Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään julkaissut koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Ohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä  ja tarjoaa työkaluja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi sekä rasismin torjumiseksi koulutusjärjestelmässä.

– Toimenpiteet nostavat esiin koulutusjärjestelmämme keskeisiä haasteita ja tarjoavat konkreettisia ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Haluamme muun muassa purkaa sukupuolistereotypioita ja puuttua häirintään sekä murtaa sukupuolisegregaatiota lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Ohjelman kautta haluamme myös tavoittaa maahanmuuttajataustaiset perheet ja varmistaa, että koko perhe tuntee olevansa tervetullut ja osallinen kouluyhteisössä. Näyttämällä, miten hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä voi toimia, haluamme vahvistaa vanhempien osallisuutta ja sitoutumista lasten koulunkäyntiin, Adlercreutz sanoo.

Toimenpiteet keskittyvät myös lisäämään tietoisuutta rasismista ja syrjinnästä yhteiskunnassamme. Kouluttamalla opettajia ja muita koulutussektorilla työskenteleviä kehitetään menetelmiä, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjelmassa selvitetään myös lasten ja nuorten omia kokemuksia näistä kysymyksistä.

– Olen iloinen siitä, että ohjelmassa voidaan keskittyä myös perusopetuksen kiusaamisen ehkäisyyn. Maahanmuuttajataustaiset ja hlbtiq-henkilöt  joutuvat useammin kiusaamisen ja syrjinnän kohteeksi kuin muut. Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, Adlercreutz sanoo.

Tärkeitä koulutuspanostuksia hallituksen lisätalousarviossa

Hallitus on tänään 28. toukokuuta antanut eduskunnalle toisen lisätalousarvionsa vuodelle 2025. Kevään puoliväliriihessä päätettiin useista merkittävistä panostuksista, jotka nyt saavat rahoitusta tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee lisäpanostuksista suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä -opetukseen vieraskielisille oppilaille. Nyt toteutetaan kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus opetuksen kehittämiseen.

– Lisäpanostuksen avulla voimme varmistua siitä, että opetus tavoittaa siitä tosiasiallisesti hyötyvät oppilaat ja varmistaa, että kaikki oppilaat saavat riittävät ruotsin ja suomen kielen taidot. Kielitaito on tärkeä tulevaisuuden työelämässä ja jatko-opinnoissa pärjäämisen kannalta. Se on myös kotoutumisen onnistumisen kannalta aivan keskeinen kysymys. Lisämääräraha mahdollistaa myös suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä-opetuksen pedagogisen kehittämisen sekä yhtenäisten menetelmien kehittämisen oppilaiden kielitaidon seuraamiseksi ja arvioimiseksi, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Syksyllä kännykät poistuvat luokkahuoneista

Tänään eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka kieltää puhelimien käytön oppituntien aikana. Lakimuutos astuu voimaan koulun alkaessa syksyllä. Samalla kouluille annetaan mahdollisuus rajoittaa puhelimien käyttöä myös välituntien aikana omissa järjestyssäännöissään. Lain myötä kouluilla on myös velvollisuus laatia järjestyssäännöt, jotka koskevat digitaalisten laitteiden käyttöä ja säilytystä koko koulupäivän ajan.

– Olen iloinen, että hallitus on saanut tämän tärkeän lain maaliin. Lakimuutoksen myötä annamme oppilaille paremmat mahdollisuudet keskittyä opetukseen ja opettajille työkalut, joita he tarvitsevat oppimisrauhan luomiseen, sanoo opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Lakimuutos ei tarkoita sitä, että digitaaliset välineet katoaisivat kouluista. Päinvastoin, teknologia tulee jatkossakin olemaan luonnollinen osa opetusta opetussuunnitelmien mukaisesti. Tarkoituksena on puuttua nimenomaan häiritsevään ja hallitsemattomaan mobiililaitteiden käyttöön, joka haittaa oppimista.

– Koulu ei ole pelkästään paikka, jossa opitaan. Se on myös paikka, jossa kehitetään sosiaalisia taitoja. Kun katse on jatkuvasti kiinni näytössä, on vaikeampi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Siksi haluamme antaa oppilaille paremmat mahdollisuudet merkitykselliseen yhdessäoloon koulupäivän aikana, sanoo Adlercreutz.

Tutkimukset osoittavat, että maltillinen digitaalisten resurssien käyttö tukee oppimista, mutta liiallinen käyttö heikentää keskittymiskykyä. Adlercreutz toivoo, että lakimuutos ei pelkästään paranna työrauhaa kouluissa, vaan edistää myös parempia oppimistuloksia ja lisää kiinnostusta lukemiseen.

– Meidän aikuisten on myös ymmärrettävä, että olemme nuorille esimerkkejä. Tämä lakimuutos toimii muistutuksena meille kaikille siitä, että puhelimen sivuun laittaminen on hyödyllistä myös meille, sanoo Adlercreutz.

Lukeminen antaa paljon muutakin kuin tietoa

Tänään on maailman kirjapäivä. Samaan aikaan vietetään kansallista lukuviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on ”Löydä lukufiilis”. Teema tuntuu tärkeältä, sillä yhä useamman nuoren lukutaito heikkenee huolestuttavasti.

– Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi myöhemmin elämässään yhtäläiset mahdollisuudet, on ratkaisevan tärkeää, että he saavat vahvan perustan lukemiselle. Hyvät oppimistulokset korreloivat vahvasti hyvän luetun ymmärtämisen ja sujuvan lukemisen kanssa.  Hyvä lukutaito on avainasemassa, jotta voi osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Olen erityisen huolissani siitä, että lapset, jotka jo nyt kamppailevat eniten, jäävät eniten jälkeen lukutaidossa. Meidän on varmistettava, että kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen ja resurssit lukutaitonsa kehittämiseksi, Adlercreutz jatkaa.

Lukukeskuksen uusi raportti osoittaa, että lapset, jotka kasvavat kodeissa, joissa aikuiset osoittavat kiinnostusta lukemista kohtaan ja joissa kirjat ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää, kehittävät vahvemman lukutaidon. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti lasten oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen sekä koulussa että myöhemmin elämässä.  Siksi on tärkeää, että aikuiset lukevat yhdessä lasten kanssa, että kouluissa varataan aikaa lukemiseen ja että kirjoja on helposti saatavilla kotona, luokkahuoneessa ja kirjastossa.

– Lukeminen ei ole vain tiedon omaksumista. Se voi olla myös tapa rentoutua, levätä tai yksinkertaisesti rauhoittua. Lukemalla harjoittelemme keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Oman lukutunnelman löytäminen voi viedä aikaa, ja joskus tuntuu, ettei sitä aikaa ole. Mutta usein juuri stressaavimpina hetkinä tarvitsemme kirjaa eniten, Adlercreutz toteaa lopuksi.

Suomen ja Viron yhteinen julistus korostaa koulutuksen ja medialukutaidon merkitystä tekoälyn aikakaudella

Opetusministeri Anders Adlercreutz tapasi 18. helmikuuta Tallinnassa Viron opetus- ja tiedeministeri Kristina Kallaksen. Vierailun aikana julkaistiin Suomen ja Viron yhteisjulistus digitalisaatiosta, medialukutaidosta ja tekoälystä. Ministerit keskustelivat näistä teemoista myös asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa.

Maiden yhteisen julistuksen tarkoituksena on korostaa, että tekoäly, digitalisaatio ja medialukutaito ovat olennaisia kansalaistaitoja, joita tulisi kehittää jatkuvasti. Julistuksen mukaan on tärkeää olla mukana päättämässä siitä, miltä tekoälyn käyttö ja rooli Suomessa, Virossa ja Euroopassa näyttävät tulevaisuudessa. On tärkeää, että johtajuus asiassa on omissa käsissämme.

– Koulutuksella on keskeinen rooli digitalisaatiossa ja tekoälyn kehittämisessä. Mitä tietoisempia olemme, mitä koulutetumpia olemme ja mitä osallistavampia olemme, sitä vahvempia olemme kohtaamaan mahdolliset eteemme tulevat haasteet. Suomi ja Viro tahtovat toimia tässä etulinjassa, toteaa ministeri Anders Adlercreutz.

Yhteisjulistus allekirjoitettiin Tallinnan valtionlukiossa Pelgulinna Riigigümnaasiumissa. Ministerit keskustelivat tilaisuudessa opiskelijoiden kanssa kriittisen ajattelun tärkeydestä, resilienssistä ja sosiaalisen median roolista osana informaatioympäristöä.

Kahdenvälisessä tapaamisessa ministerit keskustelivat muun muassa Suomessa annetusta hallituksen esityksestä koskien oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttöä kouluissa. Keskustelun jälkeen ministerit tapasivat aiheista vastaavia asiantuntijoita.

Lisäksi ohjelmassa on vierailut Rakett69-tiedestudiolla ja tyttöjen harrastuskerho Unicorn Squadissa, joka tarjoaa teknologiakasvatusta erityisesti 8–12-vuotiaille tytöille.

Kuva: HTM, Raimo Roht

Opetusministeri Adlercreutz opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksessa

Opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui 24. – 25.3. kansainväliseen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen International Summit on the Teaching Profession (ISTP) 2025 Reykjavikissa.

ISTP kokoaa yhteen koulutuksen huippumaiden opetusministereitä ja koulutusalan ammattijärjestöjen edustajia keskustelemaan koulutuksen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokous järjestetään kerran vuodessa OECD:n, opettajajärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation Education International’in sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä. Islannissa järjestettävä ISTP-kokous on järjestyksessään viidestoista.

Kokouksen kolme pääteemaa ovat 1) laadukas varhaiskasvatus, 2) opettajien tukeminen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä 3) miten opettajat löytävät keinoja osallistaa nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ministeri puhuu kahden ensimmäisen teeman istunnoissa.

Ministeri Adlercreutz painotti tarvetta tehostaa toimia, joilla ratkotaan henkilöstöpulaa varhaiskasvatuksessa. Suomessa on esimerkiksi lisätty varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja korkeakouluissa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä vahva pedagoginen johtajuus ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksiä.

Ministeri Adlercreutz puhuu myös opettajaliittojen pohjoismaisen kattojärjestön NLS (Nordic Teachers’ unions) tilaisuudessa 25.3., aiheena koulutuksen rahoitusjärjestelmien kehittämistarpeet Pohjoismaissa.

Ministerillä on matkansa aikana kahdenvälisiä tapaamisia eri maiden opetusministerien kanssa. Hän tapaa mm. Iso-Britannian, Singaporen, Uuden-Seelannin, Chilen, Tanskan sekä Etelä-Australian osavaltion kollegoita.

 

Adlercreutz osallistui Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenskan kouluvierailuun Kirkkonummella

Ukrainan presidenttipari Volodymyr Zelenskyi ja Olena Zelenska vierailivat Suomessa keskiviikkona 19. maaliskuuta 2025. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui rouva Olena Zelenskan ja rouva Suzanne Innes-Stubbin vierailuun Jokirinteen koulussa Kirkkonummella.

– Oli hienoa saada toivottaa rouva Zelenska ja rouva Innes-Stubb tervetulleiksi Kirkkonummelle ja Jokirinteen kouluun ja kertoa heille suomalaisesta koulujärjestelmästä – koulujemme arjesta, oppilashuollosta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista, kouluruokailusta ja väestönsuojista sekä niihin liittyvistä järjestelyistä, Adlercreutz sanoo.

– Globaalissa vertailussa Suomen panostusta kouluruokailuun voidaan pitää erityisenä. Myös se, että meillä on väestönsuojia kouluissamme, on ainutlaatuista ja tietysti Ukrainan kannalta valitettavan ajankohtainen aihe, Adlercreutz sanoo.

Rouva Olena Zelenska toimii Ukrainan kouluruokareformin suojelijana, kun Ukrainan koulujärjestelmää parhaillaan uudistetaan. Suomi tukee Ukrainaa aktiivisesti uudistuksissa ja kehitystyössä.

