Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tiehankkeet ja liikenneturvallisuuden parantaminen saavat tärkeää rahoitusta Uudellamaalla

/0 Comments/in , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion ensi vuoden talousarviosta ja päättänyt samalla ensi vuoden budjettiin tehtävistä lisämäärärahoista eli niin sanotuista joululahjarahoista. Useat tärkeät tiet Uudellamaalla saavat kipeästi kaivattuja lisäresursseja.

Valtionvarainvaliokunta on syksyn aikana neuvotellut lisämäärärahoista, joita hallituspuolueet myöntävät erilaisiin hankkeisiin ja muihin tärkeisiin kohteisiin, joita ei rahoiteta alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa. Liikennehankkeiden määrä tässä kokonaisuudessa on noin 26 miljoonaa euroa.

RKP:n valtiovarainvaliokunnan ja liikennedelegaation jäsenet Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä neuvottelujen tulokseen. Lisämäärärahoja kohdennetaan tiehankkeisiin, asfaltointiin, kevyen liikenteen väylien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä risteyksien turvallisuuden parantamiseen.

– Lisämäärärahoja kohdennetaan paikallisesti ja alueellisesti merkittäville teille. Maamme tiet ovat monin paikoin huonokuntoisia ja kärsivät suuresta korjausvelasta. Lisämäärärahoilla voimme vauhdittaa hankkeita, jotka muuten joutuisivat odottamaan. Kyse on esimerkiksi sellaisista teistä, joilla on erittäin vilkas liikenne ja joilla koululaiset kulkevat päivittäin. Olen iloinen, että näillä konkreettisilla toimenpiteillä voimme parantaa liikenneturvallisuutta ja helpottaa usean ihmisen arkea, sanoo eduskunnan liikennejaoston jäsen ja valtiovarainvaliokunnan varajäsen Rehn-Kivi.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz nostaa esille Sepänkyläntien, ja siihen lisämäärärahoilla saatavan uuden jalkakäytävän, hyvänä esimerkkinä vilkkaasti liikennöidystä tiestä, joka on tärkeä usealle paikalliselle.

– Sepänkyläntien molemmissa päissä on koulukeskuksia. Sen lisäksi on tie tärkeä väylä Masalan ja Kirkkonummen keskustan välillä. Tien kunto on heikentynyt huomattavasti viime vuosina, joten on hyvä, että pystymme nyt sitä kunnostamaan, kertoo Adlercreutz.

Sepänkyläntie lisäksi myös tien 25 ja 1102 välinen risteys eli Snappertunatie ja Hankoniementie risteys saa puoli miljoonaa euroa lisärahoitusta.

–  Risteyksen kunnostaminen on konkreettinen liikenneturvallisuustoimi, jonka eteen Raaseporin kaupunki on työskennellyt jo pitkään. On hienoa, että voimme vihdoin taata rahoituksen näille alueellisesti tärkeille parannuksille. Ilahduttavaa on myös se, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen tien 104 päällystämiseen Lohjalla ja Raaseporissa, Adlercreutz sanoo.

Myös Itä-Uudellemaalle saadaan tärkeitä lisäresursseja. Hästholmenin ydinvoimalaan vievää Atomitietä Loviisassa tullaan kehittämään niin, että voimalaan saadaan suora tieyhteys. Alueen asukkaat ovat toivoneet tätä jo pitkään. Lisäksi Tolkkistentie Porvoossa saa rahoitusta kevyen liikenteen väylän päällystämiseen, ja Porvoon Hinthaaraan ja Kuninkaanportin välinen tie 1531 rahoitusta kehittämistyön aloittamiseen.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi korostavat, että paikallinen asiantuntemus on ollut tärkeää lisämäärärahoja neuvoteltaessa.

