Adlercreutz: Suomalaiset aikuiset maailman kärkeä luku- ja numerotaidoissa

/0 Comments/in , , , /by

Suomi on maailman paras maa aikuisten luku- ja numerotaidoissa. Tämä käy ilmi OECD:n tekemästä PIAAC-tutkimuksesta (Programme for the International Assessment of Adult Competencies), jossa tarkastellaan aikuisväestön luku- ja numerotaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoa. Suomi myös erottui edukseen parantuneilla tuloksilla verrattuna 10 vuoden takaiseen tutkimukseen.

– Perustaitoihin panostaminen kannattaa – siksi hallituksen päätös lisätä kolme vuosiviikkotuntia äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetukseen ensi syksystä alkaen on niin tärkeä, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Tämä hallituskauden aikana tehtävät panostukset perusopetukseen, esimerkiksi oppimisen tuen uudistus, luovat lapsillemme ja nuorillemme hyvät edellytykset kehittyä ja pärjätä elämässä.

PIAAC-tutkimus osoittaa, että kaikki Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa korkealle paitsi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidoissa, myös luottamuksessa muihin ihmisiin. Suomi sijoittui luottamuksen vertailussa toiseksi.

– Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Mitä vahvemmat tiedonkäsittelyn perustaidot ovat, sitä todennäköisemmin tuntee luottamusta muihin ihmisiin. Tämä osoittaa, miten keskeisiä perustaidot ovat paitsi yksilön myös koko yhteiskunnan kannalta. Olen iloinen, että Suomi ja Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä toimivien ja turvallisten yhteiskuntien rakentamisessa, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, 050 310 0274

Opetusministerin vastaus mielipidekirjoitukseen ammatillisesta koulutuksesta

/2 Comments/in , , , /by

Kirkkonummen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa pohditaan ammatillisen koulutuksen tilannetta. Haluan tässä kommentoida kirjoittajien esittämiä näkemyksiä. 

Kirjoittajat kiittävät tulevia uudistuksia mutta nostavat esille rahoitusleikkaukset ongelmana. Molempiin on helppo yhtyä. On selvä, että mikä tahansa toimiala mieluummin kasvattaa budjettiaan kuin vähentää sitä. Asiaa on kuitenkin hyvä tarkastella kokonaisuutena ja perspektiivissä. 

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ammatillisen koulutuksen rahoituksen osuus BKT:stä on kolminkertaistunut. Vuodesta 2019 tähän päivään se on kasvanut euromääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Viime vuosina opiskelijamäärät ovat kasvaneet paljon, mutta tehtyjen opintosuoritusten määrä ei. 

Samaan aikaan tietyille aloille koulutamme liikaa tekijöitä, toisille liian vähän. Tämä on se iso kuva, johon haemme ratkaisua tilanteessa, jossa julkiseen talouteen kohdistuu suuri paine. 

Ammatillisen koulutukseen kohdistuu ensi vuodesta alkaen 120 miljoonan euron sopeutus, mutta indeksikorotuksista johtuen kokonaisrahoitus vähentyy vain 97 miljoonaa euroa. Samalla on tärkeä muistaa, että ammatillisen koulutuksen rahoitus on ensi vuonnakin yli 2 miljardia euroa joten ensi vuonna ammatillisen koulutuksen rahoitus on euromääräisesti varsin samalla tasolla kuin vuonna 2023. Kuluvan vuoden rahoitus on 2 miljardia 163 miljoonaa euroa.

Ideaalitilanteessa ei olisi tarve tehdä säästöjä, mutta valitettavasti taloudelliset realiteetit ovat toiset. Hallituksen tavoitteena on julkisen talouden vahvistaminen. Olemme tehneet päätöksiä yhteensä 9 miljardin euron sopeutustoimista. Nämä päätökset eivät ole olleet helppoja – mutta samalla tavoite, eli talouden tasapainottaminen, on tärkeä ja välttämätön nimenomaan siksi, että haluamme tarjota näitä tärkeitä palveluja. 

