Adlercreutz: Turvapaikanhakijoista ei saa tulla väliinputoajia

/0 Comments/in , /by

Lehdistötiedote 24.2.2017
Julkaisuvapaa heti

 

RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz on huolissaan turvapaikanhakijoista, joista helposti tulee väliinputoajia kun turvapaikkahakemus on hylätty. Monia turvapaikanhakijoita ei voi pakottaa palaamaan kotimaahansa maan olosuhteista johtuen. Näillä ihmisillä ei ole oikeutta oleskella enää vastaanottokeskuksessa mutta heillä ei ole muutakaan turvaa.

– Jos turvapaikanhakijaa ei saada vapaaehtoisesti palaamaan kotimaahansa, joutuu hän käytännössä limbotilaan. Meidän kaikkien intressissä on, että nämä ihmiset eivät joudu piileskelemään yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan ulkopuolelle jäävä ihminen on helppo uhri ihmiskauppiaille tai rikollisjärjestöille. Sitä meidän ei tule edistää, sanoo Adlercreutz.

Pitäisi olla itsestäänselvää, että Suomi pitää huolta turvapaikanhakijoista. Jotta limbotilalta vältyttäisiin, tulee turvapaikanhakijoille joko myöntää oleskelulupa tai varmistaa, että palautus tapahtuu ihmisoikeudet huomioivalla tavalla. Ellei se ole mahdollista, tilapäisen oleskeluluvan tulisi olla mahdollisuus.

– Suomen etu ei mitenkään voi olla, että aktiivisesti toimitaan tavalla, joka synnyttää rinnakkaisen, paperittomien kansalaisten, yhteiskunnan.  Turvapaikanhakijoiden pitäisi nopeasti saada tarvittavat dokumentit, jotta he pääsevät osaksi yhteiskuntaamme. Kotouttamistoimenpiteiden tulisi olla etusijalla, ei tietoisen marginalisoimisen.

Adlercreutz peräänkuuluttaa vakavasti otettavaa liikenneuudistusta

/0 Comments/in , /by

Lehdistötiedote 20.1.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Liikenneministeri Anne Berner esitteli eilen torstaina ehdotuksen liikenneuudistuksesta, jonka mukaan muun muassa auto- ja polttoainevero pienenisi huomattavasti tai häviäisi kokonaan. Uudistusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä kerätty vero ei kata teiden ylläpidon kustannuksia.

– Ministeri Bernerin ehdotus liikenneuudistukseksi on toki uraauurtava ja rohkea, ja ministeri kysyy oikeita kysymyksiä. Vastaukset sen sijaan ovat jokseenkin hämmentäviä. Jos on sitä mieltä, että nykyinen malli ei takaa riittävää rahoitusta tieverkostolle, vikahan löytyy poliittisesta päätöksenteosta, ei budjettirahoituksesta. Lähtökohtana ei voi olla se, että koko poliittisista prosessia pidetään vajavaisena, sanoo RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Siirtämällä osa kustannuksista pois budjetista ei synny lisää rahaa. Sen sijaan prosessin läpinäkyvyys huononee. Hallitus, joka vaikuttaa olevan hämmästyttävän erimielinen koko projektista, sanoo ministeri Bernerin suulla, että kokonaiskustannukset eivät uudistuksen myötä tule kasvamaan.

– Valitettavasti on kyse nollasummapelistä. Jos haluamme lisätä menoja, meidän tulee kasvattaa tuloja. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Vastaus ei myöskään voi olla velan kasvattaminen uusien rahoitusinstrumenttien avulla. Sekin on rahaa, joka pitää maksaa takaisin.

Tämänhetkinen malli suhteellisen korkeilla polttoaine- ja autoveroilla on resurssitehokas ohjauskeino. Adlercreutzin mukaan eilen esitelty kompromissi vie kehitystä ympäristön kannalata väärään suuntaan.

– Tähän asti kyseessä vaikuttaa olevan raakaluonnos. Toivon, että ilmeiset ongelmat käydään läpi, mutta myös sitä, että hallitus keskenään sopii linjastaan. Vain siten saamme vakavasti otettavan esityksen, jonka pohjalta voimme jatkaa keskusteluja.