– Hankkeita on aina paljon helpompi viedä läpi, kun niitä tuetaan paikallisesti. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota olemme saaneet alueiden paikallispoliitikoilta, he toteavat.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2022 – Glad självständighetsdag 2022

/0 Comments/in , , , , , /by

Kun ohjusiskut Kiovaan alkoivat, ukrainalainen kansanedustaja Inna Sovsun lähetti perheensä  maaseudulle. Itse hän jäi kaupunkiin hoitamaan työtään. Puhuin hänen kanssaan vain muutama viikko sodan alkamisen jälkeen. Hän kertoi, miten selviää arjestaan ja miten sota on yhdistänyt ukrainalaiset. Hän kertoi myös ystävistään ja siitä, miten he tukevat toinen toisiaan. Hän kertoi kollegastaan, joka parhaillaan taisteli etelä-ukrainassa. 

Ukrainan sota on saanut meidät taas kerran pohtimaan omaa asemaamme. Mitä itsenäisyys on, ja etenkin, mitä sen eteen on tehty. Miten se on saavutettu?

On helppo nähdä yhtäläisyyksiä Ukrainan ja Suomen välillä. Aivan kuten Putin aliarvioi tällä hetkellä Ukrainaa, Stalin aliarvioi aikoinaan meidän kykyämme yhdistyä kansakuntana ja unohtaa pienet erimielisyytemme ulkoisen uhan edessä. Putin ja Stalin kuvittelivat, että maan sisäiset poliittiset erimielisyydet takaisivat heille helpon voiton. 

Toisin kävi. Tällä hetkellä sotilaallinen voitto Ukrainassa tuntuu Putinin näkökulmasta mahdottomalta. 

Kaikenlaista muuta hän on sen sijaan saanut aikaan. Palaan siihen hetkeen kuluttua. 

Putins krig i Ukraina borde vara totalt främmande för vår tid. Ett krig där man erövrar mark, vill radera ett folk, begår krigsbrott på löpande band, i vilket man påstår sig vara inbegripen i ett heligt krig, det är inte av denna världen. Det är inte 2000 talet, det är inte den civilisation vi byggt upp. 

Det är inte ett krig våra barn borde se i denna värld. 

Men samtidigt är det bekant. Narrativet är bekant. Skälen är bekanta. Motiveringarna känner vi igen. Våra krig var i mycket ett krig mellan olika världsbilder. Det samma ser vi nu i Ukraina. 

Hyvät ystävät,

Suomen ensimmäisinä itsenäisyyden vuosina loimme nykyisen yhteiskuntajärjestyksemme. Ståhlberg, tuo oikeusvaltiomme ehkä merkittävin rakentaja, iski perustuslain paalut niin syvälle, että ne kestivät tulevat sodatkin. 

Nyt tätä järjestystä halutaan murtaa. Siitäkin on kysymys, kun Putin hyökkää Ukrainaan. 

Halutaan saada meitä luopumaan oikeusvaltiosta, oikeuksistamme, tasa-arvosta, ja ennen kaikkea sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä sodanjälkeisestä maailmanjärjestyksestä, 

Se ei onnistu. Sen sijaan EU on tänään yhtenäisempi kuin koskaan ja Venäjän näkymät ovat kaiken kaikkiaan synkät. 

Bästa vänner,

Vår rättsstat klarade kriget tack vare alla dem som kämpade för vår frihet. Och nu klarar Europa också denna prövning. Rättsstaten består, det internationella samfundet är resilient. 

Detta år har medfört stora förändringar. Vi har vaknat till en ny verklighet. En verklighet, där vi klart ser, att det ibland är värt att ha stöd av varandra. För Finlands del raserades många murar detta år. När jag för ett år sedan talade för att vi borde börja vår NATO-medlemskapsprocess trodde jag inte att vi skulle vara här nu. För all del, inte många av oss trodde heller på att vi skulle ha ett krig i Europa. Inte jag heller. 

Politiikkaa seuratessa tuntuu usein siltä, että keskustelu pyörii hyvin pienten kysymysten äärellä. Tänä vuonna on kuitenkin myös syntynyt isoja päätöksiä, päätöksiä, joita olemme tehneet yhdessä. 

