Land skall med lag byggas – också i svåra frågor.

/0 Comments/in , , , , , /by

Land skall med lag byggas. Det gäller alltid men är speciellt viktigt  då man stiftar komplicerade lagar som går in på områden som berör våra grundrättigheter och vår position i den internationella gemenskapen.

Denna vecka godkändes ändringar i beredskapslagen och gränssäkerhetslagen.  Justitieminister Anna-Maja Henriksson ansvarar för beredskapslagen och har gjort ett gediget arbete. Vi har hela tiden varit tydliga på den punkten att myndigheterna ska ha alla nödvändiga befogenheter för att förhindra eventuella hot. SFP stöder båda lagpaketen och har i inget skede ens lekt med tanken på att vi inte skulle göra det. Det har däremot tyvärr partierna i opposition.

I behandligen i riksdagen gjordes en paragrafändring på slutrakan. Det var en ändring som man kan tolka på ett sätt som är i strid med våra internationella överenskommelser och grundlagsutskottets utlåtande. Det är också en ändring som försätter gränsövervakaren i en svår situation och som leder till potentiella motstridigheter med resten av propositionen. Därför upplevde vi att denna ändring borde leda till en snabb genomgång i grundlagsutskottet för att försäkra, att så inte är fallet. En genomgång, som kunde ta ett eller två möten i anspråk, några timmar eller ett par dagar.

Begäran berodde också till stor del på att EU-domstolen och Europas människorättsdomstol samma dag som paragrafändringen gjordes kom ut med några beslut som har direkt anknytning till problematiken och som kommer att fungera som prejudikat i frågan. Dessa beslut kan rimligtvis av tidtabellsskäl inte i tillräckligt hög grad ha beaktats i behandlingen.

Vi ville alltså ha en kontroll för att säkerställa lagstiftningens stabilitet och konsekvens. Det var också den beredande ministerns önskan. Vi upplever att det hade varit i allas intresse, men nu tänkte inte alla så.

Vi ifrågasatte i inget skede lagpaketet som helhet.

Det påstås på vissa håll att lagpaketet leder till att man kan neka en asylbehandling. Detta stämmer inte. Allas faktiska rätt till en asylprocess skall garanteras, också i en situation då vi utsätts för hybridpåverkan. Det sägs klart i lagförslaget. Det kan betonas, att inte heller de sakkunniga i utskotten efterlyste inskränkningar i denna rätt.

Den nationella säkerheten utgör grunden för vårt samhällsskick. Utan en rättsstat kan vi inte upprätthålla en fungerande demokrati. Rättstat och säkerhet går hand i hand. De varken kan eller bör ställas mot varandra.

SFP var instrumentalt i den process som ledde till vår Nato-ansökan. Vi talade för att vi skulle inleda processen även då resten av riksdagspartierna ville vänta. Nu förnyar vi vår beredskapslag i regi av justitieminister Henriksson. Nya tider kräver nya redskap men också en förståelse för det, att lagstiftningen skall vara konsekvent och till alla delar hållbar. Det har alltid varit SFP:s ledstjärna och det kommer svenska riksdagsgruppen att arbeta för också i framtiden.

Det gråa är bakom oss

/0 Comments/in , , , , , , , /by

En grå zon är något obestämt. Någonting vagt eller osäkert. Är vi i en sådan?

Jag har svårt att tycka det. Vi är inte medlemmar i Nato, men vi har klart uttryckt vår åsikt. Efter ett par decennier i något som vi kallat en Nato-option –  en vag och grå position, om det någonsin funnits en sådan – har vi nu klart sagt vad vi tycker. I riksdagen sade 188 av 200 ledamöter ja och endast 8 röstade emot.

Det är inte en grå zon. Det är en klar viljeyttring om var vi vill stå.

Nato-beslutet fattades inte för att vi plötsligt upplevde oss som speciellt hotade. Snarare för att vi helt enkelt fått nog. Det är inte värt att försöka balansera med en granne som upplever sig kunna göra vad som helst, utan att bry sig om vad vi eller omvärlden gör, tycker eller vad vi kommit överens om. Då kan vi lika gärna klart ta steget ut i den gemenskap vi ändå uppfattas tillhöra.

