Adlercreutz vuoden 2017 budjetista: Missä on strategisuus?

Lehdistötiedote 14.12.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Vuoden 2017 valtionbudjetista keskustellaan tänään eduskunnassa. Hallitusohjelmaan sisältyy erilaisia strategisia toimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun parantamiseksi. Valitettavasti tämä strategisuus kuitenkin loistaa poissaolollaan budjettiesityksessä, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

– Pääministeri Sipilä puhuu mielellään ns. strategisesta hallitusohjelmasta, jonka strateginen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tämän tavoitteen voimme kaikki allekirjoittaa. Varsinkin naisten keskuudessa työllisyysaste on kuitenkin jopa laskenut. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Perhepolitiikkamme kaipaa pikaista uudistusta, mutta hallitus tuskin tekee puheista huolimatta asialle mitään, sillä se ei sovi Perussuomalaisille, Adlercreutz sanoo.

On hyvä, että työmarkkinatukea voi käyttää starttirahana. 2500 € korvaus äitien työnantajille on luonnollisesti tervetullut, mutta kyse on laastarista, ei ratkaisusta. Tarvitaan suurempia toimenpiteitä.

– Hallituksen haluttomuus tehdä rakenteellisia muutoksia on häkellyttävä. Todellisille ongelmille suljetaan silmät ja sementoidaan vanhoja rakenteita, on sitten kysymys työmarkkinoista tai vaikka vanhempainvapaasta. Ruotsalaisella eduskuntaryhmällä on näille valmiit mallit, jotka kernaasti jaamme kansanne. Kehotan hallitusta tarttumaan ongelmiin, myös rakenteellisesti.

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz

044 981 0191

Adlercreutz lähes nollaenergiarakentamisesta: Torjuntavoitto

Lehdistötiedote 30.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen lähes nollaenergiarakentamisesta. Kyseessä on laki, joka määrittelee paljonko rakennuksemme saavat kuluttaa energiaa vuodesta 2020 eteenpäin. Arkkitehti ja RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz on vajaan vuoden ajan eri keinoin pyrkinyt vaikuttamaan lakiehdotuksen muotoiluun ja sanoo lakiehdotuksen olevan monella tapaa parempi kuin keväällä esitetty versio.

– Uuttera vaikuttaminen monesta eri suunnasta on johtanut siihen, että hallituksen esitys tässä muodossaan on hyväksyttävissä. Voimme jatkossakin rakentaa massiivipuisia rakennuksia. Keväällä näytti vielä siltä, että esim. Pudasjärven hirsikoulu, pääministeri Sipilän ylistämä projekti, olisi lajinsa viimeinen – eräänlainen viimeinen mohikaani. Onneksi näin ei ole.  Korjatun lakiesityksen myötä vastaavia kohteita voidaan rakentaa jatkossakin, Adlercreutz sanoo.

Lakiesitys sisältää yhä ongelmakohtia ja esimerkiksi energiakertoimet, joiden avulla määritellään rakennuksen energiatehokkuustaso, ovat edelleen liian ohjailevia. Tämä on ongelma etenkin siksi, että koko energiakenttä on murroksessa. Koska rakentamisessa aikajänne on 50 tai jopa 100 vuoden päässä, eivät vanhentuneet käsitykset eri energiamuotojen päästöistä saisi ohjata rakentamistamme niin kovalla kädellä. Lisäksi keskitymme edelleen teoreettiseen energiatehokkuuteen sen sijaan, että pohtisimme todellista kulutusta.

– Teoreettisen ja todellisen energiakulutuksen kytkös ei ole erityisen vahva. On niin monta muuta vaikuttavaa tekijää – on kyse tottumuksista, älyratkaisujen käytöstä, varaavien rakenteiden merkityksestä ja paljon muusta. Kun tarkastelemme rakennusten energiatehokkuutta meidän tulisi ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari: tuotannosta lähtien aina rakennuksen kierrätettävyyteen asti. Tähän suuntaan säädöksiemme tulisi mennä.

Pitkäjänteinen yrityspolitiikka vaatii laajan valmistelupohjan

Lehdistötiedote 26.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Tämän vuoden syyskuussa ministeri Orpo asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella yritysverotusta. Työn on määrä valmistua tammikuun lopussa 2017. Kansanedustaja Anders Adlercreutzin (RKP) mukaan on ilmeistä, että yrityspoliittiset linjaukset tulisi valmistella laajalla parlamentaarisella pohjalla.

