Adlercreutz: Suomi tukee Ukrainan tietä Euroopan Unioniin ja Natoon

/0 Comments/in , , , , /by

Tänään, 19 marraskuuta, on kulunut 1000 päivää siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. 

– Suomen tuki Ukrainalle jatkuu sekä puolustustarvikkeiden että siviiliyhteiskunnalle annettavan tuen muodossa, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Tänään, kun täysmittaista hyökkäystä on jatkunut tuhat päivää, meidän on samalla pidettävä mielessä, että Venäjän sotatoimet ovat alkaneet jo vuosia aiemmin, Adlercreutz sanoo.

– Krimin laiton miehitys sekä Venäjän Donbassiin lähettämät tunnuksettomat sotilaat loukkasivat vakavasti kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka sitovat myös Venäjää. 

– Nyt on Venäjän aika marssia kotiin, sodan tulee loppua Ukrainan ehdoin, Adlercreutz sanoo.

Sodasta huolimatta Ukraina on tehnyt merkittäviä oikeusvaltion, oikeusjärjestelmän, lainsäädännön ja avoimuuden uudistuksia. Lisäksi se on aloittanut koulutusjärjestelmän uudistamisen Suomen tuen avulla.

– Ukrainan täytyy saada ryhtyä jälleenrakentamaan kaikkea, mitä Venäjä on tuhonnut, joutumatta huolehtimaan siitä, että ohjuksia satelee alas joka yö. Suomi tukee Ukrainaa nyt, ja tulevaisuudessa tiellä kohti Euroopan Unionia ja Natoa.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving 050 310 0274

Opetusministeri Adlercreutz Brasiliassa: Koulutus on avain yhdenvertaisuuteen

/0 Comments/in , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui Unescon globaaliin opetusministerikokoukseen Brasilian Fortalezassa 31.10.-1.11.2024. Unesco vastaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 koulutusta koskevien tavoitteiden koordinoinnista ja seurannasta. Kokouksen tarkoituksena oli tarkastella tarvittavia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Koulutuksen saavutettavuus on globaali tulevaisuuskysymys. Edelleen n. 250 miljoonaalla lapsella ja nuorella ei ole mahdollisuutta käydä koulua. Suomella on vahva kansainvälinen profiili koulutuskysymyksissä ja on tärkeää, että jatkamme koulutuksen edistämistä globaalilla tasolla ja kehitysyhteistyössämme. Koulutus on yhdenvertaisen ja menestyksekkään yhteiskunnan keskeisimpiä rakennuspalikoita, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz edusti Suomea kahdessa paneelissa, joissa teemoina olivat varhaiskasvatus, oppiminen ja opettaja-ammatin houkuttelevuus. Kahdenvälisiä tapaamisia oli mm. Brasilian, Perun, Chilen, Yhdysvaltojen, Kiinan ja Ukrainan poliittisten vastinparien kanssa.

– Agenda 2030:n tavoitteena on koulutuspolun varmistaminen kaikille, aina varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen. Tämän saavuttamiseksi tarvitsemme n. 50 miljoonaa uutta opettajaa globaalilla tasolla. Suomessa opettajan ammatti on arvostettu, mutta valitettavasti tämä ei päde kaikkialla. Tähän liittyen voimme jakaa omia kokemuksiamme. Ilmainen ja laadukas kouluruokajärjestelmämme on toinen teema, joka herättää paljon mielenkiintoa maailmalla. Tämä on asia, jota pidämme itsestäänselvyytenä, mutta joka ei ole sitä muualla, Adlercreutz sanoo.

Unescon Global Education Meeting järjestettiin Fortalezassa Brasiliassa 31.10.-1.11.2024 opetusministereiden G20-kokouksen yhteydessä.

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Adlercreutz Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa: Pohjoismaat näyttävät tietä haastavissa ajoissa

/0 Comments/in , , , , /by

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui vuosittaiseen istuntoon Reykjavikiin, Islantiin 28-31.10.2024. Istuntoon osallistui 87 pohjoismaista kansanedustajaa sekä ministereitä Pohjoismaiden hallituksista. Ruotsi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2024 loppuun, jonka jälkeen Suomi ja Ahvenanmaa siirtyvät puheenjohtajiksi. Tänä vuonna kokoukseen osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän maanpaossa elävä johtaja Svjatlana Tsichanouskaja. 

– Nyt kaikki Pohjoismaat ovat NATOn jäseniä, minkä johdosta voimme keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta aiempaa selkeämmin. Vaikka niistä asioista päätetään muissa elimissä, Pohjoismaiden neuvosto tarjoaa hyvän alustan ajatustenvaihdolle siitä, miten me pohjoismaalaiset näemme ympäröivän maailman, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, joka osallistui kokoukseen sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä, että Kiinassa valtiovierailulla olevan ulkoministeri Valtosen sijaisena. 