Vastuu omistajaohjauksesta pois pääministeriltä

/0 Comments/in , /by

Lehdistötiedote 14.1.2017
Julkaisuvapaa heti

 

Hallitusneuvotteluiden jälkeen pääministeri Juha Sipilä otti poikkeuksellisesti omalle vastuulleen valtion omistajaohjauksen. Kuten julkisuudesta on käynyt ilmi, ei valinta ole jääviys- ja ajankäytöllisistä syistä ollut optimaalinen.

– Jotta viimeaikaisen kaltaisia epäselvyyksiä voitaisiin jatkossa välttää, olisi omistajaohjauskysymykset ensi sijassa siirrettävä esimerkiksi elinkeinoministeri Lintilän vastuulle, sanoo kansanedustaja ja Rkp:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Pääministeri Sipilän hallituksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana lainvalmistelussa on ilmennyt kiireestä johtuvia puutteita. Tämän myöntää itse pääministerikin.

Adlercreutz toteaa ongelman olevan monisyinen mutta pitää ministerien vähäistä määrää osasyyllisenä ongelmaan.

– Nyt ennen eduskunnan vuoden 2017 istuntokauden alkua olisi hyvä hetki myöntää, että Juha Sipilän vaalilupaus ministereiden määrän vähentämisestä oli harkitsematon. Hallituskautta on jäljellä kaksi vuotta ja esimerkiksi ministereiden Lindström ja Tiilikainen työsarkaa olisi syytä keventää lisäämällä hallituksen ministereiden määrää. Jos Sipilä suhtautuu kritiikkiin vakavasti ja ottaa tosissaan esimerkiksi oikeuskansleri Jonkan esittämät huolet, hän ryhtyy myös vaadittaviin korjaustoimiin.

Adlercreutz: Gesterbyn koulukeskuksen sisäilmaongelmiin on puututtava

/0 Comments/in , , /by

Lehdistötiedote 19.12.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Tänään RKP:n valtuustoryhmä Kirkkonummella jättää valtuustoaloitteen, joka edellyttää, että kunta puuttuu Gesterbyn koulukeskuksen sisäilmaongelmiin. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan ongelmat ovat vakavia.

– Vaadimme kunnalta selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta, sekä suunnitelman ja budjetin toimenpiteitä varten. Nyt eivät enää silikonitäytöt nurkkiin tai putkistojen huollot riitä, ongelmat ovat selvästi laajamittaiset. Meillä ei ole varaa altistaa lapsemme epäterveelliselle oppimisympäristölle, Adlercreutz sanoo.

On usein haastavaa yrittää löytää syytä sisäilmaongelmien synnylle. Tämän takia yksittäiset korjaukset eivät aina auta, vaan kyseeseen voi tulla koko rakennuksen purku. Tutkimukset myös osoittavat, että esim. kemikaalien tai biosidien aiheuttamat ongelmat harvemmin voidaan ratkaista tavallisella siivouksella. Gesterbyn koulukeskuksen ongelmien taustalla voi hyvinkin olla monta eri tekijää.

– Gesterbyn koulukeskuksessa Winellska skolanin ns. B-rakennus vaikuttaa olevan pahin ongelmapesäke. Jos lopputuloksena on, että uudisrakennus on ainoa vaihtoehto, tilanne on aika hyvä – tämä rakennus voidaan suhteellisen helposti korvata toisella. Tärkeintä on nyt, että kokonaisuus kartoitetaan, että niistä vedetään oikeat johtopäätökset ja että työ alkaa mahdollisimman nopeasti, jotta koulussa työskentely olisi sekä lapsille että henkilökunnalle turvallista.

Adlercreutz toivoo, että valtuustoaloite saa laajan kannatuksen kunnanvaltuustossa.

