Mielenterveyden ongelmien torjumiseksi tarvitaan lisää työtä

Tänään 10. lokakuuta vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä ja kannustaa toimiin mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi yhteiskunnassa. Tämän vuoden teemana on “Hoitoon pääsy – mielenterveys kriiseissä ja hätätilanteissa”, mikä korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että mielenterveyttä tuetaan ja apua on saatavilla myös poikkeustilanteissa.

Opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sekä kansanedustaja Henrik Wickström pitävät päivää tärkeänä, koska se kiinnittää huomiota niihin haasteisiin, joita monet ihmiset kohtaavat, ja muistuttaa siitä, kuinka välttämätöntä on, että yhteiskunnan tuki toimii myös vaikeina aikoina.

Adlercreutz painottaa, että mielenterveyspalveluiden saatavuus on turvattava kaikissa elämäntilanteissa.

– Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointiamme ja turvallisuuttamme – niin arjessa kuin kriiseissäkin. Kun yhteiskunta joutuu koetukselle, oli kyse sitten taloudellisista vaikeuksista, sodasta lähialueella tai henkilökohtaisista elämän kriiseistä, tuen on oltava saatavilla. Mielenterveyteen liittyvä apu on otettava yhtä vakavasti kuin fyysiseen terveyteen liittyvä. Kyse on siitä, että mielenterveyttä arvostetaan koulussa, työpaikalla ja koko yhteiskunnassa, sanoo Adlercreutz.

Wickström peräänkuuluttaa konkreettisia toimia mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Yksi esimerkki tällaisesta toimenpiteestä on niin sanottu psykiatriaambulanssi, jota käytetään muun muassa Ruotsissa. Psykiatriaambulanssia miehittävät mielenterveyteen erikoistuneet sairaanhoitajat.

– Hätäkeskukseen tulevien puhelujen määrä mielenterveyteen liittyvien kriisien vuoksi on kasvanut. Kun otetaan huomioon rajalliset ambulanssivoimavaramme, psykiatriaambulanssi olisi merkittävä lisäresurssi. Se voisi vastata kiireellisiin mielenterveystilanteisiin ja samalla keventää muun pelastustoimen kuormitusta. Psykiatriaambulanssi täydentäisi hyvin nykyistä hoitorakennettamme. Toivon, että voimme kirjata psykiatriaambulanssitoiminnan lainsäädäntöön, sanoo Wickström.

Adlercreutz edusti Suomea korkean tason YK-konferenssissa New Yorkissa

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz edusti Suomea YK:n päämajassa New Yorkissa järjestetyssä konferenssissa, joka käsitteli Rohingya-muslimien ja muiden vähemmistöjen tilannetta Myanmarissa. Suomi on yli kymmenen vuoden ajan tukenut Myanmarin rauhanponnisteluja ja meillä oli keskeinen rooli konferenssin järjestämisessä.

– Maailmassa on monia kriisejä ja konflikteja, jotka ehkä jäävät hieman unohduksiin, ja Myanmarin konflikti on yksi niistä. Sen jälkeen kun sotilasjuntta otti vallan vuonna 2021, noin 22 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Miljoona Rohingya-muslimia – vainottu ja syrjitty vähemmistö, joka on kotoisin Myanmarin Rakhinen alueelta – elää nykyään maailman suurimmassa pakolaisleirissä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa. Ihmisoikeuksia loukataan, ja väkivalta on arkipäivää. Tätä taustaa vasten oli erityisen inspiroivaa kuulla nuorten vahva viesti. Siitä huolimatta, että he kasvavat hyvin vaikeissa olosuhteissa, heillä on toivoa ja tahtoa saada aikaan muutosta, Adlercreutz sanoo.

– Oli arvokasta, että nuorilla oli niin näkyvä rooli konferenssissa. Nämä nuoret ovat kasvaneet julmuuksien ja väkivallan keskellä, eläneet pakolaisleirin arkea ja yrittävät nyt löytää tien ulos kriisistä sekä rakentaa tulevaisuutta maalleen. Koulutuksella on tässä keskeinen merkitys – se on edellytys vakaalle yhteiskuntakehitykselle ja kaikkien yhdenvertaisille mahdollisuuksille, Adlercreutz sanoo.

