Länsi-Uudenmaan kansanedustajat: On korkea aika toteuttaa Hanko—Hyvinkää -radan sähköistys

/0 Comments/in /by

Hanko—Hyvinkää -rata on Etelä-Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen rata, jota ei ole sähköistetty. Kansanedustajat Thomas Blomqvist (RKP), Anders Adlercreutz (RKP), Maarit Feldt-Ranta (SDP) vaativat sähköistyksen nopeaa toteuttamista.

– Liikennevirasto aloitti viime vuonna Hanko—Hyvinkää -radan sähköistyssuunnitelman päivittämisen, koska edellinen sähköistyssuunnitelma ehti vanhentua. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että sähköistysprojekti saataisiin pikimmiten käyntiin. Siksi vaadimme, että ensi vuoden budjettiin varattaisiin riittävät määrärahat Hanko—Hyvinkää -radan sähköistykseen, Thomas Blomqvist sanoo.

Sähköistysprojekti olisi alueellisten ja kansantaloudellisten etujen mukainen. Hangon Satama laajentaa toimintaansa ja rautatiekuljetukset satamasta ovat kaksinkertaistuneet vuoden aikana.

– Hanko—Hyvinkää -radan sähköistys tukisi Hangon Sataman kehitystä. Kun Hangon Satamalla menee hyvin myönteiset vaikutukset ulottuvat koko Länsi-Uudellemaalle. Radan sähköistyksestä voisi hyötyä myös sen lähialueen muut yritykset ja elinkeinoelämä. Talouskasvua ja työllisyyttä edistävät investoinnit ovat kansataloudellisesti kannattavia ja tärkeitä, sanoo Maarit Feldt-Ranta.

Hanko—Hyvinkää -radan sähköistyksellä on myös muita hyötyjä.

– Rataosuuden sähköistäminen olisi myös tärkeää päästötavoitteidemme kannalta, sillä se edistäisi ympäristöystävällisiä rautatiekuljetuksia maantiekuljetuksien sijaan. Henkilöliikenteessä sähköistys voisi mahdollistaa uusien suorien junayhteyksien kehittämisen. Rautatiekuljetuksien edistäminen lisäisi myös liikenneturvallisuutta. Valtatietä 25 ja kantatietä 51 kuormittaa raskaan liikenteen suuri määrä. Kun valtio ei panosta tarpeeksi teiden ylläpitoon tulisi liikenneturvallisuutta yrittää edistää myös muilla keinoin, Adlercreutz sanoo.

Thomas Blomqvist, Anders Adlercreutz, Maarit Feldt-Ranta sekä Joona Räsänen (SDP) ja Johanna Karimäki (vihr) ovat jättäneet yhteisen talousarvioaloitteen Hanko—Hyvinkää -radan sähköistämiseksi.

Adlercreutz vaatii määrärahoja tiepäällysteiden uusimiselle Kirkkonummella

/0 Comments/in /by

Masalantie ja Porkkalantie Kirkkonummella ovat huonossa kunnossa. RKP:n kansanedustaja ja Kirkkonummen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Adlercreutz on jättänyt talousarvioaloitteet, joissa hän vaatii resursseja teiden päällysteiden uusimiselle.

– Kirkkonummen tiet ovat paikoittain erittäin huonossa kunnossa. Erityisesti Porkkalantie ja Masalantie tarvitsevat uudet tiepäällysteet pikimmiten. Teitä eivät käytä ainoastaan autoilijat vaan myös lapset ja nuoret liikkuvat niillä pyöräillen ja kävellen. On tärkeää, että tiet ovat hyvässä kunnossa, jotta kaikilla on turvallista liikkua, Adlercreutz sanoo.

Kirkkonummi on kasvava kunta ja liikennemäärät lisääntyvät koko ajan. Siitä huolimatta parannustoimenpiteitä Porkkalantien tai Masalantien tiepäällysteille ei ole sisällytetty ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan vuosille 2019-2022 vähäisten resurssien takia.

– Tiestöä ei hoideta pitkäjänteisesti pelkästään kuoppia paikkaamalla. Tämä ei ole ongelma ainoastaan Kirkkonummella, vaan myös toisissa kunnissa. Hallituksen tulee varmistaa, että ELY-keskuksilla on riittävästi resursseja taata liikenneturvallisuus teillämme.

Myös Veronica Rehn-Kivi (RKP) allekirjoitti talousarvioaloitteen Porkkalantien uudelleenpäällystämisestä.

