Kirkkonummen RKP tyytyväinen: Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan ja kouluhankkeet etenevät

Kirkkonummen kunnanhallitus hyväksyi vuoden 2018 talousarvion maanantaina. Kunnanvaltuusto käsittelee talousarvion kahden viikon kuluttua. Kirkkonummen RKP on tyytyväinen tulokseen.

– Talousarvioneuvottelut sujuivat hyvin ja kaikki puolueet voivat olla tyytyväisiä tulokseen. Itse iloitsen erityisesti panostuksista koulutukseen, toteaa Tony Björk, RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kirkkonummen kunnallisveroprosenttiin ei tule muutoksia.

– SOTE-uudistusta silmälläpitäen on tärkeä noudattaa menokuria. Siitä huolimatta voimme panostaa sekä lastensuojeluun että ikäihmisiin. Myös kansalaisopiston kurssitarjonta tulee laajentumaan ensi vuonna, Ulf Kjerin sanoo, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja.

Kaksi vuotta sitten Kirkkonummi päätti rajata subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Nyt tämä rajaus tullaan poistamaan.

– Tämä oli meille erityisen tärkeä asia, me vastustimme rajausta alusta pitäen. Me tiedämme, että rajaus aiheuttaa eriarvoisuutta. Se ei myöskään kunnan selvitysten perusteella ole tuonut säästöjä, joten on selvä, että rajausta on arvioitava uudelleen. Oli hieno huomata, että kaikki puolueet olivat kanssamme tästä asiasta samaa mieltä, toteaa Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

Investointipaineet ovat Kirkkonummella isot. Ensi vuoden budjetissa varataan rahaa mm. Winellska skolanin ja Gesterbyn koulun hankkeille.

– Meidän koulumme on saatava kuntoon. Toivomme että tilapäisissä tiloissa vietettävä aika jäisi Gesterbyn koulukeskuksen oppilaille mahdollisimman lyhyeksi. Tämä talousarvio tekee sen mahdolliseksi, toteaa Anna Aintila, kunnanhallituksen jäsen.

 

Adlercreutz Uudenmaan paikallisliikenteestä: ”Pääkaupunkiseutu tarvitsee panostuksia rantarataan”

Lehdistötiedote 17.11.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Rantarata on taas otsikoissa. Pääkaupunkiseudun pisin rataosuus ilman asemaa luotiin marraskuussa 2015, kun HSL:n hallitus teki sulkemispäätöksen Mankin ja Luoman asemista. Maaliskuusta 2016 paikallisjunat ovat junat ovat ajaneet molempien asemien ohi. Sulkemista oli tarkoitus pohtia uudestaan, kun uudet Flirt-junat otettiin käyttöön, mutta toisin kävi: nyt sekä VR että Liikennevirasto eivät suosita paikallisjunien pysähtymistä Mankissa ja Luomassa. Kansanedustaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutzin (Rkp) mukaan perustelut eivät ole kestäviä.

– Perustelut sille, ettei paikallisjunien tulisi pysähtyä Mankin ja Luoman asemilla ontuvat pahasti. Pääasialliseksi syyksi kerrotaan se, että Y-junan aikataulu aiheuttaa ongelmia eikä mahdollista ylimääräisiä pysähdyksiä. Molemmat pysäkit olivat kuitenkin käytössä aiemmin kun ”vanha” Y-juna edelleen kulki, ja tuolloin kaikki junat ja pysähdykset mahtuivat hyvin aikatauluihin. Sen sijaan, että pääkaupunkiseudun liikenneverkostoa kehitettäisiin, sen osia heikennetään. Kehitys menee täysin väärään suuntaan, Adlercreutz sanoo.

Rantarata Helsingin ja Turun väillä on yksi tärkeimpiä Etelä-Suomen infrastruktuurin osia ja perusparannuksella sen kapasiteetti voisi kasvaa. Tämä myös ratkaisisi paikallisliikenteen ongelmat. Hallitus on kuitenkin päättänyt priorisoida toisin: eilen hallitus päätti 139 miljoonan euron rahoituksesta Karri-Tikkakosken moottoritiehanketta varten.