Hallitus kohdentaa säästön niille, joilla  on jo aiempi tutkinto. Toista tai useampaa tutkintoa suorittavien koulutukseen ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on to opiskelijavuosia meillä on vuositasolla 65000. Säästö toteutetaan vähentämällä niin sanottuja tavoitteellisia opiskelijavuosia. Yhteensä kyse  noin 11 000 opiskelijavuodesta. Säästö kohdistetaan laskennallisesti opetuksen järjestäjiltä sen pohjalta, miten paljon heillä on toista tai kolmatta tutkintoaan tekeviä nuoria tai aikuisia.  Järjestäjät vastaavasti vähentävät näiden opiskelijoiden sisäänottoa.

Senkin jälkeen näitä opiskeluvuosia on vuositasolla noin 54000, eli merkittävä määrä. 

Kirjoittavat sanovat, että rahoituksen leikkausta on vaikea kohdistaa, että resurssit koulun sisällä ovat jaetut ensimmäistä ja toista tai useampaa tutkintoa suorittavien välillä. 

On selvä, että resurssit jaetaan. Kaikki muu olisi tavattoman tehotonta. Sen kautta on selvä, että leikkausten  100% kohdennus muihin kuin oppivelvollisiin ei ole mahdollista tai realistista. Hyvin lähelle kuitenkin pääsee. Paljon onkin kiinni itse oppilaitoksen toiminnasta. Miten he säätävät sisäänottomääriään ja järjestävät toimintaansa?

Rahoituksen vähentäminen tulee näkymään ja tuntumaan. Samaan aikaan teemme kuitenkin uudistuksia, jotka parantavat työllisyyttä ja luovat mahdollisuuden oppilaitoksille vahvistaa rahoitustaan. 

Ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteen muutos työllistymistä painottavaksi tarkoittaa, että syntyy vahva kannustin varmistaa, että oppilaat saavat tarvitsemansa tuen ja valmistuvat, ja että he myöhemmin työllistyvät, .

Aloitamme myös 8-vuotisen toiminnanohjauskokeilun, jonka piiriin pääsee enintään 40 koulutuksen  järjestäjää. Sen sijaan, että opetuksen tarjontaa näiden osalta ohjattaisiin ministeriöistä käsin, nämä kokeilun piirissä olevat oppilaitokset voivat itse säätää tarjontaansa sen mukaan, mitä paikallinen työelämä tarvitsee. 

Kun tässä otamme huomioon sen, että työllistyminen vaikuttaa rahoitukseen on selvä, että kokeilun myötä voittajia ovat niin yhteiskunta, opiskelija  kuin koulutuksen järjestäjäkin. 

Leikkaukset ovat aina ikäviä. Ammatillisessa koulutuksessa väitän kuitenkin, että muu uudistustyö avaa leikkauksista huolimatta  uusia mahdollisuuksia niin kouluille kuin oppilaillekin  ja se on hyvä, koska tarvitsemme vahvaa ammatillista osaamista työmarkkinoillemme. 

Anders Adlercreutz

Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja

Opetusministeri Adlercreutz Brasiliassa: Koulutus on avain yhdenvertaisuuteen

/0 Comments/in , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui Unescon globaaliin opetusministerikokoukseen Brasilian Fortalezassa 31.10.-1.11.2024. Unesco vastaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 koulutusta koskevien tavoitteiden koordinoinnista ja seurannasta. Kokouksen tarkoituksena oli tarkastella tarvittavia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Koulutuksen saavutettavuus on globaali tulevaisuuskysymys. Edelleen n. 250 miljoonaalla lapsella ja nuorella ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Suomella on vahva kansainvälinen profiili koulutuskysymyksissä ja on tärkeää, että jatkamme koulutuksen edistämistä globaalilla tasolla ja kehitysyhteistyössämme. Koulutus on yhdenvertaisen ja menestyksekkään yhteiskunnan keskeisimpiä rakennuspalikoita, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz edusti Suomea kahdessa paneelissa, joissa teemoina olivat varhaiskasvatus, oppiminen ja opettaja-ammatin houkuttelevuus. Kahdenvälisiä tapaamisia oli mm. Brasilian, Perun, Chilen, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Ukrainan poliittisten vastinparien kanssa.

– Agenda 2030:n tavoitteena on koulutuspolun varmistaminen kaikille, aina varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme n. 50 miljoonaa uutta opettajaa globaalilla tasolla. Suomessa opettajan ammatti on arvostettu, mutta valitettavasti tämä ei päde kaikkialla. Tähän liittyen voimme jakaa omia kokemuksiamme. Ilmainen ja laadukas kouluruokajärjestelmämme on toinen teema, joka herättää paljon mielenkiintoa maailmalla. Tämä on asia, jota pidämme itsestäänselvyytenä, mutta joka ei ole sitä muualla, Adlercreutz sanoo.

