Adlercreutz: Kuntia ei saa työntää heikoille jäille

Lehdistötiedote 20.4.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Sote-uudistus tuo kunnille merkittäviä taloudellisia seurauksia. Suuri osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille, kuten myös suuri osa tuloista. Jäljelle jäävät muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteistöt.

– Maakunnat tulevat vuokraamaan kiinteistöt ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on epävarmaa. Parhaat kiinteistöt vuokrataan jatkossakin, mutta huonokuntoiset tai ei-tarkoituksenmukaisilla tonteilla olevat kiinteistöt tuskin kiinnostavat maakuntia. Lainat jäävät kunnille, ja pahimmassa tapauksessa ne saavat vastuulleen myös ongelmakiinteistöt. Mitä kunta tekee terveyskeskuksella, jota kukaan ei halua vuokrata, kysyy kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Lisäksi kuntien luottokelpoisuus uhkaa laskea, kun lainataakka säilyy, vaikka verotulot vähentyvät. Tämä voi johtaa korkeampiin lainojen korkoihin, joka entisestään kiristää kuntien taloutta.

– Esitetyssä ratkaisussa on paljon epävarmoja tekijöitä. Lainataakka säilyy, samalla kun kannustimia huolehtia kiinteistöistä heikennetään.  Miten kunnan pitäisi uskaltaa panostaa rakennustensa peruskorjauksiin ja huolenpitoon, kun kukaan ei tiedä, onko maakunta kiinnostunut kiinteistöstä viiden vuoden kuluttua? Onko meillä edessämme uusi homekiinteistöaalto? Ainoa järkevä ratkaisu olisi, että maakunnat ottaisivat vastuulleen toiminnan lisäksi myös kiinteistöt.

Adlercreutz: Rakennetaan terveesti, ei halvalla!

Lehdistötiedote 31.3.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Sekä Yle että Helsingin Sanomat ovat viime päivien aikana uutisoineet mittavista kosteusvaurioista ja asuntoihin vuotavasta vedestä Jätkäsaaressa sijaitsevassa Pitsitalossa. Talo valmistui vuonna 2014 ja on Helsingin kaupungin rakennuttama. Vaurioiden syyt ovat edelleen hämärän peitossa. Vastaavia ongelmia tulee lähes päivittäin vastaan ympäri Suomea.

– Rakennuksen elinkaari on pitkä ketju eri tapahtumia, ja jotain niin yksinkertaista kuin puutteellinen kommunikaatio voi johtaa ongelmiin. Kunnat tarvitsevat myös parempaa osaamista hankintapuolelle. Sekä suunnittelijoiden ja rakennuttajien hankinnassa pitää olla rohkeutta käyttää laatumittareita. Muun kuin halvimman vaihtoehdon valitsemista ei saa nähdä riskinä, sillä asiahan on juuri päinvastoin, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksissa on todettu, että vuosi vuodelta paksunevat eristekerrokset lisäävät rakentamisen riskejä.  Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta olisi tärkeää, että tarkasteltaisiin koko rakennuksen elinkaarta teoreettisen energiatehokkuuden sijaan. Tämä suosisi myös puurakentamista.

– Meidän tulee käyttää helppoja, kokeiltuja ratkaisuja kun rakennamme. Ongelmien ilmetessä on usein jo liian myöhäistä, eikä kuntotarkastus ole ratkaisu enää siinä vaiheessa. Sen sijaan kuntotarkastuksen tulisi olla osa jatkuvaa ennaltaehkäisevää prosessia, mielellään jonkun sellaisen toimesta, joka tuntee rakennuksen ja sen hoidon. Rakennettaessa uutta kunnilla tulisikin olla selvä vastuuhenkilö, joka on mukana koko rakennusprosessin ajan suunnittelusta rakentamiseen ja rakennuksen käyttöön asti.

Adlercreutz järjestää seminaarin terveestä rakentamisesta ja sisäilmaongelmista eduskunnan kansalaisinfossa maanantaina 3.4 klo 18.

 

Laadukasta lähituotettua ruokaa Kirkkonummelaisille

Lehdistötiedote 13.3.2017
Julkaisuvapaa heti

 

RKP:n valtuustoryhmä Kirkkonummella jättää tänään aloitteen vastuullisen ja kestävän ruoan hankinnasta. Kansanedustaja Anders Adlercreutz on aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.

Aloite peräänkuuluttaa kunnallista ruoka- tai hankintastrategiaa konkreettisilla kriteereillä, jonka myötä Kirkkonummen koululaisille ja työntekijöille voidaan taata kotimaista, laadukasta ja vastuullisesti tuotettua ruokaa.