Ta steget ut ur den gråa zonen, in i klarhet.

Finland har sällan fått så mycket positiv publicitet världen över som den senaste månaden. Man talar om resiliens, om en förmåga att fatta beslut. Det finns en massa positiv goodwill att inkassera för tillfället. Det här intresset bör nu konverteras till en vilja att komma hit, att studera och arbeta här, att investera i vårt land.

Jag åt lunch med en representant för en stor internationell handelskammare för ett par veckor sedan. Hen berättade samma sak; intresset för Finland är stort också på det kommersiella planet. När jag besökte Irland för ett par veckor sedan för att bekanta mig med deras investeringsfrämjande politik möttes jag av samma reaktion.

Då skall vi inte tala om gråa zoner, om osäkerhet, utan svänga på kulan: Finland är ett no-bullshit-land som ser klart på omvärlden och kan fatta beslut när situationen förändras. Här gräver vi inte ner oss i skyttegravar utan kan samarbeta och omvärdera vår bild av världen om det behövs. Det här är en filosofi som också kan gagna dig, Internationella Företaget, Incorporated.

Vi har en sund politisk kultur som inte i överdriven grad låter polariseringen försinka politiska beslut. Vi har en stark rättsstat och Finland toppar jämförelser om länder med minst korruption.

Här är det tryggt att investera, hit är du välkommen. Vi är inte inne i en grå tid utan vi har fattat ett beslut och låter nu processen rulla på. Och om någon mot förmodan skulle vilja trakassera oss har vi fullt förtroende för att det goda arbete som gjorts inom försvarsmakten de senaste decennierna ger oss den trygghet som behövs.

Men så långt skall vi inte behöva gå. Det här bör vara vårt budskap.

Men ett löfte måste också uppfyllas. Ett brand måste byggas på solid grund. Om det utlovade inte stämmer med verkligheten raseras bilden och med det attraktionskraften.

Därför bör företag som kommer till Finland få det stöd som krävs.

Varje utländskt företag bör tilldelas en egen kontaktperson som ser till att samarbetet med myndigheterna inte blir ett hinder för företagets framgång och fortlevnad i Finland. Business Finland kunde sköta detta.

Vi behöver en aktör som förmedlar fadderfamiljer för de experter som kommer hit i företagens kölvatten. Vi bör ha tillräckligt med grundskolor i vilka man kan få undervisning enligt vårt system men på engelska. Hela familjen måste tas om hand. Bara då kan vi på riktigt och på ett bestående sätt kamma in den goodwill som flyter omkring och omsätta den i verkliga investeringar i vårt land.

Sedan ska vi sköta diskussionerna med Turkiet på ett skilt spår. För det kan ta tid. En förhandling där kraven ändrar från dag till dag och i vilken det man sagt igår saknar relevans nästa vecka, är inte lätt att föra. Även utanför gråa zoner finns det luddighet och motiv som är svåra att greppa.

Adlercreutz ehdolle eduskuntavaaleissa

/0 Comments/in , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz hakee luottamusta saada jatkaa työssään kansanedustajana. Adlercreutz ilmoitti tänään asettuvansa ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

– Kansanedustajana toimiminen on itselleni kutsumustyö ja on etuoikeus saada edustaa Suomen kansaa. Tunne työn merkityksellisyydestä on syventynyt entisestään kriisien keskellä. Maailmanlaajuinen pandemia ja Eurooppaa koetteleva sota asettavat yhteiskuntamme koetukselle. Käsillä olevien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme kykyä ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet. Taloutemme tila vaikuttaa suoraan meidän ja meitä ympäröivän luonnon hyvinvointiin ja pidän kriittisenä sitä, ettei päätöksenteko perustu näiden vastakkainasettelulle. Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää systeemistä ajattelua ja pitkäjänteisyyttä.

Adlercreutzilla on vankka yrittäjätausta.

