Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa heti 

 

Vastauksessaan kansanedustaja Anders Adlercreutzin (RKP) kirjalliseen kysymykseen turvapaikanhakijoiden työllistymisestä työ- ja oikeusministeri Jari Lindström vastaa, että ”useilla tahoilla on esitetty turvapaikanhakijoiden työntekomahdollisuuksien edistämistä lyhentämällä työnteko-oikeuteen liittyvä odotusaikoja”, mutta että ”tähän pohdintaa liittyy kuitenkin olennaisesti se, että turvapaikanhakijoita maahan houkuttelevia politiikkamuutoksia tulee välttää”.

– Tarkoittaako ministeri oikeasti sitä, että Suomi ei halua helpottaa maahanmuuttajien työllistymistä, jottemme houkuttelisi tänne työkykyisiä ja -haluisia maahanmuuttajia? Ihmisiä, jotka osallistuisivat yhteiskunnan kehittämiseen, kantaisivat kortensa kekoon, maksaisivat veroa, ja näin helpottaisivat omalta osaltaan kestävyysvajeen korjaamista, Adlercreutz kysyy.

Vuonna 2015 Suomeen saapui reilut 32 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa on työikäisiä. Turvapaikanhakijat, joiden henkilöllisyys on vahvistettu, saavat lain mukaan aloittaa työnteon kolmen kuukauden jälkeen. Ilman henkilöllisyystodistuksia tulleet joutuvat odottamaan kuusi kuukautta ennen kuin he saavat työluvan.

– Ministeri Lindström vaikuttaa olevan sitä mieltä, että on parempi sekä turvapaikanhakijoille että Suomelle, että maahanmuuttajat joutuvat olemaan toimettomina puoli vuotta tai pidempään sen sijaan, että he osallistuisivat aktiivisesti työelämään ja ansaitsisivat elantonsa. Onko tämä koko hallituksen linja? Onko mahdollisuus elantonsa ansaitsemiseen ja verojen maksamiseen sellainen vetovoimatekijä, jota ei saa yhdistää Suomeen? Sen sijaan, että keskitymme luomaan Suomesta niin epämieluisan mielikuvan kuin mahdollista, on aika kääriä hihat ja ryhtyä tekemään töitä haasteen ratkaisemiseksi. Koko eduskunnan agendalla pitäisi olla kysymys siitä, miten turvapaikanhakijat kotoutetaan nopeasti ja tehokkaasti, sanoo Adlercreutz.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044 981 0191

 

 

Lehdistötiedote 9.2.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Tämän kysymyksen kansanedustaja Anders Adlercreutz esittää järjestämässään seminaarissa Eduskunnan kansalaisinfossa torstaina 11. helmikuuta. Samaan aikaan, kun asteittain lisäämme rakennuksiemme eristämisvaatimuksia, yhä useammat suomalaiset kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista oireista.

– Laki lähes nollaenergiarakentamisesta ja muutosehdotus lakiin rakennuksen energiatodistuksesta tulevat eduskunnan käsittelyyn tämän vuoden aikana. Molemmissa laeissa rakennusten energiatehokkuuden laskutavalla on suuri merkitys. On korkea aika, että ryhdymme kehittämään luotettavia standardeja – niin kestävyys- kuin terveellisyysnäkökulmasta katsottuna, sanoo Adlercreutz.

Vaatimukset energiatehokkaasta rakentamisesta raivaavat tietä lähes nollaenergiataloille. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, koituuko lisääntyvä eristäminen kohtaloksemme, vai piileekö siinä ratkaisu. Seminaarissa mikrobiologian emeritaprofessori ja vastuullinen tutkija Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta puhuu niin sanotusta viidennestä epidemiasta, jolloin rakennukset sairastuttavat meidät. Huonosti toteutettu eristys sulkee kosteuden rakennuksen rakenteisiin, jossa homeitiöt rupeavat kehittymään ja levittäytyvät sisäilmaan ilmanvaihtokanavien kautta.

Huono sisäilma on terveydelle hyvin haitallinen ja aiheuttaa hengitystiesairauksia. Laajoista huonon sisäilman aiheuttamista ongelmista kärsineet koulurakennukset, sairaalat ja vanhainkodit ovat pyörineet otsikoissa pidemmän aikaa.

– On aika tarkastella energiatehokkuutta laajemmasta näkökulmasta, eikä sokeasti tuijottaa energiankulutusta. Sen sijaan meidän pitäisi sisällyttää laskelmia, jotka ottavat huomioon rakennuksen koko elinkaaren käytetystä materiaalista ja energiakulutuksesta rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tällä tavoin saamme kokonaiskäsityksen rakentamisen todellisesta energiatehokkuudesta, samalla kun voimme luoda lisää liikkumatilaa talonrakentajille koskien materiaali-, lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja, Adlercreutz jatkaa.