– Yrityspolitiikka vaatii pitkäjänteisiä linjauksia, jotka eivät muutu joka kerta kun hallituspohja vaihtuu toiseen – tai pahimmassa tapauksessa joka kerta, kun budjettivuosi vaihtuu. Tämän takia on aiheellista osallistuttaa koko eduskunta ennustettavan ja kannustavan yrityspolitiikan kehittämistyöhön. Politiikkaan, johon kaikki sitoutuvat vaalikaudesta seuraavaan. On epäoikeudenmukaista, että yrittäjät joutuvat maksumiehiksi, kun suunta muuttuu joka neljäs vuosi, Adlercreutz sanoo.

Monet yrittäjät kääntävät katseensa Viron suuntaan, sillä siellä toimintaympäristö on pysynyt vakaana 1990-luvun puolivälistä lähtien.

– On kaikkien intresseissä, että myös Suomessa olisi suotuisat puitteet yrityksen perustamiseen sekä työpaikkojen ja talouskasvun luomiseen. Ennalta-arvaamattomat poliittiset linjaukset ja toistuvat muutokset mm. verotuksessa luovat epävarmuutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ei kerta kaikkiaan tiedetä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. On hallituksen ja eduskunnan vastuulla antaa yrityksillemme useampien vuosien – eikä vain yhden vaalikauden – mittainen työrauha.

Perustuslakia ei tule vähätellä

Lehdistötiedote 25.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Perustuslailla on merkitystä. Hallituksen esitys niin sanotusta kotoutumistuesta kaatui eilen perustuslakivaliokunnassa, joka totesi yksimielisesti, ettei valmistelutyötä voida jatkaa. Hallitus vastasi vetämällä lakiesityksensä takaisin. Tämä ei yllättänyt ketään, sanoo Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja. Hän on jäsen hallintovaliokunnassa, joka myös käsitteli esitystä.

– Ongelmat olivat ilmeisiä jo ensi kättelyssä, ja vaikka moni hallituspuolueen kansanedustaja lähetekeskustelun aikana yrittikin vähätellä esityksessä ilmeneviä ilmiselviä perustuslaillisia ja ihmisoikeudellisia ongelmia, niitä on mahdoton ohittaa. Näin käy, jos unohtaa perustuslain ja faktat ja yrittää ainoastaan poliittisin perustein ajaa esitystä läpi väärin perustein. Tässä tapauksessa on aika läpinäkyvää, että tavoitteena on ollut kääntää perussuomalaisten laskeva kannatus.

Hallituksen lakiesitystä perustellaan pääasiassa kahdella seikalla: ensiksikin halutaan luoda tukimuoto, joka on peruspäivärahaa alhaisempi, ja toiseksi halutaan karsia valtiontalouden menoja.

– Nyt on kyse kotoutumistuesta. Esitetyt perustelut eivät ole pitäviä, eivätkä voi kelvata perusteeksi. Asiantuntijat ovat myös selkeästi todenneet, ettei esitys edistä kotoutumista. Se ei myöskään säästä rahaa. Sen sijaan se johtaa byrokratian syvenemiseen. On selvää, että tämä esitys ansaitsee tulla kuopatuksi.

Perussuomalaiset ovat sanoneet, että he aikovat jatkaa asian työstämistä. Sosiaalisessa mediassa kansanedustaja Ville Tavio syyttää Suomea perustuslakidiktatuuriksi. Tällainen puhe ei sovi demokratiaan. Meidän kansanedustajien tulee kunnioittaa perustuslakia. Vetoan pääministeri Sipilään ja pyydän häntä suoristamaan rivinsä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Kestävä kehitys vaatii johdonmukaisuutta

Lehdistötiedote 24.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Työ kestävän kehityksen puolesta edellyttää, että kaikki kantavat kortensa kekoon. Hallitus sen sijaan esittää ensi vuoden budjettiin kehitysavun säilyttämistä matalalla 0,4 % BKT:n tasolla, vaikka kansainvälinen tavoite on 0,7 % BKT:stä. Tämä ei ole oikea suunta, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP).