New Yorkin-vierailunsa aikana Adlercreutz tapasi myös YK:n Myanmarin-erityislähettilään Julie Bishopin sekä Suomen kunniakonsulin Pohjois-Dakotassa, Kirsten Baeslerin, joka on nimitetty ehdolle Yhdysvaltain apulaisopetusministeriksi. Lisäksi Adlercreutz vieraili Governor’s Islandilla sijaitsevassa Harbor Schoolissa, merenkulkuun liittyviä opintoja painottavassa high schoolissa. Oppilaat voivat esimerkiksi oppia sukeltamaan, ajamaan veneitä ja korjaamaan aluksia osana tavallista opetustaan.

– On sekä antoisaa että hauskaa vierailla kouluissa myös Suomen ulkopuolella. Vaikka järjestelmämme eroavat toisistaan, on arvokasta vaihtaa ajatuksia – ja aina voi oppia toisilta. Keskustelimme esimerkiksi kokemuksista kännykkäkiellosta oppituntien aikana – käytäntö, joka on otettu käyttöön myös Harbor Schoolissa – sekä sosioemotionaalisten taitojen merkityksestä, eli kyvystä ymmärtää ja ilmaista omia tunteitaan, Adlercreutz kertoo.

– Empatia ja halu ymmärtää toisiamme ovat asioita, joita tämän päivän maailmassa tarvitaan – niin koulussa, yhteiskunnassa yleensä kuin maailmanpolitiikassakin, Adlercreutz sanoo.

Koulutus ja sivistys hallituksen budjetin 2026 keskiössä

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz esitteli tänään opetusministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksen eduskunnan budjettikeskustelussa. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella tehdään panostuksia, joilla pyritään vahvistamaan laatua, tasa-arvoa ja uskoa tulevaisuuteen.

– Hallitus panostaa merkittävästi koulutukseen vuoden 2026 budjetissa. Vahvistamme peruskoulua ja varhaiskasvatusta, panostamme kieliin ja tasa-arvoon sekä turvaamme koulutuksen koko maassa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori saa oikeanlaista tukea ja mahdollisuuden onnistua, Adlercreutz sanoo.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään 50 miljoonan euron lisäystä. Tämä tarkoittaa lisää resursseja esimerkiksi oppimisen tuen uudistukseen liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi varataan 6 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseen. Myös puoliväliriihen päätökset vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten kielten oppimista toteutetaan.

– Koulun kielen osaaminen on oppimisen edellytys. Hallitus panostaa nyt siihen, että maahanmuuttajilla on siihen tarvittavat edellytykset. Siksi panostamme suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja vahvistamme valmistavaa opetusta, Adlercreutz sanoo.

Toisen asteen opiskelijoiden oikeutta oppimisen tukeen ja erityisopetukseen vahvistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa uudistus tulee voimaan 1.8.2026, lukiokoulutuksessa se tuli voimaan jo tämän syksyn alussa.

– Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymiä koulutusasteiden välillä, vähentää keskeyttämisiä, parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto loppuun ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Jokaisella nuorella on oltava todellinen mahdollisuus valmistua. Lisäksi varmistamme, että opetus on laadukasta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös tyytyväinen siihen, että kahdeksanvuotinen pilottihanke, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat nykyistä laajemmin sovittaa koulutustarjontaa alueen työvoimatarpeisiin, käynnistyy ensi vuonna.

Kaikilla on oikeus olla oma itsensä

Tänään Helsingin kadut täyttyvät yhteisöllisydestä Pride-kulkueen myötä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistuu kulkueeseen yhdessä valtioneuvoston ja RKP:n kanssa.

 – Oikeus olla oma itsensä tulisi tänä päivänä olla itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole, sillä oikeutta omaan identiteettiin kyseenalaistetaan monin paikoin ympäri maailmaa – myös Euroopassa. Siksi on niin tärkeää puolustaa kaikkien yhdenvertaisuutta, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden teema, Ylpeyttä ilman rajoja, nostaa esiin erityisesti sateenkaarevat siirtolaiset ja sen, miten tärkeää on, että Suomi on turvallinen maa myös heille, jotka ovat joutuneet jättämään kaiken taakseen.

