Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta keskustellaan tänään eduskunnassa. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz vaatii Suomelta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja nostaa esiin puurakentamisen konkreettisena toimenpiteenä rakennussektorilla.

– Jopa 40 % suomalaisten päästöistä tulee asumisesta, eli tällä saralla löytyy paljon parannettavaa. Puurakentaminen on ilmastoteko, sillä puinen pientalo varastoi 30 tonnia hiilidioksidia. On tärkeää, että käytämme puutamme pitkäikäisiin puutuotteisiin varsinkin nyt, kun metsien hakkuumääriä tullaan lisäämään. Meidän tulee keventää puurakentamisen normeja ja edistää puun käyttöä rakennusmateriaalina, Adlercreutz sanoo.

Myös elinkaariajattelun näkökulmasta puurakentamisen edistäminen on hyvä asia. Tässä kyse ei ole ainoastaan rakentamisen hiilijalanjäljestä tai päästöistä, vaan rakennuksen koko elinkaaresta. Puu on ympäristöystävällinen materiaali, jota voidaan uusiokäyttää – betonin ja mineraalivillan uusiokäyttö puolestaan on haastavaa. Meidän tulee myös vähentää muovin käyttöä rakennuksissa, ei vain ympäristösyistä mutta myös kestävyysnäkökulmasta.

– Siirtyminen rakennuksen koko elinkaaren hiilidioksidijalanjäljen mittaamiseen tarkoittaa, että kaikki päästöt otetaan huomioon – niin rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat kuin kierrätyksessä säästyvät. Elinkaariajattelun käyttöönotto rakennussektorilla on äärimmäisen tärkeää kun yritämme tehdä rakentamisesta kestävämpää ja ilmastoystävällisempää.

Kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti eilen, ettei hän voi äänestää hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen puolesta. Tämä ei hämmästytä Anders Adlercreutzia, RKP:n kansanedustajaa ja varapuheenjohtajaa.

– Jos objektiivisesti analysoi sen aineiston jota meille kansanedustajille on esitetty, niin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kytkeminen maakuntauudistukseen oli onneton ratkaisu. Sen sijaan, että olemassa olevia ja kansainvälisen vertailun mukaan kustannustehokkaita rakenteita kehitettäisiin, niin valittiin tie, joka johtaa siihen, että hyvin tärkeä osa yhteiskunnallisesta palvelusta kahlitaan maakuntahallintoon, Adlercreutz sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tehdä hoivasta tasa-arvoisempaa, hallita kustannusten nousua ja parantaa ns. integraatiota, eli sujuvoittaa eri hoivaketjujen yhteistyötä.

– Tässä on epäonnistuttu täydellisesti. Mikään ei viittaa siihen, että kustannussäästöt saavutetaan, päinvastoin. Olemme kerta toisensa jälkeen kysyneet hallitukselta miten säästöihin päästään, mutta emme ole saaneet tähän vastausta – yksinkertaisesti sen takia, ettei vastausta ole. Tästä uhkaa muodostua todella kallis rakenne. Kun rahoja ei enää kytketä vastuuseen hajotetaan nykyinen integraatio. Luodaan vakava demokratiavaje, horjutetaan kuntien taloutta ja luodaan tiukassa valtion ohjauksessa oleva kankea hallinnollinen koneisto.

– Yhdyn Lepomäen mielipiteeseen, uudistus on pysäytettävä, Adlercreutz sanoo.

Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa hallitusta tarkastuttamaan valinnanvapauslain oikeudellisuuden EU-komissiossa.

– Korkein hallinto-oikeus on lausunnossaan valinnanvapauslaista nostanut esille sen, että maakuntien liikelaitoksien rooli on epäselvä. Ei ole selvää, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. Lisäksi KHO:n mielestä valinnanvapauslaki tulisi tarkastuttaa EU-komissiossa, jotta voisimme varmistua mallin oikeudellisuudesta. On hälyttävää, että hallitus ei aio tätä tehdä, vaikka EU-tuomioistuin ei hyväksy Slovakian mallia, Adlercreutz sanoo.

Sipilän hallituksen valinnanvapauslakiesityksessä mallia perustellaan vertaamalla sitä Slovakian malliin ja sen ei-taloudelliseen luonteeseen. Nyt EU-tuomioistuin on tullut siihen johtopäätökseen, että tämä tulkinta on väärä. Tämän päätöksen myötä hallituksen perustelut valinnanvapauslaille heikkenevät merkittävästi.