Hassi, Modig ja Adlercreutz: Senaatti-kiinteistöjen huolehdittava myös kulttuurihistoriallisista arvoista

/0 Comments/in /by

Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas) sekä valiokunnan jäsen Anders Adlercreutz (rkp) jättivät tänään 27.9.2018 hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, miten varmistetaan, että Senaatti-kiinteistöt huolehtii toiminnassaan kulttuurihistoriallisista ja rakennushistoriallisista arvoista.

– Kysymyksen taustalla on huoli Rovaniemen lääninhallituksen korttelista. Valtion omistama ja valtiovarainministeriön omistajaohjaama Senaatti-kiinteistöt on hakenut Rovaniemen lääninhallituksen kortteliin kaavamuutosta, jonka tavoitteena on rakentaa tontille kaksi massiivista kerrostaloa ja hotelli, Hassi kertoo.

– Museovirasto on arvioinut kyseisen alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Valtio-omisteiselta Senaatti-kiinteistöltä on lupa odottaa vastuuta myös rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Kuitenkin kaavamuutos, jota Senaatti hakee, tuhoaisi lääninhallituksen korttelin luonteen, Modig jatkaa.

Rovaniemen rakennuskanta tuhoutui Lapin sodassa perusteellisesti. Lääninhallituksen tontilla on vuonna 1939 valmistunut Kemijoen uittoyhdistyksen talo, joka on yksi harvoista sodassa säilyneistä Rovaniemen taloista. Muut lääninhallituksen tontin rakennukset ovat valmistuneet sodan jälkeen 1940-luvun lopussa. Rovaniemen asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema. Lääninhallituksen kortteli on osa kulttuuri- ja hallintokeskusta ja se pohjautuu Alvar Aallon kokonaissuunnitelmaan. Sen mukainen lääninhallituksen kortteli on väljä ja omaleimaisen puistomainen. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on yksi kolmesta Alvar Aallon Suomeen suunnittelemasta vastaavasta keskuksesta.

– Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, jonka tehtävä on huolehtia kiinteistöomaisuutensa taloudellisesta arvosta, mutta uskomme kansalaisten olettavan sen kantavan vastuuta myös rakennetusta kulttuuriympäristöstä, Adlercreutz toteaa.

Adlercreutz vuoden 2019 budjetista: Suuret uudistukset siirtyvät seuraavalle hallitukselle

/0 Comments/in , , /by

Talouden avainluvut ovat positiivisia, mutta tästä huolimatta valtionbudjetti näyttää suurta alijäämää. RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä hallitus on hukannut tarjottimella olleet tilaisuudet rakenteellisten uudistusten läpiviemiseen. Vuoden 2019 budjetista keskusteltiin tänään eduskunnassa.

– Näyttää tällä hetkellä selvältä, että kaikki suuret uudistukset jäävät tekemättä. Emme ole uudistaneet työelämää emmekä ole onnistuneet perhevapaauudistuksen toteuttamisessa. Emme ole parantaneet yritystemme mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja pidämme edelleen kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Emme ole onnistuneet yritystukien uudistamisessa ja monella päätöksellä vaikeutamme omien ilmastotavoitteidemme saavuttamista, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen ideologinen kokoonpano on vaikeuttanut uudistustyötä, Adlercreutz arvioi. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan pitkä lista tarpeellisia uudistuksia pöydällään.

– Liian moni asia on jäänyt tekemättä ja korkeasuhdanne ei kestä ikuisesti. Melkein puolet Pohjanmaan yrityksistä ja kolmasosa Uudenmaan yrityksistä kärsivät työvoimapulasta. Tällaisessa tilanteessa tulee reagoida toimilla. Emme voi ummistaa silmiämme tulevaisuuden haasteilta ja työelämän jatkuvasta muutoksesta. Tarvitsemme joustavuutta ja halua tehdä yhdessä työtä. Tämä koskee niin hallitusta kuin oppositiota. Uudistuksilla on kiire.

Adlercreutz haastaa kuntalaiset tekemään Kirkkonummesta Suomen ystävällisimmän kunnan

/0 Comments/in /by

Kirkkonummi-päivän kunniaksi valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz heitti Kirkkonummen torilla pitämässä puheessaan kaikille kuntalaisille haasteen.

– Olen miettinyt, mitä sellaista me voisimme tehdä, jolla olisi meidän kaikkien elämään aidosti iso vaikutus, mutta joka ei vaatisi monimutkaisia poliittisia prosesseja tai rahaa. Tämä on oma vastaukseni siihen, Adlerceutz sanoo.

