hand om vårt mänskliga kapital. Ett tecken på att vi lever i underliga tider var det, att  speciellt åtgärd nummer nio av tjugosex väckte diskussion i offentligheten. Där konstaterade vi att vår nettoinvandring behöver vara på minst 40 000 personer per år för att möjliggöra en balanserad offentlig ekonomi. I fjol var nettoinvandringen ungefär 58 000 personer, så det fanns ingen dramatik i vårt förslag. Det tog ändå skruv i samhällsdebatten, trots att vårt moderata mål har sin grund i bland annat Finansministeriets uttalanden.

Politiska partier ska vara konstruktiva och basera politiska utspel på verkligheten och de behov som finns i samhället. Det kommer Svenska folkpartiet att fortsätta med. Under hösten brukar oppositionen arbeta med sina alternativ till statsbudgeten. Jag kommer ihåg det gedigna arbete vi gjorde under tiden vi var i opposition, men uträkningar om vad våra idéer innebar. Det är med spänning jag väntar på oppositionens alternativ i år eftersom det alltid ska finnas utrymme att diskutera lösningar. Att kritisera utan att presentera alternativ är förstås ett enkelt sätt att göra politik, men det för inte saker framåt.

Det ekonomiska läget är utmanande, och regeringen fattade i vårens ramria beslut om anpassningsåtgärder som berör alla ministerier på något sätt. Det gäller även mitt ministerium, där anpassningarna inom yrkesutbildningen väckt en hel del offentlig debatt. Det är aldrig trevligt att anpassa, men vi gjorde vårt bästa i budgetförhandlingarna i augusti för att se till att nedskärningarna görs så att de inte drabbar studerande som studerar till sin första examen. Idag har många av de som studerar till en yrkesexamen redan en eller flera examina från tidigare. Man ska kunna fortbilda sig och byta bransch, men i en tid när vi är tvungna att prioritera ska vårt primära mål vara att alla har åtminstone en examen. Den extra nedskärning som vi blev tvungna att ta motsvarade ungefär 1% av yrkesutbildningens totala utgifter. Även om det var beklagligt hade alternativet, att gå åt den som helhet betydligt mindre kultursektorn ännu mer, varit ännu sämre. Jag förstår förstås att nedskärningar ändå alltid väcker negativa reaktioner.

Trots att vi inte kan blunda för våra utmaningar ser jag med tillförsikt på framtiden. Regeringen genomför reformer på arbetsmarknaden som är helt nödvändiga för att vi ska kunna rädda vår välfärd på sikt. Det enorma strukturella underskott vi har i våra statsfinanser kommer vi inte åt bara genom nedskärningar, vi måste också få igång tillväxten. Ekvationen är inte lätt, men den måste lösas. De åtgärder som gjorts, och ännu görs under hösten, kommer att bygga grunden för en starkare konkurrenskraft. Det tar sin tid, men vändningen kommer. SFP ryggar inte för utmaningarna och kommer också framöver att dra sitt strå till stacken.

Publicerad i Åbo Underrättelser 13.9.2024

Adlercreutz: Paikallinen sopiminen etenee eduskuntaan

/2 Comments/in , , , , /by

– Hallitus on tänään valtakunnallisena Yrittäjän päivänä hyväksynyt esityksen paikallisen sopimisen edistämiseksi ja sen etenemisestä eduskuntaan. Tämän eteen RKP on tehnyt töitä pitkään. Otamme nyt tärkeän askeleen kohti työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä ja yritysten tuottavuuden parantamista, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Useat hallitukset ovat selvittäneet paikallista sopimista ja nyt onnistuimme viimein tuomaan esityksen eduskuntaan. Nyt paikallinen sopiminen tulee mahdolliseksi myös järjestäytymättömillä työpaikoilla.

Lakiehdotus etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Esityksessä tehdään monia muutoksia työlainsäädäntöön paikallisen sopimisen mahdollistamiseksi erilaisissa yrityksissä. Adlercreutz nosta esiin, että esityksellä helpotetaan esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhdessä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneet ammattiliittoon tai eivät. Muutoksen jälkeen paikallisia sopimuksia voi tehdä myös luottamusmiehen kanssa.

