Adlercreutz: Avustukset kehitysvammaisten oppimateriaalin tuottamiseen turvataan

/0 Comments/in , , , , /by

Syksyn aikana ilmeni, että sosiaali- ja terveysministeriön niin sanottu STEA-rahoitus kehitysvammaisten oppimateriaalituotannolle loppuisi kokonaan ensi vuoden alusta. Se loi kestämättömän tilanteen, jossa toimintaedellytykset vaarantuivat. Neuvottelujen jälkeen on nyt löydetty ratkaisu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Olen iloinen siitä, että voimme turvata rahoituksen ja että kehitysvammaisten oppimateriaalituotantoa voidaan jatkaa. Tämä on tärkeää kaikkien yhdenvertaisen oppimisen kannalta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa nyt asiassa rahoitusvastuun.

Lisätietoja:

Mikaela Nylander, puh. 050 511 3029

Adlercreutz: Toisen asteen koulutus uudistetaan

/0 Comments/in , , /by

Yksi opetusministeriön tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Valtioneuvosto on antanut kaksi lakiesitystä liittyen toisen asteen koulutukseen. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee, että toisen asteen koulutus voi nyt entistä paremmin vastata olemassa oleviin tarpeisiin.

Yhteiskuntamme tarvitsee osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Nyt tehdään muutoksia ammatillisen koulutuksen rahoitusmalliin.

– Koulutuksemme on tarjottava parhaimmat mahdolliset edellytykset kaikille osallistua työelämään. Nyt toteutettavat uudistukset mahdollistavat paremmin sen, että opinnot voidaan viedä loppuun ja siirtyä työelämään, tai vaihtoehtoisesti voidaan edetä jatko-opintoihin, Adlercreutz sanoo.

Ammatillisessa koulutuksessa aloitetaan myös kahdeksan vuoden kokeilu, jonka tavoitteena on luoda joustavuutta koulutuksen järjestäjille, jotta heillä on paremmat edellytykset nopeasti vastata paikalliseen tai alueelliseen koulutetun työvoiman tarpeeseen. Tammikuussa 2026 alkavaan kokeiluun valitaan enintään 40 koulutuksen järjestäjää.

– Haluamme, että opintotarjonta paremmin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Kokeiluun osallistuvat koulutuksen järjestäjät saavat vapaammat kädet järjestää useimpia ammatillisia tutkintoja.  Kun yritysten tarpeisiin näin voidaan vastata paremmin, luomme kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tarvittaessa koulutusta voidaan järjestää myös englanniksi, Adlercreutz sanoo.

Myös oppimisen tukea uudistetaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa. Tukiketju yhtenäisestään varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle.

– Uudistamme sekä rakennetta että rahoitusta ja ohjaamme tukeen enemmän määrärahoja. Oikean tuen saaminen oikeaan aikaan on olennaista, jotta kaikki nuoret pääsevät etenemään elämässä omalla polullaan, Adlercreutz sanoo.

Lukiokoulutusta uudistetaan siten, että osaaminen myös muissa kuin akateemisissa aineissa huomioidaan. Lisäksi mahdollisestaan ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi, tiukasti rajatuin kriteerein. Myös lukiokoulutuksen rahoitusperusteita uudistetaan.

– Toteutamme useita kauan kaivattuja uudistuksia. Kaikki kouluaineet ovat tärkeitä — on kyse sitten luku-, taide-, tai taitoaineista. Nyt mahdollistamme yhden ylioppilaskokeen suorittamisen myös taide- ja taitoaineissa eli kuvataiteessa, liikunnassa ja musiikissa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz vieraili Ukrainassa: Suomen tuki on vankkumaton

/0 Comments/in , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Kiovassa maanantaina 14. lokakuuta. Adlercreutz tapasi muun muassa Ukrainan opetus- ja tiedeministeri Oksen Lisovyin ja koulutuskomitean puheenjohtaja Sergio Babakin sekä komitean jäseniä Ukrainan parlamentissa. Lisovyi ja Babak edustavat presidentti Zelenskyin Sluha narodu -puoluetta, joka yhdessä RKP:n kanssa kuuluu eurooppalaiseen liberaalipuolueiden ALDE-ryhmään.

