Opetusministeri Adlercreutz: oppimisen tukea vahvistetaan

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistus on tänään maanantaina 23. syyskuuta lähetetty eduskuntaan käsittelyyn.

– Oppimisen tuen uudistus on hallituksen suurin yksittäinen panostus kouluun, ja olen iloinen siitä, että tämä tärkeä uudistus nyt etenee eduskuntaan. Panostamme oppimisen tuen vahvistamiseen lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen matalalla kynnyksellä ja aikaisessa vaiheessa, opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Uudistuksen myötä kaikilla oppilailla on oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin, joita annetaan joustavasti ja tarpeen mukaan pienemmissä ryhmissä. Tähän sisältyy yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Jos oppilaalla on lisätuen tarve, hänelle on annettava oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat säännöllisiä ja perustuvat oppilaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Myös hallinnollista taakkaa kevennettäisiin.

– Monet opettajat ovat kertoneet minulle, että paperityöhön uppoaa yhä enemmän aikaa. Sen sijaan he haluavat käyttää aikansa opettamiseen. Haluamme korjata tämän. Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on vähentää byrokratiaa vaarantamatta oppilaiden oikeusturvaa. Siksi vähennämme tuen vaatimaa asiakirjojen määrää viidestä kahteen, Adlercreutz sanoo.

Lakiehdotuksessa ehdotetaan myös, että tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi oppilasta, joka saa erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä. Tämä tehdään luokan työrauhan lisäämiseksi ja opetuksen laadun parantamiseksi.

– Tällä kokonaisuudella autamme opettajia heidän työssään ja vahvistamme oppimista koko koulupolun ajan, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz valittu RKP:n uudeksi puheenjohtajaksi

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri ja kolmannen kauden kansanedustaja Anders Adlercreutz on 183 äänellä valittu Ruotsalaisen kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Helsingissä.

– Olen äärimmäisen iloinen ja kiitollinen siitä suuresta tuesta ja luottamuksesta, jonka olen tänään puoluekokoukselta saanut, RKP:n vastavalittu puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat tukeneet minua puheenjohtajakampanjassani ja erityiskiitos myös perheelleni kaikesta tuesta.

– RKP:n politiikalle on nyt tilausta. Muiden puolueiden ajautuessa enemmän vasemmalle ja oikealle meillä on pelikenttä auki. Jotta me myös vastaisuudessa voimme edistää RKP:lle tärkeitä asioita – avointa ja suvaitsevaista yhteiskuntaa ja kaksikielistä Suomea – tarvitsemme vahvan mandaatin äänestäjiltämme, ja tätä tulemme tavoittelemaan. Työ ensi vuoden kuntavaaleja ja aluevaaleja varten alkaa nyt.

Puheessaan Adlercreutz kiitti kanssaehdokkaitaan Otto Anderssonia ja Henrik Wickströmiä hyvästä kampanjasta ja väistyvää puheenjohtajaa sekä RKP:n tuoretta EU-parlamentaarikkoa Anna-Maja Henrikssonia hänen kahdeksan vuoden puheenjohtajataipaleestaan.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Ramieza Mahdi, Silja Borgarsdóttir Sandelin ja Sandra Bergqvist. 

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Adlercreutz: Uusi omistajapoliittinen periaatepäätös painottaa kestävää kasvua ja vastuullista omistajuutta

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tänään 23. toukokuuta 2024 esitellyt hallituksen uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Periaatepäätös on valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen keskeisin dokumentti.

– Valtion tulee hallinnoida yhtiöomistuksiaan vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Valtio omistaa kokonaan tai osittain 73 yhtiötä, joiden arvo viime vuoden lopussa oli yhteensä noin 37 miljardia euroa. Omistajapolitiikan pitkäjänteisyys on siksi keskeistä, Adlercreutz sanoo.

Joka hallituskaudella valmistellaan uusi omistajapoliittinen periaatepäätös. Periaatepäätöksessä on nyt uutena teemana otettu mukaan riskienhallinta ja turvallisuus, mikä heijastaa yhtiöiden muuttunutta toimintaympäristöä. Hallitusohjelman mukaisesti myös kilpailuneutraliteettia painotetaan.

– Kun valtion kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla, on erityisen tärkeää, että valtiolla ei katsota olevan kilpailuetua. Tämä varmistetaan selkeällä ja johdonmukaisella omistajaohjauksella.

Myös yhtiöiden vastuullisuustoimia korostetaan aiempaa enemmän.

– Valtionyhtiöiden edellytetään olevan edelläkävijöitä yritysvastuussa. Tämä näkyy nyt periaatepäätöksessä, jossa painotetaan yhtiöiden ilmasto- ja luontotyötä sekä korostetaan yhtiöiden vastuuta arvoketjunsa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Edellytämme, että vastuullisuus on osa valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaa, liiketoimintamallia ja johdon palkitsemista. On tärkeää, että valtio näyttää tietä myös vastuullisuudessa.