– Suomi on vientiriippuvainen maa ja yritykset toimivat taloutemme moottorina. Tarvitsemme talouskasvua ja tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten me voimme rakenteellisilla uudistuksilla parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen esitys esitetään tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2025.

Lisätietoja: Erityisavustaja Lisa Palm, 050 347 9802

Adlercreutz budjettiriihestä: monia kasvua vahvistavia toimia

/0 Comments/in , , , /by

Hallituksen budjettiriihi päättyi tiistai-iltana 3. syyskuuta. Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on monista vaikeista päätöksistä huolimatta tyytyväinen lopputulokseen.

– Toteutamme nyt ne säästötoimenpiteet, joista päätimme kevään kehysriihessä. Vaikka taloustilanne on haastava, olen tyytyväinen siihen, että pystyimme välttämään lisäsopeutuksia ja että onnistuimme säätämään osaa sopeutumistoimista parempaan suuntaan, Adlercreutz sanoo.

– Meillä on edelleen suuria rakenteellisia ongelmia valtiontalouden ja kasvavien julkisten menojen kanssa. 12,2 miljardin euron alijäämä on todella suuri, mutta ilman kevään päätöksiä se olisi 4 miljardia euroa suurempi.

Talousarviossa keskityttiin kasvutoimenpiteiden löytämiseen.

– Nyt hallitus keskittyy vahvistamaan kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Esimerkiksi hallituksen työllisyystoimien odotetaan pitkällä aikavälillä luovan 80 000 työpaikkaa ja vahvistavan kansantaloutta 1,8 miljardilla eurolla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia.

– Ensi syksystä alkaen alakoulussa on kolme vuosiviikkotuntia lisää äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta. Uudistamme oppimisen tukea ala- ja yläkouluissa. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, ja opetusministerinä olen tästä iloinen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on aiemmin sitoutunut lisäämään rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Rahoitus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kasvaa nyt 280 miljoonalla eurolla 2,9 miljardiin euroon vuonna 2025 – tämä on merkittävä panostus, ja se vie meidät lähemmäksi tavoitettamme. Hallituksen sopima verohyvitys suurille vihreän siirtymän teollisille investoinneille tulee myös pian voimaan ja myös luvitusprosesseja tullaan nopeuttamaan. Tällä tavoin helpotamme yritysten mahdollisuuksia investoida ja kasvaa, Adlercreutz sanoo.

Hallitus vahvistaa kasvun edellytyksiä myös huomattavilla investoinneilla infrastruktuuriin. 484 miljoonaa euroa käytetään uusiin teihin ja rautateihin. Rantarataan panostetaan 50 miljoonalla eurolla, ja lisäksi tehdään merkittäviä investointeja valtatie 8:aan ja muihin tärkeisiin liikenneväyliin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen jälki valtion talousarviossa näkyy myös monella muulla tavalla.

– Onnistuimme minimoimaan useiden kansalaisjärjestöjen valtionrahoitukseen suunnitellut leikkaukset. Kolmannen sektorin järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tekevät merkityksellistä työtä, Adlercreutz sanoo.

– Olen myös tyytyväinen siihen, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen vientiä ja kansainvälistymistä tukeville järjestöille. Näillä järjestöillä on tärkeä rooli kasvumme edistämisessä, ja olen tyytyväinen, että Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja Viexpon rahoitusta nyt voidaan vahvistaa, Adlercreutz sanoo.

Rasismin vastaisen työn tulee yhdistää, ei erottaa

/0 Comments/in , , , , /by

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat menestyvän ja turvalliseen maan keskeisiä arvoja. 

Tätä arvopohjaa vasten on luonnollista, että kun yhteiskunnassa tunnistetaan ihmisten yhdenvertaisuutta kyseenalaistavaa käytöstä, kuten rasismia, reagoimme asiaan. Kyse ei ole politikoinnista, provokaatioista tai mistään valko, pinkki tai muustakaan pesusta, vaan puolueemme ydinideologiasta.