– Minulla on kokemusta yrittäjyydestä ja ymmärrystä yritysten tarpeista. Pidän olennaisena, että meillä on jatkossa riittävästi koulutettua työvoimaa ja että luomme yrityksille entistäkin paremmat toimintaedellytykset. Työlläni puolustusvaliokunnassa pyrin siihen, että Suomi säilyy turvallisena paikkana niin elää kuin investoida.

– EU:lla ja Euroopalla on edessään haastavat ajat. Inflaatio voimistuu ja edessä voi hyvinkin olla taloudellisesti haastava aika. Tarvitsemme pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan ennen. Olemme tänä päivänä niin tiiviisti osa globaalia markkinaa ja ilmastoa, etten usko pelkän kansallisen näkökulman riittävän viisaiden päätösten tekemiseen. Haluan olla rakentamassa entistä yhtenäisempää Eurooppaa ja aiempaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä.

– Viiden lapsen isänä mietin jatkuvasti, millaisen maailman jätämme seuraaville sukupolville. Teen työtäni ennen kaikkea heille.

Anders Adlercreutz on valittu eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on valtiovarainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen.

Mannerlaatat liikkuvat

/0 Comments/in , , , , /by

Ihmisinä sopeudumme yleensä pikku hiljaa uusiin tilanteeseen. Ajattelemme, että jokainen pieni konflikti on yksittäistapaus. Itsekin ajattelin pitkään, ettei Venäjä voi olla niin irrationaalinen, että se hyökkäisi Ukrainaan. Viikolla hiljaa, pitkän ajan kuluessa lämmennyt soppa kiehui yli. Koko sodanjälkeinen maailmanjärjestys muuttui kertaheitolla.

Euroopassa on käynnissä täysimittainen sota, jossa käytetään laivastoa, ilmavoimaa, ohjuksia, ja maajoukkoja. Hyökkäys Ukrainaan on rikos vallitsevaa maailmanjärjestystä kohtaan. Se on rikos paitsi Ukrainaa kohtaan myös Venäjän kansaa kohtaan. Seuraukset  tulevat olemaan valtaisat Ukrainalle ja Venäjälle  mutta myös meille, riippumatta siitä, miten konflikti etenee.

Tällä hetkellä Ukraina käy urheaa puolustustaistelua. Valmistautuminen sotaan ei sen osalta ollut niin tehokasta kuin se olisi ehkä voinut olla. Maassa ei tehty liikekannallepanoa etukäteen, jottei sitä olisi tulkittu provokaatioksi. Siitäkin huolimatta Venäjä on kohdannut tiukan vastuksen. Viime päivinä Venäjän otteet ovat kuitenkin koventuneet. Ukrainassa pommitetaan tällä hetkellä myös siviilejä, kouluja, asutuskeskuksia ja infrastruktuuria. Näyttää siltä, että aseina on käytetty myös rypälepommeja ja ehkä myös joukkotuhoaseiksi määritettyjä termobaarisia aseita.

Ukraina taistelee tällä hetkellä yksin, mutta koko Eurooppa seisoo sen rinnalla lähettämällä sille apua erilaissa muodoissa. Putinin uhkailut ovat pitäneet suoran sotilaallisen väliintulon etäällä, mutta aseapua on tullut varsin mittavasti.

Moni muuri murtui yhtäkkiä. Saksa, Ruotsi ja Suomi mursivat pitkän periaatteen siitä, että konfliktialueelle ei lähetetä aseita. Jopa Sveitsi, joka aikoinaan piilotti natsien rahoja, liittyi pakotteisiin. EU ja muu maailma on osoittanut varsin vaikuttavaa yhtenäisyyttä. Myös Kirkkonummelta lähtee apua Ukrainaan ja kunta on huomioinut tilanteen symbolisella eleellä: Vesitorni valaistaan Ukrainan värein.

YK:ssa ainoastaan Eritrea, Pohjois-korea, Syyria ja Valko-Venäjä tukivat Venäjän näkökantaa kriisissä. Tämä joukko on tunnettu totalitarismista ja ihmisoikeusloukkauksista. Se mikä on varmaa jo tässä vaiheessa kriisiä on se, että Venäjällä on edessään menetettyjä vuosikymmeniä. Isku sen talouteen tulee olemaan mittava. Kansa tulee kärsimään merkittävästi huonon politiikan seurauksista.