Adlercreutz ja Hakapää: Kirkkonummen tulisi hakea jäsenyyttä HINKU-projektiin

/0 Comments/in , , , /by

Lehdistötiedote 19.12.2016
Julkaisuvapaa heti


Suomi on Pariisin sopimuksen kautta sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään huomattavasti. Kunnat ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Kirkkonummen kunnanvaltuuston kokouksessa tänään valtuutetut Anders Adlercreutz (r) ja Minna Hakapää (vihr.) jättävät valtuustoaloitteen joka ehdottaa, että Kirkkonummi liittyisi hiilineutraalien kuntien HINKU-hankkeeseen.

”Kaikki päätöksenteko ja toimenpiteet lähtevät paikalliselta tasolta”, toteaa Minna Hakapää. Elleivät suomalaiset kunnat pyri kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita, ne jäävät täyttymättä. HINKU-hanke antaa kunnille ne työkalut ja sen neuvonnan jota he tarvitsevat”.

Monet länsiuusmaalaiset kunnat ovat jo hankkeessa mukana. Adlercreutz ja Hakapää näkevät asian myös kilpailunäkökulmasta.

”Kunnat kilpailevat tulevaisuudessa yhä kovemmin palveluista, yrityksistä ja asukkaista. HINKU-kuntana Kirkkonummi parantaisi omaa asemaansa tässä kilpailussa”, Adlercreutz sanoo. ”Ilmastotietoinen kunta on vetovoimainen ja uudistuva kunta”, hän jatkaa.

Hiilijalanjäljen vähentäminen tapahtuu monen toimenpiteen kautta.

”Kyse on maankäytöstä, energiatehokkuudesta ja liikenteestä. Mutta myös esimerkiksi siitä, miten rakennamme ja ylläpidämme kiinteistöjämme. Terve ja kestävä koulu on aina järkevämpi ja hiilijalanjäljeltään kestävämpi koulu on selvästi parempi kuin sairas sellainen”, Adlercreutz ja Hakapää toteavat lopuksi, viitaten viime päivien uutisointeihin Gesterbyn koulukeskuksen tilasta.

Adlercreutz ja Hakapää toivovat, että aloite saa mahdollisimman paljon tukea allekirjoitusten muodossa Kirkkonummen kunnanvaltuustossa. 

Adlercreutz vuoden 2017 budjetista: Missä on strategisuus?

/0 Comments/in /by

Lehdistötiedote 14.12.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Vuoden 2017 valtionbudjetista keskustellaan tänään eduskunnassa. Hallitusohjelmaan sisältyy erilaisia strategisia toimenpiteitä työllisyyden ja talouskasvun parantamiseksi. Valitettavasti tämä strategisuus kuitenkin loistaa poissaolollaan budjettiesityksessä, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

– Pääministeri Sipilä puhuu mielellään ns. strategisesta hallitusohjelmasta, jonka strateginen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tämän tavoitteen voimme kaikki allekirjoittaa. Varsinkin naisten keskuudessa työllisyysaste on kuitenkin jopa laskenut. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. Perhepolitiikkamme kaipaa pikaista uudistusta, mutta hallitus tuskin tekee puheista huolimatta asialle mitään, sillä se ei sovi Perussuomalaisille, Adlercreutz sanoo.

On hyvä, että työmarkkinatukea voi käyttää starttirahana. 2500 € korvaus äitien työnantajille on luonnollisesti tervetullut, mutta kyse on laastarista, ei ratkaisusta. Tarvitaan suurempia toimenpiteitä.

– Hallituksen haluttomuus tehdä rakenteellisia muutoksia on häkellyttävä. Todellisille ongelmille suljetaan silmät ja sementoidaan vanhoja rakenteita, on sitten kysymys työmarkkinoista tai vaikka vanhempainvapaasta. Ruotsalaisella eduskuntaryhmällä on näille valmiit mallit, jotka kernaasti jaamme kansanne. Kehotan hallitusta tarttumaan ongelmiin, myös rakenteellisesti.

Lisätietoja:

Anders Adlercreutz

044 981 0191

Adlercreutz lähes nollaenergiarakentamisesta: Torjuntavoitto

/0 Comments/in /by

Lehdistötiedote 30.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen lähes nollaenergiarakentamisesta. Kyseessä on laki, joka määrittelee paljonko rakennuksemme saavat kuluttaa energiaa vuodesta 2020 eteenpäin. Arkkitehti ja RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz on vajaan vuoden ajan eri keinoin pyrkinyt vaikuttamaan lakiehdotuksen muotoiluun ja sanoo lakiehdotuksen olevan monella tapaa parempi kuin keväällä esitetty versio.