Miljoona ukrainalaista peruskoululaista on maanpaossa ja opiskelee etänä ukrainalaisessa koulujärjestelmässä. Lisäksi maan sisäisinä pakolaisina peruskoululaisia on miljoona lisää.

– Ukrainassa koulutuksesta ajatellaan hyvin samalla tavalla kuin Suomessa. Kouluun suhtaudutaan hyvin vakavasti ja erityisesti kriisiaikoina korostetaan sekä oppimisen että yhteisöllisyyden merkitystä, Adlercreutz sanoo.

– Ymmärrän täysin Ukrainan toiveen pitää oppilaansa omassa koulujärjestelmässään.

Ukraina on Suomen suurin kehitysavun vastaanottaja. Erityinen painopiste on koulutussektorissa, jossa Suomi antaa sekä asiantuntemusta että varoja ukrainalaisen koulujärjestelmän vahvistamiseen ja uudistamiseen, Venäjän samalla pyrkiessä määrätietoisesti tuhoamaan sekä koulurakennuksia että ukrainalaista kulttuuria.

– On järkyttävää nähdä pommeilla tuhottuja kouluja ja poltettuja koulukirjoja Venäjän miehittämillä alueilla, Adlercreutz sanoo.

– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton, emmekä hylkää Ukrainan lapsia ja nuoria tai muuta väestöä.

Matkan aikana Adlercreutz vieraili yhdistetyssä peruskoulussa ja lukiossa, jossa hän myös soitti selloa nuorista muusikoista koostuvan jousiorkesterin kanssa.

– Musiikilla on erityinen rooli elämässäni ja kriisiaikoina se tuo ihmisiä yhteen ainutlaatuisella tavalla.

– Haluan osoittaa tukeni Ukrainan vapaustaistelulle myös tällä tavoin. Ukrainalainen kansanlaulun ’Oi u luzi chervona’ soittaminen Eduskuntatalon valtiosalissa sodan yksivuotispäivänä oli yksi asia – saman kappaleen esittäminen paikan päällä ukrainalaisten lasten ympäröimänä tuntui kuitenkin aivan erityislaatuiselta, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Nauhoitus Adlercreutzin soittamasta ukrainalaisesta kansanlaulusta ’Oi u luzi chervona’ Eduskuntatalon valtiosalissa löytyy Youtubesta:
https://youtu.be/ezG8CXP6wEs

Nauhoitus Kiovan Lyseo 107:sta löytyy tästä linkistä:*
https://www.instagram.com/reel/DBJS4O9NBsj/

Kuvassa:  jäseniä Ukrainan parlamentin koulutusvaliokunnasta, vasemmalta  Roman Hryshchuk, Serhi Babak ja oikealla laidaalla Serhi Koleboshyn

Koulu voi korjata politiikan virheitä

/0 Comments/in , , /by

”En tiedä, onko aiemmilla opetusministereillä ollut tapana tehdä kautensa alussa tällaisia julistuksia. Minä ajattelen, että se on hyvä tapa avata keskustelua ja omaa lähestymistapaani tähän työhön.

Teesini pohjautuvat omiin kokemuksiini viiden lapsen isänä ja Hem och skola -järjestön eli ruotsinkielisen vanhempainliiton puheenjohtajana.

Ensimmäisessä teesissä pohdin kognitiivisten kykyjen kehittymistä ja älylaitteiden sekä digitalisaation vaikutusta siihen. Emme voi ummistaa silmiämme digitalisaatiolta, mutta se ei voi olla myöskään itseisarvo.

Meidän täytyy ymmärtää mitä tapahtuu, kun kone laskee ja nollat muuttuvat ykkösiksi. Samaan aikaan tarvitsemme kädentaitoja kuten piirtämistä ja muovaamista.

Suomessa pitää olla jatkossakin koulu, jossa nähdään taito- ja taideaineiden merkitys matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja teknologian rinnalla.

Koulujen segregaatio on estettävä, otsikoin kolmannen teesini. Eriytymisen ehkäisy ei ole pelkästään koulun asia. Koulussa voidaan silti korjata muilla politiikan alueilla tehtyjen toimien kielteisiä vaikutuksia.

