Hallitus on viime päivien aikana pehmentänyt kantojaan maakuntavaalien aikataulun suhteen. Sekä Petteri Orpo että Juha Sipilä ovat näyttäneet vihreää valoa maakuntavaalien siirtämiselle. Siitä huolimatta Juha Sipilä pitää kiinni siitä, että maakuntien tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alusta.

− Tässä ei ole mitään järkeä. Jos olemme jotain oppineet tästä prosessista, niin se on se, että ei tulisi määritellä jonkun hankkeen päättymisajankohtaa ennen kuin vesieste on ylitetty. Juha Sipilä kaivaa taas itselleen uutta kuoppaa, sanoo kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

− Iso osa koko aikatauluongelmasta johtuu siitä, että Keskusta tietää, että maakuntauudistuksen tuki on hyvin heikko. Siksi puolue on pakotettu tiukkaan aikatauluun. Mutta samalla Keskusta sulkee silmänsä heikon tuen taustasyiltä. Jos prosessille annetaan sen tarvitsema aika, jos kritiikki otetaan tosissaan ja keskitytään ongelmien korjaamiseen, niin silloin myös uudistuksen mahdollisuudet selvitä hallitusvaihdoksen yli paranevat huomattavasti, sanoo Adlercreutz.

Sekä Petteri Orpo että Juha Sipilä ovat todenneet, että eduskunnan tulee saada käsitellä hallituksen esitystä ajan kanssa, perusteellisesti.

− Tämä on tyhjää sananhelinää niin kauan, kuin valiokunnat vielä työskentelevät kiireellisen aikataulun puitteissa. Asia on vakava. Kyseessä on todella monimutkainen lakipaketti, jossa on paljon korjattavaa. Antakaa omalle esityksellenne mahdollisuus selvitä. Palauttakaa normaalit työskentelytavat eduskuntaan, jottei uudistuksesta tulisi hätiköity. Siirtäkää vaalit ensi kevääseen ja siirtäkää maakuntien käynnistys vuoden 2021 alkuun.

Nykyisin on suuri riski, että taloudellisesti heikossa tilanteessa olevat kunnat korjaavat purkukunnossa olevan koulurakennuksen sen sijaan, että purkaisivat sen. Tämä johtuu siitä, että rakennuksen purku johtaisi sen arvon alaskirjaukseen. Iso alaskirjaus puolestaan voi horjuttaa kunnan tasetta niin paljon, että kunta luokitellaan kriisikunnaksi.

Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa, että linjauksia tulisi muuttaa niin, ettei kunnilla olisi tarvetta tehdä huonoja ja lyhytnäköisiä päätöksiä kiinteistöistään kriisikunnaksi päätymisen pelossa.

– Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni ministeri Vehviläinen on sitä mieltä, että näitä kuntia ei tulisi vapauttaa kriisikuntamenettelystä. Hän kyllä myöntää, että ne kunnat jotka ovat lähellä kriisikuntaluokittelua useammin päättävät korjata rakennuksen sen sijaan, että investoisivat uuteen rakennukseen. Hän on kuitenkin samalla sitä mieltä, että tämä on perusteltua, mikäli kunnan taloudellinen tilanne on heikko. Eihän se näin voi olla! Korjaus auttaa joissakin tapauksissa, muttei läheskään kaikissa. Koululaisten ja henkilökunnan ei tule kärsiä jatkuvista sisäilmaongelmista sen takia, että kunta yrittää välttää kriisikuntamenettelyn. Meidän tulee ymmärtää kuntien tilanne ja antaa näissä tapauksissa kunnille mahdollisuus poikkeukseen, Adlercreutz sanoo.

Lisäksi ministeri Vehviläinen sanoo, että kriisikuntamenettely tulisi ajankohtaiseksi näille kunnille ennemmin tai myöhemmin, sillä kriisikunnilla on yleensä mennyt taloudellisesti huonosti jo pidemmän aikaa.

– Päiväkoti- tai koulurakennus – tai muu kiinteistö – voi saada kosteus- ja homeongelmia niin taloudellisesti paremmin kuin huonommin pärjäävissä kunnissa. Lapset ja nuoret eivät saa kärsiä siitä, että kunta on pidemmän aikaa ollut matkalla kohti kriisikuntaluokitusta. Kunnan talouden tulee olla tasapainossa, mutta tasapainon tulee perustua pitkäjänteisiin päätöksiin. Investointi uuteen rakennukseen on investointi koululaisten ja henkilökunnan terveyteen.

SOTE-uudistuksen aikataulu ei pidä. Perjantaina selvisi, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehdi käsitellä hallituksen esitystä ennen juhannusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että SOTE:sta päästään äänestämään aikaisintaan heinäkuun alkupuolella. Tästä huolimatta hallitus pysyy kannassaan, jonka mukaan vaalit järjestetään lokakuussa 2018.

− Hallituksen uskottavuus ei enää kestä tätä härskiä valtapeliä. Lainvalmistelun ja demokratian keskeisiä periaatteita ei voi loputtomasti peukaloida ilman, että sillä on kauaskantoisia seuraamuksia. Kaikki tiedämme, että kyseessä on itsenäisen Suomen historiaan suurin uudistus. SOTE-uudistus ansaitsee ja vaatii kunnollisen käsittelyn – ja vaalit demokratiaa kunnioittavan aikataulun, sanoo Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.

SOTE-uudistuksen nauttima tuki on eduskunnassa tällä hetkellä jo äärimmäisen heikkoa. Tämä on yksi syy siihen, että pääministeripuolue Keskusta nyt kynsin hampain yrittää pitää kiinni täysin epärealistisesta vaaliaikataulusta.

− Venetsian komission ja ETYJ:in linjaukset edellyttävät, että keskeisiin vaalilakeihin ei kosketa alle vuosi ennen vaaleja. Hallitus on ohittanut nämä linjaukset, vaikka Suomi itse tähän asti on edellyttänyt muiden maiden noudattavan niitä. Nyt saa riittää: SOTE-politikoinnissa on tullut hyvän maun ja kohtuullisuuden rajat vastaan. Maakuntavaaleja on siirrettävä, sanoo Adlercreutz.