Torstaina eduskunnassa pidetään ajankohtaiskeskustelu kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030-ohjelmasta.

– Jos asetamme tavoitteita, meidän tulee myös asettaa sellaisia osatavoitteita, joilla pääsemme maaliin. Kaikki muu on itsepetosta. Se tarkoittaa panostuksia täällä Suomessa, mutta myös rajojemme ulkopuolella. On kyse lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta mutta myös heidän tulevaisuudesta, jotka elävät toisella puolella maapalloa. Tämä on globaali kysymys. Me olemme riippuvaisia siitä, että muut kantavat kortensa kekoon. Meidän tulee tehdä samoin, Adlercreutz sanoo.

Kun keskustelemme tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta, on puhuttava myös ilmastomuutoksesta. Ilmastopakolaisten määrä tulee voimakkaasti nousemaan, kun yhä useampi alue muuttuu asuinkelvottomaksi.

– Työn tulee olla johdonmukaista. Sen sijaan, että esimerkiksi päästökaupan tuotot ohjattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan, hallitus on päättänyt ohjata 43 miljoonaa euroa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimiseen. Tämä ei ole pitkäkatseista eikä viisasta. Samalla leikataan kehitysavusta, johon myös ilmastorahoitus kuuluu. Yhtälö ei toimi. Minimivaatimus on se, että teollisuudelle annettavat tuet ohjataan investointeihin, jotka edistävät ilmastotavoitteisiin pääsemistä.

Adlercreutz: Toimiva turvapaikkajärjestelmä pelastaisi henkiä

Lehdistötiedote 14.10.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Eduskunnan hallintovaliokunta on tällä viikolla tutustunut Välimeren pakolaiskriisiin ja muun muassa vieraillut Sisilian Pozzallon vastaanottokeskuksessa, joka toimii turvapaikanhakijoiden keräyspaikkana tietojen rekisteröimistä ja eteenpäin lähettimistä varten. Tilanne on akuutti. Turvapaikanhakijoiden virta Välimeren yli ei ole laantunut.  Kansanedustaja Anders Adlercreutzin mukaan virran aiheuttama paine italiaisessa yhteiskunnassa on ilmeinen.

– Eurooppalaisella tasolla ongelma ei ole turvapaikanhakijoiden määrä, vaan se, että meillä ei ole toimivaa turvapaikanhakijoiden jakojärjestelmää. Suomi on suhtautunut nurjasti pakollisiin kiintiöihin, ja tulee tekemään niin myös, kun EU:n maahanmuuttopakettia käsitellään eduskunnassa. Tämä on erittäin haitallista. Italian ja Suomen kaltaiset maat EU:n rajalla hyötyisivät sitovista ja oikeudenmukaisista mekanismeista. Nyt kohteena on Italia – huomenna voi olla Suomen vuoro, Adlercreutz sanoo.

Välimerellä on tällä hetkellä käynnissä iso pelastusoperaatio, johon monet Euroopan maat osallistuvat auttaakseen vaikeuksissa olevaa Italiaa. Joka päivä monia veneitä pelastetaan varmalta uppoamiselta. Tragediat ovat kuitenkin lähes päivittäisiä. Viime viikolla yhdestä pelastetuista veneistä löytyi 30 kuollutta pakolaista.

– Absurdia tässä on se, että pelastumismahdollisuus johtaa siihen, että ihmissalakuljettajat käyttävät yhä huonompikuntoisia veneitä.  Pelastusoperaatio pelaa heidän pussiinsa, mutta sen päättäminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Meidän on autettava hädässä olevia aina kun voimme, mutta meidän on myös tuettava demokraattista kehitystä Afrikassa samalla, kun luomme laillisia ja turvallisia teitä Eurooppaan. Meillä on vastuu jatkaa partiointia Välimerellä, kunnes olemme saaneet ihmissalakuljetukset kuriin ja meillä on toimiva turvapaikkajärjestelmä.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044981019

Adlercreutz ja Blomqvist: Ministeriö otti osittain järjen käteen

Lehdistötiedote 30.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti torstaina, että se ottaa maksettavakseen lähijunaliikenteen Siuntioon. Liikenneyhteys otettiin käyttöön kiitos Siuntion kunnan väsymättömän työn puoli vuotta sitten lakkautetun Y-junan korvaamiseksi.