– Miljoonapanostus moottoritiehen on varmasti tarpeellinen, mutta osoittaa samalla hallituksen  poliittisen tahdon. Meillä on kasvava pääkaupunkiseutu ja työmatkaliikenteen sujuvoittamiselle on suuri kysyntä koko seudulla. Nyt ihmiset joutuvat valitsemaan auton junan sijaan, mikä ei ole ympäristön tai talouden kannalta kestävää. Asiaa tulisi tarkastella uudelleen, jotta voisimme mahdollistaa oikeasti elinvoimaisen seudun. Kehotan hallitusta näkemään pääkaupunkiseudun todellisuuden: rantarata tarvitsee toisen kiskoparin.

Adlercreutz uudesta uusiutuvan energian tuesta: ”Markkinoihin perustuva tukimuoto on tervetullut”

Lehdistötiedote 16.11.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Hallitus esittää uutta tukijärjestelmää uusiutuvalle energiatuotannolle teknologianeutraalin tarjouskilpailun muodossa. Kilpailutus ohjaa investointeja kustannustehokkaimpiin ja kilpailukykyisimpiin uusiutuvan energian projekteihin. Kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Anders Adlercreutzin (Rkp) mielestä uudistus on tervetullut.

– Uusiutuvan energian tukijärjestelmän uudistusta tarvitaan – syöttötariffi on elänyt aikansa ohi. Tarjouskilpailuja käytetään jo monessa paikassa ympäri maailmaa, ja on tervetullutta, että Suomi seuraa tätä kehityssuuntaa. Uusi järjestelmä mahdollistaa sen, että voimme tukea kaikkein kustannustehokkaimpia tuotantomenetelmiä. Tarjouskilpailu on myös mallina joustava, ja investointeja ohjaa jatkossa sähkön markkinahinta, eikä staattisempi tuotantotuki, Adlercreutz sanoo.

Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian osuus tulee nousta 50 prosenttiin 2020-luvulla ja vuonna 2050 meidän tulee olla hiilineutraaleja. Hallituksen esitys rajoittaa kuitenkin tarjouskilpailua 2 TWh:iin vuosina 2018-2020, vaikka potentiaalia enempään löytyisi.

– Tuulivoimakapasiteettia on valmiiksi suunniteltu ja kaavoitettu 12 TWh:n edestä jo siinä vaiheessa, kun tarjouskilpailu vasta otetaan käyttöön. VTT:n mukaan vuosittainen tuotanto Suomessa voisi olla jopa 300 TWh. Hallituksen päätöksestä rajoittaa kilpailutus 2 TWh:iin puuttuu tarvitsemamme kunnianhimo. Asetamme riman liian matalalle. Saavuttaaksemme tavoitteemme on aika nostaa Suomen profiilia ja panostaa uusiutuvaan energiaan nyt – parhaillaan meneillä olevan Bonnin ilmastokokouksen hengessä.

Adlercreutz kiinteistöverokorotuksen peruuttamisesta: Hyvä, että hallitus taas kuuntelee viisaampiaan

Lehdistötiedote 17.10.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että hallitus peruu kaavailemansa kiinteistöveron korotuksen. Korotuksesta luopumista perustellaan lehden mukaan sillä, että ensi vuodelle asetetut tavoitteet kiinteistöveron tuotoksi on jo saavutettu. RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz pitää peruutusta tervetulleena.

– Hallitus lupasi, ettei verotuksen pitänyt kiristyä, mutta kiinteistöveroprosentin kanssa olisi ilmeisesti voinut pelata. Korotus olisi tarkoittanut kunnille yhteensä 48 miljoonan euron lisätuloa – mutta ei kaikille. Ne kunnat, joilla menee hyvin, ovat halunneet pitää kiinteistöveron alarajalla – ja niille tämä kyseenalainen lisätulo olisi kohdistunut, Adlercreutz sanoo.