– Heitän Kirkkonummen asukkaille seuraavan pientä rohkeuttakin vaativan haasteen: Kun tapaat kenet tahansa – siis ihan kenet tahansa – parkkipaikalla, lenkkipolulla, kaupan kassajonossa tai jalkapallokentän laidalla niin osoita jollain tavalla, että olet nähnyt hänet. Katso silmiin ja nyökkää ja jos saat kerättyä tarpeeksi rohkeutta, niin sano moi, terve tai päivää.

Adlercreutz uskoo vahvasti, että tällaisella asenteen muutoksella voi olla iso vaikutus koko kunnan ilmapiiriin.

– Jos tämä haaste saa tuulta alleen, uskon että hyvä lähtee kiertämään. Siinä tapauksessa voi hyvällä syyllä odottaa, että kuntamme on vuoden päästä Suomen ystävällisin kunta.

– Haastan aluksi mukaan kunnan koko henkilöstön sekä kunnan luottamushenkilöt. Muutos lähtee meistä itsestämme.

Haaste löytyy Adlercreutzin Facebook-sivuilta sekä sille erikseen luodulta Hei Kirkkonummi -tapahtumasivulta. Adlercreutz kehottaa jakamaan haastetta eteenpäin.

Haasteeseen liittyvää keskustelua voi käydä sosiaalisissa medioissa aihetunnisteilla #heikirkkonummi tai #hejkyrkslätt.

Adlercreutz och Nylund backar upp SU:s förslag om ungdomsreservering: Unga måste fås snabbare in i arbetslivet

/0 Comments/in , /by

Riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz och Mats Nylund anser att Svensk Ungdoms förslag om att införa en ungdomsreservering i beskattningen är bra.

– Det är bra att sysselsättningsgraden gått upp, men den är fortfarande på en alldeles för otillräcklig nivå. SFP:s mål är en sysselsättningsgrad på minst 75 procent. Då krävs att nya verktyg tas i bruk, säger de två SFP-ledamöterna.

Ungdomsreserveringen i beskattningen skulle enligt SU:s förslag fungera så att ett mindre företag som anställer en ung person kunde göra ett avdrag i beskattningen för en del av den nyanställdas sociala kostnader. Detta förutsatt att den avdragna summan återinvesteras i företaget.

– Erfarenheten visar att det kan vara avgörande för hela deras framtid att de unga kommer ut i arbetslivet snabbt efter att de fått en examen, säger Adlercreutz.

– Ett system med en ungdomsreservering skulle vara värdefull speciellt för små och medelstora företag eftersom den sänker steget för att anställa, säger Nylund.

Opposition kansanedustajat huolissaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten käsittelystä

/0 Comments/in , /by

Oppositiokansanedustajat Olli-Poika Parviainen (vihr.), Pilvi Torsti (sd.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Anders Adlercreutz (r.) jättivät tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen uusintahakemusten käsittelystä turvapaikkamenettelyssä. Turvapaikkahakemusten määrän moninkertaistuttua vuosina 2015-2016 turvapaikkamenettelyn laatu heikentyi ja ihmisten oikeusturva on edelleen vaarantunut.

-Turvapaikkamenettelymme läpi on mennyt lukuisia henkilöitä, joiden turvapaikkaperusteita ei ole tutkittu lain edellyttämällä tavalla. Päätöksiä on tehty puutteellisten tietojen varassa. Myös Maahanmuuttovirasto on toivonut esimerkiksi uusintahakemusten avointa selvittämistä. On kiistatonta, että viranomaisen lain mukaisen selvittämisvelvollisuuden tulisi toteutua turvapaikkamenettelyssä poikkeuksetta – yhtä lailla kuin kaikissa muissakin hallintoasioissa, Olli-Poika Parviainen toteaa.

– Turvapaikkapäätöksissä on kyse sekä hakijoiden oikeuksien toteutumisesta että myös laajemmin suomalaisesta oikeusvaltiosta ja ihmisten luottamuksesta sen toimintaan. Siksi uusin kehityssuunta on äärimmäisen huolestuttava. Turvapaikkamenettelyn ongelmien vuoksi on olemassa todellinen vaara siitä, että Suomi rikkoo perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattua ehdotonta palautuskieltoa. Oikeusvaltion luotettavuus on äärimmäisen vakava asia, Pilvi Torsti painottaa.

Oppositiokansanedustajat esittävät, että osa turvapaikkamenettelyn puutteista olisi helposti korjattavissa uusintahakemusten perusteellisen käsittelyn avulla.