– Jatkossa omistajaohjausosasto tulee laatimaan vastuullisuusohjelman säännöllisin väliajoin, jotta valtio pystyy seuraamaan vastuullisuustyönsä vaikutuksia. Tästä olen iloinen.

Valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös löytyy valtioneuvoston kotisivuilta.

Lisätietoja: erityisavustaja Crista Grönroos, 0504414257

Adlercreutz: Hyviä uutisia rantaradalle

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen lisätalousarvion päätökseen panostaa 30 miljoonaa euroa rantaradan rataosuuteen Kauklahden ja Karjaan välillä. Panostus on osa hallituksen investointiohjelmaa.

Ruotsalainen kansanpuolue on tehnyt määrätietoisesti töitä rantaradan kehittämisen edistämiseksi. Rantaradalla on suuri merkitys koko alueen elinkeinoelämälle ja asukkaille.

– Vaikka emme ratkaise kaikkia haasteita yhdellä kerralla, tämä päätös on kuitenkin vahva signaali siitä, että hallitus pitää rantaradan kehittämistä tärkeänä. Tälle on jo pitkään ollut tarvetta ja olen iloinen siitä, että tämän panostuksen turvin kehitystyö rantaradan parantamiseksi jatkuu, Anders Adlercreutz sanoo.

– Rantaradalla on paljon potentiaalia, mutta se edellyttää, että kehitystyötä jatketaan. Tulevat investoinnit ovat välttämättömiä, jotta voimme jatkaa aktiivisen junaliikenteen edistämistä pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan välillä.

Hallitus päätti tiistaina 21. toukokuuta vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta.

Adlercreutz på Stafettkarnevalen: ett budskap om hopp, stöd och solidaritet från Finland till Ukraina

Stafettkarnevalen samlar i år igen tusentals skolelever till Olympiastadion i Helsingfors. Europas största skolidrottsevenemang för samman elever från hela svenskfinland. Under lördagens karneval skedde också startskottet på en unik stafett som bär 1561 kilometer ända fram till Ukraina.

Europa- och ägarstyrningsminister Anders Adlercreutz som öppnade stafetten, rullade in ett budskap till Ukraina i en stafettpinne och gav den vidare till en grupp ukrainska elever som efter ett halvt varv på stadion fortsatte ut genom maratonporten.

– Den här stafetten har med sig ett konkret och viktigt budskap om hopp, stöd och solidaritet från Finlands ungdom och Finlands folk till Ukraina säger Anders Adlercreutz

– Så länge Ukraina kämpar, och så länge vi övriga européer står bakom Ukraina finns det hopp. Rysslands brutala anfallskrig mot Ukraina måste sluta med att Ryssland lämnar varje tum av Ukrainsk mark säger Adlercreutz.

Hela stafetten beräknas ta sex veckor, och samlar samtidigt in pengar till Ukraina. Projektet har startats av journalisten Magnus Londén, som redan länge koordinerat hjälpsändningar från FInland till Ukraina. Målet är att samla in 100 euro per kilometer, sammanlagt 156100 euro.

Karavanen till Ukraine, www.karavanen.org

Adlercreutz: EU ei saa olla meille itsestäänselvyys – on jatkettava työtä entistäkin paremman unionin puolesta

Tänään vietämme Eurooppa-päivää. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz toivottaa hyvää Eurooppa-päivää ja muistuttaa samalla EU:n merkityksestä Suomelle.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä, jolloin 57 prosenttia suomalaisista sanoi kyllä Euroopalle. Ensi vuonna pääsemme juhlistamaan 30-vuotista jäsenyyttämme.

– Suomen EU-jäsenyys on yksi historiamme tärkeimmistä virstanpylväistä, osa identiteettiämme ja asia, jota pidämme tänä päivänä itsestäänselvyytenä. EU on tuonut Suomelle paljon hyvää. Nykyajan yhä polarisoituneemmassa ilmapiirissä on tärkeää muistaa, että hyvää on myös puolustettava, Adlercreutz sanoo.

– Maailma oli erilainen ennen kuin liityimme EU:hun: oli rajatarkastuksia joka puolella ja valuuttakurssit vaihtelivat päivittäin. Matkustaminen ja liikkuminen oli monimutkaista. EU:n tuoman vapaan liikkuvuuden myötä maailma on meille monin tavoin avoimempi.