Kaavailtua korotusta hallitus puolestaan perusteli halulla kompensoida kunnille syntyviä kuluja siitä, että päivähoitomaksuja päätettiin alentaa – sen jälkeen kun ne aikaisemmin oli haluttu korottaa.

– Hallitus haluaa kompensoida kaikille kunnille syntyvän tulomenetyksen pakottamalla joitakin kuntia nostamaan verotustaan. Tämä on äärimmäisen harkitsematonta veropolitiikka jo senkin takia, että kiinteistövero on luonteeltaan tasavero.

– Päivähoitomaksujen madaltaminen on hyvä asia, mutta se pitäisi korvata kunnille valtio-osuuksien kautta. Mikäli hallitus katsoo, että sillä on tähän madallukseen varaa, niin sopii kysyä miksi se vielä pitää kiinni päätöksestään poistaa subjektiivinen päivähoito-oikeus, päätös joka Kuntaliiton Kuntakyselyn mukaan vuonna 2018 toisi ainoastaan 10 miljoonan euron säästöt koko maassa.

Länsiuusmaalaiset kansanedustajat ajavat yhteistyöllä Hanko-Hyvinkää-radan sähköistystä

Lehdistötiedote 29.9.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP), Thomas Blomqvist (RKP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) ja Joona Räsänen (SDP) ovat jättäneet yhteisen talousarvioaloitteen Hanko-Hyvinkää-radan sähköistämiseksi. Kansanedustajat korostavat sähköistyshankkeen tärkeyttä koko Länsi-Uudellemaalle ja peräänkuuluttavat sen nopeaa toteuttamista.

          Hanko-Hyvinkää-rata on Etelä-Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen rata, jota ei ole sähköistetty. Radan sähköistys turvaisi Länsi-Uudenmaan teollisuuden ja satamien sujuvat ja taloudelliset kuljetusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Rataosuuden sähköistäminen olisi myös tärkeää päästötavoitteidemme kannalta, sillä se edistäisi ympäristöystävällisiä rautatiekuljetuksia maantiekuljetuksien sijaan, Adlercreutz sanoo.

          Hangon sataman läpi kulki viime vuonna ennätykselliset 4,7 miljoonaa tonnia tavaraa ja viimeksi toukokuussa 2017 satama teki uuden tavaraliikenteen ennätyksen. Sataman kilpailuvaltteihin voidaan lukea sen nopea yhteys Keski-Eurooppaan ja tavaran nopea käsittely, jotka korostuvat tulevaisuudessa entisestään tehostuvassa teollisuudessa ja logistiikkaketjuissa. Radan sähköistämisellä olisi kansantaloudellista hyöytä ja sähköistysprojekti edistäisi koko lähialueen elinkeinoelämää, Räsänen sanoo.

          Henkilöliikenteessä sähköistys voisi mahdollistaa suorien, vaihdottomien Helsinki—Karjaa—Hanko-taajamajunayhteyksien kehittämisen. Suorat junayhteydet ovat matkustajien kannalta houkuttelevia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia tulee edistää pitkäjänteisesti. Rataosuuden kehittäminen voisi tuoda ympäröiville kunnille uusia investointeja ja kuntalaisia, Feldt-Ranta sanoo.

          Rataosuuden sähköistys otettiin esille jo vuonna 2012, mutta konkreettiset toimet ja tarvittava rahoitus on jäänyt uupumaan. Edellinen sähköistyssuunnitelma on jo ehtinyt vanhentua, mutta Liikennevirasto on juuri aloittanut suunnitelman päivitystyöt. Sen valmistuttua tämän vuoden loppuun mennessä olisikin äärimmäisen tärkeää, että suunnitelmat johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin ja sähköistysprojekti saataisiin pikimmiten käyntiin, Blomqvist sanoo.

Adlercreutz haluaa rahaston homekorjauksille

Lehdistötiedote 28.9.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) on jättänyt toimenpidealoitteen, jossa hän kehottaa hallitusta perustamaan rahaston koulujen ja päiväkotien homekorjauksille. Rahasto myöntäisi rahaa kunnille, jotka kamppailevat home- ja kosteusvaurioista johtuvien sisäilmaongelmien kanssa.