Tällä hetkellä on mahdoton sanoa, miten kriisi päättyy. Venäjän tappiot ovat olleet mittavat, mutta tämä ei vielä näy Venäjän toiminnassa. Rintamalle lähetetyt sotilaat tulevat mitä ilmeisimmin syrjäkylistä. Itkeviä äitejä ei ole vielä nähty Punaisella torilla.

Suomeen ei kohdistu suoranaista uhkaa Lavrovin ja Putinin vastuuttomista puheista huolimatta. Emme valitettavasti voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että olisimme Venäjän valtapyrkimyksistä syrjässä. Siihen, että Venäjä meidän kohdallamme palaisi muistoissaan Kekkosen ajan mukaviin kalareissuihin ja päättäisi siksi jättää meidät rauhaan, ei voi luottaa. Realisteina voimme myös todeta, että Venäjään ei voi viimeaikaisten tapahtumien perusteella luottaa. Diplomaattiset neuvottelut olivat vain silmänlumetta vuoden alussa. Niitä käytäessä Venäjä oli jo tehnyt päätöksen hyökätä Ukrainaan.

Pysäyttävä fakta on, että Suomi on Venäjän länsirajalla olevista liittoutumattomista maista ainut, jota ei ole miehitetty.

Venäjän toiminta on nopeasti kasvattanut Naton suosiota. Ennen vuodenvaihdetta jäsenyyttä tuki alle 30% suomalaisista. Viimeisten mittausten mukaan tuki on nyt ylittänyt 50% kriittisen rajan. Uskon, että muutos jatkuu ja Putinin toimet ovat näin vaikuttaneet täysin päin vastoin kuin mitä hänen voisi kuvitella toivovan.

RKP on jo pitkään ollut sitä mieltä, että Suomen paikka on NATOssa. Yhdyn tähän näkemykseen. Siksi on hyvä, että keskustelu tästä asiasta on vihdoinkin käynnistyneet. Puheet epämääräisestä ”optiosta” ovat vaihtuneet konkretiaan.

Liittyminen ei olisi välttämättä mikään mutkaton prosessi. Se olisi iso askel. Vaikka olenkin sitä mieltä, että liittoutumattomilla mailla voi olla aivan erityinen tehtävä vakauden ylläpitämisessä, niin pitkän tähtäimen kehitys Euroopassa puhuu sen puolesta, että Suomen paikka on Natossa.

Suomi mielletään osaksi länttä. Suomi harjoittelee Naton kanssa ja meidän järjestelmämme ovat täysin Nato-yhteensopivia jo tällä hetkellä. Olemme kaikkien keskeisten Naton yhteistyöelimien jäsen. Olemme käytännössä paljastaneet kaulamme, mutta meillä ei ole artikla V:n tarjoamaa suojaa. Jäsenyys olisi käytännön tasolla hyvin pieni askel, mutta silti se toisi meille puolustusnäkökulmasta merkittävää lisäturvaa. Kuten Jaakko Iloniemi on todennut: ”Tällä hetkellä jaamme riskit, mutta emme turvallisuustakuita”.

Tämä keskustelu jatkuu nyt epäilemättä hallituksessa ja eduskunnassa. On selvää, että hakemuksella, sikäli kun siihen päädytään, pitää olla laaja kansan tuki. Laajan tuen saaminen edellyttää, että me poliitikot kerromme kantamme selvästi. Siitäkin huolimatta, että aihe on arka monella tavalla.

Lopuksi on todettava, että puolustuskykymme on vahva. Puolustusvaliokunnan jäsenenä olen päässyt työskentelemään läheisessä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa ja olen voinut todeta suorituskyvyn kasvaneen merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Nykyinen tiivis yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa on myös kyvykkyyksien kehittämisen näkökulmasta tärkeää.