Unescon Global Education Meeting järjestettiin Fortalezassa Brasiliassa 31.10.-1.11.2024 opetusministereiden G20-kokouksen yhteydessä.

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Opetusministeri Adlercreutz: Koulussa on tarkoitus oppia, ei tuijottaa ruutua

/0 Comments/in , , , , , , /by

Laki koskien mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulussa etenee. Osassa kouluja laitteiden käyttöä rajoitetaan jo yhteistyössä oppilaiden kanssa, mutta lainsäädäntö ei ole ollut tämän osalta tarpeeksi selkeä. Nyt lakia muutetaan, jotta rajoittamiselle löytyy tuki sääntelystä.

– Oppitunnin aikana ei ole tarkoitus, että istutaan tuijottamassa puhelinta. Toki kännyköitä voidaan käyttää myös opetuksessa, ja se on asia erikseen, mutta muuten puhelimet eivät kuulu luokkahuoneeseen, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Puhelimet vievät tällä hetkellä liikaa aikaa nuorten ja myös monien aikuisten arjesta. Erityisesti koulussa tarvitaan selkeät säännöt sille, mikä on hyväksyttävää. Tässä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen todellisuudesta, mutta nyt korjaamme tämän, Adlercreutz sanoo.

Suomalaisten oppilaiden oppimistulokset ovat menossa väärään suuntaan. Lukutaito on heikentynyt, ja tutkimusten mukaan osasyynä on kännyköiden liiallinen käyttö.

– Kun uutta tietoa vilahtaa ohi näytöllä jatkuvalla syötöllä ja se aika, jonka käytät yhteen asiaan kerrallaan on muutama sekunti, menetät lopulta kyvyn keskittyä ja omaksua tietoa, Adlercreutz sanoo.

– Koulussa on myös kyse siitä, että opitaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista yhdessä muiden kanssa. Tämä ei onnistu, jos istuu ja tuijottaa puhelinta, Adlercreutz sanoo.

Opetusministeri Anders Adlercreutz on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen matkapuhelinten käytön rajoittamiseksi koulussa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan syksyllä 2024.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, tel. 050 310 0274

Adlercreutz: Avustukset kehitysvammaisten oppimateriaalin tuottamiseen turvataan

/0 Comments/in , , , , /by

Syksyn aikana ilmeni, että sosiaali- ja terveysministeriön niin sanottu STEA-rahoitus kehitysvammaisten oppimateriaalituotannolle loppuisi kokonaan ensi vuoden alusta. Se loi kestämättömän tilanteen, jossa toimintaedellytykset vaarantuivat. Neuvottelujen jälkeen on nyt löydetty ratkaisu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Olen iloinen siitä, että voimme turvata rahoituksen ja että kehitysvammaisten oppimateriaalituotantoa voidaan jatkaa. Tämä on tärkeää kaikkien yhdenvertaisen oppimisen kannalta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa nyt asiassa rahoitusvastuun.

Lisätietoja:

Mikaela Nylander, puh. 050 511 3029

Adlercreutz: Toisen asteen koulutus uudistetaan

/0 Comments/in , , /by

Yksi opetusministeriön tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto on antanut kaksi lakiesitystä liittyen toisen asteen koulutukseen. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee, että toisen asteen koulutus voi nyt entistä paremmin vastata olemassa oleviin tarpeisiin.

Yhteiskuntamme tarvitsee osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Nyt tehdään muutoksia ammatillisen koulutuksen rahoitusmalliin.

– Koulutuksemme on tarjottava parhaimmat mahdolliset edellytykset kaikille osallistua työelämään. Nyt toteutettavat uudistukset mahdollistavat paremmin sen, että opinnot voidaan viedä loppuun ja siirtyä työelämään, tai vaihtoehtoisesti voidaan edetä jatko-opintoihin, Adlercreutz sanoo.