Maataloustoiminta Suomessa on kestävää ja vastuullista. On tärkeää, että asetamme samat vaatimukset julkiselle ruoan hankinnalle kuin omalle ruoantuotannollemme. Kirkkonummella elintarviketuotanto on tärkeä elinkeino ja meidän tulisi tukea lähiruoan tuotantoa mahdollisuuksien mukaan, Adlercreutz sanoo.

– Kotimaisella ruoalla on myös vahva työllistämisvaikutus, ja kotimaisista raaka-aineista tuotetun ruoan lasketaan välillisesti työllistävän 300 000 suomalaista. Voimme tukea ruoan lähituotantoa Kirkkonummella ja ympäröivissä kunnissa kunnallisilla lähiruoan hankintakriteereillä. Samalla varmistamme, että kunta tarjoaa laadukasta ruokaa, ruokaa joka on kestävää sekä eettisestä että ympäristöllisestä näkökulmasta.

Adlercreutz toivoo aloitteen saavan valtuustossa laajan kannatuksen.

– Jos toimimme strategisesti ruokahankinnoissa kaikki voittavat – niin lapset, aikuiset, ympäristö kuin yrityksemmekin.

Valinnanvapautta pitää kokeilla maakunnissa

Lehdistötiedote 1.3.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Sote-uudistukseen liitetty valinnanvapaus on viime päivien aikana saanut runsaasti kritiikkiä. RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz katsoo, että valinnanvapautta tulisi kokeilla nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Tällä hetkellä viidellä paikkakunnalla on käynnissä valinnanvapauskokeilu, jossa erilaisia valinnanvapauden toteutustapoja testataan käytännössä.

– Paikalliset kokeilut ovat hyviä mutta niiden avulla ei saada tietoa siitä, miten valinnanvapaus toimii kokonaisissa maakunnissa. Hallituksen linja on tällä hetkellä, että 1.1.2019 Suomeen tulisi yksi iso valinnanvapauskokeilu. Riski on suuri, että systeemi ei toimikaan toivotulla tavalla, sanoo Adlercreutz.

Mikäli sote-uudistus etenee, perustetaan Suomeen maakuntia, joiden vastuulla valinnanvapaus käytännössä on. Maakunnat eroavat kooltaan merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi Uusimaa on noin 22 kertaa suurempi kuin Kainuun tai Keski-Pohjanmaan maakunnat.

– Valinnanvapaus tulisi ensiksi ottaa kokeiluun muutamassa maakunnassa. Jos järjestelmä on toimiva, voidaan se askeleittain ulottaa koko maahan. Vasta sitten, kun valinnanvapautta kokeillaan kokonaisessa maakunnassa eikä vain yksittäisissä terveyskeskuksissa, voidaan todella tietää miten se toimii.

Adlercreutz: Kestävän kehityksen tulisi ohjata hallitusohjelmaa

Lehdistötiedote 15.2.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Jos kestävää kehitystä tarkastellaan kokonaisvaltaisena tavoitteena eli tavoitteena, joka menee kaiken muun edelle, sen ohjausvaikutuksen tulee koskea kaikkia päätöksiä, ilman poikkeuksia. Nyt asia ei ole näin, totesi Anders Adlercreutz (RKP) eduskuntakeskustelussa hallituksen selonteosta kestävästä kehityksestä keskiviikkona.

– Monella tavalla saa sen käsityksen, että hallitusohjelma ohjaa selontekoa eikä päinvastoin. Selonteon pitäisi ulottua yli hallituskausien, hän painotti.

Adlercreutz sanoi, että jos Suomi haluaa noudattaa kestävän kehityksen periaatetta se pitäisi myös näkyä siinä, miten me kanavoimme päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot.

– Nämä ei pitäisi kanavoida saastuttaviin lähteisiin. Ehdottomasti itsestään selvänä ratkaisuna pitäisi olla päästökaupasta saatavien tulojen käyttäminen ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden rahoittamiseen. Minimivaatimus on, että tulot investoidaan toimiin, jotka vähentävät päästöjämme.

Adlercreutz: Turvapaikanhakijoista ei saa tulla väliinputoajia

Lehdistötiedote 24.2.2017
Julkaisuvapaa heti

 

RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz on huolissaan turvapaikanhakijoista, joista helposti tulee väliinputoajia kun turvapaikkahakemus on hylätty. Monia turvapaikanhakijoita ei voi pakottaa palaamaan kotimaahansa maan olosuhteista johtuen. Näillä ihmisillä ei ole oikeutta oleskella enää vastaanottokeskuksessa mutta heillä ei ole muutakaan turvaa.

