Adlercreutz: Toimiva turvapaikkajärjestelmä pelastaisi henkiä

Lehdistötiedote 14.10.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Eduskunnan hallintovaliokunta on tällä viikolla tutustunut Välimeren pakolaiskriisiin ja muun muassa vieraillut Sisilian Pozzallon vastaanottokeskuksessa, joka toimii turvapaikanhakijoiden keräyspaikkana tietojen rekisteröimistä ja eteenpäin lähettimistä varten. Tilanne on akuutti. Turvapaikanhakijoiden virta Välimeren yli ei ole laantunut.  Kansanedustaja Anders Adlercreutzin mukaan virran aiheuttama paine italiaisessa yhteiskunnassa on ilmeinen.

– Eurooppalaisella tasolla ongelma ei ole turvapaikanhakijoiden määrä, vaan se, että meillä ei ole toimivaa turvapaikanhakijoiden jakojärjestelmää. Suomi on suhtautunut nurjasti pakollisiin kiintiöihin, ja tulee tekemään niin myös, kun EU:n maahanmuuttopakettia käsitellään eduskunnassa. Tämä on erittäin haitallista. Italian ja Suomen kaltaiset maat EU:n rajalla hyötyisivät sitovista ja oikeudenmukaisista mekanismeista. Nyt kohteena on Italia – huomenna voi olla Suomen vuoro, Adlercreutz sanoo.

Välimerellä on tällä hetkellä käynnissä iso pelastusoperaatio, johon monet Euroopan maat osallistuvat auttaakseen vaikeuksissa olevaa Italiaa. Joka päivä monia veneitä pelastetaan varmalta uppoamiselta. Tragediat ovat kuitenkin lähes päivittäisiä. Viime viikolla yhdestä pelastetuista veneistä löytyi 30 kuollutta pakolaista.

– Absurdia tässä on se, että pelastumismahdollisuus johtaa siihen, että ihmissalakuljettajat käyttävät yhä huonompikuntoisia veneitä.  Pelastusoperaatio pelaa heidän pussiinsa, mutta sen päättäminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Meidän on autettava hädässä olevia aina kun voimme, mutta meidän on myös tuettava demokraattista kehitystä Afrikassa samalla, kun luomme laillisia ja turvallisia teitä Eurooppaan. Meillä on vastuu jatkaa partiointia Välimerellä, kunnes olemme saaneet ihmissalakuljetukset kuriin ja meillä on toimiva turvapaikkajärjestelmä.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044981019

Adlercreutz ja Blomqvist: Ministeriö otti osittain järjen käteen

Lehdistötiedote 30.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti torstaina, että se ottaa maksettavakseen lähijunaliikenteen Siuntioon. Liikenneyhteys otettiin käyttöön kiitos Siuntion kunnan väsymättömän työn puoli vuotta sitten lakkautetun Y-junan korvaamiseksi.

– Tämä on tervetullut uutinen kunnan asukkaille. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei se aseta lisää velvoitteita kunnille. Eiliseen asti tämä ei koskenut Siuntiota, joka tunnetusti on itse joutunut maksamaan korvaavasta liikenteestä aiheutuvat kustannukset. Samalla on selvää, että koko Y-junafarssi olisi voitu välttää jos ministeriö vuosi sitten ennen päätöstään olisi keskustellut asiasta VR:n sekä länsiuusimaalaisten kuntien kanssa, sanovat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist.

Ministeriö aikoo jatkossa vastata liikenteen kustannuksista, sillä VR on onnistunut tehostamaan toimintaansa. Tämä osoittaa selvästi sen, että hallituksen viime syksynä tekemä päätös liikenteen lakkauttamisesta oli väärä.

– Säästöt olisi voitu saavuttaa myös ilman lakkauttamista. Joukkoliikenne on tärkeä osa meidän jokaisen arkea ja sitä pitää rakentaa pitkällä tähtäimellä. Toivon, että ministeriö muistaa tämän varsinkin tulevia yksityistämissuunnitelmia silmällä pitäen, Adlercreutz sanoo.

– Vaikka Siuntio nyt voi huokaista helpotuksesta meidän täytyy muistaa, että junaliikenne Kirkkonummelta länteen edelleen on huonommassa tilanteessa kuin ennen Y-junan lakkauttamista. Yhtäkään junaa ei ole lisätty. Inkoo on edelleen ilman junayhteyksiä. Nyt on tärkeä jatkaa työtä uusien junavuorojen saamiseksi – erityisen tärkeää olisi saada myöhempi junavuoroa Helsingistä Karjaalle, Blomqvist sanoo.