Jokainen puolue vastaa hallituksessakin omasta toiminnastaan. Itse ajattelen, että rasismitiedonanto ja siihen liittyvä kampanja onnistuvat tavoitteissaan, kun rasismista käydään ahkeraa ja rakentavaa  keskustelua koko yhteiskunnassa. Niin puolueissa, kodeissa, työpaikoissa kuin kouluissakin.  On hyvä, että myös kaikki puolueet joutuvat aidosti ja syvällisesti pohtimaan, mikä heidän suhteensa on rasismiin ja sitä, miten rasismin taustalla vaikuttavia  pelkoja on mahdollista oman toiminnan ja omien tekojen kautta hallita ja lieventää. 

RKP on vuosikymmenien ajan pärjännyt erilaisissa hallituskoalitioissa ja ajanut niissä sitkeästi ja päämäärätietoisesti omia arvojaan ja omaa ohjelmaansa. Aina ihmiset eivät ihan hahmota RKP:n roolia lopputuloksessa, mutta voin sanoa, ettei se ole vähäinen tässäkään hallituskokoonpanossa. 

Rasismin vastainen työ on käynnistynyt RKP:n aloitteesta ja pidän sitä erittäin tärkeänä yksittäisenä saavutuksena tämänhetkisessä varsin kovien arvojen sävyttämässä maailmassa.

Samaan aikaan on tunnustettava, että keskeinen syy siihen, että tämä työ nyt on ajankohtaista, ovat  ne kirjoitukset ja asenteet, joista kävimme koko maan tasolla keskustelua vuoden 2023 kesänä. 

Liberaalina keskustaoikeistopuolueena RKP:tä kiinnostavat niin humaanit arvot kuin taloudenpitokin. Tästä seuraa se, että olimmepa oikeistohallituksessa tai vasemmistohallituksessa eteemme tulee asioita ja tilanteita, joissa meidän on yritettävä ymmärtää kanssamme eri tavalla maailmaa tarkastelevien ihmisten toimintaa ilman, että syntyy repivää vastakkainasettelua.

Kyky tehdä yhteistyötä erilaisten puolueiden kanssa on mielestäni iso vahvuus tässä polarisaation ajassa. Me haluamme olla sillanrakentajapuolue ja olemme ylpeitä tästä roolista. 

Samaan aikaan on selvää, että ”it takes four to tango”. 

Toivon, ettei rasisminvastaisesta kampanjasta tehdä poliittista keppihevosta – ei hallituksen, eikä opposition keskuudessa.  

Tämä on kampanja, jota tarvitsemme, joka on perusteltu ja joka vie asioita parempaan suuntaan, kiistatta. Siihen sitoutuminen osoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan halua edistää  ihmisten yhdenvertaisuutta – riippumatta siitä, mitä ajattelee hallitusohjelmasta tai hallituspuolueista. Kampanjassa  on kyse päivänpolitiikkaa tärkeämmästä asiasta.  

Pelko ei vie meitä maana ja kansana eteenpäin. Kehittyminen ja kasvu lähtevät  ihmisten itsetunnon ja ihmisten välisen  luottamuksen vahvistamisesta ja siitä kumpuavasta rohkeudesta. Erilaisuus ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Me olemme kaikki putkahtaneet maailmaan samasta paikasta, muttemme välttämättä samaan paikkaan. Se, minne synnymme, miltä näytämme, missä uskonnollisessa yhteisössä kasvamme tai miltä kuulostamme, ei ole meidän valittavissamme.

Se, pyrimmekö elämässämme hyvään vai pahaan ei riipu ihonväristä, kielestä tai uskonnosta, vaan pitkälti siitä, miten tulemme kohdelluiksi ja kohdatuiksi muiden ihmisten toimesta syntymämme jälkeen. Juuri siitä tässä kampanjassa on kyse: Miten kohtelemme ihmisiä ympärillämme riippumatta heidän taustoistaan?

Ja kyllä, tällä keskustelulla on myös taloudellinen ulottuvuus: Yhteiskunta, jossa kaikkien kyvyt eivät ole täydessä käytössä, koska  ihmisiä ajetaan rasistisilla asenteilla marginaaliin, ei voi kukoistaa. 

Kaikkien puolueiden pitäisi sekä inhimillisiä seikkoja että Suomen tulevaisuutta ajatellen  pystyä tukemaan rasismin vastaista työtä ja siihen kytkeytyvää kampanjaa.