Ammatillisessa koulutuksessa aloitetaan myös kahdeksan vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on luoda joustavuutta koulutuksen järjestäjille, jotta heillä on paremmat edellytykset nopeasti vastata paikalliseen tai alueelliseen koulutetun työvoiman tarpeeseen. Tammikuussa 2026 alkavaan kokeiluun valitaan enintään 40 koulutuksen järjestäjää.

– Haluamme, että opintotarjonta paremmin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Kokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät saavat vapaammat kädet järjestää useimpia ammatillisia tutkintoja.  Kun yritysten tarpeisiin näin voidaan vastata paremmin, luomme kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tarvittaessa koulutusta voidaan järjestää myös englanniksi, Adlercreutz sanoo.

Myös oppimisen tukea uudistetaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa. Tukiketju yhtenäisestään varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle.

– Uudistamme sekä rakennetta että rahoitusta ja ohjaamme tukeen enemmän määrärahoja. Oikean tuen saaminen oikeaan aikaan on olennaista, jotta kaikki nuoret pääsevät etenemään elämässä omalla polullaan, Adlercreutz sanoo.

Lukiokoulutusta uudistetaan siten, että osaaminen myös muissa kuin akateemisissa aineissa huomioidaan. Lisäksi mahdollisestaan ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi, tiukasti rajatuin kriteerein. Myös lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan.

– Toteutamme useita kauan kaivattuja uudistuksia. Kaikki kouluaineet ovat tärkeitä — on kyse sitten luku-, taide-, tai taitoaineista. Nyt mahdollistamme yhden ylioppilaskokeen suorittamisen myös taide- ja taitoaineissa eli kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz vieraili Ukrainassa: Suomen tuki on vankkumaton

/0 Comments/in , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Kiovassa maanantaina 14. lokakuuta. Adlercreutz tapasi muun muassa Ukrainan opetus- ja tiedeministeri Oksen Lisovyin ja koulutuskomitean puheenjohtaja Sergio Babakin sekä komitean jäseniä Ukrainan parlamentissa. Lisovyi ja Babak edustavat presidentti Zelenskyin Sluha narodu -puoluetta, joka yhdessä RKP:n kanssa kuuluu eurooppalaiseen liberaalipuolueiden ALDE-ryhmään.

Miljoona ukrainalaista peruskoululaista on maanpaossa ja opiskelee etänä ukrainalaisessa koulujärjestelmässä. Lisäksi maan sisäisinä pakolaisina peruskoululaisia on miljoona lisää.

– Ukrainassa koulutuksesta ajatellaan hyvin samalla tavalla kuin Suomessa. Kouluun suhtaudutaan hyvin vakavasti ja erityisesti kriisiaikoina korostetaan sekä oppimisen että yhteisöllisyyden merkitystä, Adlercreutz sanoo.

– Ymmärrän täysin Ukrainan toiveen pitää oppilaansa omassa koulujärjestelmässään.

Ukraina on Suomen suurin kehitysavun vastaanottaja. Erityinen painopiste on koulutussektorissa, jossa Suomi antaa sekä asiantuntemusta että varoja ukrainalaisen koulujärjestelmän vahvistamiseen ja uudistamiseen, Venäjän samalla pyrkiessä määrätietoisesti tuhoamaan sekä koulurakennuksia että ukrainalaista kulttuuria.

– On järkyttävää nähdä pommeilla tuhottuja kouluja ja poltettuja koulukirjoja Venäjän miehittämillä alueilla, Adlercreutz sanoo.

– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton, emmekä hylkää Ukrainan lapsia ja nuoria tai muuta väestöä.

Matkan aikana Adlercreutz vieraili yhdistetyssä peruskoulussa ja lukiossa, jossa hän myös soitti selloa nuorista muusikoista koostuvan jousiorkesterin kanssa.

– Musiikilla on erityinen rooli elämässäni ja kriisiaikoina se tuo ihmisiä yhteen ainutlaatuisella tavalla.