– Vuonna 2012 arvioitiin, että vuosittain noin 172 000–259 000 päiväkotilasta, koululaista ja henkilökuntaan kuuluvaa oleskelee home- ja kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Kaikki eivät sairastu, mutta jotkut saavat vaikeita oireita. Rahasto olisi niitä tilanteita varten, kun korjauksen tarpeessa olevia rakennuksia on enemmän kuin mitä kuntien budjeteissa on resursseja, Adlercreutz sanoo.

Monet kunnat joutuvat tänä päivänä tekemään vaikeita valintoja, mille rakennuksille löytyy varoja korjauksia varten. Tämä johtaa siihen, että moni lapsi ja opettaja joutuu oleskelemaan kohtuuttoman kauan aikaa kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.

– Yhdenkään lapsen tai aikuisen ei tulisi tarvita viettää aikaa rakennuksissa, jotka sairastuttavat heitä. Tämän takia kehotan hallitusta perustamaan rahaston, josta kunnat voivat hakea rahoitusta korjauksille, kun omat varat eivät riitä. Kun on kyse terveydestä, emme voi joutua odottamaan seuraavaa budjettikautta ennen kuin tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.

Adlercreutz puhuu sähköautojen ja puurakentamisen puolesta: Tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa

Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on konkreettinen, hyvin jäsennelty asiakirja, jossa kiinnitetään huomiota edessämme oleviin haasteisiin. Mutta, monet seikat viittaavat siihen, että emme näe tilanteen vakavuutta.

Näin totesi kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) eduskunnan keskustelussa ilmastopolitiikasta keskiviikkona.

– Mitä teemme tällä hetkellä? Ohjaamme päästökauppatulot takaisin teollisuuteen. Emme käsittele polttoaineiden verotusta ilmastopolitiikan näkökulmasta, vaan pidämme sitä aluepolitiikan pelinappulana. Tarkastelemme budjettikirjan panostuksia joukkoliikenteeseen fiskaalisena harjoituksena, kun meidän pitäisi tarkastella niitä osana ilmastopolitiikkaa.

Adlercreutz peräänkuuluttaa suurempaa määrätietoisuutta siirtymisessä sähköautoihin ja viittaa Norjaan, joka tässä suhteessa on edelläkävijä. Hän painottaa myös, että noin 40 prosenttia päästöistämme kohdistuu rakennuksiin.

– Puurakentamiseen panostaminen on ilmastotoimi. Tämän vuoksi on mitä tärkeintä, että hallitus tarkistaa lainsäädäntöä ja höllentää puurakentamisen normeja. Kun on ilmeistä, että tulemme lisäämään metsiemme hakkuita tavalla, joka lyhyellä aikavälillä puolittaa hiilinielumme, on erittäin tärkeää, että metsästä ottamamme puu menee pitkäikäisiin puutuotteisiin, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Suomalainen puu ei pala paremmin kuin ruotsalainen

Lehdistötiedote 22.9.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Suomen metsäteollisuuden painopisteen tulee siirtyä lyhytikäisistä tuotteista pitkäikäisiin puutuotteisiin, kuten puurakennuksiin. Tuotteisiin, jotka varastoivat hiilidioksidia. Tämä on äärimmäisen tärkeää Suomen ilmastositoumuksien johdosta ottaen huomioon sen, että Suomen hiilinielu lyhyellä aikavälillä tulee pienentymään suunniteltujen lisähakkuiden takia.

Keskustelussa ympäristöministeriön budjetista perjantaina kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) nosti esille puurakentamisen.

– Kun puurakentamisesta on kyse, löytyy vielä paljon mitä voimme tehdä. Pelikenttä ei vielä ole neutraali. On järjenvastaista, että suomalainen puu suomalaisessa puukerrostalossa oletetaan palavan nopeammin kuin sama puu, tai ruotsalainen puu, ruotsalaisessa puukerrostalossa. Ei ole järkevää, että vaaditaan sekä rakenteellista palonsuojausta että sprinklausta; ei tule vaatia sekä vöitä että henkseleitä. Toisen tulee riittää – ja näin on Ruotsissa.