Arkkitehtina näen, että asuntopolitiikka on lisännyt segregaatiota. Suomi on aiemmin erottunut esimerkiksi Ruotsista asuinalueiden sekoittumisella. Samalla alueella on ollut vuokra- ja omistusasuntoja, perheasuntoja ja yksiöitä.

Se on ollut segregaatiolta suojaava tekijä, mutta nyt siitä on alettu lipsua. On luotettu, että markkinat kertovat, mitä pitää rakentaa, ja unohdettu asuntopolitiikan ohjaava vaikutus.

Koulussa ongelmat kärjistyvät, jos tukea ei ole saatavilla. Siksi hallitus uudistaa oppimisen tuen ja panostaa siihen sata miljoonaa euroa.

Nykyisessä järjestelmässä on tarjottu ratkaisuna supistettua oppimäärää. Osalla oppilaista se on sulkenut tien toiselle asteelle ja aiheuttanut oppilaiden välistä eriytymistä.

Nyt lisäämme erityisopettajien koulutusta ja mitoitamme, montako erityisen tuen oppilasta yhdellä opettajalla voi olla. On itsestään selvää, että tukea saa silloin paremmin.

Maailman paras koulu. Se on selkeä ja helposti ymmärrettävä tavoite, jollaisia on mielestäni hyvä asettaa.

Viides teesini kuuluu, että meillä on erinomaiset edellytykset olla maailman parhaita. Koulu on ylpeydenaihe, vahva osa suomalaista brändiä ja tärkeä osa pienen maan menestymisen edellytyksiä.

Keskeinen voimavaramme ovat äärimmäisen hyvät opettajat. Meillä on laadukas opettajankoulutus ja hyvä asenne sen kehittämiseen.

Opettajien osaamisesta ja motivaatiosta on pidettävä huolta. Sen on oltava politiikan tekemisen keskiössä.

Elämme tiukoissa taloudellisissa raameissa, ja siihen minunkin on tyytyminen.

Tässä tilanteessa en vertaisi koulutusbudjettia esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kannattaa mieluummin katsoa, miten koulu toimii ja pystyy täyttämään tehtävänsä. Toki jos koulutukseen tarjottaisiin puolitoista miljardia lisää, ottaisin sen vastaan.

Syksyn budjettiriihessä jouduimme tekemään sopeutuksia myös koulutukseen, mistä en tietenkään opetusministerinä ole iloinen. Tällä hallituskaudella panostamme voimakkaasti peruskoulutukseen. Peruskoulu on prioriteetti, jonka pyrimme ensisijaisesti turvaamaan.

Adlercreutz kouluvierailuilla: Toivotan kaikille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta

/0 Comments/in , /by

Tällä ja ensi viikolla monien koulujen ja oppilaitosten lukuvuosi alkaa kesälomien jälkeen. Adlercreutz on viikon aikana tehnyt ensimmäiset kouluvierailunsa opetusministerinä ja vieraillut ammatillista koulutusta järjestävässä Optimassa Pietarsaaressa, Korsholms gymnasiumissa ja Vaasan lyseon lukiossa. Lisäksi Adlercreutz vieraili Kristiinankaupungin Myllybackenin päiväkodissa.

– Toivotan kaikille opettajille ja oppilaille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta. Haluan kehottaa kaikkia aktiivisuuteen ja rohkeaan uuden oppimiseen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulu on avainasemassa lasten ja nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamisessa ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin perustan luomisessa. Laskevat PISA-tulokset ovat myös siksi erityisen huolestuttavia.

– Meidän on löydettävä juurisyyt sille, että lapsemme ja nuoremme eivät opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan yhtä hyvin kuin ennen. Siksi olen tyytyväinen, että hallitus panostaa peruskouluun ja perustaitoihin. Alemmilla luokilla äidinkielen ja matematiikan opiskelua lisätään. Olemme myös varmistaneet tasa-arvorahoituksen määrärahat. Näin voimme parantaa tukea tarvitsevien koulujen rahoitusta – koulun tulee olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Oppimisen tukea kehitetään myös, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan osaavat opettajat ja omistautunut kouluhenkilökunta ovat syy siihen, että Suomen koulujärjestelmä on maailmanluokkaa.