Suomi ei seiso yksin. Nato-jäsenyyden myötä saamme turvaa. 

Tämä ei tarkoita, etteikö omaa puolustustamme pitäis hoitaa ihan niin kuin olemme tehneet tähänkin saakka. Päävastuu säilyy meillä ja tämä on vastuu, johon me suomalaiset mielellämme sitoudumme. Maanpuolustustahto on Suomessa vahva. Ja syystä. 

Nato-medlemskapet betyder inte att vi inte kan avsäga oss vårt ansvar för att försvara Finland. Det ansvaret är fortfarande vårt. Och tack vare den tradition, den inställning vi haft under hela vår självständighet är vi väl rustade. Vi är förberedda för kriser av flera slag. 

Men säkerhet byggs inte enbart med vapen. Säkerhet och självständighet byggs av en gemensam syn på samhället, på en förståelse och en tillit till varandra. På tron på att du vill mig gott, och att jag kan bistå dig. 

Turvallisuus rakentuu monesta asiasta. Tämän vuoden aikana keskustelu on pitkälti pyörinyt sotilaallisen turvallisuuden ympärillä. Syy siihen, on Putinin julmassa sodassa. 

Mutta kun turvallisuutta vahvistamme tulee muistaa kaikki sen osat. Tulee muistaa yhteisöllisyys, luottamus, yhteydenpito. 

Turvallisuus on sitä, että joskus koputtaa naapurin ovea, ja tarkistaa, että kaikki on, kuten pitää. Turvallisuus on sitä, että voi lainata maitoa naapurilta, jos se jäi ostamatta. 

Turvallisuus om yhteiskunnan läpi kulkevaa luottamusta. Se helpottaa arkea. Se auttaa eteenpäin – ja isompienkin töyssyjen yli. 

Tästä talvesta voi hyvinkin tulla monelle ihmiselle hankala. Energian hinnat ovat uudella tavalla nostaneet omavaraisuuden keskusteluun. Inflaatio kiristää monen kukkaroa. Näidenkin haasteiden yli pääsemme luottamuksen ja yhteistyön turvin. 

Kyrkslätt är en trygg kommun att bo i. Vi vet var vi står, vi känner till vår historia. Det ger också trygghet. Identitet ger trygghet. Vi flyter inte i ett tomrum utan växer fast i våra erfarenheter, i våra vänner, i de berättelser vi hör. 

Minnen bevaras inte om de inte flyttas vidare. Idag är en utmärkt dag för att göra just detta. Om självständigheten är den grund Finland vilar på så är minnena dess armeringsstål. Trådar som stärker den, som förenar den med bygget ovanför och som garanterar att inte bara det som byggs idag, utan också imorgon håller och kan vila på ett stabilt fundament. 

Muistot tukevat tulevaisuutta. Ja tulevaisuus näyttää kaikesta huolimatta hyvältä. Se minkä olemme oppineet viimeisten vuosien aikana, tulee auttamaan meitä tästä eteenpäin. Uskon niin.

Hyvät sotiemme veteraanit, lotat. Hyvät kuntalaiset, hyvät ystävät.

Bästa lottor och veteraner, bästa vänner.

Itsenäisyys on kaiken perusta. Se ei ole ilmainen. Sitä koetellaan joka päivä. Moni ihminen eri puolilla maailmaa tietää mitä sen menettäminen tarkoittaa. Tänään meidän on syytä olla erityisen kiitollisia siitä, mitä meillä on. 

Kirkkonummen kunnan puolesta haluan toivottaa teille oikein hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää 

Å Kyrkslätts kommuns vägnar vill jag önska er en god självständighetsdag fylld med varma minnen och tacksamhet. 