Ei ole myöskään monta vuotta siitä, kun piti varmistaa, että matkapuhelimen verkkovierailutoiminto oli kytketty pois päältä, kun matkusti Euroopassa. Se, että liittymämme toimivat automaattisesti ja ilman lisäkustannuksia, tuntuu nykyään luonnolliselta.

– Hyvin toimiviin asioihin tottuu nopeasti, mutta on syytä muistaa, että kaikki nämä asiat ovat vaatineet yhteistyötä ja yhtenäisyyttä. Emme saa pitää EU:ta itsestäänselvyytenä, vaan meidän on jatkettava työtä entistä paremman ja toimivamman unionin puolesta.

Europarlamenttivaalit ovat kuukauden päästä. Ennen niitä Adlercreutzin mukaan kaikkien pitäisi kysyä itseltään seuraava kysymys: Mitä minä voin tehdä, jotta EU:sta tulisi entistäkin parempi? Adlercreutzin mielestä vastaus on yksinkertainen.

– Äänestä EU-vaaleissa! Ja anna äänesi ehdokkaalle, joka haluaa kehittää EU:ta paremmaksi. RKP:n listalla on 20 tällaista ehdokasta.

– Meitä suomalaisia pidetään pragmaattisina ja ratkaisukeskeisinä. Meillä on hyvä maine EU:ssa, ja siksi meillä voi olla enemmän vaikutusvaltaa kuin lukumääräinen vahvuutemme antaa ymmärtää. Tämä koskee sekä Suomea että RKP:tä. Äänestämällä me voimme yhdessä varmistaa, että EU:ta eteenpäin vievät voimat ovat edustettuina myös seuraavassa parlamentissa, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Ministeri Adlercreutzin ja Tshekin eurooppaministeri Dvořákin tapaamisessa painottuivat toimet Euroopan rauhan ja kilpailukyvyn takaamiseksi

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz ja Tshekin eurooppaministeri Martin Dvořák tapasivat Helsingissä keskiviikkona 17. huhtikuuta. Keskusteluissa korostui yhteinen tahto toimille, joilla turvataan Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky kestävästi pitkällä aikavälillä.

Ministerien agendalla olivat laajasti ajankohtaiset EU-aiheet, kuten unionin laajentuminen ja oikeusvaltiokysymykset. Lisäksi ministerit keskustelivat toimista vahvistaa tukea Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän laitonta hyökkäystä vastaan.

Suomi ja Tshekki ja ovat samanmielisiä monessa kysymyksessä. Maita yhdistävät muun muassa vahva tuki Ukrainalle, EU:n kilpailukyvyn ja vapaiden sisämarkkinoiden merkityksen korostaminen, positiivinen suhtautuminen EU:n laajentumiseen ja halu kohdistaa lisärahoitusta Euroopan puolustusteollisuudelle. Lisäksi samanmielisyys näkyy energiakysymyksissä, erityisesti positiivisena suhtautumisena ydinvoimaan.

Keskusteluissa esillä oli myös tarve EU:n sisäiselle uudistumiselle, jotta se on valmis tulevaan laajentumiseen. Komissio aikoo toteuttaa perusteellisemmat arviot unionin uudistustarpeista vuoden 2025 alussa.

”EU:n laajentuminen tulee nähdä koko Euroopan turvallisuuden näkökulmasta. Ratkaisevassa roolissa on hakijamaiden oma sitoutuminen vaadittaviin uudistuksiin. Suomi ja EU ovat tässä työssä hakijamaiden tukena. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa etenkin sitoutuminen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan on keskeistä”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Ministeri Adlercreutz kiitti myös Tshekkiä maan aloitteesta ammustuotteiden yhteishankinnasta Ukrainalle. Tshekin aloite koskee yhteishankintaa useiden eri Euroopan maiden kanssa hyödyntäen Tšekin ammustuotteiden toimittajayhteyksiä Euroopan ulkopuolella.

”Ampumatarvikkeiden yhteishankinta on erittäin tärkeä apu Ukrainan akuuttiin ammuspulaan sen puolustustaistelussa Venäjän laitonta ja brutaalia hyökkäystä vastaan. Suomi on päättänyt jo osallistua hankkeeseen 30 miljoonalla eurolla”, toteaa ministeri Adlercreutz.

Ministerit Adlercreutz ja Dvořák ovat kollegoja EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Neuvosto vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274 ja erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745, valtioneuvoston kanslia

Adlercreutz: Haastava mutta välttämätön kehysriihi

– Kehysriihi ei ollut helppo harjoitus. Tämän tiesimme jo etukäteen. Sopeuttamispäätökset olivat vaikeita ja ne koskevat yhteiskuntaa hyvin laajasti. Valitettavasti päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä. Talousnäkymät ovat hallitusneuvotteluiden jälkeen muuttuneet merkittävästi ja siksi tasapainottavia lisätoimenpiteitä tarvitaan, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Näiden päätösten avulla pyrimme taittamaan valtion velkaantumisen. Tämä mahdollistaa positiivisempien päätösten tekemisen tulevaisuudessa.