– Jos turvapaikanhakijaa ei saada vapaaehtoisesti palaamaan kotimaahansa, joutuu hän käytännössä limbotilaan. Meidän kaikkien intressissä on, että nämä ihmiset eivät joudu piileskelemään yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan ulkopuolelle jäävä ihminen on helppo uhri ihmiskauppiaille tai rikollisjärjestöille. Sitä meidän ei tule edistää, sanoo Adlercreutz.

Pitäisi olla itsestäänselvää, että Suomi pitää huolta turvapaikanhakijoista. Jotta limbotilalta vältyttäisiin, tulee turvapaikanhakijoille joko myöntää oleskelulupa tai varmistaa, että palautus tapahtuu ihmisoikeudet huomioivalla tavalla. Ellei se ole mahdollista, tilapäisen oleskeluluvan tulisi olla mahdollisuus.

– Suomen etu ei mitenkään voi olla, että aktiivisesti toimitaan tavalla, joka synnyttää rinnakkaisen, paperittomien kansalaisten, yhteiskunnan.  Turvapaikanhakijoiden pitäisi nopeasti saada tarvittavat dokumentit, jotta he pääsevät osaksi yhteiskuntaamme. Kotouttamistoimenpiteiden tulisi olla etusijalla, ei tietoisen marginalisoimisen.

Adlercreutz peräänkuuluttaa vakavasti otettavaa liikenneuudistusta

Lehdistötiedote 20.1.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Liikenneministeri Anne Berner esitteli eilen torstaina ehdotuksen liikenneuudistuksesta, jonka mukaan muun muassa auto- ja polttoainevero pienenisi huomattavasti tai häviäisi kokonaan. Uudistusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä kerätty vero ei kata teiden ylläpidon kustannuksia.

– Ministeri Bernerin ehdotus liikenneuudistukseksi on toki uraauurtava ja rohkea, ja ministeri kysyy oikeita kysymyksiä. Vastaukset sen sijaan ovat jokseenkin hämmentäviä. Jos on sitä mieltä, että nykyinen malli ei takaa riittävää rahoitusta tieverkostolle, vikahan löytyy poliittisesta päätöksenteosta, ei budjettirahoituksesta. Lähtökohtana ei voi olla se, että koko poliittisista prosessia pidetään vajavaisena, sanoo RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Siirtämällä osa kustannuksista pois budjetista ei synny lisää rahaa. Sen sijaan prosessin läpinäkyvyys huononee. Hallitus, joka vaikuttaa olevan hämmästyttävän erimielinen koko projektista, sanoo ministeri Bernerin suulla, että kokonaiskustannukset eivät uudistuksen myötä tule kasvamaan.

– Valitettavasti on kyse nollasummapelistä. Jos haluamme lisätä menoja, meidän tulee kasvattaa tuloja. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Vastaus ei myöskään voi olla velan kasvattaminen uusien rahoitusinstrumenttien avulla. Sekin on rahaa, joka pitää maksaa takaisin.

Tämänhetkinen malli suhteellisen korkeilla polttoaine- ja autoveroilla on resurssitehokas ohjauskeino. Adlercreutzin mukaan eilen esitelty kompromissi vie kehitystä ympäristön kannalata väärään suuntaan.

– Tähän asti kyseessä vaikuttaa olevan raakaluonnos. Toivon, että ilmeiset ongelmat käydään läpi, mutta myös sitä, että hallitus keskenään sopii linjastaan. Vain siten saamme vakavasti otettavan esityksen, jonka pohjalta voimme jatkaa keskusteluja.

Vastuu omistajaohjauksesta pois pääministeriltä

Lehdistötiedote 14.1.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Hallitusneuvotteluiden jälkeen pääministeri Juha Sipilä otti poikkeuksellisesti omalle vastuulleen valtion omistajaohjauksen. Kuten julkisuudesta on käynyt ilmi, ei valinta ole jääviys- ja ajankäytöllisistä syistä ollut optimaalinen.

– Jotta viimeaikaisen kaltaisia epäselvyyksiä voitaisiin jatkossa välttää, olisi omistajaohjauskysymykset ensi sijassa siirrettävä esimerkiksi elinkeinoministeri Lintilän vastuulle, sanoo kansanedustaja ja Rkp:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Pääministeri Sipilän hallituksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana lainvalmistelussa on ilmennyt kiireestä johtuvia puutteita. Tämän myöntää itse pääministerikin.

Adlercreutz toteaa ongelman olevan monisyinen mutta pitää ministerien vähäistä määrää osasyyllisenä ongelmaan.