 

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz
044 981 0191

Thomas Blomqvist
050 512 1776

Nuoret työmarkkinoille minijobs-mallin avulla

Lehdistötiedote 21.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Viime viikolla Sipilän hallitus esitteli valtion talousarvioesityksensä vuodelle 2017. Odotukset työllisyystoimenpiteistä olivat korkealla, mutta valitettavasti niitä ei lunastettu. Jos hallitus tosissaan tavoittelee työllisyysasteen nostamista lähellekään 72 prosentin tavoitetta ennen vaalikauden loppua, täytyy nuorten työllisyystason nostamiselle luoda uusia mahdollisuuksia, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP).

– Nuorisotyöttömyys on hälyttävällä tasolla ja vaatii toimenpiteitä pikimmiten. RKP:n minijobs-mallissa alle 30-vuotias nuori voisi ansaita esimerkiksi 500 euroa kuukaudessa ilman, että tulo vaikuttaisi tukiin tai muihin etuisuuksiin. Nuoret saavat silloin mahdollisuuden arvokkaaseen työkokemukseen, joka edistää työllistymistä tulevaisuudessa. Työllistyminen antaa nuorille myös jalansijan yhteiskuntaan ja ehkäisee siten syrjäytymistä.

Minijobs-malli tarjoaa lisäksi porkkanan työnantajille nuorten palkkaamiselle alhaisempien työnantajamaksujen muodossa. Malli rajoittaa kuukausittaista työaikaa, eli se ei kilpaile vakituisen työpaikan kanssa. Se on työkalu, joka suoraan edistää nuorten työllistymistä ja alentaa samalla työnantajien kynnystä palkata lisätyövoimaa.

– Tilastokeskuksen mukaan nuorisotyöttömyyden taso tämän vuoden elokuussa oli 11,8 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka kymmenes nuori, joka ei opiskele, on vaarassa syrjäytyä. Hallituksen aloitteet eivät ole olleet tarpeeksi kunnianhimoisia ratkaistakseen ongelmat. Kehotan hallitusta todella harkitsemaan malliamme yhtenä toimenpiteenä pyrkiessään 110 000 uuden työpaikan tavoitteeseensa.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044 981 0191

Lepomäen, Adlercreutzin, Vartian ja Kärnän kirjallinen kysymys Nord Stream 2 -hankkeesta

Lehdistötiedote 6.9.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) on jättänyt hallituksen asianomaiselle ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Nord Stream II -kaasuhankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Lepomäen lisäksi edustajat Anders Adlercreutz (r.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Antero Vartia (vihr.).

Kirjallisessa kysymyksessä toivotaan täsmennystä Suomen kantaan Nord Stream 2 -hankkeessa. Pääministeri Sipilä on lausunut, että “Suomelle riittää, että hanke on ympäristönormien mukainen ja oikeusasiat EU-komission tarkastamia” sekä “Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on kaupallinen hanke”.

Suomen kanta on selvästi erilainen kuin monella muulla Euroopan maalla. Baltian maat, Puola ja eräät keskisen Euroopan EU-maat ovat vaatineet luopumista NS2-hankkeesta. Putkea vastaan ovat asettuneet myös Euroopan parlamentin suurin EPP-ryhmä sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Hankkeeseen on suhtautunut kielteisesti myös Yhdysvallat, jonka varapresidentti Joe Biden varoitteli EU:ta elokuun lopussa lisäämästä kaasuriippuvuutta Venäjästä. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on kertonut, että hankkeesta laaditaan turvallisuuspoliittinen analyysi kun sitä virallisesti esitetään.

Suomi on mukana EU:n Energiaunionissa, jonka yhtenä tarkoituksena on vähentää riippuvuutta “tietyistä polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä”. Energiaunioni herätettiin henkiin Ukrainan sodan vuoksi, sillä useiden jäsenmaiden katsottiin olevan liian riippuvaisia vain muutamasta energiamuodosta, eli käytännössä venäläisestä kaasusta.

Venäjän etupiiripolitiikka Itä-Euroopassa on viime vuosina herättänyt huolta kansainvälisessä yhteisössä.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat kysyvät näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko se laatia turvallisuuspoliittisen analyysin naapurimaa Ruotsin tavoin.