– Tämä on tervetullut uutinen kunnan asukkaille. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei se aseta lisää velvoitteita kunnille. Eiliseen asti tämä ei koskenut Siuntiota, joka tunnetusti on itse joutunut maksamaan korvaavasta liikenteestä aiheutuvat kustannukset. Samalla on selvää, että koko Y-junafarssi olisi voitu välttää jos ministeriö vuosi sitten ennen päätöstään olisi keskustellut asiasta VR:n sekä länsiuusimaalaisten kuntien kanssa, sanovat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist.

Ministeriö aikoo jatkossa vastata liikenteen kustannuksista, sillä VR on onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä osoittaa selvästi sen, että hallituksen viime syksynä tekemä päätös liikenteen lakkauttamisesta oli väärä.

– Säästöt olisi voitu saavuttaa myös ilman lakkauttamista. Joukkoliikenne on tärkeä osa meidän jokaisen arkea ja sitä pitää rakentaa pitkällä tähtäimellä. Toivon, että ministeriö muistaa tämän varsinkin tulevia yksityistämissuunnitelmia silmällä pitäen, Adlercreutz sanoo.

– Vaikka Siuntio nyt voi huokaista helpotuksesta meidän täytyy muistaa, että junaliikenne Kirkkonummelta länteen edelleen on huonommassa tilanteessa kuin ennen Y-junan lakkauttamista. Yhtäkään junaa ei ole lisätty. Inkoo on edelleen ilman junayhteyksiä. Nyt on tärkeä jatkaa työtä uusien junavuorojen saamiseksi – erityisen tärkeää olisi saada myöhempi junavuoroa Helsingistä Karjaalle, Blomqvist sanoo.

 

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz
044 981 0191

Thomas Blomqvist
050 512 1776

Nuoret työmarkkinoille minijobs-mallin avulla

Lehdistötiedote 21.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Viime viikolla Sipilän hallitus esitteli valtion talousarvioesityksensä vuodelle 2017. Odotukset työllisyystoimenpiteistä olivat korkealla, mutta valitettavasti niitä ei lunastettu. Jos hallitus tosissaan tavoittelee työllisyysasteen nostamista lähellekään 72 prosentin tavoitetta ennen vaalikauden loppua, täytyy nuorten työllisyystason nostamiselle luoda uusia mahdollisuuksia, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP).

– Nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla ja vaatii toimenpiteitä pikimmiten. RKP:n minijobs-mallissa alle 30-vuotias nuori voisi ansaita esimerkiksi 500 euroa kuukaudessa ilman, että tulo vaikuttaisi tukiin tai muihin etuisuuksiin. Nuoret saavat silloin mahdollisuuden arvokkaaseen työkokemukseen, joka edistää työllistymistä tulevaisuudessa. Työllistyminen antaa nuorille myös jalansijan yhteiskuntaan ja ehkäisee siten syrjäytymistä.

Minijobs-malli tarjoaa lisäksi porkkanan työnantajille nuorten palkkaamiselle alhaisempien työnantajamaksujen muodossa. Malli rajoittaa kuukausittaista työaikaa, eli se ei kilpaile vakituisen työpaikan kanssa. Se on työkalu, joka suoraan edistää nuorten työllistymistä ja alentaa samalla työnantajien kynnystä palkata lisätyövoimaa.

– Tilastokeskuksen mukaan nuorisotyöttömyyden taso tämän vuoden elokuussa oli 11,8 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka kymmenes nuori, joka ei opiskele, on vaarassa syrjäytyä. Hallituksen aloitteet eivät ole olleet tarpeeksi kunnianhimoisia ratkaistakseen ongelmat. Kehotan hallitusta todella harkitsemaan malliamme yhtenä toimenpiteenä pyrkiessään 110 000 uuden työpaikan tavoitteeseensa.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044 981 0191

Lepomäen, Adlercreutzin, Vartian ja Kärnän kirjallinen kysymys Nord Stream 2 -hankkeesta

Lehdistötiedote 6.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) on jättänyt hallituksen asianomaiselle ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Nord Stream II -kaasuhankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Lepomäen lisäksi edustajat Anders Adlercreutz (r.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Antero Vartia (vihr.).