– Disinformaation ja hybridivaikuttamisen sävyttämässä maailmassa pohjoismainen malli on vahva esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi kestää ulkoisia vaikutteita, Adlercreutz sanoo. Pohjoismaille luottamus, tasa-arvo, vahvat instituutiot ja vahva varautuminen on ominaista. Kaikki tämä perustuu hyvään koulutukseen.

– Pohjoismaiden tulee olla maailman parhain integroitunut ja kestävin alue. Meillä on mahdollisuus parantaa yhteistyötämme ja samalla näyttää, miten demokraattisten maiden suhteet voivat lähentyä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti arvostetun puheen istunnon aikana.

– Presidentti Zelenskyi kiitti pohjoismaita vahvasta tuesta Ukrainalle, mutta vetosi tuen jatkumiseen. Ukrainan on tietysti voitava käyttää antamiamme aseita ja varusteita ilman rajoitteita – tämä oli selkeä viestini, Adlercreutz sanoo. Työtä sen eteen, että saamme muun Euroopan mukaan auttamaan samalla tasolla kuin mitä olemme Pohjoismaissa ja Baltiassa tehneet, täytyy jatkaa. 

Lisätietoa: erityisavustaja Andreas Elfving, puh. 050 3100274

Opetusministeri Adlercreutz: Koulussa on tarkoitus oppia, ei tuijottaa ruutua

/0 Comments/in , , , , , , /by

Laki koskien mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulussa etenee. Osassa kouluja laitteiden käyttöä rajoitetaan jo yhteistyössä oppilaiden kanssa, mutta lainsäädäntö ei ole ollut tämän osalta tarpeeksi selkeä. Nyt lakia muutetaan, jotta rajoittamiselle löytyy tuki sääntelystä.

– Oppitunnin aikana ei ole tarkoitus, että istutaan tuijottamassa puhelinta. Toki kännyköitä voidaan käyttää myös opetuksessa, ja se on asia erikseen, mutta muuten puhelimet eivät kuulu luokkahuoneeseen, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Puhelimet vievät tällä hetkellä liikaa aikaa nuorten ja myös monien aikuisten arjesta. Erityisesti koulussa tarvitaan selkeät säännöt sille, mikä on hyväksyttävää. Tässä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen todellisuudesta, mutta nyt korjaamme tämän, Adlercreutz sanoo.

Suomalaisten oppilaiden oppimistulokset ovat menossa väärään suuntaan. Lukutaito on heikentynyt, ja tutkimusten mukaan osasyynä on kännyköiden liiallinen käyttö.

– Kun uutta tietoa vilahtaa ohi näytöllä jatkuvalla syötöllä ja se aika, jonka käytät yhteen asiaan kerrallaan on muutama sekunti, menetät lopulta kyvyn keskittyä ja omaksua tietoa, Adlercreutz sanoo.

– Koulussa on myös kyse siitä, että opitaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista yhdessä muiden kanssa. Tämä ei onnistu, jos istuu ja tuijottaa puhelinta, Adlercreutz sanoo.

Opetusministeri Anders Adlercreutz on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen matkapuhelinten käytön rajoittamiseksi koulussa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan syksyllä 2024.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, tel. 050 310 0274

Adlercreutz: Avustukset kehitysvammaisten oppimateriaalin tuottamiseen turvataan

/0 Comments/in , , , , /by

Syksyn aikana ilmeni, että sosiaali- ja terveysministeriön niin sanottu STEA-rahoitus kehitysvammaisten oppimateriaalituotannolle loppuisi kokonaan ensi vuoden alusta. Se loi kestämättömän tilanteen, jossa toimintaedellytykset vaarantuivat. Neuvottelujen jälkeen on nyt löydetty ratkaisu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

– Olen iloinen siitä, että voimme turvata rahoituksen ja että kehitysvammaisten oppimateriaalituotantoa voidaan jatkaa. Tämä on tärkeää kaikkien yhdenvertaisen oppimisen kannalta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa nyt asiassa rahoitusvastuun.

Lisätietoja:

Mikaela Nylander, puh. 050 511 3029

Adlercreutz vieraili Ukrainassa: Suomen tuki on vankkumaton

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Kiovassa maanantaina 14. lokakuuta. Adlercreutz tapasi muun muassa Ukrainan opetus- ja tiedeministeri Oksen Lisovyin ja koulutuskomitean puheenjohtaja Sergio Babakin sekä komitean jäseniä Ukrainan parlamentissa. Lisovyi ja Babak edustavat presidentti Zelenskyin Sluha narodu -puoluetta, joka yhdessä RKP:n kanssa kuuluu eurooppalaiseen liberaalipuolueiden ALDE-ryhmään.