 

Yhteistyö Kirkkonummen IC-junapysäkin hyväksi tuottaa tulosta

Lehdistötiedote 23.8.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Länsi-Uudenmaan junamatkustajilla on aihetta iloon joulukuusta eteenpäin. Kaksi uutta IC-junaa tulee pysähtymään Kirkkonummen asemalla, toinen aamupäivällä, toinen iltapäivällä. Delegaatio, johon kuuluvat kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) ja Johanna Karimäki (Vihreät) sekä kansalaisaktivisti Hanna Repo ja Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajat Jarl Boström (Inkoo) ja Juha-Pekka Isotupa (Siuntio), tiedotti asiasta tavattuaan VR:n johdon tänään.

– Länsi-Uudenmaan junamatkustajilla ei ole ollut paljon aihetta iloon viime vuosina. Palvelut ovat voimakkaasti huonontuneet ja vuoroja on lakkautettu. Nyt voimme vihdoin kertoa hyviä uutisia, sanoo Feldt-Ranta.

– Junaliikenne on tärkeää ja se koskettaa ihmisten arkea hyvin konkreettisella tavalla. Junan pysähtyminen Kirkkonummella on tärkeää työmatkalaisille, mutta myös Turkuun tai Karjaalle matkustaville opiskelijoille tai Upinniemeen matkustaville varusmiehille, sanoo Adlercreutz, joka toivoo myös Karjaan iltayhteyksien ja Siuntion viikonloppuyhteyksien parantamisen eteen tehtävän työn jatkuvan.

– Keskustelu VR:n johdon kanssa on ollut käynnissä koko vuoden. Dialogi on kulkenut hyvin ja VR on nähnyt vaivaa ilmeisten ongelmien poistamiseksi, sanoo VR:n hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Thomas Blomqvist (RKP).

Eräs asiaa aktiivisesti edistäneistä henkilöistä on Hanna Repo, joka talvella keräsi yli 2000 nimeä Kirkkonummen IC-pysäkin säilyttämisen puolesta.

– Tilanne on ollut kestämätön Turun ja Kirkkonummen välisen työmatkailun osalta. Tämä muutos on iso parannus, Repo Sanoo.

– Työ jatkuu. Toimiva joukkoliikenne on seudulle elinehto, sanoo Karimäki, joka iloitsee puoluerajojen yli tehdystä työstä.

VR voi myös vahvistaa, että Karjaan ja Kirkkonummen välinen linja-autoyhteys saa jatkaa nykyisellään. Kansanedustajat jatkavat työtä myös radan kunnostuksen puolesta ja ohitusraiteiden saamiseksi Rantaradalle.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
puh. 044 981 0191

Energiavallankumous edellyttää energian pientuotannon lisäämistä ja hallitukselta tehokkaita kannustimia

Lehdistötiedote 30.6.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen taloyhtiöiden mahdollisuuksista tuottaa aurinkosähköä kustannustehokkaasti. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista sähkön ns. virtuaalimittaroinnin käyttöönottoa taloyhtiöissä.

– Suomen tulisi nopeasti lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Meillä on yhtä suuri aurinkoenergian tuotantopotentiaali kuin Pohjois-Saksassa. Tämän takia hallituksen pitää luoda kannustimia, jotka kannustavat mahdollisimman monia suomalaisia korvaamaan osan ostosähköstä aurinkosähkön paikallisella pientuotannolla. Tällä hetkellä tämä on todellinen vaihtoehto ainoastaan omakotitaloissa asuville. Mahdollistamalla virtuaalimittaroinnin – joka yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että paikallisesti tuotettu aurinkosähkö vähennetään sähkölaskusta – teemme aurinkosähkön yhteistuotannosta kustannustehokkaan vaihtoehdon, Adlercreutz sanoo.