– Suomen koulutusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti tunnustettu menestystekijä ja keskeinen syy siihen, miksi suomalainen yhteiskunta toimii niin hyvin. Koulutussektori on yksi Suomen painopistealueista Ukrainalle annettavassa kehitysavussa. Olen iloinen siitä, että voimme jakaa osaamistamme ja auttaa Ukrainaa sekä meneillään olevan hyökkäyssodan aikana että sitten, kun sota jonain päivänä päättyy, Adlercreutz sanoo.

 

Kuva:Valtioneuvosto

Koulujen kännykkäkiellosta keskusteltiin eduskunnassa

Matkapuhelinten käytön luokkahuoneessa kieltävästä lakiehdotuksesta keskusteltiin tänään eduskunnassa. Lakiesityksen esitteli RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Nyt matkapuhelimet katoavat luokkahuoneista. Lisäksi koulu voi järjestyssäännöissään rajoittaa niiden käyttöä myös välituntien aikana. Olen iloinen siitä, että lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa käynnistyy nyt, sillä olen vakuuttunut siitä, että tämä parantaa työrauhaa luokissa ja sen kautta vaikuttaa positiivisesti oppilaiden keskittymiseen ja oppimiseen, Adlercreutz sanoo.

Useissa kouluissa on jo nyt sovittu, että oppilaiden omat matkapuhelimet pidetään poissa koulupäivän aikana, mutta Adlercreutz korostaa, että nyt lakia tarkastetaan sen varmistamiseksi, että kaikilla kouluilla olisi tarvittavat välineet käytössä.

– Toivon, että koulut hyödyntävät nyt myös mahdollisuuden laajempaan keskusteluun kotien kanssa matkapuhelinten roolista oppilaiden arjessa. Koska laki mahdollistaa myös matkapuhelimien rajoittamisen koulun omissa järjestyssäännöissä välituntien aikana, toivon, että nämä päätökset valmistellaan yhteistyössä oppilaiden, opettajien ja vanhempien kanssa, Adlercreutz sanoo.

– Koulu on paikka, jossa oppii myös sosiaalisia taitoja. Jos katse on koko ajan kiinni näytössä se vaikeuttaa ajan viettämistä muiden kanssa. Meidän aikuisten on ymmärrettävä, että olemme roolimalleja nuorille. Puhelimen pois laittaminen on joskus hyödyllistä meille kaikille, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Suomalaiset aikuiset maailman kärkeä luku- ja numerotaidoissa

Suomi on maailman paras maa aikuisten luku- ja numerotaidoissa. Tämä käy ilmi OECD:n tekemästä PIAAC-tutkimuksesta (Programme for the International Assessment of Adult Competencies), jossa tarkastellaan aikuisväestön luku- ja numerotaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoa. Suomi myös erottui edukseen parantuneilla tuloksilla verrattuna 10 vuoden takaiseen tutkimukseen.

– Perustaitoihin panostaminen kannattaa – siksi hallituksen päätös lisätä kolme vuosiviikkotuntia äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetukseen ensi syksystä alkaen on niin tärkeä, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Tämä hallituskauden aikana tehtävät panostukset perusopetukseen, esimerkiksi oppimisen tuen uudistus, luovat lapsillemme ja nuorillemme hyvät edellytykset kehittyä ja pärjätä elämässä.

PIAAC-tutkimus osoittaa, että kaikki Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa korkealle paitsi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidoissa, myös luottamuksessa muihin ihmisiin. Suomi sijoittui luottamuksen vertailussa toiseksi.

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Mitä vahvemmat tiedonkäsittelyn perustaidot ovat, sitä todennäköisemmin tuntee luottamusta muihin ihmisiin. Tämä osoittaa, miten keskeisiä perustaidot ovat paitsi yksilön myös koko yhteiskunnan kannalta. Olen iloinen, että Suomi ja Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä toimivien ja turvallisten yhteiskuntien rakentamisessa, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, 050 310 0274