Suomessa sairastuu syöpään vuosittain lähes 700 iältään 18–35-vuotiasta nuorta aikuista. Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz on huolissaan nuorena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten jälkiseurannasta Suomessa ja on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

– Uusimman tutkimustiedon mukaan nuorena syövän sairastaneilla, sytostaattihoitoja saaneilla on suurentunut riski sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Neuvonnalla ja ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä olisi todennäköisesti mahdollista vähentää ja jopa estää sairauksien ilmaantumista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz toivoo, että ryhdyttäisiin järjestelmällisesti seuraamaan syövän jo taakseen jättäneiden nuorten potilaiden tilaa senkin jälkeen, kun varsinaiseen syöpään liittyvät jälkitarkastukset ovat ohi.

– Myöhäisvaikutusten jälkiseuranta on todettu kustannustehokkaaksi lapsisyöpäpotilaita koskevissa tutkimuksissa. Tarvitsemme riittävän kattavan ja yhtenäisen valtakunnallisen myöhäisvaikutusten jälkiseurantaohjelman myös nuorille aikuisille.

 

– Vanhemmat, jotka näkevät laatutarran päiväkodin ovella, voivat turvallisin mielin jatkaa töihin ilman huolta siitä, että lapsi altistetaan huonolle sisäilmalle. Laatumerkinnän pitäisi olla itsestäänselvyys tämän päivän yhteiskunnassa, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP).

Hän ehdottaa sisäilman laatumerkintää kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin.

Esimerkiksi Winellin koulussa Kirkkonummella suuri osa oppilaista työskentelee tällä hetkellä vuokraparakeissa. Siuntiossa yli 75 prosenttia kunnan lapsista tulee jatkossa käymään koulua väistötiloissa.

– Julkisissa hankinnoissa tulisi olla käytössä laatumittareita ja meillä täytyy olla rohkeutta hylätä selvästi alihinnoiteltuja projekteja. Toinen yhteinen pelisääntö olisi, että rakennuskohteen tulee olla katettu viimeistään silloin, kun lämpöeristys asennetaan paikoilleen. Sellaisen henkilön tulisi suunnitella rakennuksen kunnossapito, joka on ollut mukana koko rakennusprosessin ajan.

Adlercreutz toivoo kuntapäättäjien ymmärtävän, että rakennus- ja suunnitteluprosessille pitää varata tarpeeksi aikaa ja resursseja.

− Hidasta päätöksentekoprosessia ei saa korvata nopeutetulla rakentamisaikataululla, hän sanoo.

Monissa kaupungeissa ravintoloiden ovissa on ollut tarroja, jotka ovat kertoneet niiden hygieniatasosta.

− Ne tilat, joissa lapsemme viettävät päivänsä, eivät ole vähemmän tärkeitä kuin keittiömme. Kuntotarkistus ei saa olla hätävara, johon tartutaan, kun ongelmat ovat jo ilmenneet. Ehdotan, että rakennukset, jotka läpäisevät sisäilmatarkastuksen saavat laatumerkinnän. Esimerkiksi kuntotarkastuksen voisi tehdä viiden vuoden välein ja homekoiran tarkastuksen joka toinen vuosi.

Lehdistötiedote 17.11.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Rantarata on taas otsikoissa. Pääkaupunkiseudun pisin rataosuus ilman asemaa luotiin marraskuussa 2015, kun HSL:n hallitus teki sulkemispäätöksen Mankin ja Luoman asemista. Maaliskuusta 2016 paikallisjunat ovat junat ovat ajaneet molempien asemien ohi. Sulkemista oli tarkoitus pohtia uudestaan, kun uudet Flirt-junat otettiin käyttöön, mutta toisin kävi: nyt sekä VR että Liikennevirasto eivät suosita paikallisjunien pysähtymistä Mankissa ja Luomassa. Kansanedustaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutzin (Rkp) mukaan perustelut eivät ole kestäviä.

– Perustelut sille, ettei paikallisjunien tulisi pysähtyä Mankin ja Luoman asemilla ontuvat pahasti. Pääasialliseksi syyksi kerrotaan se, että Y-junan aikataulu aiheuttaa ongelmia eikä mahdollista ylimääräisiä pysähdyksiä. Molemmat pysäkit olivat kuitenkin käytössä aiemmin kun ”vanha” Y-juna edelleen kulki, ja tuolloin kaikki junat ja pysähdykset mahtuivat hyvin aikatauluihin. Sen sijaan, että pääkaupunkiseudun liikenneverkostoa kehitettäisiin, sen osia heikennetään. Kehitys menee täysin väärään suuntaan, Adlercreutz sanoo.

Rantarata Helsingin ja Turun väillä on yksi tärkeimpiä Etelä-Suomen infrastruktuurin osia ja perusparannuksella sen kapasiteetti voisi kasvaa. Tämä myös ratkaisisi paikallisliikenteen ongelmat. Hallitus on kuitenkin päättänyt priorisoida toisin: eilen hallitus päätti 139 miljoonan euron rahoituksesta Karri-Tikkakosken moottoritiehanketta varten.

– Miljoonapanostus moottoritiehen on varmasti tarpeellinen, mutta osoittaa samalla hallituksen  poliittisen tahdon. Meillä on kasvava pääkaupunkiseutu ja työmatkaliikenteen sujuvoittamiselle on suuri kysyntä koko seudulla. Nyt ihmiset joutuvat valitsemaan auton junan sijaan, mikä ei ole ympäristön tai talouden kannalta kestävää. Asiaa tulisi tarkastella uudelleen, jotta voisimme mahdollistaa oikeasti elinvoimaisen seudun. Kehotan hallitusta näkemään pääkaupunkiseudun todellisuuden: rantarata tarvitsee toisen kiskoparin.