Ministeri Tiilikainen on edistänyt puurakentamista monella tapaa, Adlercreutz kiittää.

– Olemme ottaneet monta askelta oikeaan suuntaan. On hyvä, että suuntana on ollut suurempi materiaalineutraalisuus, sillä puurakentaminen on ilmastoteko. Pieni puutalo varastoi 30 tonnia hiilidioksidia. Nyt meidän tulee vain ymmärtää, ettei suomalainen puu pala nopeammin kuin ruotsalainen. Tämä epäkohta olisi helposti korjattavissa.

 

Hallitus, seiskää sanojenne takana!

Lehdistötiedote 25.6.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Hallitus on tällä viikolla aloittanut uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelutyöt. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz kysyy onko tämä seurausta siitä, että hallituspohja on vaihtunut eikä hallituksen enää tarvitse mukautua Perussuomalaisten vaatimuksiin.

– Vajaa kaksi viikkoa sitten ministerit Sipilä ja Orpo ilmoittivat yhteen ääneen, ettei edellytyksiä hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa ole yhteisen arvopohjan puuttumisen takia. Mainittuihin arvoihin lukeutuivat muun muassa maahanmuutto ja ihmisoikeudet. Tulevatko nyt nämä paljon puhutut arvot näkymään uudessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, Adlercreutz kysyy.

Ohjelma tulee sisältämään erityisesti työperäistä maahanmuuttoa, kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri ryhmien välillä tukevia toimia.

– Hallituksella on nyt mahdollisuus korjata syksyn 2015 turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman linjauksia, johon perussuomalaisella politiikalla ja Halla-ahon niin sanotulla Nuivalla manifestilla oli vahva vaikutus. Kehotan nyt uusvanhaa hallitusta seisomaan sanojensa takana ja varmistamaan, että inhimillinen arvopohja selvästi näkyy uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksissa.

Adlercreutz: Onko hallitus viimeinkin vapaa perussuomalaisista kahleista?

Lehdistötiedote 21.6.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Viime viikon hallituskriisi sekoitti hallituskuviot. Perussuomalaisten tilalle hallitukseen nousi Sininen Tulevaisuus-ryhmä. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa nyt niitä tarpeellisia uudistuksia, joita ei Perussuomalaisten aikana hallituksessa voinut toteuttaa.

– Perussuomalaiset ovat kerta toisensa jälkeen onnistuneet kaatamaan hallituskumppaneiden esille nostamia uudistusaloitteita. Sinisellä tulevaisuudella ei kuitenkaan ole puolueohjelmaa tai puolueorganisaatiota, jotka ohjaisivat tulevia linjauksia. Olisiko nyt mahdollista uudistaa perhevapaajärjestelmä tai luopua ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta, Adlercreutz kysyy.

Sininen tulevaisuus on sanonut sitoutuvansa täysimääräisesti nykyiseen hallitusohjelmaan, jossa tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.

– Työllisyyden vauhdittamiseksi tarvitsemme tasa-arvoisemmat työmarkkinat. Naisten työllisyysaste on meillä erityisen alhainen verrattuna vaikka naapurimaamme Ruotsiin. Tämän takia tarvitsemme perhevapaauudistuksen. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta on haitallinen nopeasti kasvavilla, kansainvälisillä aloilla toimiville yrityksille.

Tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisen työntekijän palkkaaminen edistää vientiä ja näin myös talouskasvua.

– Toivon, että uudella hallituksella – vaikka se toimiikin vanhalla kokoonpanolla – on rohkeutta tarttua näihin kysymyksiin. Nyt on mahdollisuus irrottautua perussuomalaisen politiikan kahleista ja toteuttaa työllisyyden kannalta välttämättömiä uudistuksia.

 

RKP:n ehdotus perhepoliittiseksi kokonaisuudistukseksi on luettavissa täältä:
http://www.sfp.fi/fi/node/7968