Minulta kysyttiin hiljattain, voiko kriisin keskellä nähdä jotain valonpilkahduksia, jotain, joka antaa toivoa. Vastasin näin:
Ukrainan kansan sinnikkyys antaa toivoa. Se saa myös muistamaan oman maan itsenäisyyden arvon. Se apu, joka on kohdistunut eri muodoissa Ukrainaan antaa toivoa, kuten tapa, jolla ukrainalaisia on otettu vastaan naapurimaissa. EU:n kyky toimia yhteisesti antaa toivoa. Myös yritysten ripeä toiminta on arvostettavaa.

Toivokaamme, että kriisi saa nopean ratkaisun niin, että Ukraina säilyy itsenäisenä ja ihmisuhreja tulee tästä eteenpäin mahdollisimman vähän. Ukrainaa voimme jokainen auttaa tavallamme. Ja samaan aikaan on muistettava, että syypäitä tässä eivät ole esimerkiksi Suomessa asuvat venäläiset, vaan Venäjän hallitus ja sen politiikka.

(Kirkkonummen Sanomat 6.3.2022)

Adlercreutz fortsätter leda Svenska riksdagsgruppen

/0 Comments/in , /by

Riksdagsledamot Anders Adlercreutz från Kyrkslätt har återvalts till gruppordförande för Svenska riksdagsgruppen. Riksdagsgruppen hade sitt konstituerande möte idag efter att riksdagen inledde det nya riksmötet, det sista för denna regeringsperiod.

– Jag är tacksam över förtroendet att få leda riksdagsgruppen till nästa riksdagsval. Vi har ett intensivt år framför oss, säger Adlercreutz.

Hans budskap med tanke på den resterande riksdagsperioden är tydligt och klart.

–  Riksdagsvalet äger rum efter drygt ett år men före det har vi en viktig uppgift att tillsammans ro regeringsprogrammet iland. Det finns ännu många viktiga åtgärder som regeringen förbundit sig till.  Dessa måste nu genomföras utan att sänka ribban. Snabba vinster får inte vara någons prioritet. Politiken skall vara långsiktig, säger Adlercreutz.

Även riksdagsgruppens vice ordföranden blev återvalda. Till gruppens första viceordförande valdes Ålands riksdagsledamot Mats Löfström och till andra viceordförande riksdagsledamot Sandra Bergqvist från Pargas. Samma trio har lett SFP-gruppen sedan 2019.

Svenska riksdagsgruppen utgörs av SFP:s nio riksdagsledamöter och Ålands riksdagsledamot.

Paras ajankohta Natoon liittymiseen on takana mutta toiseksi paras ajankohta on nyt.

/13 Comments/in , , , , /by

Miten maanpuolustuksemme uskottavuuteen ja toimivuuteen vaikuttaa sellainen Nato-keskustelu, joka ei perustu näkökulmaan oman maan edusta, vaan jatkuvaan ja loputtomaksi venyvään pohdiskeluun siitä, miten joku muu osapuoli reagoisi sen mahdolliseen käyttämiseen?

Suomalainen Nato-keskustelu on muuttumassa farssiksi. Emme pohdi Suomen puolustusjärjestelmää kokonaisuutena; emme keskustele maiden välisen yhteistyön merkityksestä ja resurssien optimoinnista, vaan siitä, miten Venäjä reagoisi Nato-jäsenyyteemme.

Samaan aikaan näemme, miten Venäjä hyödyntää pohdiskeluamme ja sisäistä painiamme. Se hyödyntää tilannetta nostamalla painetta meidän suuntaamme ja uhkaamalla toimilla, mikäli Suomi hakisi jäsenyyttä. 

Pahimmillaan tästä seuraa se, että me ulkoistamme Nato-päätöksemme Venäjälle. Jos Natoon liittyminen ei ikinä ole oikea-aikaista, ”koska se voi herättää reaktioita”, niin silloin päätös liittymisestä on käytännössä ulkoistettu sille, joka meitä painostaa.