Tällä hetkellä kaikesta jakeluverkkoon luovutetusta sähköstä joudutaan maksamaan niin sähkönsiirtomaksu kuin sähkövero. Tämän takia yhteisten aurinkopaneelien asentaminen ei ole talonyhtiöille taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

– Hallitusohjelman mukaan hallitus tähtää uusiutuvan energian lisäämiseen niin, että sen osuus 2020-luvulla ylittää 50 prosenttia. Ellemme uudista lainsäädäntöämme, emme yllä tavoitteeseen. Suomi on edelläkävijä älykkäiden sähkömittareiden käyttöönotossa ja virtuaalimittaroinnin mahdollistavat tekniset ratkaisut ovat jo olemassa. Luomalla tehokkaita kannustimia uusiutuvan energian pientuotantoon, Suomesta voi tulla energiavallankumouksen edelläkävijä, Adlercreutz sanoo.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
puh. 040 891 0191

 

Exporten får inte hamna i offside

Pressmeddelande 9.6.2016
Publiceringsfritt genast

 

Finlands ekonomi växte med 1,6 % under årets första kvartal jämfört med det motsvarande kvartalet för ett år sedan. När exporten förhoppningsvis snart tar fart, behöver vi en fungerande infrastruktur för att Finland ska hänga med i utvecklingen, säger Anders Adlercreutz (SFP).

– Just nu väntar Karleby hamn på att få finansiering för ett projekt om att fördjupa hamnen med en meter, eftersom två tredjedelar av godsen för tillfället måste fraktas i fartyg där ca 10 000 ton av fraktningskapaciteten blir oanvänd på grund av att hamnen inte är tillräckligt djup. Karleby hamn har en viktig roll som exporthamn och hamnen har investerat och utvecklat sin infrastruktur med över 100 miljoner euro sedan årtusendets början. Nu är det regeringens tur att inse att Karleby hamns fördjupningsprojekt måste komma igång, säger Adlercreutz.

– I Sverige planerar man att fördjupa Luleå hamn. Finland måste reagera på Sveriges planer och se till att Karleby hamn inte hamnar i offside, säger Adlercreutz.

Situationen för Karleby hamn motsvarar den i Hangö, där Hangö hamn har hamnat i en flaskhals för att planerna för elektrifieringen av Hangö-Hyvingebanan har lagts på is. Både i Karleby och i Hangö är det risk för att exporten hämmas ifall regeringen inte inser behovet av att satsa på infrastrukturen.

– För att inte sätta käppar i hjulen på vår egen export är det mycket viktigt att Finland gör nödvändiga förberedelser i tid för att exportkapaciteten skall finnas när den behövs. Vi får inte fjättra vår tillväxt, säger Adlercreutz.

 

Tilläggsuppgifter:
Anders Adlercreutz
tel. 044 981 0191

Meidän kansanedustajien ei tule piiloutua kansanäänestyksen taakse

Lehdistötiedote 31.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Suomi tulee lähivuosien aikana mitä suurimmalla todennäköisyydellä ottamaan kantaa NATO-jäsenyyteen. Keskustelu mahdollisesta kansanäänestyksestä on saanut viime aikoina uutta vauhtia. Kansanedustaja Anders Adlercreutz ei pidä kansanäänestystä tarkoituksenmukaisena.

– On olennaista, että keskustelemme asiasta aktiivisesti monella tasolla. Kansalaisten ajatuksia on syytä kuunnella, mutta Nato-jäsenyydestä päättämistä ei pidä ulkoistaa kansanäänestykselle. Meidän kansanedustajien ei pidä paeta vastuuta, jonka olemme kansalta saaneet. Seuraavien vaalien alla olisi helppoa olla ottamatta asiaan kantaa ja viitata kansanäänestykseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän pitää kansanedustajina pystyä tekemään NATO-jäsenyyteen liittyvä vaikea päätös – ja seistä päätöksemme takana, Adlercreutz sanoo.

– Emme järjestäneet kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta, joka toi tullessaan syvällisempiä turvallisuuspoliittisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia kuin mitä mahdollinen Nato-jäsenyys tekisi, Adlercreutz sanoo.

Nato-jäsenyys olisi iso askel Suomelle – ei niinkään käytännössä, vaan ennen kaikkea symbolisella tasolla. Näemme liittoutumattomuuden tärkeänä osana kansallista identiteettiämme. Tulevalle maanpuolustusratkaisulle on olemassa monta vaihtoehtoa ja lisääntyvä pohjoismainen yhteistyö on yksi näistä. Kaikkia vaihtoehtoja tulee edelleen tarkastella ja arvioida tarkkaan. Mahdollinen Nato-jäsenyys on kaikkien turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten lailla erittäin arkaluontoinen asia ja sellaisena sitä tulee myös kohdella. Vaihtoehdot tulee selvittää erityisellä huolellisuudella, vahvaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen osaamiseen pohjautuen – ja mielellään läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa.