– Uuttera vaikuttaminen monesta eri suunnasta on johtanut siihen, että hallituksen esitys tässä muodossaan on hyväksyttävissä. Voimme jatkossakin rakentaa massiivipuisia rakennuksia. Keväällä näytti vielä siltä, että esim. Pudasjärven hirsikoulu, pääministeri Sipilän ylistämä projekti, olisi lajinsa viimeinen – eräänlainen viimeinen mohikaani. Onneksi näin ei ole.  Korjatun lakiesityksen myötä vastaavia kohteita voidaan rakentaa jatkossakin, Adlercreutz sanoo.

Lakiesitys sisältää yhä ongelmakohtia ja esimerkiksi energiakertoimet, joiden avulla määritellään rakennuksen energiatehokkuustaso, ovat edelleen liian ohjailevia. Tämä on ongelma etenkin siksi, että koko energiakenttä on murroksessa. Koska rakentamisessa aikajänne on 50 tai jopa 100 vuoden päässä, eivät vanhentuneet käsitykset eri energiamuotojen päästöistä saisi ohjata rakentamistamme niin kovalla kädellä. Lisäksi keskitymme edelleen teoreettiseen energiatehokkuuteen sen sijaan, että pohtisimme todellista kulutusta.

– Teoreettisen ja todellisen energiakulutuksen kytkös ei ole erityisen vahva. On niin monta muuta vaikuttavaa tekijää – on kyse tottumuksista, älyratkaisujen käytöstä, varaavien rakenteiden merkityksestä ja paljon muusta. Kun tarkastelemme rakennusten energiatehokkuutta meidän tulisi ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaari: tuotannosta lähtien aina rakennuksen kierrätettävyyteen asti. Tähän suuntaan säädöksiemme tulisi mennä.

Pitkäjänteinen yrityspolitiikka vaatii laajan valmistelupohjan

/0 Comments/in /by

Lehdistötiedote 26.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Tämän vuoden syyskuussa ministeri Orpo asetti työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella yritysverotusta. Työn on määrä valmistua tammikuun lopussa 2017. Kansanedustaja Anders Adlercreutzin (RKP) mukaan on ilmeistä, että yrityspoliittiset linjaukset tulisi valmistella laajalla parlamentaarisella pohjalla.

– Yrityspolitiikka vaatii pitkäjänteisiä linjauksia, jotka eivät muutu joka kerta kun hallituspohja vaihtuu toiseen – tai pahimmassa tapauksessa joka kerta, kun budjettivuosi vaihtuu. Tämän takia on aiheellista osallistuttaa koko eduskunta ennustettavan ja kannustavan yrityspolitiikan kehittämistyöhön. Politiikkaan, johon kaikki sitoutuvat vaalikaudesta seuraavaan. On epäoikeudenmukaista, että yrittäjät joutuvat maksumiehiksi, kun suunta muuttuu joka neljäs vuosi, Adlercreutz sanoo.

Monet yrittäjät kääntävät katseensa Viron suuntaan, sillä siellä toimintaympäristö on pysynyt vakaana 1990-luvun puolivälistä lähtien.

– On kaikkien intresseissä, että myös Suomessa olisi suotuisat puitteet yrityksen perustamiseen sekä työpaikkojen ja talouskasvun luomiseen. Ennalta-arvaamattomat poliittiset linjaukset ja toistuvat muutokset mm. verotuksessa luovat epävarmuutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ei kerta kaikkiaan tiedetä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. On hallituksen ja eduskunnan vastuulla antaa yrityksillemme useampien vuosien – eikä vain yhden vaalikauden – mittainen työrauha.