Olemme siirtymässä ratin takaa pelkääjän paikalle. Nato kelpaa vain, jos voimme olla varmoja, ettei Venäjä reagoi millään tavalla jäsenyyteemme. Mutta mehän tiedämme, että Venäjä reagoi, kuten se on tehnyt aiemminkin – ei välttämättä asevoimin, mutta hyvin todennäköisesti ainakin kauppapoliittisesti. Tässä ei olisi meille mitään uutta. Kauppapolitiikkaa on käytetty hybridivaikuttamisen välineenä toistuvasti. Sen sijaan, että kylvemme kansana epämääräisissä uhkakuvissa, meidän tulisi pohtia analyyttisesti asiantuntijoiden johdolla, mitä tällainen tilanne, de facto, merkitsisi maallemme.

Naton kannatus on kasvanut Suomessa, ja syystäkin. Suurin vaikuttaja kannatuksen kasvuun on ollut Venäjä itse. Jäätyneiden konfliktien katalysointi ja ylläpito, Krimin valtaus, Ukrainan separatistien yllyttäminen ja tukeminen, energiapolitiikan sotkeminen turvallisuuspolitiikkaan sekä salamurhat niin kotimaassa kuin ulkomailla ja nyt viimeksi turvatakuista puhuminen ovat ymmärrettävästi vieneet keskustelua tähän suuntaan. Venäjä ampuu toistuvasti itseään jalkaan sisäpoliittisista syistä. 

Samaan aikaan on syytä muistaa, että Nato on puolustusliitto. Nato ei valmistaudu hyökkäykseen idän suuntaan. Nato ei valtaa muiden suvereenien valtioiden alueita. Venäjälle ei koidu minkäänlaista turvallisuusuhkaa Suomen ja/tai Ruotsin liittymisestä Natoon.

Natoon liittyminen ei ole mikään muutaman päivän prosessi. Se voi viedä kuukausia tai se voi viedä vuosia. Prosessin ajoitus ei voi olla kiinni päivän tai viikon tapahtumista. Siksi paras ajankohta Natoon liittymiseen on takana ja toiseksi paras ajankohta on juuri nyt, Carl Haglundin erityisavustajana toiminutta Patrik Gayeria lainatakseni.

Liittymisen pitää perustua kokonaisvaltaiseen analyysiin pitkän tähtäimen turvallisuustilanteesta. Ja vaikka itsekin olen sitä mieltä, että liittoutumattomilla mailla voi olla aivan erityinen tehtävä vakauden ylläpitämisessä, niin pitkän tähtäimen kehitys Euroopassa puhuu sen puolesta, että Suomen paikka on Natossa. 

Meillä on puolustuspolitiikassa monta tärkeää kahdenvälistä yhteistökumppania. Olen iloinen siitä, että yhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa on viime vuosien aikana tiivistynyt entisestään. 

Samaan aikaan Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa kierretään Nato-keskustelua kuin kissa kuumaa puuroa. Puhumme ”helpoista” kahdenvälisistä suhteista sen sijaan, että puhuisimme kansainvälisestä yhteistyöstä. Siirrämme huomion EU:n puolustusulottuvuuteen, joka käsitteenä on kaikkea muuta kuin selvä. Natolle on vaikea saada kansan enemmistön tukea, ellemme puhu siitä oikeilla sanoilla ja ääneen. Joka tasolla. 

Suomi mielletään osaksi länttä. Suomi harjoittelee Naton kanssa ja meidän järjestelmämme ovat täysin Nato-yhteensopivia jo tällä hetkellä. Olemme keskeisten Naton yhteistyöelimien jäsen. Olemme käytännössä paljastaneet kaulamme, mutta meillä ei ole artikla V:n tarjoamaa suojaa. Jäsenyys olisi käytännön tasolla hyvin pieni askel, mutta silti se toisi meille puolustusnäkökulmasta merkittävää lisäturvaa. Kuten Jaakko Iloniemi on todennut: ”Jaamme nyt riskit mutta emme turvallisuustakuita”. 

Meidän tulisi käynnistää prosessi Natoon liittymiseksi ja Ruotsi on on syytä ottaa tähän junaan mukaan. Natoon liittymisen lisäksi pidän tärkeänä ja itsestäänselvänä, että säilytämme yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat vahvat puolustusvoimat. 