Seminaarissa kuullaan myös yli-insinööri Jyrki Kauppista ympäristöministeriöstä, rakennusfysiikan professori Juha Vinhaa Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä arkkitehti Lars-Erik Mattilaa. Mattila kirjoitti diplomityönsä ”tulevaisuuden talosta”, jossa hän käytti perinteisiä rakennusmenetelmiä ja -materiaaleja, ja jossa ilmanvaihto toimii koneellisen sijaan painovoimalla.

– Meillä ei ole varaa jatkaa rakentamista tällä tavalla. On syytä vakavasti miettiä, olemmeko menemässä liian pitkälle energiatehokkuusvaatimuksissamme niin kokonaistalouden, ekologian kuin terveytemme kustannuksella. Rakentamista pitäisi suunnitella pitkällä aikavälillä: rakennusten pitäisi olla asuttavia sadan vuoden ajan, ei 30–40 vuoden, kuten ne valitettavasti usein ovat tänä päivänä. Kuinka energiatehokasta on lyhyin väliajoin rakentaa uusia taloja, joista saattaa hyvinkin nopeasti aiheutua terveysongelmia, kysyy Adlercreutz.

Seminaari ”Eristämmekö rakennuksemme hengiltä?” torstaina 11. helmikuuta kello 18–20 Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki. Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz
Kansanedustaja, puh. 044 981 0191

Crista Grönroos
Avustaja, puh. 050 574 2284

Lehdistötiedote 14.1.2016
Vapaa julkaistavaksi

 

Kansanedustajat Adlercreutz ja Biaudet: Ministereiden lausuntojen perusteella voi helposti uskoa, että Suomea kohtaa joukko ylipääsemättömiä haasteita, ja että koko maan yhteiskuntarakenteen perustuksia koetellaan 32 000 turvapaikanhakijan takia.

Turvapaikanhakijakysymys on viime aikoina ollut näkyvästi esillä mediassa. Ministereiden lausuntojen perusteella voi helposti uskoa, että Suomea kohtaa joukko ylipääsemättömiä haasteita, ja että koko maan yhteiskuntarakenteen perustuksia koetellaan 32 000 turvapaikanhakijan takia. Pääministeri Sipilän hallitus luo uhkakuvia sen sijaan että rakentaisi vakautta sekä luottamusta viranomaisiin ja oikeusvaltioon. Samalla todellisia uhkakuvia kuten ääriliikkeiden omavaltaista käytöstä vähätellään.  Nyt hallituksen on aika ymmärtää, että jokaisella ministerillä on vastuu myös kokonaisuudesta: puoluepolitiikka on laitettava sivuun ministeriautoon astuessa. Viime päivien uutisten perusteella on selvää, etteivät kaikki ministerit ole ymmärtäneet vastuutaan eivätkä asemaansa, sanovat RKP:n kansanedustajat Eva Biaudet ja Anders Adlercreutz.

Kölnin uudenvuoden aaton valitettavat tapahtumat ovat heijastuneet keskusteluihin myös täällä Suomessa. Keskustelu on hyvin tärkeä, mutta on muistettava, etteivät naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä ole ilmiöitä, jotka olisivat pelkästään yhdistettävissä ulkomaalaisiin. Maan suurimmat naisjärjestöt ovat julkisuudessa yhtenäisesti muistuttaneet, että naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat jo kauan olleet vakavia ongelmia maassamme. Siitä huolimatta puolustusministeri Niinistö vetää yhtäläisyysmerkin Kölnin, Tahiririn aukion ja Helsingin rautatieaseman uudenvuoden tapahtumien välillä ikään kuin seksuaalinen häirintä olisi vasta tänä syksynä rantautunut maahamme.

Tässä valossa on hämmentävää, että äärinationalistiset ja suorastaan rasistiset katupartiot ovat odottamattomasti saaneet hallitukselta ymmärrystä. Erityisen huolestuttavaa on, ettei oikeusministerimme ymmärrä takana olevaa oikeuspoliittista ongelmaa siinä, että kaduilla partioidaan aikomuksena turvata valkoinen Suomi. Pääministeri Sipilän eiliset kommentit lisäävät hämmennystä entisestään – onko todellakin niin, että sisäministeri Orpo on ainoa valtioneuvoston jäsen joka ymmärtää tämän todellisen uhkakuvan potentiaaliset seuraukset?

”Meillä on ymmärrystä hallituksen kohtaamista vaikeuksista. Hallituksen vastaus ei voi olla se, että ministerit keskenään lausunnoissaan kilpailevat luomaan uusia uhkakuvia ja vähättelemään todellisia vaaroja ainoastaan tukkiakseen vuotoja omien puolueidensa kannatuksessa. Toivomme Sipilältä, että hän mahdollisimman pian kävisi läpi hallituksen sisäiset pelisäännöt ministereiden kanssa. Hallituksella on vastuu sekä maamme kehityksestä pitkällä tähtäimellä, että kansalaisten luottamuksen ylläpidosta poliittiseen järjestelmäämme. Hallituksen täytyy toimia sen mukaisesti”, tiivistävät Adlercreutz ja Biaudet.

 

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz, puh. 044-981 0191

Eva Biaudet, puh. 050-512 1846