Adlercreutz: Ungdomsbarometern visar, att vårt högskoleurvalssystem måste ses över

/0 Comments/in , , , /by

Ungdomar i åldern 15-19 år känner en oro för framtiden. Det framgår ur den svenskspråkiga ungdomsbarometern som publicerades på onsdagen 2.11.2022. Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz lyfter upp stigen från grundskolan till vidareutbildning som en av faktorerna bakom resultatet.

– Enligt barometern är det färre unga, jämfört med tidigare år, som känner sig oroliga för att hitta ett jobb i framtiden. Däremot är ungdomarna oroliga för att det skall välja fel bana, något de inte trivs med. Det här är en mänsklig oro som är lätt att känna igen. Men det system som vi har i dag för gymnasie- och högskolestudier underlättar inte situationen, utan tvärtom.

Adlercreutz menar, att studentexamens struktur och betoningen av studentexamen i högskoleantagningen är ett av problemen.

– Vi förutsätter idag långtgående val av 15-åringar. De är tvungna att redan på 9:e klass välja vad de tänker studera i gymnasiet och via det, vilka ämnen de tänker skriva i studentexamen.

I bakhuvudet mal tanken om att att optimera antalet poäng de olika studentexamensproven ger i högskoleantagningen. Det här är inte rimligt.

– När vi sedan lägger till det, att vi har kvoter för förstagångssökanden så blir det etter värre. Man är tvungen att fatta beslut som 15 år gammal, beslut som man sedan svårligen kan ändra. Om det första valet man gör slår fel, är det idag svårare än tidigare att byta bana. Det här skapar oro, det skapar ångest, och det främjar inte det vi borde eftersträva – flexibilitet och mångsidiga kompetenser. Det leder ofta också till att man hellre väntar än prövar på något – man vill inte missa sin bästa chans till en högskoleplats.

– En utbildningsstig  längs med vilken man får välja fel och kan korrigera sina misstag är det vi borde eftersträva . Vi vinner alla på att varje ungdom vågar pröva och får studera det som verkligen intresserar.

SFP och Adlercreutz har även tidigare lyft upp frågan om förstagångskvoterna och de problem som betoningen av studentexamen i kombination med kvoterna lett till

– Det här är en fråga som nästa regeringen bör korrigera. Det system vi har idag håller inte måttet, och leder till inte bara ineffektivitet utan också till oro och illamående bland våra ungdomar. Det måste ändras.

Land skall med lag byggas – också i svåra frågor.

/0 Comments/in , , , , , /by

Land skall med lag byggas. Det gäller alltid men är speciellt viktigt  då man stiftar komplicerade lagar som går in på områden som berör våra grundrättigheter och vår position i den internationella gemenskapen.

Denna vecka godkändes ändringar i beredskapslagen och gränssäkerhetslagen.  Justitieminister Anna-Maja Henriksson ansvarar för beredskapslagen och har gjort ett gediget arbete. Vi har hela tiden varit tydliga på den punkten att myndigheterna ska ha alla nödvändiga befogenheter för att förhindra eventuella hot. SFP stöder båda lagpaketen och har i inget skede ens lekt med tanken på att vi inte skulle göra det. Det har däremot tyvärr partierna i opposition.

I behandligen i riksdagen gjordes en paragrafändring på slutrakan. Det var en ändring som man kan tolka på ett sätt som är i strid med våra internationella överenskommelser och grundlagsutskottets utlåtande. Det är också en ändring som försätter gränsövervakaren i en svår situation och som leder till potentiella motstridigheter med resten av propositionen. Därför upplevde vi att denna ändring borde leda till en snabb genomgång i grundlagsutskottet för att försäkra, att så inte är fallet. En genomgång, som kunde ta ett eller två möten i anspråk, några timmar eller ett par dagar.

Begäran berodde också till stor del på att EU-domstolen och Europas människorättsdomstol samma dag som paragrafändringen gjordes kom ut med några beslut som har direkt anknytning till problematiken och som kommer att fungera som prejudikat i frågan. Dessa beslut kan rimligtvis av tidtabellsskäl inte i tillräckligt hög grad ha beaktats i behandlingen.