– Kansanäänestys ei ole oikea tapa ratkaista turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tiedämme, kuinka aktiivisesti itäinen naapurimme yrittää jo tällä hetkellä vaikuttaa kansalaistemme mielipiteisiin. Voimme vain kuvitella, millaisen propagandahyökkäyksen kohteena olisimme, jos päättäisimme järjestää NATO-jäsenyydestä kansanäänestyksen. Siinä tilanteessa ei olisi realistista puhua kansan vapaasti muodostamasta kannasta, Adlercreutz sanoo.
Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
puh. 044 981 0191

Adlercreutz: Istumme kaikki samassa veneessä

Lehdistötiedote 24.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ovat erimielisiä paikallisen sopimisen roolista kilpailukykysopimuksessa.

RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz näkee suomalaisen politiikan luottamuspulan heijastuvan EK:n ja Yrittäjien nahisteluun.

– Kuinka vaikeaa voi olla istua saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista avoimesti kaikkien osapuolten kanssa? Kilpailukykysopimus on elintärkeä luottamuksen ja ennakoitavuuden rakentamiselle. Tällä hetkellä voimme iloita yritysten maksamista suurista osingoista, mutta on erittäin huolestuttavaa, etteivät yritykset osinkojen sijaan investoi Suomeen. Tasapainoinen sopimus voisi olla tarvittava piristysruiske, sanoo Adlercreutz.

EK:n Matti Alahuhta totesi eilen, että jo neljän prosentin yksikkötyökustannusten vähentäminen ja vuoden 2017 nollakorotus kaventaisivat kustannuseroa esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan noin kahdella prosentilla. Kun nämä tekijät yhdistetään maltilliseen palkkapolitiikkaan seuraavinakin vuosina, voidaan merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä.

– Sopimus on kuitenkin laiha lohtu. Voidaksemme rakentaa tulevaisuutta varten on koko työmarkkinajärjestelmän tultava joustavammaksi, ja siksi paikalliset sopimukset ovat tärkeämpiä pitkällä tähtäimellä. Niiden on kuitenkin rakennuttava molemminpuoliselle luottamukselle – molempien osapuolten on koettava, että heillä on neuvotteluissa sanottavaa. Se ei tarkoita pääluottamusmiespakkoa.

Adlercreutz on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Yhteiskunta- ja sittemmin kilpailukykysopimus ovat puhuttaneet valiokuntaa.

– Pakollinen paikka työntekijöille hallituksessa olisi askel kohti suurempaa luottamusta ja sujuvampia työmarkkinoita. Istumme kaikki samassa veneessä – nyt meidän on soudettava se rantaan yhdessä.
Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
044 981 0191

Adlercreutz: Strateginen toiminta ei saa kaatua sisäisiin vuokriin

Lehdistötiedote 20.5.2016
Julkaisuvapaa heti

Sisäministeriö on ilmoittanut lakkauttavansa Porkkalan merivartioaseman.

Lakkauttamispäätöksen syyksi kerrotaan korkeat kiinteistökustannukset.

– Se, että valtiolla on liian korkeat sisäiset vuokrat, ei voi olla syy strategisesti tärkeän toiminnan lakkauttamiseen. Täytyy nähdä tätä pidemmälle. Merivartiostolla on tärkeä tehtävä huolehtia vesistöjemme turvallisuudesta – mikään muu viranomainen ei voi sitä tehdä. Porkkalalla on merkittävä strateginen sijainti Suomenlahdella, ja merivartioaseman nykyinen sijainta on toiminnalle optimaalinen, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP).

Vain kaksi vuotta sitten Raja- ja merivartiokoulun merellinen koulutus siirrettiin Espoosta Porkkalaan. Nyt ajatuksena on siirtää koulutus Turkuun, vaikka toiminta on vakiintunut ja yhteistyö muiden alueellisten toimijoiden kanssa sujuu hyvin. Sen sijaan itärajalle siirretään lisäresursseja.

– Viime hallituskauden aikana resursseja siirrettiin itärajalle, sillä luultiin, että liikenne siellä tulee kasvamaan. Tämä ei ole toteutunut. Tästä huolimatta resursseja siirretään nyt käytännössä Suomenlahdelta itärajalle, vaikka tiedämme, että toiminta Itämerellä on viime vuosien aikana lisääntynyt, ei pienentynyt, Adlercreutz sanoo.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz
puh. 044 981 0191