Perustuslakia ei tule vähätellä

/0 Comments/in , /by

Lehdistötiedote 25.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Perustuslailla on merkitystä. Hallituksen esitys niin sanotusta kotoutumistuesta kaatui eilen perustuslakivaliokunnassa, joka totesi yksimielisesti, ettei valmistelutyötä voida jatkaa. Hallitus vastasi vetämällä lakiesityksensä takaisin. Tämä ei yllättänyt ketään, sanoo Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja. Hän on jäsen hallintovaliokunnassa, joka myös käsitteli esitystä.

– Ongelmat olivat ilmeisiä jo ensi kättelyssä, ja vaikka moni hallituspuolueen kansanedustaja lähetekeskustelun aikana yrittikin vähätellä esityksessä ilmeneviä ilmiselviä perustuslaillisia ja ihmisoikeudellisia ongelmia, niitä on mahdoton ohittaa. Näin käy, jos unohtaa perustuslain ja faktat ja yrittää ainoastaan poliittisin perustein ajaa esitystä läpi väärin perustein. Tässä tapauksessa on aika läpinäkyvää, että tavoitteena on ollut kääntää perussuomalaisten laskeva kannatus.

Hallituksen lakiesitystä perustellaan pääasiassa kahdella seikalla: ensiksikin halutaan luoda tukimuoto, joka on peruspäivärahaa alhaisempi, ja toiseksi halutaan karsia valtiontalouden menoja.

– Nyt on kyse kotoutumistuesta. Esitetyt perustelut eivät ole pitäviä, eivätkä voi kelvata perusteeksi. Asiantuntijat ovat myös selkeästi todenneet, ettei esitys edistä kotoutumista. Se ei myöskään säästä rahaa. Sen sijaan se johtaa byrokratian syvenemiseen. On selvää, että tämä esitys ansaitsee tulla kuopatuksi.

Perussuomalaiset ovat sanoneet, että he aikovat jatkaa asian työstämistä. Sosiaalisessa mediassa kansanedustaja Ville Tavio syyttää Suomea perustuslakidiktatuuriksi. Tällainen puhe ei sovi demokratiaan. Meidän kansanedustajien tulee kunnioittaa perustuslakia. Vetoan pääministeri Sipilään ja pyydän häntä suoristamaan rivinsä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Kestävä kehitys vaatii johdonmukaisuutta

/0 Comments/in /by

Lehdistötiedote 24.11.2016
Julkaisuvapaa heti

 

Työ kestävän kehityksen puolesta edellyttää, että kaikki kantavat kortensa kekoon. Hallitus sen sijaan esittää ensi vuoden budjettiin kehitysavun säilyttämistä matalalla 0,4 % BKT:n tasolla, vaikka kansainvälinen tavoite on 0,7 % BKT:stä. Tämä ei ole oikea suunta, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP).

Torstaina eduskunnassa pidetään ajankohtaiskeskustelu kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030-ohjelmasta.

– Jos asetamme tavoitteita, meidän tulee myös asettaa sellaisia osatavoitteita, joilla pääsemme maaliin. Kaikki muu on itsepetosta. Se tarkoittaa panostuksia täällä Suomessa, mutta myös rajojemme ulkopuolella. On kyse lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta mutta myös heidän tulevaisuudesta, jotka elävät toisella puolella maapalloa. Tämä on globaali kysymys. Me olemme riippuvaisia siitä, että muut kantavat kortensa kekoon. Meidän tulee tehdä samoin, Adlercreutz sanoo.

Kun keskustelemme tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta, on puhuttava myös ilmastomuutoksesta. Ilmastopakolaisten määrä tulee voimakkaasti nousemaan, kun yhä useampi alue muuttuu asuinkelvottomaksi.

– Työn tulee olla johdonmukaista. Sen sijaan, että esimerkiksi päästökaupan tuotot ohjattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan, hallitus on päättänyt ohjata 43 miljoonaa euroa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimiseen. Tämä ei ole pitkäkatseista eikä viisasta. Samalla leikataan kehitysavusta, johon myös ilmastorahoitus kuuluu. Yhtälö ei toimi. Minimivaatimus on se, että teollisuudelle annettavat tuet ohjataan investointeihin, jotka edistävät ilmastotavoitteisiin pääsemistä.