Adlercreutz edustaa RKP:tä ministerityöryhmässä, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Sopeuttamistoimet koskevat myös tätä sektoria, mutta moni RKP:lle tärkeä asia voitiin kuitenkin turvata neuvotteluissa.

– Onnistuimme välttämään useita tämän vuoden alussa julkaistussa virkamiesten raportissa mainituista leikkauksista päivystys- ja synnytyspalveluihin. Sairaalaverkosto säilyy, Adlercreutz sanoo.

– Hyvinvointialueet ovat vasta äsken aloittaneet toimintansa ja nyt tarvitaan työrauhaa. On tärkeää, että hyvinvointialueiden autonomiaa kunnioitetaan ja että luottamushenkilöillä on mahdollisuus päättää, miten hoito toteutetaan jokaisella alueella.

– RKP:lle on tärkeää vaikuttaa joka tasolla siihen, että hoito ja hoiva ovat lähellä ja saavutettavia.

Haastava taloudellinen tilanne vaati hallitukselta laajoja sopeuttamispäätöksiä, mutta Adlercreutz painottaa, että hallitus samalla myös panostaa talouskasvun luomiseen.

– Hallitus teki tervetulleen päätöksen kasvupaketista. Kasvupaketti sisältää esimerkiksi verohyvityksen yrityksille. Sen avulla voimme edistää vihreän siirtymän investointeja ja samalla ilmastotavoitteitamme, Adlercreutz sanoo.

– Talouskasvun vauhdittamiseksi on tärkeää, että saamme investointeja Suomeen. Nyt sovittu verokannustin on tehokas ja markkinaehtoinen instrumentti, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä investointien käynnistämiselle. Myös panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat tärkeitä kilpailukykymme vahvistamiseksi.

Adlercreutz: Använd Rysslands frysta tillgångar för Ukraina

– Det finns hundratals miljarder i frysta ryska tillgångar i Europa – rent moraliskt och logiskt borde dessa användas för att stödja Ukraina och bygga upp det som Rysslands brutala anfallskrig förstört, säger Europa- och ägarstyrningsminister Anders Adlercreutz, som på tisdag deltog i det allmänna rådets möte i Bryssel.

– Vi behöver nu i snabb takt utreda vilka lagliga vägar som finns för att göra det här möjligt, säger Adlercreutz

På lördagen den 24 februari blir det två år sedan Rysslands brutala invasion av Ukraina. EU har lovat hjälpa Ukraina så länge det behövs, och det budskapet även upprepades på rådsmötet. Enligt Adlercreutz stöder EU-länder Ukraina i väldigt olika grad.

– Finlands sammanlagda stöd uppgår nu till 1,8 miljarder euro och som bäst förbereds det 23:e stödpaketet till Ukraina. Skulle hela Europa följa Nordens och Baltikums ledning när det gäller stödet till Ukraina skulle situationen se väldigt annorlunda ut. Jag hoppas att alla medlemsländer skulle inse stundens allvar, säger Anders Adlercreutz.

Adlercreutz: Dags för Ungern att ratificiera Sveriges Nato-medlemskap

Denna vecka samlades europaministrarna till rådsmöte i Luxemburg, där Finland representerades av europa- och ägarstyrningsminister Anders Adlercreutz

Inför mötet kom nyheten att Turkiets president Erdoğan bestämt att Sveriges NATO-ansökan förs till det turkiska parlamentet. Nyheten väckte intresse också utanför själva mötet. Det är bara Turkiet och Ungern som ännu inte godkänt Sveriges ansökan om att bli medlem i försvarsalliansen.

– På mötet passade jag på att påminna min ungerska kollega på plats att det nu är dags att skynda sig om Ungern inte vill bli sist i att ratificera Sveriges medlemskap, säger Adlercreutz.

Sveriges NATO-medlemskap är den enskilt viktigaste säkerhetspolitiska frågan för Finland just nu.

– Finlands medlemskap i NATO är komplett först när vår närmaste partner Sverige också är medlem.

På mötet diskuterades även bland annat EU:s utvidgning. Adlercreutz lyfte fram vikten av att processerna gällande utvidgningen ska vara noggranna och slutföras så att alla öppna frågor löses.

– Frågan är inte om EU kommer att utvidgas, utan när det sker. Vi har sett hur länderna i EU:s gränszon konstant lever under det ryska hotet, och man kan lugnt konstatera att EU:s utvidgning i högsta grad också är en säkerhetspolitisk fråga