– Haluan osoittaa tukeni Ukrainan vapaustaistelulle myös tällä tavoin. Ukrainalainen kansanlaulun ’Oi u luzi chervona’ soittaminen Eduskuntatalon valtiosalissa sodan yksivuotispäivänä oli yksi asia – saman kappaleen esittäminen paikan päällä ukrainalaisten lasten ympäröimänä tuntui kuitenkin aivan erityislaatuiselta, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Nauhoitus Adlercreutzin soittamasta ukrainalaisesta kansanlaulusta ’Oi u luzi chervona’ Eduskuntatalon valtiosalissa löytyy Youtubesta:
https://youtu.be/ezG8CXP6wEs

Nauhoitus Kiovan Lyseo 107:sta löytyy tästä linkistä:*
https://www.instagram.com/reel/DBJS4O9NBsj/

Kuvassa:  jäseniä Ukrainan parlamentin koulutusvaliokunnasta, vasemmalta  Roman Hryshchuk, Serhi Babak ja oikealla laidaalla Serhi Koleboshyn

Koulu voi korjata politiikan virheitä

/0 Comments/in , , /by

”En tiedä, onko aiemmilla opetusministereillä ollut tapana tehdä kautensa alussa tällaisia julistuksia. Minä ajattelen, että se on hyvä tapa avata keskustelua ja omaa lähestymistapaani tähän työhön.

Teesini pohjautuvat omiin kokemuksiini viiden lapsen isänä ja Hem och skola -järjestön eli ruotsinkielisen vanhempainliiton puheenjohtajana.

Ensimmäisessä teesissä pohdin kognitiivisten kykyjen kehittymistä ja älylaitteiden sekä digitalisaation vaikutusta siihen. Emme voi ummistaa silmiämme digitalisaatiolta, mutta se ei voi olla myöskään itseisarvo.

Meidän täytyy ymmärtää mitä tapahtuu, kun kone laskee ja nollat muuttuvat ykkösiksi. Samaan aikaan tarvitsemme kädentaitoja kuten piirtämistä ja muovaamista.

Suomessa pitää olla jatkossakin koulu, jossa nähdään taito- ja taideaineiden merkitys matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja teknologian rinnalla.

Koulujen segregaatio on estettävä, otsikoin kolmannen teesini. Eriytymisen ehkäisy ei ole pelkästään koulun asia. Koulussa voidaan silti korjata muilla politiikan alueilla tehtyjen toimien kielteisiä vaikutuksia.

Arkkitehtina näen, että asuntopolitiikka on lisännyt segregaatiota. Suomi on aiemmin erottunut esimerkiksi Ruotsista asuinalueiden sekoittumisella. Samalla alueella on ollut vuokra- ja omistusasuntoja, perheasuntoja ja yksiöitä.

Se on ollut segregaatiolta suojaava tekijä, mutta nyt siitä on alettu lipsua. On luotettu, että markkinat kertovat, mitä pitää rakentaa, ja unohdettu asuntopolitiikan ohjaava vaikutus.

Koulussa ongelmat kärjistyvät, jos tukea ei ole saatavilla. Siksi hallitus uudistaa oppimisen tuen ja panostaa siihen sata miljoonaa euroa.

Nykyisessä järjestelmässä on tarjottu ratkaisuna supistettua oppimäärää. Osalla oppilaista se on sulkenut tien toiselle asteelle ja aiheuttanut oppilaiden välistä eriytymistä.

Nyt lisäämme erityisopettajien koulutusta ja mitoitamme, montako erityisen tuen oppilasta yhdellä opettajalla voi olla. On itsestään selvää, että tukea saa silloin paremmin.

Maailman paras koulu. Se on selkeä ja helposti ymmärrettävä tavoite, jollaisia on mielestäni hyvä asettaa.

Viides teesini kuuluu, että meillä on erinomaiset edellytykset olla maailman parhaita. Koulu on ylpeydenaihe, vahva osa suomalaista brändiä ja tärkeä osa pienen maan menestymisen edellytyksiä.

Keskeinen voimavaramme ovat äärimmäisen hyvät opettajat. Meillä on laadukas opettajankoulutus ja hyvä asenne sen kehittämiseen.

Opettajien osaamisesta ja motivaatiosta on pidettävä huolta. Sen on oltava politiikan tekemisen keskiössä.

Elämme tiukoissa taloudellisissa raameissa, ja siihen minunkin on tyytyminen.

Tässä tilanteessa en vertaisi koulutusbudjettia esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kannattaa mieluummin katsoa, miten koulu toimii ja pystyy täyttämään tehtävänsä. Toki jos koulutukseen tarjottaisiin puolitoista miljardia lisää, ottaisin sen vastaan.