Vi ville alltså ha en kontroll för att säkerställa lagstiftningens stabilitet och konsekvens. Det var också den beredande ministerns önskan. Vi upplever att det hade varit i allas intresse, men nu tänkte inte alla så.

Vi ifrågasatte i inget skede lagpaketet som helhet.

Det påstås på vissa håll att lagpaketet leder till att man kan neka en asylbehandling. Detta stämmer inte. Allas faktiska rätt till en asylprocess skall garanteras, också i en situation då vi utsätts för hybridpåverkan. Det sägs klart i lagförslaget. Det kan betonas, att inte heller de sakkunniga i utskotten efterlyste inskränkningar i denna rätt.

Den nationella säkerheten utgör grunden för vårt samhällsskick. Utan en rättsstat kan vi inte upprätthålla en fungerande demokrati. Rättstat och säkerhet går hand i hand. De varken kan eller bör ställas mot varandra.

SFP var instrumentalt i den process som ledde till vår Nato-ansökan. Vi talade för att vi skulle inleda processen även då resten av riksdagspartierna ville vänta. Nu förnyar vi vår beredskapslag i regi av justitieminister Henriksson. Nya tider kräver nya redskap men också en förståelse för det, att lagstiftningen skall vara konsekvent och till alla delar hållbar. Det har alltid varit SFP:s ledstjärna och det kommer svenska riksdagsgruppen att arbeta för också i framtiden.

Det gråa är bakom oss

/0 Comments/in , , , , , , , /by

En grå zon är något obestämt. Någonting vagt eller osäkert. Är vi i en sådan?

Jag har svårt att tycka det. Vi är inte medlemmar i Nato, men vi har klart uttryckt vår åsikt. Efter ett par decennier i något som vi kallat en Nato-option –  en vag och grå position, om det någonsin funnits en sådan – har vi nu klart sagt vad vi tycker. I riksdagen sade 188 av 200 ledamöter ja och endast 8 röstade emot.

Det är inte en grå zon. Det är en klar viljeyttring om var vi vill stå.

Nato-beslutet fattades inte för att vi plötsligt upplevde oss som speciellt hotade. Snarare för att vi helt enkelt fått nog. Det är inte värt att försöka balansera med en granne som upplever sig kunna göra vad som helst, utan att bry sig om vad vi eller omvärlden gör, tycker eller vad vi kommit överens om. Då kan vi lika gärna klart ta steget ut i den gemenskap vi ändå uppfattas tillhöra.

Ta steget ut ur den gråa zonen, in i klarhet.

Finland har sällan fått så mycket positiv publicitet världen över som den senaste månaden. Man talar om resiliens, om en förmåga att fatta beslut. Det finns en massa positiv goodwill att inkassera för tillfället. Det här intresset bör nu konverteras till en vilja att komma hit, att studera och arbeta här, att investera i vårt land.

Jag åt lunch med en representant för en stor internationell handelskammare för ett par veckor sedan. Hen berättade samma sak; intresset för Finland är stort också på det kommersiella planet. När jag besökte Irland för ett par veckor sedan för att bekanta mig med deras investeringsfrämjande politik möttes jag av samma reaktion.

Då skall vi inte tala om gråa zoner, om osäkerhet, utan svänga på kulan: Finland är ett no-bullshit-land som ser klart på omvärlden och kan fatta beslut när situationen förändras. Här gräver vi inte ner oss i skyttegravar utan kan samarbeta och omvärdera vår bild av världen om det behövs. Det här är en filosofi som också kan gagna dig, Internationella Företaget, Incorporated.

Vi har en sund politisk kultur som inte i överdriven grad låter polariseringen försinka politiska beslut. Vi har en stark rättsstat och Finland toppar jämförelser om länder med minst korruption.