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tervetulleita tierahoja Itä-Uudellemaalle

/0 Comments/in , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään myöntänyt rahaa Lapinjärven Heikinkyläntien uuteen päällysteeseen sekä Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtiovarainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä, että liikenneturvallisuuteen sekä kävely- ja pyöräteihin yleisesti ottaen nyt merkittävästi panostetaan.

– Lapinjärven Heikinkyläntie on ollut jo pitkään huonokuntoinen ja paikoin lähes ajokelvoton. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme neuvottelemaan määrärahoista Heikinkyläntien kunnon ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunta myöntää 450 000 euroa uuteen päällysteeseen 6,5 kilometrin osuudella Kapellbyn ja Heikinkylän välillä. Valtiovarainvaliokunta myöntää myös 250 000 euroa Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun.

– Liikennejaostolle tärkeä teema oli pyöräilyn ja pyöräilymatkailun edistäminen, ja siksi tarkoitukseen myönnettiin 300 000 euron lisärahoitus. Neuvotelimme myös hankerahoista kevyen liikenteen väylien laajentamiseen ja parantamiseen, ja olen erittäin tyytyväinen, että tärkeä kävely- ja pyöräilytie Boxin ja Kullon välillä sai nyt suunnittelurahaa, sanoo Rehn-Kivi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä ensi vuoden valtion talousarvioksi. Samanaikaisesti valiokunta on päättänyt valiokunnan omasta jakovarasta, noin 40 miljoonan euron budjettilisäyksistä.

Adlercreutz tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksiin: Panostuksia lukutaitoon, tieparannuksiin ja lasten taidekokemuksiin

/0 Comments/in , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä potista, joka kohdennetaan eri tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että moni tärkeä projekti saa tukea.

– Valtiovarainvaliokunta myöntää 1,5 miljoonaa euroa lukutaidon edistämiseen. Vaikka suomalaisten nuorten lukutaito viime PISA-tutkimuksen mukaan oli huippuluokkaa, niin lukutaito on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ollut laskussa. Tämän takia on hyvä, että panostamme siihen, Adlercreutz sanoo.

Määrärahoja myönnetään myös monelle tärkeälle liikenneprojektille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lapinjärvellä Heikinkyläntie päällyste korjataan ja Länsi-Uudellamaalla kantatie 51:en valaistua tieosuutta pidennetään. Pohjanmaalla parannetaan Vassorintietä Mustasaaressa, Blaxnäsvägeniä Närpiössä ja Peruksentietä Kristiinankaupungissa. Lisäksi suunnittelu Ytterjeppon eritasoristeyksestä ja kahdesta jalankulku- ja pyörätiestä Maalahdessa voidaan aloittaa. Varsinais-Suomessa määrärahoja ohjataan Mjösundintien parantamiseen Kemiössä ja jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitykseen Prostvikin ja Nauvon keskustan välillä.

– Liikennehankkeet ovat meille tärkeitä, sillä ne parantavat kaikkien teillä liikkuvien arkea hyvin konkreettisella tavalla. Kaikilla näillä hankkeilla on paikallisella tasolla iso merkitys, Adlercreutz sanoo.

RKP on ajanut määrärahojen lisäyksiä myös useille järjestöille.

– Onnistuimme turvaamaan naisjärjestöjen määrärahat, ja myös ammattikalastajat ja 4H-toiminta saavat yhtä suuret määrärahalisäykset kuin viime vuonna. Tuemme myös rauhantyötä tekeviä järjestöjä ja vientiä edistävää Viexpoa. Myönnämme lisäyksiä määrärahoihin museoalus Vegan kunnostukseen sekä harvinaisten sairauksien koordinointityöhön. Nämä ovat tarpeellisia panostuksia, Adlercreutz sanoo.

Taidetestaajat, joka on Suomen suurin taidekasvatuksen ohjelma, saa jopa 1,35 miljoonan euron lisämäärärahan.

– Määrärahan avulla Taidetestaajat voivat tarjota vielä useammalle kahdeksasluokkalaiselle taidekokemuksia esimerkiksi teatteri, konsertti tai taidenäyttelyelämyksien muodossa. Kaikki panostukset lasten ja nuorten elämään ovat tärkeitä ja ovat ilon aiheita, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunnan jakovarasta kulttuuriin ohjatuista määrärahoista Adlercreutz iloitsee myös erityisesti määrärahasta Alvar Aallon suunnitteleman Paimion Parantolan Unescon maailmanperintökohdehakemukseen.