Syksyn budjettiriihessä jouduimme tekemään sopeutuksia myös koulutukseen, mistä en tietenkään opetusministerinä ole iloinen. Tällä hallituskaudella panostamme voimakkaasti peruskoulutukseen. Peruskoulu on prioriteetti, jonka pyrimme ensisijaisesti turvaamaan.

Adlercreutz kouluvierailuilla: Toivotan kaikille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta

/0 Comments/in , /by

Tällä ja ensi viikolla monien koulujen ja oppilaitosten lukuvuosi alkaa kesälomien jälkeen. Adlercreutz on viikon aikana tehnyt ensimmäiset kouluvierailunsa opetusministerinä ja vieraillut ammatillista koulutusta järjestävässä Optimassa Pietarsaaressa, Korsholms gymnasiumissa ja Vaasan lyseon lukiossa. Lisäksi Adlercreutz vieraili Kristiinankaupungin Myllybackenin päiväkodissa.

– Toivotan kaikille opettajille ja oppilaille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta. Haluan kehottaa kaikkia aktiivisuuteen ja rohkeaan uuden oppimiseen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulu on avainasemassa lasten ja nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamisessa ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin perustan luomisessa. Laskevat PISA-tulokset ovat myös siksi erityisen huolestuttavia.

– Meidän on löydettävä juurisyyt sille, että lapsemme ja nuoremme eivät opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan yhtä hyvin kuin ennen. Siksi olen tyytyväinen, että hallitus panostaa peruskouluun ja perustaitoihin. Alemmilla luokilla äidinkielen ja matematiikan opiskelua lisätään. Olemme myös varmistaneet tasa-arvorahoituksen määrärahat. Näin voimme parantaa tukea tarvitsevien koulujen rahoitusta – koulun tulee olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Oppimisen tukea kehitetään myös, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan osaavat opettajat ja omistautunut kouluhenkilökunta ovat syy siihen, että Suomen koulujärjestelmä on maailmanluokkaa.

– Haluan lämpimästi kiittää opettajiamme ja muuta kouluhenkilökuntaa, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaitamme. Teidän asiantuntemuksenne ja sitoutumisenne ovat ehdottoman tärkeitä sujuvan ja turvallisen kouluarjen kannalta.

– Nyt koululle on annettava työrauha, jotta voidaan keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: turvallisen oppimisympäristön tarjoamiseen kaikille, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Adlercreutz Pohjoismaiden neuvostossa: Tarvitsemme yhteiset opintomarkkinat

/0 Comments/in , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuulutti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä toimenpiteitä pohjoismaisen opintomarkkinan vahvistamiseksi.

– Tekemällä pohjoismaisten yliopistojen hakuprosesseista yhtenäisempiä ja tekemällä pohjoismaisista tutkinnoista  vertailukelpoisia voimme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja antaa kaikille samat edellytykset työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi, mutta tämä ei heijastu pohjoismaisten nuorten valintoihin opiskelupaikkaa haettaessa. Adlercreutz toivoo aktiivisia toimia, joilla kannustetaan nuoria pitämään muita Pohjoismaita houkuttelevina vaihtoehtoina.

 -Meidän tulee kannustaa vaihto-opintoihin sekä markkinoida ja tiedottaa niistä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjota. Jokaisella Pohjoismaalla voisi olla tavoitteena, että vähintään puolet korkeakouluopiskelijoista suorittaisi puolen vuoden opiskeluvaihdon toisessa Pohjoismaassa, Adlercreutz sanoo. 

-Meidän tulisi myös luoda yhteiset suuntaviivat opintotukiin. Opiskeluvaihtojen ei tulisi vaikuttaa opintotuen määrään vaan vaihtokuukaudet olisi hyvitettävä opiskelijoille. Tämä kasvattaisi pohjoismaista pääomaa, josta me kaikki hyödymme, Adlercreutz sanoo. 

Adlercreutz nostaa esille, että opinnot toisessa pohjoismaisessa maassa vahvistaa  pohjoismaista yhtenäisyyttä ja ymmärrystä pohjoismaisesta identiteetistä.

-Näin avaisimme nuorille uusia ovia, vahvistaisimme pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja olisimme edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulukentällä, Adlercreutz sanoo.