– Haluan lämpimästi kiittää opettajiamme ja muuta kouluhenkilökuntaa, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaitamme. Teidän asiantuntemuksenne ja sitoutumisenne ovat ehdottoman tärkeitä sujuvan ja turvallisen kouluarjen kannalta.

– Nyt koululle on annettava työrauha, jotta voidaan keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: turvallisen oppimisympäristön tarjoamiseen kaikille, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Adlercreutz Pohjoismaiden neuvostossa: Tarvitsemme yhteiset opintomarkkinat

/0 Comments/in , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuulutti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä toimenpiteitä pohjoismaisen opintomarkkinan vahvistamiseksi.

– Tekemällä pohjoismaisten yliopistojen hakuprosesseista yhtenäisempiä ja tekemällä pohjoismaisista tutkinnoista  vertailukelpoisia voimme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja antaa kaikille samat edellytykset työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi, mutta tämä ei heijastu pohjoismaisten nuorten valintoihin opiskelupaikkaa haettaessa. Adlercreutz toivoo aktiivisia toimia, joilla kannustetaan nuoria pitämään muita Pohjoismaita houkuttelevina vaihtoehtoina.

 -Meidän tulee kannustaa vaihto-opintoihin sekä markkinoida ja tiedottaa niistä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjota. Jokaisella Pohjoismaalla voisi olla tavoitteena, että vähintään puolet korkeakouluopiskelijoista suorittaisi puolen vuoden opiskeluvaihdon toisessa Pohjoismaassa, Adlercreutz sanoo. 

-Meidän tulisi myös luoda yhteiset suuntaviivat opintotukiin. Opiskeluvaihtojen ei tulisi vaikuttaa opintotuen määrään vaan vaihtokuukaudet olisi hyvitettävä opiskelijoille. Tämä kasvattaisi pohjoismaista pääomaa, josta me kaikki hyödymme, Adlercreutz sanoo. 

Adlercreutz nostaa esille, että opinnot toisessa pohjoismaisessa maassa vahvistaa  pohjoismaista yhtenäisyyttä ja ymmärrystä pohjoismaisesta identiteetistä.

-Näin avaisimme nuorille uusia ovia, vahvistaisimme pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja olisimme edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulukentällä, Adlercreutz sanoo.

Livet är inte en tunnel

/1 Comment/in , /by

Vår näst yngsta son började denna vecka i gymnasiet. Det betyder att han redan förra våren valde vad han vill läsa. Inte bara med tanke på vad som intresserar honom, utan också med tanke på vad han kanske senare börjar studera.

Det är ett spel där man väger olika hypoteser mot varandra och där ett ämnes tyngd har stor betydelse med tanke på högskoleantagningen. Religion är tyngre än samhällslära och fördjupad matematik öppnar de flesta dörrar.

Det leder till att flera gymnasier bara har en handfull elever som läser kort matematik och överstora grupper i den fördjupade kursen. Samtidigt läser man färre språk idag än tidigare. Tyska, franska, spanska för att inte tala om ryska är sällsyntheter i studentexamenspaletten. Diversiteten har försvunnit.

Väljer du det ena, utesluter du det andra. Och eftersom studentexamen avgör det mesta gäller det att spela sina kort rätt.

Som 15-åring då man kanske inte ens har hittat sig själv skall man redan ha en klar bild av vad man vill bli som vuxen. Det är rätt mycket begärt. I praktiken har man flyttat högskolornas inträdesprov till gymnasiet – och gjort det hela 3 år långt.

Dagens arbetsliv är något helt annat än det arbetsliv min högstadietids studiehandledare förberedde oss för. Det handlar inte mera om att som tonåring välja vad man tänker jobba med och sedan tuta och köra på tills man pensioneras.

Nej – man kommer att få finna sig i att byta arbete flera gånger, kanske byta yrke, skola om sig. Man får lära sig nytt – hela tiden.

I den världen passar det dåligt att kräva vägval i ett tidigt skede.

Och framför allt är det katastrofalt att bygga en studiestig där snedsteg inte tillåts. Tunneltänket sträcker sig nämligen ända in i högskolevalet.

Betoningen av studentexamen i kombination med förstagångskvoterna är en struktur som är helt främmande för den värld vi borde utbilda våra barn för.

