Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa hallitusta tarkastuttamaan valinnanvapauslain oikeudellisuuden EU-komissiossa.

– Korkein hallinto-oikeus on lausunnossaan valinnanvapauslaista nostanut esille sen, että maakuntien liikelaitoksien rooli on epäselvä. Ei ole selvää, ovatko ne taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. Lisäksi KHO:n mielestä valinnanvapauslaki tulisi tarkastuttaa EU-komissiossa, jotta voisimme varmistua mallin oikeudellisuudesta. On hälyttävää, että hallitus ei aio tätä tehdä, vaikka EU-tuomioistuin ei hyväksy Slovakian mallia, Adlercreutz sanoo.

Sipilän hallituksen valinnanvapauslakiesityksessä mallia perustellaan vertaamalla sitä Slovakian malliin ja sen ei-taloudelliseen luonteeseen. Nyt EU-tuomioistuin on tullut siihen johtopäätökseen, että tämä tulkinta on väärä. Tämän päätöksen myötä hallituksen perustelut valinnanvapauslaille heikkenevät merkittävästi.

– EU-komission tulisi saada ennakkotarkastaa hallituksen valinnanvapausmallin – siitäkin huolimatta, että tämä siirtäisi lain eduskuntakäsittelyä puolella vuodella eteenpäin. Tuolloin maakuntavaaleja ei kuitenkaan voisi järjestää lokakuussa kuten hallitus on suunnitellut, Adlercreutz sanoo.

– Hallituksen päätös osoittaa jälleen, että koko lakipaketin aikataulu on ongelmallinen – ja suorastaan edesvastuuton. Hallitus vaikuttaa suhtautuvan valinnanvapauslain oikeudellisuuteen välinpitämättömästi: sen sijaan, että laki lähetettäisiin EU-komissioon ennakkotarkastusta varten, perusteluihin tehdään pari pientä muutosta. Tämä ei ole kestävää lainvalmistelua.

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti maanantai-iltana, että perhevapaauudistusta ei tällä vaalikaudella tule. Siitäkin huolimatta, että sellaista on asiantuntijoiden toimesta laajasti peräänkuulutettu.

− Se on harmillista. Itse tulkitsin viikonlopun julkisuudessa käydyt keskustelut kahden suurimman hallituskumppanin välillä niin, että molemmat näkevät uudistuksen tarpeen. Ja että molemmat olisivat olleet valmiit todellisiin neuvotteluihin, sanoo RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

− Kuten aina tällaisen epäonnistumisen jälkeen alkaa syyllisten etsintä niin hallituksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Se on oikeastaan turha keskustelu. Minä uskon, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toivoi uudistusta. Uskon että Kokoomuskin sellaisen halusi. Loppujen lopuksi ideologiset erimielisyydet nousivat näiden pyrkimysten esteeksi.

Vanhempainvapaauudistus on ollut vaikea pähkinä hallituksen purtavaksi. Uudistusta ei kirjattu hallitusohjelmaan. Silloiset Perussuomalaiset olivat Timo Soinin suulla hyvin tiukasti sitä mieltä, että muutoksia ei kaivata.

− On selvää, että jos hallitus ei olisi antanut Perussuomalaisten ja sittemmin Sinisen tulevaisuuden runsaan kahden vuoden ajan jarruttaa uudistusta, niin olisimme nyt pidemmällä. Meillä saattaisi tänään olla uudistettu perhevapaajärjestelmä. Jos kysytään kansanedustajilta – ja suomalaisilta – kumman uudistuksen he mieluummin haluavat, maakuntauudistuksen vai perhevapaauudistuksen – niin luulen, että valtaosa valitsisi jälkimmäisen. Siitä huolimatta maakuntauudistus on toteutusputkessa, vanhempainvapauudistus ei. Ja se ei ole kenenkään etu, Adlercreutz sanoo.

Tänään eduskunnan työ käynnistyy vuoden 2018 osalta ja kevään aikana maakuntauudistus tulee jälleen käsittelyyn. Hallituksen suunnitelmissa on saada koko paketti hyväksyttyä ennen kesää. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz on huolissaan maakuntien demokratiavajeesta, joka uhkaa syntyä maakuntauudistuksen jälkeen.

− Koko uudistuksen lähtökohta on jo itsessään ongelmallinen: pienet yksiköt korvataan isoilla ja päätösvalta siirretään kauemmaksi kansalaisista. Yksittäinen ääni uhkaa hukkua ja paikallisdemokratia häviää. Säästötavoitteiden saavuttamiseksi ministeriö kuristaa maakuntien budjettia – eikä vain sen kokoa, vaan myös sitä, miten ja missä rahoja käytetään. Tämä valtion holhous on kaukana siitä ruusuisesta kuvasta paikallisdemokratiaparatiisista, jota Keskusta maalaili, Adlercreutz sanoo.

Uusimaa tulee kärsimään erityisen paljon maakuntauudistuksen aiheuttamista säästövaatimuksista, osaksi sen takia, että Uusimaa on suurin maakunta. Uudenmaan tulee säästää yhteensä 300 miljoonaa euroa ensimmäisen vuoden aikana, ja säästöpaineet kasvavat vuosi vuodelta.

− Säästövaatimus johtaa siihen, että pieniä palveluyksiköitä joudutaan sulkemaan ja palveluja lakkauttamaan. Tuntemus paikallisista olosuhteista on äärimmäisen tärkeää, kun näitä päätöksiä tehdään. Nykyinen malli ei kuitenkaan turvaa tarpeeksi paikallista osaamista. Toivon hallituksen ottavan tämän ongelman tosissaan, ja että Uudellemaalle säädetään vaalipiirit paikallistuntemuksen turvaamiseksi.

RKP:n kansanedustaja ja arkkitehti Anders Adlercreutz on huolissaan rakentamismääräyskokoelmaan viime vuoden lopussa tehdystä muutoksesta, joka uhkaa Helsingin kaltaisten tiivistä kaupunkirakennetta kaavoittavien kaupunkien kaavoitustyötä ja hidastaa rakentamista entisestään.

–        Käytännössä tämä muutos voi tarkoittaa esimerkiksi sitä­, että Kalasatamaan rakennettavan 120 metriä korkean asuinkerrostalon ympärille ei 120 metrin säteellä voi rakentaa asuintiloja, tai että Jätkäsaaren asemakaavat suurelta osin ovat asetuksen vastaisia ja että rakentamisen lupamenettelyissä pääsääntöisesti joudutaan soveltamaan poikkeusmenettelyä. Lisäksi kasvukeskusten tiivistä kaupunkirakennetta tavoitteleva asemakaavoitustyö pysähtyy. Tämä ei ole voinut olla asetuksen tavoite, Adlercreutz sanoo.

Asetuksessa määritel­lään millä etäisyydellä viereinen rakennus voi olla lähellä olevaa asuinhuonetta. Uuden asetuksen mukaan rakennusten välinen etäisyys tulisi olla vähintään yhtä iso kuin niiden korkeus.

–        Aikaisemmassa versiossa mukana on ollut lause ”ellei asemakaavasta muuta johdu”. Uudesta asetuksesta tämä lause on yllättäen poistettu kuulemiskierroksen jälkeen. Näinkin pieni muutos tarkoittaa, että esimerkiksi Helsingin pyrkimykset rakentaa tiivistä kaupunkirakennetta vaikeutuu, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministeri Tiilikaiselle.