Pressmeddelande 9.6.2016
Publiceringsfritt genast

Finlands ekonomi växte med 1,6 % under årets första kvartal jämfört med det motsvarande kvartalet för ett år sedan. När exporten förhoppningsvis snart tar fart, behöver vi en fungerande infrastruktur för att Finland ska hänga med i utvecklingen, säger Anders Adlercreutz (SFP).

– Just nu väntar Karleby hamn på att få finansiering för ett projekt om att fördjupa hamnen med en meter, eftersom två tredjedelar av godsen för tillfället måste fraktas i fartyg där ca 10 000 ton av fraktningskapaciteten blir oanvänd på grund av att hamnen inte är tillräckligt djup. Karleby hamn har en viktig roll som exporthamn och hamnen har investerat och utvecklat sin infrastruktur med över 100 miljoner euro sedan årtusendets början. Nu är det regeringens tur att inse att Karleby hamns fördjupningsprojekt måste komma igång, säger Adlercreutz.

– I Sverige planerar man att fördjupa Luleå hamn. Finland måste reagera på Sveriges planer och se till att Karleby hamn inte hamnar i offside, säger Adlercreutz.

Situationen för Karleby hamn motsvarar den i Hangö, där Hangö hamn har hamnat i en flaskhals för att planerna för elektrifieringen av Hangö-Hyvingebanan har lagts på is. Både i Karleby och i Hangö är det risk för att exporten hämmas ifall regeringen inte inser behovet av att satsa på infrastrukturen.

– För att inte sätta käppar i hjulen på vår egen export är det mycket viktigt att Finland gör nödvändiga förberedelser i tid för att exportkapaciteten skall finnas när den behövs. Vi får inte fjättra vår tillväxt, säger Adlercreutz.

Tilläggsuppgifter:
Anders Adlercreutz
tel. 044 981 0191

Lehdistötiedote 24.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ovat erimielisiä paikallisen sopimisen roolista kilpailukykysopimuksessa.

RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz näkee suomalaisen politiikan luottamuspulan heijastuvan EK:n ja Yrittäjien nahisteluun.

– Kuinka vaikeaa voi olla istua saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista avoimesti kaikkien osapuolten kanssa? Kilpailukykysopimus on elintärkeä luottamuksen ja ennakoitavuuden rakentamiselle. Tällä hetkellä voimme iloita yritysten maksamista suurista osingoista, mutta on erittäin huolestuttavaa, etteivät yritykset osinkojen sijaan investoi Suomeen. Tasapainoinen sopimus voisi olla tarvittava piristysruiske, sanoo Adlercreutz.

EK:n Matti Alahuhta totesi eilen, että jo neljän prosentin yksikkötyökustannusten vähentäminen ja vuoden 2017 nollakorotus kaventaisivat kustannuseroa esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan noin kahdella prosentilla. Kun nämä tekijät yhdistetään maltilliseen palkkapolitiikkaan seuraavinakin vuosina, voidaan merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä.

– Sopimus on kuitenkin laiha lohtu. Voidaksemme rakentaa tulevaisuutta varten on koko työmarkkinajärjestelmän tultava joustavammaksi, ja siksi paikalliset sopimukset ovat tärkeämpiä pitkällä tähtäimellä. Niiden on kuitenkin rakennuttava molemminpuoliselle luottamukselle – molempien osapuolten on koettava, että heillä on neuvotteluissa sanottavaa. Se ei tarkoita pääluottamusmiespakkoa.

Adlercreutz on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Yhteiskunta- ja sittemmin kilpailukykysopimus ovat puhuttaneet valiokuntaa.

– Pakollinen paikka työntekijöille hallituksessa olisi askel kohti suurempaa luottamusta ja sujuvampia työmarkkinoita. Istumme kaikki samassa veneessä – nyt meidän on soudettava se rantaan yhdessä.
Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044 981 0191

Eduskunnan Globaaliryhmän puheenjohtaja Satu Hassi (vihr), varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas) ja kansanedustajat Aila Paloniemi (kesk), Timo Harakka (sdp), Anders Adlercreutz (rkp), Veera Ruoho (ps) ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen hallituksen suhtautumisesta Länsi-Saharan miehitykseen.

EU-tuomioistuin on joulukuussa 2015 mitätöinyt EU:n ja Marokon välisen kauppasopimuksen, koska sopimus koskee myös Länsi-Saharan luonnonvaroja ja Marokko miehittää Länsi-Saharaa laittomasti. Kansanedustajat kysyvät, vetääkö hallitus tästä johtopäätöksen, ettei Suomi EU-päätöksenteossa voi tukea sellaisten sopimusten solmimista Marokon kanssa, jotka koskevat myös Länsi-Saharan aluetta ja luonnonvaroja. Kansanedustajat kysyvät myös hallituksen suhtautumista Länsi-Saharan itsenäistymispyrkimyksiin ja kansanäänestyksen järjestämiseen asiasta.

Länsi-Sahara on Saharan länsiosassa sijaitseva aavikkovaltio, jossa on vajaa puoli miljoonaa asukasta. Länsi-Saharaa kutsutaan Afrikan viimeiseksi siirtomaaksi, sillä Marokko miehittää edelleen suurta osaa Länsi-Saharasta ja yli 100 000 länsisaharalaista elää edelleen pakolaisleireillä Algeriassa. Sekä YK että Haagin kansainvälinen tuomioistuin ovat tuominneet Marokon miehityksen Länsi-Saharassa, mutta Marokko on yli 30 vuoden ajan kieltäytynyt vetämästä joukkojaan pois maasta.

– Kiistassa on kyse rahasta ja luonnonvarojen hallinnasta. Länsi-Saharalla on rikkaiden kalavesien lisäksi rikkaat malmivarat. Länsimaiden taloudellisia intressejä alueella onkin epäilty kriisin pitkittymisen ja YK:n voimattomuuden syiksi, sanoo Globaaliryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Hassi (vihr.)

– Kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi edistää voimallisesti Länsi-Saharan tilanteen rauhanomaista ratkaisua, ennen kuin tilanne pääsee yltymään uudeksi aseelliseksi konfliktiksi. Länsi-Saharassa tulee järjestää vihdoin kauan odotettu kansanäänestys alueen tulevasta asemasta ja konfliktin osapuolten tulee sitoutua sen tulokseen. YK:n peruskirjaan kirjattu kansojen itsemääräämisoikeus koskee myös Länsi-Saharan sahrawi-kansaa, sanoo Globaaliryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas).

Lisätietoja:

Satu Hassi, 09 432 3034
Hanna Sarkkinen, 050 512 2606