– On käsittämätöntä, ettei hallitus halua varmistaa oikeusturvan toteutumista ja ehdottoman palautuskiellon noudattamista. Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion mukaan uusintahakemusten käsittelykynnyksen tulisi olla todella matala. Todellisuus ei näytä vastaavan tätä tavoitetta, sillä julkisuudessa on toistuvasti esillä vakavia tapauksia, joissa uusintahakemukset on jätetty tutkimatta tai esimerkiksi päivitetty taustatieto jätetty huomioimatta, Anders Adlercreutz huomauttaa.

– Uusintahakemusten tutkittavaksi ottaminen ei voi tapahtua sattumanvaraisesti. Alkuperäisen käsittelyn vihreiden vuoksi uusintahakemus voi olla ainoa tapa saada alkuperäiset turvapaikkaperusteet asiallisesti arvioiduksi. Migrin käytäntöjen ja hallituksen turvapaikkapolitiikan vuoksi on mahdollista, että kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä ei ole tunnistettu. Näin ei voi tapahtua, sillä kyse on kaikkein ylimmän oikeushyvän, elämän, suojelusta, Hanna Sarkkinen toteaa.

Oppositiokansanedustajat kysyvät, kuinka hallitus aikoo varmistaa, että uusintahakemusten käsittelykynnys on matala ja täten osaltaan estää ehdottoman palautuskiellon loukkaamisen sekä mahdollistaa tehtyjen virheiden korjaamisen.

Adlercreutz: Hyvä että lapset saavat oikeuden tavata isovanhempiaan – mutta uudistuksia on jatkettava

/0 Comments/in /by

RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä on korkea aika uudistaa laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Torstaina hallituksen esitys oli lähetekeskustelussa.

– Lakiesityksen myötä moni asia paranee. Esitys huomioi lapsen oikeuden tulla kuulluksi sekä sen, että perheitä on monenlaisia. Tämä on tervetullutta, Adlercreutz sanoo.

Esityksen mukaan lapsi voi määritellä hänelle muita tärkeitä ihmisiä, joita lapsi haluaa tavata myös jatkossa.

– On tärkeää, ettei tapaamisoikeutta rajata vain vanhempiin. Lapsella tulee olla oikeus tavata isovanhempiaan tai muita ihmisiä, jotka ovat lapselle tärkeitä. Tämän tulee olla mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa vanhempien suhde ei toimi. Lapsen oikeudet tulevat nyt keskiöön.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä lastensuojelu, perhepalvelut ja neuvonta tulee muuttumaan. Adlercreutz, joka myös toimii eduskunnan miesverkoston puheenjohtajana, nosti tämän esille torstain lähetekeskustelun aikana.

– Nämä ovat tärkeitä palasia perhepalapelissä. Emme voi keskittyä ainoastaan toimimattoman suhteen seurauksiin, vaan myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Meidän tulee huolehtia siitä, että toimivia perhepalveluita, neuvontaa ja lastensuojelupalveluita matalalla kynnyksellä on tarjolla myös jatkossa. Perheiden tulee saada apua niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

Adlercreutz nostaa myös esille sen, mitä tutkimukset selvästi näyttävät: Jos vanhemmat jakavat perhevapaat ja näin myös vastuun perheessä, on myös paljon todennäköisempää, että lapsen huoltajuus jaetaan tasaisesti mahdollisen avioeron jälkeen.

– Henkilökohtaisesti olen myös vakuuttunut siitä, että perhe, jossa vanhemmuus jaetaan, myös voi paremmin. Pyrkimyksessä tukea perheitä on tärkeää, että tämä hallitus – tai seuraava – toteuttaa perhevapaauudistuksen. Perheet tarvitsevat sen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Maahanmuuttoviraston selvitys on askel oikeaan suuntaan – mutta tarvitsemme enemmän

/0 Comments/in , /by

Maahanmuuttovirasto on tänään julkaissut sisäisen selvityksen turvapaikkamenettelystä ja turvapaikkapäätöksenteosta. Tämän kevään aikana mm. korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori ja professori Tuomas Ojanen ovat kritisoineet turvapaikanhakijoiden heikentynyttä oikeusturvaa. Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä raportti on tervetullut, mutta muistuttaa samalla että nyt on aika korjata ongelmat, joita raportissa nostetaan esille.

– Olen iloinen siitä, että sisäministeri Mykkänen tarttui näihin ongelmiin. Raportti nostaa esille niitä asioita, joihin ihmisoikeusjärjestöt, asiantuntijat ja me RKP:ssä olemme kiinnittäneet huomiota. On kyse puutteellisista resursseista, puutteista haastattelijoiden osaamisessa sekä ongelmista tulkkauksessa, mutta myös lainsäädäntömuutoksista, joita on tämän hallituskauden aikana tehty, Adlercreutz sanoo.