– Nyt ennen eduskunnan vuoden 2017 istuntokauden alkua olisi hyvä hetki myöntää, että Juha Sipilän vaalilupaus ministereiden määrän vähentämisestä oli harkitsematon. Hallituskautta on jäljellä kaksi vuotta ja esimerkiksi ministereiden Lindström ja Tiilikainen työsarkaa olisi syytä keventää lisäämällä hallituksen ministereiden määrää. Jos Sipilä suhtautuu kritiikkiin vakavasti ja ottaa tosissaan esimerkiksi oikeuskansleri Jonkan esittämät huolet, hän ryhtyy myös vaadittaviin korjaustoimiin.

Adlercreutz: Gesterbyn koulukeskuksen sisäilmaongelmiin on puututtava

Lehdistötiedote 19.12.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Tänään RKP:n valtuustoryhmä Kirkkonummella jättää valtuustoaloitteen, joka edellyttää, että kunta puuttuu Gesterbyn koulukeskuksen sisäilmaongelmiin. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan ongelmat ovat vakavia.

– Vaadimme kunnalta selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta, sekä suunnitelman ja budjetin toimenpiteitä varten. Nyt eivät enää silikonitäytöt nurkkiin tai putkistojen huollot riitä, ongelmat ovat selvästi laajamittaiset. Meillä ei ole varaa altistaa lapsemme epäterveelliselle oppimisympäristölle, Adlercreutz sanoo.

On usein haastavaa yrittää löytää syytä sisäilmaongelmien synnylle. Tämän takia yksittäiset korjaukset eivät aina auta, vaan kyseeseen voi tulla koko rakennuksen purku. Tutkimukset myös osoittavat, että esim. kemikaalien tai biosidien aiheuttamat ongelmat harvemmin voidaan ratkaista tavallisella siivouksella. Gesterbyn koulukeskuksen ongelmien taustalla voi hyvinkin olla monta eri tekijää.

– Gesterbyn koulukeskuksessa Winellska skolanin ns. B-rakennus vaikuttaa olevan pahin ongelmapesäke. Jos lopputuloksena on, että uudisrakennus on ainoa vaihtoehto, tilanne on aika hyvä – tämä rakennus voidaan suhteellisen helposti korvata toisella. Tärkeintä on nyt, että kokonaisuus kartoitetaan, että niistä vedetään oikeat johtopäätökset ja että työ alkaa mahdollisimman nopeasti, jotta koulussa työskentely olisi sekä lapsille että henkilökunnalle turvallista.

Adlercreutz toivoo, että valtuustoaloite saa laajan kannatuksen kunnanvaltuustossa.

Adlercreutz ja Hakapää: Kirkkonummen tulisi hakea jäsenyyttä HINKU-projektiin

Lehdistötiedote 19.12.2016
Julkaisuvapaa heti


Suomi on Pariisin sopimuksen kautta sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään huomattavasti. Kunnat ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Kirkkonummen kunnanvaltuuston kokouksessa tänään valtuutetut Anders Adlercreutz (r) ja Minna Hakapää (vihr.) jättävät valtuustoaloitteen joka ehdottaa, että Kirkkonummi liittyisi hiilineutraalien kuntien HINKU-hankkeeseen.

”Kaikki päätöksenteko ja toimenpiteet lähtevät paikalliselta tasolta”, toteaa Minna Hakapää. Elleivät suomalaiset kunnat pyri kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita, ne jäävät täyttymättä. HINKU-hanke antaa kunnille ne työkalut ja sen neuvonnan jota he tarvitsevat”.

Monet länsiuusmaalaiset kunnat ovat jo hankkeessa mukana. Adlercreutz ja Hakapää näkevät asian myös kilpailunäkökulmasta.

”Kunnat kilpailevat tulevaisuudessa yhä kovemmin palveluista, yrityksistä ja asukkaista. HINKU-kuntana Kirkkonummi parantaisi omaa asemaansa tässä kilpailussa”, Adlercreutz sanoo. ”Ilmastotietoinen kunta on vetovoimainen ja uudistuva kunta”, hän jatkaa.

Hiilijalanjäljen vähentäminen tapahtuu monen toimenpiteen kautta.

”Kyse on maankäytöstä, energiatehokkuudesta ja liikenteestä. Mutta myös esimerkiksi siitä, miten rakennamme ja ylläpidämme kiinteistöjämme. Terve ja kestävä koulu on aina järkevämpi ja hiilijalanjäljeltään kestävämpi koulu on selvästi parempi kuin sairas sellainen”, Adlercreutz ja Hakapää toteavat lopuksi, viitaten viime päivien uutisointeihin Gesterbyn koulukeskuksen tilasta.

Adlercreutz ja Hakapää toivovat, että aloite saa mahdollisimman paljon tukea allekirjoitusten muodossa Kirkkonummen kunnanvaltuustossa.