Miljoona ukrainalaista peruskoululaista on maanpaossa ja opiskelee etänä ukrainalaisessa koulujärjestelmässä. Lisäksi maan sisäisinä pakolaisina peruskoululaisia on miljoona lisää.

– Ukrainassa koulutuksesta ajatellaan hyvin samalla tavalla kuin Suomessa. Kouluun suhtaudutaan hyvin vakavasti ja erityisesti kriisiaikoina korostetaan sekä oppimisen että yhteisöllisyyden merkitystä, Adlercreutz sanoo.

– Ymmärrän täysin Ukrainan toiveen pitää oppilaansa omassa koulujärjestelmässään.

Ukraina on Suomen suurin kehitysavun vastaanottaja. Erityinen painopiste on koulutussektorissa, jossa Suomi antaa sekä asiantuntemusta että varoja ukrainalaisen koulujärjestelmän vahvistamiseen ja uudistamiseen, Venäjän samalla pyrkiessä määrätietoisesti tuhoamaan sekä koulurakennuksia että ukrainalaista kulttuuria.

– On järkyttävää nähdä pommeilla tuhottuja kouluja ja poltettuja koulukirjoja Venäjän miehittämillä alueilla, Adlercreutz sanoo.

– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton, emmekä hylkää Ukrainan lapsia ja nuoria tai muuta väestöä.

Matkan aikana Adlercreutz vieraili yhdistetyssä peruskoulussa ja lukiossa, jossa hän myös soitti selloa nuorista muusikoista koostuvan jousiorkesterin kanssa.

– Musiikilla on erityinen rooli elämässäni ja kriisiaikoina se tuo ihmisiä yhteen ainutlaatuisella tavalla.

– Haluan osoittaa tukeni Ukrainan vapaustaistelulle myös tällä tavoin. Ukrainalainen kansanlaulun ’Oi u luzi chervona’ soittaminen Eduskuntatalon valtiosalissa sodan yksivuotispäivänä oli yksi asia – saman kappaleen esittäminen paikan päällä ukrainalaisten lasten ympäröimänä tuntui kuitenkin aivan erityislaatuiselta, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Nauhoitus Adlercreutzin soittamasta ukrainalaisesta kansanlaulusta ’Oi u luzi chervona’ Eduskuntatalon valtiosalissa löytyy Youtubesta:
https://youtu.be/ezG8CXP6wEs

Nauhoitus Kiovan Lyseo 107:sta löytyy tästä linkistä:*
https://www.instagram.com/reel/DBJS4O9NBsj/

Kuvassa:  jäseniä Ukrainan parlamentin koulutusvaliokunnasta, vasemmalta  Roman Hryshchuk, Serhi Babak ja oikealla laidaalla Serhi Koleboshyn

Opetusministeri Adlercreutz: oppimisen tukea vahvistetaan

/0 Comments/in , /by

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus on tänään maanantaina 23. syyskuuta lähetetty eduskuntaan käsittelyyn.

– Oppimisen tuen uudistus on hallituksen suurin yksittäinen panostus kouluun, ja olen iloinen siitä, että tämä tärkeä uudistus nyt etenee eduskuntaan. Panostamme oppimisen tuen vahvistamiseen lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen matalalla kynnyksellä ja aikaisessa vaiheessa, opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Uudistuksen myötä kaikilla oppilailla on oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin, joita annetaan joustavasti ja tarpeen mukaan pienemmissä ryhmissä. Tähän sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Jos oppilaalla on lisätuen tarve, hänelle on annettava oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat säännöllisiä ja perustuvat oppilaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Myös hallinnollista taakkaa kevennettäisiin.

– Monet opettajat ovat kertoneet minulle, että paperityöhön uppoaa yhä enemmän aikaa. Sen sijaan he haluavat käyttää aikansa opettamiseen. Haluamme korjata tämän. Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on vähentää byrokratiaa vaarantamatta oppilaiden oikeusturvaa. Siksi vähennämme tuen vaatimaa asiakirjojen määrää viidestä kahteen, Adlercreutz sanoo.

Lakiehdotuksessa ehdotetaan myös, että tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi oppilasta, joka saa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä. Tämä tehdään luokan työrauhan lisäämiseksi ja opetuksen laadun parantamiseksi.

– Tällä kokonaisuudella autamme opettajia heidän työssään ja vahvistamme oppimista koko koulupolun ajan, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittu RKP:n uudeksi puheenjohtajaksi

/0 Comments/in , , , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri ja kolmannen kauden kansanedustaja Anders Adlercreutz on 183 äänellä valittu Ruotsalaisen kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Helsingissä.