– RKP haluaa, että Suomi on avoin yhteiskunta kaikille. Jotta näin olisi, meidän on huolehdittava siitä, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Etenkin nuorten tilanne on huomioitava. Tiedämme, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret voivat useammin huonosti ja kokevat turvattomuutta koulussa, Adlercreutz sanoo

– Tähän on saatava muutos, ja siksi julkistimme toukokuussa kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kouluissa, Adlercreutz sanoo.

Kehittämishjelma tarjoaa kouluille ja opettajille konkreettisia työkaluja turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi oppilaiden taustasta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

– Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi koulussa ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti. Meidän vastuullamme on varmistaa, että tämä toteutuu, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Lukeminen antaa paljon muutakin kuin tietoa

Tänään on maailman kirjapäivä. Samaan aikaan vietetään kansallista lukuviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on ”Löydä lukufiilis”. Teema tuntuu tärkeältä, sillä yhä useamman nuoren lukutaito heikkenee huolestuttavasti.

– Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi myöhemmin elämässään yhtäläiset mahdollisuudet, on ratkaisevan tärkeää, että he saavat vahvan perustan lukemiselle. Hyvät oppimistulokset korreloivat vahvasti hyvän luetun ymmärtämisen ja sujuvan lukemisen kanssa.  Hyvä lukutaito on avainasemassa, jotta voi osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Olen erityisen huolissani siitä, että lapset, jotka jo nyt kamppailevat eniten, jäävät eniten jälkeen lukutaidossa. Meidän on varmistettava, että kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen ja resurssit lukutaitonsa kehittämiseksi, Adlercreutz jatkaa.

Lukukeskuksen uusi raportti osoittaa, että lapset, jotka kasvavat kodeissa, joissa aikuiset osoittavat kiinnostusta lukemista kohtaan ja joissa kirjat ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää, kehittävät vahvemman lukutaidon. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti lasten oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen sekä koulussa että myöhemmin elämässä.  Siksi on tärkeää, että aikuiset lukevat yhdessä lasten kanssa, että kouluissa varataan aikaa lukemiseen ja että kirjoja on helposti saatavilla kotona, luokkahuoneessa ja kirjastossa.

– Lukeminen ei ole vain tiedon omaksumista. Se voi olla myös tapa rentoutua, levätä tai yksinkertaisesti rauhoittua. Lukemalla harjoittelemme keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Oman lukutunnelman löytäminen voi viedä aikaa, ja joskus tuntuu, ettei sitä aikaa ole. Mutta usein juuri stressaavimpina hetkinä tarvitsemme kirjaa eniten, Adlercreutz toteaa lopuksi.

Adlercreutz: Eduskunta otti kantaa eheytyshoitoja vastaan

Tänään eduskunta on hyväksynyt aloitteen, joka tähtää eheytyshoitojen kieltämiseen ja joka perustuu yli 50 000 kansalaisen allekirjoittamaan kansalaisaloitteeseen Ihminen on kokonainen – kielletään eheytyshoidot. Näiden hoitojen tarkoituksena on muuttaa henkilön seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Ne kohdistuvat erityisesti seksuaalivähemmistöihin, transhenkilöihin ja intersukupuolisiin henkilöihin.

– Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävän selkeä, ja lakimuutoksella voitaisiin suojella ihmisiä eheytyshoitojen psyykkiseltä väkivallalta, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Päätös ei ainoastaan vahvista seksuaalivähemmistöjen perusoikeuksia, vaan osoittaa myös, miten demokratia voi toimia.

– Kansalaisaloitteita ei hyväksytä joka päivä, ja että tämä tapahtuu asiassa, joka koskee ihmisoikeuksien ydintä, tekee siitä vielä tärkeämmän. On itsestään selvää, että RKP tukee eheytyshoitojen kieltoa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Ett starkt Norden är en kraft att räkna med

Den 23 mars firas Nordens dag, då det nordiska samarbetet lyfts fram och den unika gemenskapen i regionen firas. Under år 2025 fungerar Finland tillsammans med Åland som ordförandeland för Nordiska ministerrådet. Svenska folkpartiets ordförande, undervisningsminister Anders Adlercreutz fungerar också som minister för Nordiskt samarbete, och leder under året de nordiska samarbetsministrarnas arbete tillsammans med Annika Hambrudd från Ålands landskapsregering.

– När vår omvärld är orolig och den världsordning vi är vana vid rubbas, är det viktigare än någonsin att Norden står enat. Oavsett om det handlar om att stärka vår beredskap, riva ner gränshinder eller bekämpa klimatförändringen krävs ett enat Norden för att våra åtgärder ska ge bästa resultat, säger Adlercreutz.

I Norden delar man synen på demokrati och på rättsstaten, har en sammanflätad historia och kultur, och en stark välfärdsmodell. Det här återspeglas också i att de nordiska länderna igen placerar sig i topp bland världens lyckligaste länder.

– Det är få varumärken som är så starka och positiva som Norden. Norden förknippas med jämställdhet, med ren natur och en stark vilja att samverka. På många sätt en förebild för samarbete och gemensamma lösningar — och det är något vi också  framöver ska leva upp till, säger Adlercreutz.

Adlercreutz: Suomalaiset aikuiset maailman kärkeä luku- ja numerotaidoissa

Suomi on maailman paras maa aikuisten luku- ja numerotaidoissa. Tämä käy ilmi OECD:n tekemästä PIAAC-tutkimuksesta (Programme for the International Assessment of Adult Competencies), jossa tarkastellaan aikuisväestön luku- ja numerotaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoa. Suomi myös erottui edukseen parantuneilla tuloksilla verrattuna 10 vuoden takaiseen tutkimukseen.

– Perustaitoihin panostaminen kannattaa – siksi hallituksen päätös lisätä kolme vuosiviikkotuntia äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetukseen ensi syksystä alkaen on niin tärkeä, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo. Tämä hallituskauden aikana tehtävät panostukset perusopetukseen, esimerkiksi oppimisen tuen uudistus, luovat lapsillemme ja nuorillemme hyvät edellytykset kehittyä ja pärjätä elämässä.

PIAAC-tutkimus osoittaa, että kaikki Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa korkealle paitsi luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaidoissa, myös luottamuksessa muihin ihmisiin. Suomi sijoittui luottamuksen vertailussa toiseksi.

Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Mitä vahvemmat tiedonkäsittelyn perustaidot ovat, sitä todennäköisemmin tuntee luottamusta muihin ihmisiin. Tämä osoittaa, miten keskeisiä perustaidot ovat paitsi yksilön myös koko yhteiskunnan kannalta. Olen iloinen, että Suomi ja Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä toimivien ja turvallisten yhteiskuntien rakentamisessa, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, 050 310 0274

Adlercreutz: Suomi tukee Ukrainan tietä Euroopan Unioniin ja Natoon

Tänään, 19 marraskuuta, on kulunut 1000 päivää siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. 

– Suomen tuki Ukrainalle jatkuu sekä puolustustarvikkeiden että siviiliyhteiskunnalle annettavan tuen muodossa, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Tänään, kun täysmittaista hyökkäystä on jatkunut tuhat päivää, meidän on samalla pidettävä mielessä, että Venäjän sotatoimet ovat alkaneet jo vuosia aiemmin, Adlercreutz sanoo.

– Krimin laiton miehitys sekä Venäjän Donbassiin lähettämät tunnuksettomat sotilaat loukkasivat vakavasti kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka sitovat myös Venäjää. 

– Nyt on Venäjän aika marssia kotiin, sodan tulee loppua Ukrainan ehdoin, Adlercreutz sanoo.

Sodasta huolimatta Ukraina on tehnyt merkittäviä oikeusvaltion, oikeusjärjestelmän, lainsäädännön ja avoimuuden uudistuksia. Lisäksi se on aloittanut koulutusjärjestelmän uudistamisen Suomen tuen avulla.

– Ukrainan täytyy saada ryhtyä jälleenrakentamaan kaikkea, mitä Venäjä on tuhonnut, joutumatta huolehtimaan siitä, että ohjuksia satelee alas joka yö. Suomi tukee Ukrainaa nyt, ja tulevaisuudessa tiellä kohti Euroopan Unionia ja Natoa.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving 050 310 0274