– Suurin ongelma on oikeusavun rajoittaminen. Jos haluamme joustavia, nopeita – ja virheettömiä – menettelyitä meidän tulee varmistaa, että turvapaikanhakijat saavat riittävästi ohjausta oikeusavustajalta turvapaikkaprosessin aikana. Hallituksen tulisi kumota oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt rajoitukset.

Raportti sisältää 28 eri parannustoimenpide-ehdotusta, ensisijaisesti Maahanmuuttoviraston sisäisiin prosesseihin. Nämä parannukset ovat tervetulleita. Samalla Maahanmuuttovirastossa on tarkoitus ottaa käyttöön kuuden kuukauden aikaraja uusien turvapaikkahakemuksien käsittelyssä.

– On hyvä, että pyritään nopeisiin turvapaikkaprosesseihin. Samalla on kuitenkin tärkeää, että resurssien riittävyydestä huolehditaan ja panostetaan henkilökunnan koulutukseen – muuten riskinä on joutua ojasta allikkoon. Kuuden kuukauden aikaraja ei saa johtaa siihen, että yksittäinen käsittelijä ylikuormittuu ja että laatu kärsii. Oikeusturvan toteutuminen tulee varmistaa.

– Suomeen on kohdistunut kansainvälistä kritiikkiä siitä, miten olemme kohdelleet lapsia turvapaikkaprosessin aikana. Raportti ei ota tämän ryhmän tilanteeseen kantaa, eikä myöskään toisten haavoittuvassa asemassa olevien tai seksuaalivähemmistöjen tilanteeseen. Toivon, että sisäministeri Mykkänen ei unohda näitä ryhmiä, kun työ jatkuu.

 

Adlercreutz ja Blomqvist: Nuorten poikien syrjäytyminen tulee ottaa tosissaan

/0 Comments/in /by

Noin viisi prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista ovat syrjäytyneitä. Kaksi kolmasosaa tästä ryhmästä on poikia. Syrjäytymisen syyt ovat moninaiset ja esimerkiksi vaikeat perhesuhteet, oppimisvaikeudet ja kiusaaminen ovat riskitekijöitä. Näistä voi puhjeta mielenterveysongelmia, jotka voivat johtaa opintojen katkeamiseen ja työttömyyteen. Ilman työtä on vaikea elättää itseään tai suunnitella tulevaisuutta.

RKP:n kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Thomas Blomqvist peräänkuuluttavat toimia poikien ja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

– Syrjäytyminen voi alkaa jo peruskoulussa ja yksinäisyys on tässä merkittävä tekijä. Yhteisöllisyyden tunne on tärkeä kasvavalle nuorelle ja ystävien puute tai ulkopuolisuuden tunne voi johtaa negatiiviseen kierteeseen josta on vaikea irrottautua. Islanti on panostanut koulujen iltapäivätoimintaan ja ottanut käyttöön ns. harrastuskortin, jolla saa alennusta harrastustoiminnasta. Suomessa tullaan ensi vuodesta alkaen tarjota, yläkoululaisille Harratuspassi-mobiiliappia. Tämä on tervetullut avaus, mutta se tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön myös alakoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Mahdollistamalla mielekäs harrastustoiminta kaikille voimme ehkäistä syrjäytymistä, Anders Adlercreutz sanoo.

Yhteiskunnan maskuliinisilla normeilla on merkittävä vaikutus poikien kehitykseen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tämä vaikuttaa sekä miesten että naisten kokemaan epätasa-arvoon. Maskuliinisen normikäyttäytymisen murtamiseksi tutkimukset painottavat sitä, että poikia ja miehiä tulee ottaa mukaan tasa-arvotyöhön. Tärkeitä ovat myös väkivaltakäyttäytymistä ehkäisevät toimet.

– Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan panostuksia tasa-arvokasvatukseen, varhaiskasvatukseen, kouluun ja koulutukseen. Monelle nuorelle peruskoulun loppuminen on herkkä ajanjakso elämässä ja matala koulutustaso voi suurentaa syrjäytymisen riskiä. Syrjäytyminen ja ulkopuolisuus ovat ensi kädessä henkilökohtainen tragedia, mutta sen lisäksi ne ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunta ryhtyy toimiin mahdollisimman aikaisin, Thomas Blomqvist sanoo.

Ruotsalainen kansanpuolue järjesti yhdessä RKP:n naisjärjestön kanssa seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa torstaina. Seminaarissa keskusteltiin toimista, joilla voisi ehkäistä poikien ja nuorten miesten syrjäytymistä.