– Olen äärimmäisen iloinen ja kiitollinen siitä suuresta tuesta ja luottamuksesta, jonka olen tänään puoluekokoukselta saanut, RKP:n vastavalittu puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat tukeneet minua puheenjohtajakampanjassani ja erityiskiitos myös perheelleni kaikesta tuesta.

– RKP:n politiikalle on nyt tilausta. Muiden puolueiden ajautuessa enemmän vasemmalle ja oikealle meillä on pelikenttä auki. Jotta me myös vastaisuudessa voimme edistää RKP:lle tärkeitä asioita – avointa ja suvaitsevaista yhteiskuntaa ja kaksikielistä Suomea – tarvitsemme vahvan mandaatin äänestäjiltämme, ja tätä tulemme tavoittelemaan. Työ ensi vuoden kuntavaaleja ja aluevaaleja varten alkaa nyt.

Puheessaan Adlercreutz kiitti kanssaehdokkaitaan Otto Anderssonia ja Henrik Wickströmiä hyvästä kampanjasta ja väistyvää puheenjohtajaa sekä RKP:n tuoretta EU-parlamentaarikkoa Anna-Maja Henrikssonia hänen kahdeksan vuoden puheenjohtajataipaleestaan.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Ramieza Mahdi, Silja Borgarsdóttir Sandelin ja Sandra Bergqvist. 

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Adlercreutz: Uusi omistajapoliittinen periaatepäätös painottaa kestävää kasvua ja vastuullista omistajuutta

/0 Comments/in , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tänään 23. toukokuuta 2024 esitellyt hallituksen uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Periaatepäätös on valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen keskeisin dokumentti.

– Valtion tulee hallinnoida yhtiöomistuksiaan vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Valtio omistaa kokonaan tai osittain 73 yhtiötä, joiden arvo viime vuoden lopussa oli yhteensä noin 37 miljardia euroa. Omistajapolitiikan pitkäjänteisyys on siksi keskeistä, Adlercreutz sanoo.

Joka hallituskaudella valmistellaan uusi omistajapoliittinen periaatepäätös. Periaatepäätöksessä on nyt uutena teemana otettu mukaan riskienhallinta ja turvallisuus, mikä heijastaa yhtiöiden muuttunutta toimintaympäristöä. Hallitusohjelman mukaisesti myös kilpailuneutraliteettia painotetaan.

– Kun valtion kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla, on erityisen tärkeää, että valtiolla ei katsota olevan kilpailuetua. Tämä varmistetaan selkeällä ja johdonmukaisella omistajaohjauksella.

Myös yhtiöiden vastuullisuustoimia korostetaan aiempaa enemmän.

– Valtionyhtiöiden edellytetään olevan edelläkävijöitä yritysvastuussa. Tämä näkyy nyt periaatepäätöksessä, jossa painotetaan yhtiöiden ilmasto- ja luontotyötä sekä korostetaan yhtiöiden vastuuta arvoketjunsa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Edellytämme, että vastuullisuus on osa valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaa, liiketoimintamallia ja johdon palkitsemista. On tärkeää, että valtio näyttää tietä myös vastuullisuudessa.

– Jatkossa omistajaohjausosasto tulee laatimaan vastuullisuusohjelman säännöllisin väliajoin, jotta valtio pystyy seuraamaan vastuullisuustyönsä vaikutuksia. Tästä olen iloinen.

Valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös löytyy valtioneuvoston kotisivuilta.

Lisätietoja: erityisavustaja Crista Grönroos, 0504414257

Adlercreutz: Hyviä uutisia rantaradalle

/0 Comments/in , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen lisätalousarvion päätökseen panostaa 30 miljoonaa euroa rantaradan rataosuuteen Kauklahden ja Karjaan välillä. Panostus on osa hallituksen investointiohjelmaa.

Ruotsalainen kansanpuolue on tehnyt määrätietoisesti töitä rantaradan kehittämisen edistämiseksi. Rantaradalla on suuri merkitys koko alueen elinkeinoelämälle ja asukkaille.

– Vaikka emme ratkaise kaikkia haasteita yhdellä kerralla, tämä päätös on kuitenkin vahva signaali siitä, että hallitus pitää rantaradan kehittämistä tärkeänä. Tälle on jo pitkään ollut tarvetta ja olen iloinen siitä, että tämän panostuksen turvin kehitystyö rantaradan parantamiseksi jatkuu, Anders Adlercreutz sanoo.

– Rantaradalla on paljon potentiaalia, mutta se edellyttää, että kehitystyötä jatketaan. Tulevat investoinnit ovat välttämättömiä, jotta voimme jatkaa aktiivisen junaliikenteen edistämistä pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan välillä.

Hallitus päätti tiistaina 21. toukokuuta vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta.