Eduskunnan hallintovaliokunta on tänään antanut lausuntonsa koskien maakuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. RKP on jättänyt asiassa eriävän mielipiteen. Hallintovaliokunnassa RKP:tä edustaa Anders Adlercreutz.

– Hallituksen mallissa on edelleen suuria puutteita niin perusratkaisuissa kuin kustannuslaskelmissa. Uudistuksessa luodaan hyvin monimutkainen taloudellinen palapeli, jossa kunta uhkaa jäädä häviäjän asemaan. Maakunnat taas ovat tiukan valtionohjauksen piirissä. Maakunnilla tai kunnilla ei tule olemaan tarpeeksi taloudellista liikkumavaraa tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään maakuntien järjestettäväksi. Hoitoketjut pirstaloituvat ja kannustimet kääntyvät nurinpäin. Kunnat huolehtivat edelleen ennaltaehkäisevästä hoidosta, mutta eivät sen seurauksista. Sote-keskukset vastaavat perusterveydenhoidosta, mutta järjestelmä kannustaa potilaiden siirtämiseen erikoisterveydenhuollon piiriin.

– Kokonaisuudesta on syytä olla huolestunut. Kyseessä on itsenäisen Suomen suurin uudistus. Hallitusohjelman kirjauksessa asteittaisesta toteuttamisesta olisi pitänyt pitäytyä. On harmillista, että hallituksen sisäinen luottamus on niin heikko, ettei tämä onnistunut. Vähintä mitä voimme vaatia on, että uudistuksen toteutuksessa edetään vaiheittain, kuten teimme onnistuneesti peruskoulu-uudistuksessa. Kokeilkaamme toteutusta ensin yhdessä maakunnassa tai ERVA-alueella ja siellä opitun pohjalta, järjestelmää kehittäen, eteenpäin.

Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta keskustellaan tänään eduskunnassa. RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz vaatii Suomelta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja nostaa esiin puurakentamisen konkreettisena toimenpiteenä rakennussektorilla.

– Jopa 40 % suomalaisten päästöistä tulee asumisesta, eli tällä saralla löytyy paljon parannettavaa. Puurakentaminen on ilmastoteko, sillä puinen pientalo varastoi 30 tonnia hiilidioksidia. On tärkeää, että käytämme puutamme pitkäikäisiin puutuotteisiin varsinkin nyt, kun metsien hakkuumääriä tullaan lisäämään. Meidän tulee keventää puurakentamisen normeja ja edistää puun käyttöä rakennusmateriaalina, Adlercreutz sanoo.

Myös elinkaariajattelun näkökulmasta puurakentamisen edistäminen on hyvä asia. Tässä kyse ei ole ainoastaan rakentamisen hiilijalanjäljestä tai päästöistä, vaan rakennuksen koko elinkaaresta. Puu on ympäristöystävällinen materiaali, jota voidaan uusiokäyttää – betonin ja mineraalivillan uusiokäyttö puolestaan on haastavaa. Meidän tulee myös vähentää muovin käyttöä rakennuksissa, ei vain ympäristösyistä mutta myös kestävyysnäkökulmasta.

– Siirtyminen rakennuksen koko elinkaaren hiilidioksidijalanjäljen mittaamiseen tarkoittaa, että kaikki päästöt otetaan huomioon – niin rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat kuin kierrätyksessä säästyvät. Elinkaariajattelun käyttöönotto rakennussektorilla on äärimmäisen tärkeää kun yritämme tehdä rakentamisesta kestävämpää ja ilmastoystävällisempää.

Kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti eilen, ettei hän voi äänestää hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen puolesta. Tämä ei hämmästytä Anders Adlercreutzia, RKP:n kansanedustajaa ja varapuheenjohtajaa.

– Jos objektiivisesti analysoi sen aineiston jota meille kansanedustajille on esitetty, niin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kytkeminen maakuntauudistukseen oli onneton ratkaisu. Sen sijaan, että olemassa olevia ja kansainvälisen vertailun mukaan kustannustehokkaita rakenteita kehitettäisiin, niin valittiin tie, joka johtaa siihen, että hyvin tärkeä osa yhteiskunnallisesta palvelusta kahlitaan maakuntahallintoon, Adlercreutz sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tehdä hoivasta tasa-arvoisempaa, hallita kustannusten nousua ja parantaa ns. integraatiota, eli sujuvoittaa eri hoivaketjujen yhteistyötä.

– Tässä on epäonnistuttu täydellisesti. Mikään ei viittaa siihen, että kustannussäästöt saavutetaan, päinvastoin. Olemme kerta toisensa jälkeen kysyneet hallitukselta miten säästöihin päästään, mutta emme ole saaneet tähän vastausta – yksinkertaisesti sen takia, ettei vastausta ole. Tästä uhkaa muodostua todella kallis rakenne. Kun rahoja ei enää kytketä vastuuseen hajotetaan nykyinen integraatio. Luodaan vakava demokratiavaje, horjutetaan kuntien taloutta ja luodaan tiukassa valtion ohjauksessa oleva kankea hallinnollinen koneisto.

– Yhdyn Lepomäen mielipiteeseen, uudistus on pysäytettävä, Adlercreutz sanoo.