Här är det tryggt att investera, hit är du välkommen. Vi är inte inne i en grå tid utan vi har fattat ett beslut och låter nu processen rulla på. Och om någon mot förmodan skulle vilja trakassera oss har vi fullt förtroende för att det goda arbete som gjorts inom försvarsmakten de senaste decennierna ger oss den trygghet som behövs.

Men så långt skall vi inte behöva gå. Det här bör vara vårt budskap.

Men ett löfte måste också uppfyllas. Ett brand måste byggas på solid grund. Om det utlovade inte stämmer med verkligheten raseras bilden och med det attraktionskraften.

Därför bör företag som kommer till Finland få det stöd som krävs.

Varje utländskt företag bör tilldelas en egen kontaktperson som ser till att samarbetet med myndigheterna inte blir ett hinder för företagets framgång och fortlevnad i Finland. Business Finland kunde sköta detta.

Vi behöver en aktör som förmedlar fadderfamiljer för de experter som kommer hit i företagens kölvatten. Vi bör ha tillräckligt med grundskolor i vilka man kan få undervisning enligt vårt system men på engelska. Hela familjen måste tas om hand. Bara då kan vi på riktigt och på ett bestående sätt kamma in den goodwill som flyter omkring och omsätta den i verkliga investeringar i vårt land.

Sedan ska vi sköta diskussionerna med Turkiet på ett skilt spår. För det kan ta tid. En förhandling där kraven ändrar från dag till dag och i vilken det man sagt igår saknar relevans nästa vecka, är inte lätt att föra. Även utanför gråa zoner finns det luddighet och motiv som är svåra att greppa.

Adlercreutz: Jokaiselle Suomeen tulevalle ulkomaalaiselle yritykselle tulisi luoda kotouttamisohjelma

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä Suomen pitäisi ottaa yritysten ja elinkeinoelämän menestysmahdollisuuksista huolehtiminen maastrategian ytimeen. Hän muistuttaa, että koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu elinvoimaisten yritysten varaan, mistä syystä tarvitsemme ulkomaalaisia toimijoita kotimaisten yritysten rinnalle. Adlercreutz on juuri palannut Irlannista, jossa kansainvälisiä yrityksiä tuetaan monin tavoin.

– Jokaisen päättäjän ja asiantuntijan pitäisi ymmärtää tehdä kaikkensa yritysten menestyksen eteen,  Adlercreutz sanoo.

Suomi jätti Nato – hakemuksensa 18. toukokuuta. Prosessi on  nostanut Suomen maailman kartalle ja useat ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet aiempaa tietoisemmiksi Suomesta. Adlercreutz toteaa, että Suomen tulisi hyödyntää saamansa huomio täysimittaisesti.

-Voimme hyötyä merkittävästi positiivisesta huomiosta, ja se tulisi nähdä suurena mahdollisuutena lisätä Suomen houkuttelevuutta korkeaa teknologiaosaamista omaavana toimintaympäristönä, Adlercreutz sanoo.

Itsekin yrittäjätaustainen Adlercreutz korostaa, että keskeistä on poistaa markkinaesteitä ja kääntää kaikki kivet houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä merkitsee työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista ja ketterämpää päätöksentekokulttuuria.

-Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä ehdotan, että jokaiselle ulkomaiselle yritykselle nimetään hallinnossa – esimerkiksi Business Finlandissa – oma yhteyshenkilönsä.  Yhteyshenkilöön olisi helppo ottaa yhteyttä ja hän voisi toimia rajapintana eri alan viranomaisiin. Hän varmistaisi, että viranomaisyhteistyö ei muodostu yrityksen menestymisen tai Suomessa pysymisen esteeksi. Samoin tulisi ulkomaisille johtajille ja heidän perheilleen nimetä yksi tai useampi kummiperhe, joka huolehtisi siitä, että tänne tulijat verkostoituvat ja kokevat viihtyvänsä maassamme, Adlercreutz summaa.