– Arkkitehtinä iloitsen erityisesti Paimion Parantolan puolesta ja olen vakuuttunut, että parantolalla on suuri potentiaali turistikohteena, sanoo Adlercreutz.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee ensi vuoden talousarviomietintönsä tänään klo 12.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös etänä eduskunnan verkkolähetysten kautta.

Budjettilisäykset nuorten yrittäjyyskasvatukseen ovat tervetulleita

/0 Comments/in , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä jakovarasta, joka kohdennetaan erilaisiin tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on erityisen tyytyväinen budjettilisäyksistä, jotka suunnataan nuorten yrittäjyyskasvatukseen.

– Opetussuunnitelmassa mainitaan moneen kertaan oma-aloitteisuus ja painotetaan lasten kykyä rakentaa kokonaisuuksia eri lähteistä hankittujen materiaalien ja oppien pohjalta. Yrittäjyyskasvatus tukee näitä opetussuunnitelman tavoitteita hyvällä tavalla. Samalla lapset oppivat henkilökohtaisen talouden hallitsemista ja heidän aloitekykynsä kehittyvät, Adlercreutz sanoo.

Tämän hallituskauden aikana eduskunta on eri tavoin tukenut yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Tänään eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt, että nuorten yrittämistä tuetaan myös ensi vuonna. Lisämäärärahat ovat mahdollistaneet nuorten yrittämistä tukevien järjestöjen toiminnan laajentamisen entistä useamman nuoren hyväksi.

– Mitä suurimmassa määrin tämä on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. On tärkeää, että joka puolella Suomea ja sekä suomeksi että ruotsiksi on mahdollista osallistua yrittäjyyskasvatukseen. Kaikista ei ehkä tule yrittäjiä, mutta nuoret saavat silti oppeja, joista taatusti on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja työelämässä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Kantatie 51 saa valaistuksen Karjaalle asti

/0 Comments/in , , , , , /by

Jatkossa ei tarvitse ajaa Karjaalle pimeää tietä pitkin. Viime vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi rahoitusta kantatie 51:n valaistuksen laajentamiseen. Ensi vuonna työ jatkuu. Valtiovarainvaliokunta myönsi tänään puoli miljoonaa euroa 51:n valaistukseen Inkoosta Karjaalle asti. Länsi-Uudenmaan edustajat valtiovarainvaliokunnassa Anders Adlercreutz (RKP) ja Veronica Rehn-Kivi (RKP) ovat erittäin tyytyväisiä, että pitkäjänteinen työ kantaa nyt hedelmää.

– Olen iloinen, että useat teiden parannushankkeet saavat nyt rahoitusta. Johtoajatuksena hankkeita valittaessa oli panostukset liikenneturvallisuuteen. Valaistus kantatie 51:n varrella, jossa riistakolareita sattuu päivittäin, on pitkään toivottu parannustoimenpide ja tärkeä hanke Länsi-Uudenmaan liikenneturvallisuuden kannalta, Rehn-Kivi sanoo, Rkp:n edustaja valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. 

– Kun 51:n saa valaistuksen Karjaalle asti, se konkreettisesti edistää sitä, että myös Länsi-Uusimaa koetaan vahvemmin osaksi pääkaupunkiseutua. On aivan eri asia matkustaa kotiin pimeää tietä pitkin kuin ajaa valaistulla 51:llä. Olen vakuuttunut, että valaistus parantaa paitsi liikenteen turvallisuutta myös alueen elinvoimaisuutta, Adlercreutz sanoo.

Kansanedustajat korostavat, että myös paikallinen työ on ollut tärkeää.  

– Projektien läpivieminen on aina helpompaa, kun niitä tuetaan paikallisesti. Olemme iloisia siitä tuesta, jonka paikalliset poliitikot ovat hankkeelle antaneet, Adlercreutz sanoo.