Om du inte är helt säker på vad du vill studera bedömer många att det är klokare att vänta. Det system med kvoter för förstagångssökanden som infördes får några år sedan leder till att en felbedömning eller helt enkelt en insikt om att man kanske trivs bättre med något annat kan leda in i en återvändsgränd.

Eftersom den första studieplatsen är betydligt lättare att få än den andra blir det i praktiken svårt att byta studieinriktning. Man fortsätter på en studiestig som känns fel i stället för att kunna byta till något man känner motivation för.

Eller så väljer man helt enkelt att skjuta upp studiestarten om man inte är säker på vad man vill.

Ingendera scenariet är i samhällets intresse. Det är bättre att få en mångsidig kompetens och kanske till och med studera flera saker än att studiestarten skjuts upp. Det är bättre att studera det man vill än att sitta fast i något man inte är intresserad av.

I stället för att sporra till en bred kompetens förstärker vi tunneltänket.

Min biologi- och geografilärare i högstadiet hade inte mycket till övers för grundskolan. Vi var ”grundskolemaskiner”, tyckte han. Barn som hade tryckts in i en one-size-fits-all form. Han hade inte rätt då, men han kanske hade haft rätt idag, 40 år senare.

I en värld där bred kompetens är att föredra, där skapariver gott kan vara viktigare än ren och skär personlig kalkyleringsförmåga riskerar vi att gå helt fel. Varför inte hellre sporra till experiment, låta våra barn göra misstag, kalkylera mindre och låta det genuina intresset styra. Varför inte hellre betona mångsidighet och göra det lätt – och rätt – att tänka om om man valt fel stig.

”Vi bör lära våra barn det som maskinerna inte kan”, har Ali Babas grundare Jack Ma sagt. Jag håller med honom. Det kloka är inte alltid något förutsägbart, det är inte alltid kalkylerat, det kan till och med vara något, till synes, irrationellt.

(Kolumn i HBL 12.8.2022)

Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa täysin vertailukelpoisia tutkintoja Pohjoismaihin

/0 Comments/in , , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puhui keskiviikkona Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa. Keskustelussa hän nosti esille tutkintojen tekemistä täysin vertailukelpoisiksi Pohjoismaissa.

– Opiskelu pohjoismaissa voisi olla automaattinen vaihtoehto jokaiselle pohjoismaiselle nuorelle, mutta se on sitä harvoin. Trondheim voisi olla yhtä luonnollinen vaihtoehto helsinkiläiselle opiskelijalle kuin Tampere. Tai Helsinki yhtä selvä vaihtoehto, kuin Helsingborg voisi olla ruotsalaiselle nuorelle, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz uskoo, että tekemällä tutkinnoista täysin vertailukelpoiset pohjoismaat ottaisivat ison askeleen eteenpäin nuorten opiskelumahdollisuuksien avartamisessa ja aluebrändin vahvistamisessa.

– Lisäksi tarvitsemme asennemuutoksen. Pohjoismaisista vaihtoehdoista tulee tiedottaa ja niitä pitää markkinoida, koska se on hieno mahdollisuus ja samalla tehokas tapa vahvistaa maailman parasta aluebrändiä, pohjoismaita. Suomalainen nuori, joka opiskelee toisessa pohjoismaassa vahvistaa  Suomen kuulumista tähän joukkoon, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, puh. 044 981 0191

Lär ut sådant som maskiner inte kan göra

/0 Comments/in , , , /by

De som började sin gymnasiebana i augusti förväntas redan veta var de vill studera. Ämnesvalen i gymnasiet styr studentexamen, och studentexamen öppnar i sin tur dörrarna till högskolorna.

Skall en 15-åring som inleder sin gymnasiebana verkligen redan välja bort möjliga studieplatser? Ett barn skall inte i ett för tidigt skede vara tvungen att fatta beslut som kan få långtgående följder.

För vad vet vi om framtidens utmaningar? Det är klart att vi behöver en högt utbildad befolkning – men vad är det utbildningen egentligen skall ge oss?