Kirjallisessa kysymyksessä toivotaan täsmennystä Suomen kantaan Nord Stream 2 -hankkeessa. Pääministeri Sipilä on lausunut, että “Suomelle riittää, että hanke on ympäristönormien mukainen ja oikeusasiat EU-komission tarkastamia” sekä “Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on kaupallinen hanke”.

Suomen kanta on selvästi erilainen kuin monella muulla Euroopan maalla. Baltian maat, Puola ja eräät keskisen Euroopan EU-maat ovat vaatineet luopumista NS2-hankkeesta. Putkea vastaan ovat asettuneet myös Euroopan parlamentin suurin EPP-ryhmä sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Hankkeeseen on suhtautunut kielteisesti myös Yhdysvallat, jonka varapresidentti Joe Biden varoitteli EU:ta elokuun lopussa lisäämästä kaasuriippuvuutta Venäjästä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on kertonut, että hankkeesta laaditaan turvallisuuspoliittinen analyysi kun sitä virallisesti esitetään.

Suomi on mukana EU:n Energiaunionissa, jonka yhtenä tarkoituksena on vähentää riippuvuutta “tietyistä polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä”. Energiaunioni herätettiin henkiin Ukrainan sodan vuoksi, sillä useiden jäsenmaiden katsottiin olevan liian riippuvaisia vain muutamasta energiamuodosta, eli käytännössä venäläisestä kaasusta.

Venäjän etupiiripolitiikka Itä-Euroopassa on viime vuosina herättänyt huolta kansainvälisessä yhteisössä.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat kysyvät näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko se laatia turvallisuuspoliittisen analyysin naapurimaa Ruotsin tavoin.

 

Yhteistyö Kirkkonummen IC-junapysäkin hyväksi tuottaa tulosta

Lehdistötiedote 23.8.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Länsi-Uudenmaan junamatkustajilla on aihetta iloon joulukuusta eteenpäin. Kaksi uutta IC-junaa tulee pysähtymään Kirkkonummen asemalla, toinen aamupäivällä, toinen iltapäivällä. Delegaatio, johon kuuluvat kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) ja Johanna Karimäki (Vihreät) sekä kansalaisaktivisti Hanna Repo ja Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajat Jarl Boström (Inkoo) ja Juha-Pekka Isotupa (Siuntio), tiedotti asiasta tavattuaan VR:n johdon tänään.

– Länsi-Uudenmaan junamatkustajilla ei ole ollut paljon aihetta iloon viime vuosina. Palvelut ovat voimakkaasti huonontuneet ja vuoroja on lakkautettu. Nyt voimme vihdoin kertoa hyviä uutisia, sanoo Feldt-Ranta.

– Junaliikenne on tärkeää ja se koskettaa ihmisten arkea hyvin konkreettisella tavalla. Junan pysähtyminen Kirkkonummella on tärkeää työmatkalaisille, mutta myös Turkuun tai Karjaalle matkustaville opiskelijoille tai Upinniemeen matkustaville varusmiehille, sanoo Adlercreutz, joka toivoo myös Karjaan iltayhteyksien ja Siuntion viikonloppuyhteyksien parantamisen eteen tehtävän työn jatkuvan.

– Keskustelu VR:n johdon kanssa on ollut käynnissä koko vuoden. Dialogi on kulkenut hyvin ja VR on nähnyt vaivaa ilmeisten ongelmien poistamiseksi, sanoo VR:n hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Thomas Blomqvist (RKP).

Eräs asiaa aktiivisesti edistäneistä henkilöistä on Hanna Repo, joka talvella keräsi yli 2000 nimeä Kirkkonummen IC-pysäkin säilyttämisen puolesta.

– Tilanne on ollut kestämätön Turun ja Kirkkonummen välisen työmatkailun osalta. Tämä muutos on iso parannus, Repo Sanoo.

– Työ jatkuu. Toimiva joukkoliikenne on seudulle elinehto, sanoo Karimäki, joka iloitsee puoluerajojen yli tehdystä työstä.

VR voi myös vahvistaa, että Karjaan ja Kirkkonummen välinen linja-autoyhteys saa jatkaa nykyisellään. Kansanedustajat jatkavat työtä myös radan kunnostuksen puolesta ja ohitusraiteiden saamiseksi Rantaradalle.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
puh. 044 981 0191