Adlercreutz puoluekokouksessa: Nato vie Pohjoismaat uuteen aikaan

/0 Comments/in , , , , /by

Suomi ei ole koskaan aiemmin saanut yhtä paljon positiivista huomiota kuin nyt, sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puheessaan RKP:n puoluepäivillä.

-Suomi on menestystarina. Kansainvälinen media nostaa esille Suomen resilienssin. Suomen päättäväisyyden. Suomi näyttäytyy mediassa vakaana, turvallisena ja demokraattisena maana. Meidän ei tule puhua harmaasta vyöhykkeestä. Meidän tulee puhua tästä ajasta jonakin uutena, suurena mahdollisuutena, toteaa Adlercreutz.

– Nyt on oikea momentum, ei ainoastaan RKP:lle vaan koko Suomelle. Nyt ei tule pelkästään avata ovia viennille vaan potkaista ne sisään. Kaikelle suomalaiselle on kysyntää, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz nosti esiin miten Suomen ja Ruotsin yhteinen päätös hakea Naton jäsenyyttä samalla mahdollistaa tiiviimmän pohjoismaisen integraation.

-Pohjoismainen yhteistyö herättää vain positiivisia tunteita. Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi. Pohjoismaat, jotka nyt yhdessä myös liittyvät Naton jäseniksi tulevat kasvattamaan painoarvoaan, toteaa Adlercreutz.

-Meidän ei kuitenkaan tule tyytyä tähän. On lukemattomia tapoja syventää yhteistyötä entisestään. Voisimme helpottaa työskentelyä naapurimaissamme. Skoonelaisen voisi olla yhtä luonnollista opiskella Tampereella kuin Vaasalaisen Uumajassa. Voisimme tehdä työperäisestä maahan muuttamisesta helpompaa. Tutkinnoistamme pitää tehdä vastaavuuksiltaan samanarvoisia ja pohjoismaisen identiteetin tulee olla todellisuutta kaikilla tasoilla, kaikessa kanssakäynnissä viranomaisten kanssa. Meidän tulee tarkastella työkulttuuriamme, jotta Suomi olisi houkutteleva opiskelukohde esimerkiksi nuorille ruotsalaisille opiskelijoille, visioi Adlercreutz.

Adlercreutz ehdolle eduskuntavaaleissa

/0 Comments/in , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz hakee luottamusta saada jatkaa työssään kansanedustajana. Adlercreutz ilmoitti tänään asettuvansa ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

– Kansanedustajana toimiminen on itselleni kutsumustyö ja on etuoikeus saada edustaa Suomen kansaa. Tunne työn merkityksellisyydestä on syventynyt entisestään kriisien keskellä. Maailmanlaajuinen pandemia ja Eurooppaa koetteleva sota asettavat yhteiskuntamme koetukselle. Käsillä olevien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme kykyä ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet. Taloutemme tila vaikuttaa suoraan meidän ja meitä ympäröivän luonnon hyvinvointiin ja pidän kriittisenä sitä, ettei päätöksenteko perustu näiden vastakkainasettelulle. Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää systeemistä ajattelua ja pitkäjänteisyyttä.

Adlercreutzilla on vankka yrittäjätausta.

– Minulla on kokemusta yrittäjyydestä ja ymmärrystä yritysten tarpeista. Pidän olennaisena, että meillä on jatkossa riittävästi koulutettua työvoimaa ja että luomme yrityksille entistäkin paremmat toimintaedellytykset. Työlläni puolustusvaliokunnassa pyrin siihen, että Suomi säilyy turvallisena paikkana niin elää kuin investoida.

– EU:lla ja Euroopalla on edessään haastavat ajat. Inflaatio voimistuu ja edessä voi hyvinkin olla taloudellisesti haastava aika. Tarvitsemme pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan ennen. Olemme tänä päivänä niin tiiviisti osa globaalia markkinaa ja ilmastoa, etten usko pelkän kansallisen näkökulman riittävän viisaiden päätösten tekemiseen. Haluan olla rakentamassa entistä yhtenäisempää Eurooppaa ja aiempaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä.