Undervisningsminister Li Andersson väckte i somras diskussion kring den vikt matematiken har i vår utbildning. Det är en viktig diskussion. Vi kan med goda skäl förvänta oss att vårt arbetsliv i framtiden kommer att se annorlunda ut än det gör idag. Datorer och informationsteknik har redan gjort en mängd yrken överflödiga. Ibruktagandet av lösningar som baserar sig på artificiell intelligens kommer möjligtvis att ha en ännu större inverkan. Min studiehandledare i grundskolan hade knappast en aning om att vi redan några årtionden senare skulle hitta yrken som vertikalodlare, serviceformgivare eller etikutvecklare.

Jack Ma, grundaren av Ali Baba, en gigantisk kinesisk nätbutik, sade nyligen så här på World Economic Forum: ”Everything we teach should be different from machines. If we do not change the way we teach, 30 years from now we will be in trouble”. Vi borde lära ut sådant som maskiner inte kan göra. Vi måste se behovet av förändring nu.

Det är självklart att matematik stärker den logiska slutledningsförmågan och att studier i olika naturvetenskaper kräver en skapande förmåga. Men det är också klart, att vi i dagens skola inte tillräckligt värdesätter ämnen som utvecklar emotionell intelligens och sociala färdigheter. Sådana ämnen är tex bildkonst, teknisk slöjd och textilslöjd, gymnastik och musik.

När vi delar ut studieplatser tar vi inte dessas ämnen i beaktande trots att de i högsta grad är relevanta med tanke på de färdigheter framtidens arbetsliv kräver av oss. De 15-åringar som nästa vår söker in till ett gymnasium drar ingen nytta av att de i dessa ämnen visat prov på kreativitet, laganda, entusiasm eller ihärdighet. Eller kanske skapat något nytt och enastående.

Det är svårt att objektivt poängsätta prestationer i dessa ämnen. Men jag efterlyser trots det en diskussion om deras roll i undervisningen. Jag påstår att det inte är ändamålsenligt att blint stirra på medeltalet i läsämnen när vi borde främja färdigheter som skiljer oss från maskinerna.

Styrkan i vår skola har varit den, att den ser lekens betydelse och värdesätter allmänbildning. Jag hoppas att vi i framtiden i ännu högre grad poängterar kreativitet och lärande genom lek, utan onödiga stressmoment. Detta behöver inte exkludera en sund tävlan och ambition, element som också har en betydelse i den process som leder in barn i vuxenlivet.

Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista

/0 Comments/in , /by

Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
Viikon päästä iso määrä nuoria jatkaa koulupolkuaan lukiossa. Lukioon pääsyä on ohjannut peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. RKP:n kansanedustaja ja Hem och Skola -järjestön puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa julkista keskustelua siitä, millainen rooli liikunnalla ja taideaineilla eli toisin sanoen ”ei-lukuaineilla”, pitäisi olla nuorten kykyjen arvioimisessa.

Lukiopaikoista käydään kovaa kisaa ja sisäänpääsy on kiinni lukuaineiden keskiarvosta. Tilanteessa, jossa työteon tavat muuttuvat ja jossa tekoäly ja teknologinen murros tulee vaikuttamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin huomattavasti, on mielestäni syytä pohtia muiden kuin lukuaineiden roolin kasvattamista nuorten kyvykkyyden arvioimisessa. Mielestäni näiden aineiden huomiotta jättämisen selitykseksi ei riitä se, että niissä menestymisen objektiivinen arvioiminen on haasteellista. Olen varma, että tämä asia on ratkaistavissa, toteaa Adlercreutz.

– Kiinalaisen verkkokauppajätin Ali Baban perustaja Jack Ma totesi hiljattain World Economic Forumissa, että ”Everything we teach should be different from machines. If we do not change the way we teach, 30 years from now we will be in trouble”. Toisin sanoen, meidän tulisi opettaa sitä, mikä erottaa meitä koneista. Ja meidän tulisi nähdä muutoksen tarve nyt.

Liikunta, kotitalous ja käsityöt kehittävät itseilmaisun ja elämänhallinnan taitoja, jotka ovat arvokkaita yhä enemmän itseohjautuvuutta ja luovuutta edellyttävässä työelämässä. Taideaineet, kuten kuvaamataito ja musiikki kehittävät valmiuksia ei-verbaaliseen viestintään ja tunteiden tulkintaan – kaikki tärkeitä taitoja paitsi tulevaisuuden työelämässä myös yleisen hyvinvoinnin kannalta, Adlercreutz sanoo.