– EU-komission tulisi saada ennakkotarkastaa hallituksen valinnanvapausmallin – siitäkin huolimatta, että tämä siirtäisi lain eduskuntakäsittelyä puolella vuodella eteenpäin. Tuolloin maakuntavaaleja ei kuitenkaan voisi järjestää lokakuussa kuten hallitus on suunnitellut, Adlercreutz sanoo.

– Hallituksen päätös osoittaa jälleen, että koko lakipaketin aikataulu on ongelmallinen – ja suorastaan edesvastuuton. Hallitus vaikuttaa suhtautuvan valinnanvapauslain oikeudellisuuteen välinpitämättömästi: sen sijaan, että laki lähetettäisiin EU-komissioon ennakkotarkastusta varten, perusteluihin tehdään pari pientä muutosta. Tämä ei ole kestävää lainvalmistelua.

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti maanantai-iltana, että perhevapaauudistusta ei tällä vaalikaudella tule. Siitäkin huolimatta, että sellaista on asiantuntijoiden toimesta laajasti peräänkuulutettu.

− Se on harmillista. Itse tulkitsin viikonlopun julkisuudessa käydyt keskustelut kahden suurimman hallituskumppanin välillä niin, että molemmat näkevät uudistuksen tarpeen. Ja että molemmat olisivat olleet valmiit todellisiin neuvotteluihin, sanoo RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

− Kuten aina tällaisen epäonnistumisen jälkeen alkaa syyllisten etsintä niin hallituksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Se on oikeastaan turha keskustelu. Minä uskon, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toivoi uudistusta. Uskon että Kokoomuskin sellaisen halusi. Loppujen lopuksi ideologiset erimielisyydet nousivat näiden pyrkimysten esteeksi.

Vanhempainvapaauudistus on ollut vaikea pähkinä hallituksen purtavaksi. Uudistusta ei kirjattu hallitusohjelmaan. Silloiset Perussuomalaiset olivat Timo Soinin suulla hyvin tiukasti sitä mieltä, että muutoksia ei kaivata.

− On selvää, että jos hallitus ei olisi antanut Perussuomalaisten ja sittemmin Sinisen tulevaisuuden runsaan kahden vuoden ajan jarruttaa uudistusta, niin olisimme nyt pidemmällä. Meillä saattaisi tänään olla uudistettu perhevapaajärjestelmä. Jos kysytään kansanedustajilta – ja suomalaisilta – kumman uudistuksen he mieluummin haluavat, maakuntauudistuksen vai perhevapaauudistuksen – niin luulen, että valtaosa valitsisi jälkimmäisen. Siitä huolimatta maakuntauudistus on toteutusputkessa, vanhempainvapauudistus ei. Ja se ei ole kenenkään etu, Adlercreutz sanoo.

Tänään eduskunnan työ käynnistyy vuoden 2018 osalta ja kevään aikana maakuntauudistus tulee jälleen käsittelyyn. Hallituksen suunnitelmissa on saada koko paketti hyväksyttyä ennen kesää. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz on huolissaan maakuntien demokratiavajeesta, joka uhkaa syntyä maakuntauudistuksen jälkeen.

− Koko uudistuksen lähtökohta on jo itsessään ongelmallinen: pienet yksiköt korvataan isoilla ja päätösvalta siirretään kauemmaksi kansalaisista. Yksittäinen ääni uhkaa hukkua ja paikallisdemokratia häviää. Säästötavoitteiden saavuttamiseksi ministeriö kuristaa maakuntien budjettia – eikä vain sen kokoa, vaan myös sitä, miten ja missä rahoja käytetään. Tämä valtion holhous on kaukana siitä ruusuisesta kuvasta paikallisdemokratiaparatiisista, jota Keskusta maalaili, Adlercreutz sanoo.

Uusimaa tulee kärsimään erityisen paljon maakuntauudistuksen aiheuttamista säästövaatimuksista, osaksi sen takia, että Uusimaa on suurin maakunta. Uudenmaan tulee säästää yhteensä 300 miljoonaa euroa ensimmäisen vuoden aikana, ja säästöpaineet kasvavat vuosi vuodelta.

− Säästövaatimus johtaa siihen, että pieniä palveluyksiköitä joudutaan sulkemaan ja palveluja lakkauttamaan. Tuntemus paikallisista olosuhteista on äärimmäisen tärkeää, kun näitä päätöksiä tehdään. Nykyinen malli ei kuitenkaan turvaa tarpeeksi paikallista osaamista. Toivon hallituksen ottavan tämän ongelman tosissaan, ja että Uudellemaalle säädetään vaalipiirit paikallistuntemuksen turvaamiseksi.