– Viiden lapsen isänä mietin jatkuvasti, millaisen maailman jätämme seuraaville sukupolville. Teen työtäni ennen kaikkea heille.

Anders Adlercreutz on valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on valtiovarainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen.

Din röst hörs bara om du röstar. 

/0 Comments/in , , , /by

Tänk på en situation då du behövt hjälp. Tänk på dagen då ni fick ett barn. Tänk på den gången, då någon närstående var tvungen att kalla på ambulansen. Tänk på vården du behöver när du är äldre eller på den hjälp du eller en kompis fick i skolan då det kändes kämpigt. 

Alla de här frågorna berörs i det kommande välfärdsområdesvalet. De här är alla frågor som det kommande välfärdsområdets fullmäktige har ansvar för. 

Därför är det här valet så viktigt. Och därför är det viktigt att också du röstar. 

Det handlar inte bara om en administrativ nivå. Visst, en sådan skapas, för att en sådan behövs. Men det är bara taket under vilket all denna viktiga service skall bo. 

Det kommande välfärdsområdesvalet handlar om hur vi ordnar dessa tjänster. Eftersom inte alla kommuner klarar av att sköta dem själva flyttas de nu över till en större organisation för att vi på så sätt skall kunna sköta dessa tjänster effektivare och mer jämlikt. 

Den organisationen måste styras demokratiskt, och de som styr dem väljs i det kommande valet. 

Men om man du inte röstar blir inte din röst hörd. Om inte vi som röstare berättar att det här är viktigt, då går utvecklingen kanske inte i den riktning vi vill.

För SFP är den lokala servicen viktig. Också de små rösterna skall höras. Individen skall synas i reformen och speciellt nu, när den kommande servicestruktureran byggs är det viktigt att allas röster hörs i valet, också din. 

Västnyland är ett stort område. Vi har stora centra och glesbygd. För att fullmäktige skall ha förståelse för hela området så måste vi rösta in människor som har den förståelsen. Lokalkännedom föds inte av sig självt utan lokalkännedom måste röstas in i välfärdsområdets fullmäktige. 

Därför är det viktigt att du gör din röst hörd. 

Äänestä paremman hoidon ja hoivan puolesta

/1 Comment/in , , , , /by

Reilun viikon kuluttua Suomi äänestää maan ensimmäisissä aluevaaleissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa äänestämisen tärkeyttä, vaikka moni tuntee epävarmuutta uusia vaaleja kohtaan.

– Vaaleissa on kyse siitä, miten me tulevaisuudessa saamme hoitoa ja apua. Vaalituloksella tulee olemaan merkitystä mahdollisuuksiisi hoitoon tulevaisuudessa ja miten pelastustoimi toimii. On kyse palveluista, jotka koskettavat meitä kaikkia. Jos emme äänestäjinä kerro miten tärkeää tämä on, niin kehitys ei ehkä mene toivomaamme suuntaan. Siksi on tärkeää, että annamme äänemme kuulua näissä vaaleissa, Adlercreutz sanoo.

RKP:lle on tärkeää, että hoitopalveluista tulee sujuvampia ja, että kaikki saavat sitä hoitoa mitä he tarvitsevat, omalla äidinkielellään, kohtuullisella etäisyydellä.

– Meille on tärkeää, että kaikki saavat tarvitsemansa hoidon ja avun ja, että uudet hyvinvointialueet voivat tarjota monipuolisia hoitopalveluita, jotka ovat helposti saatavilla. Siksi on tärkeää, että kaikkien ääni kuuluu vaaleissa.

– Kaikkien oikeus hyviin hoito- ja hoivapalveluihin on taattava myös tulevaisuudessa, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Terveydenhuollossa ihminen on aina oltava keskiössä, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, 044 9810191