Vapaa liikkuvuus ja kriisivalmius pohjoismaisen ministerikokouksen agendalla

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anders Adlercreutz toivotti pohjoismaiset kollegansa tervetulleiksi Helsinkiin 10.–11. kesäkuuta yhteistyöministerien kesäkokoukseen. Adlercreutz isännöi kokousta osana Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Vuoden teemana on Yhtenäinen ja vahva Pohjola, ja kokouspäivien aikana painopiste oli erityisesti valmiudessa kriisitilanteissa.

– Varautumisen ja valmiuden toimivuus ei tarkoita vain sotilaallisen puolustuksemme vahvistamista, vaan myös vahvemman siviilipuolustuksen rakentamista koko Pohjolassa. On ratkaisevan tärkeää, että ymmärrämme, mitä erilaiset kriisitilanteet edellyttävät ja miten meidän tulee toimia yhdessä,  Adlercreutz sanoo.

Teeman mukaisesti ministerit vierailivat Merihaan väestönsuojassa, jossa esiteltiin Helsingin pelastuslaitoksen toimintaa ja Suomen asiantuntemusta kriisivalmiudessa.

Ministerit kokoontuivat myös Suomenlinnassa Rajaesteneuvoston kanssa, erityisenä aiheena vapaa liikkuvuus. – Rajaesteneuvoston tehtävänä on poistaa esteitä, jotka vaikeuttavat pohjoismaisten kansalaisten mahdollisuutta elää ja työskennellä vapaasti Pohjolassa, Adlercreutz sanoo.

– Yksi tärkeimmistä päätöksistä oli tehdä henkilöllisyyden todistamisen yhteensovittamisesta pohjoismaisen yhteistyön prioriteetti. Se tarkoittaa, että kansalaisten olisi tulevaisuudessa helpompi käyttää kansallisia sähköisiä henkilötunnuksiaan saadakseen pääsyn julkisiin palveluihin muissa Pohjoismaissa. Tämä on konkreettinen askel kohti pohjoismaalaisten arjen helpottamista, Adlercreutz sanoo.

 

Kuva: Markku Pajunen

Perustuslakivaliokunta hyväksyy saamelaiskäräjälain – RKP:n pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

Vuosien työn jälkeen eduskunnassa on vihdoin löytynyt yhteisymmärrys saamelaiskäräjälaista. Perustuslakivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 4. kesäkuuta mietintönsä saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Aiemmat yritykset alkuperäiskansan oikeuksien turvaamiseksi eivät ole edenneet maaliin asti.

– Tämänpäiväinen päätös merkitsee sitä, että RKP:n pitkäaikainen ja määrätietoinen työ saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta nyt tuottaa tulosta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995, ja ensimmäinen lakiesitys sen uudistamiseksi annettiin eduskunnalle vuonna 2014 RKP:n silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin toimesta.

– RKP on johdonmukaisesti tehnyt töitä saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta kaikki nämä vuodet. Juuri RKP varmisti, että saamelaiskäräjälaki kirjattiin hallitusohjelmaan ja että lakiesitys annettiin eduskunnalle vuonna 2023, Adlercreutz sanoo.

– Nyt vastaamme vihdoin niihin huomautuksiin, joita Suomi on toistuvasti saanut eri YK-elimiltä, jotka valvovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siitä, että perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen. Valiokunnan eteenpäin viemä esitys vastaa hallituksen esitystä, ja siihen tehdyt kaksi tarkennusta vahvistavat yksilön oikeusturvaa. Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi pohjautuu kansliapäällikko Pekka Timosen laatimaan lakiluonnokseen viime hallituskaudella, ja se on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.

– Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa omalla kotiseutualueellaan. Nyt uudistamme saamelaiskäräjälain tavalla, jonka myös saamelaiskäräjät itse hyväksyvät, Adlercreutz sanoo.

Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään julkaissut koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Ohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä  ja tarjoaa työkaluja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi sekä rasismin torjumiseksi koulutusjärjestelmässä.

– Toimenpiteet nostavat esiin koulutusjärjestelmämme keskeisiä haasteita ja tarjoavat konkreettisia ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Haluamme muun muassa purkaa sukupuolistereotypioita ja puuttua häirintään sekä murtaa sukupuolisegregaatiota lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Ohjelman kautta haluamme myös tavoittaa maahanmuuttajataustaiset perheet ja varmistaa, että koko perhe tuntee olevansa tervetullut ja osallinen kouluyhteisössä. Näyttämällä, miten hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä voi toimia, haluamme vahvistaa vanhempien osallisuutta ja sitoutumista lasten koulunkäyntiin, Adlercreutz sanoo.

Toimenpiteet keskittyvät myös lisäämään tietoisuutta rasismista ja syrjinnästä yhteiskunnassamme. Kouluttamalla opettajia ja muita koulutussektorilla työskenteleviä kehitetään menetelmiä, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjelmassa selvitetään myös lasten ja nuorten omia kokemuksia näistä kysymyksistä.

– Olen iloinen siitä, että ohjelmassa voidaan keskittyä myös perusopetuksen kiusaamisen ehkäisyyn. Maahanmuuttajataustaiset ja hlbtiq-henkilöt  joutuvat useammin kiusaamisen ja syrjinnän kohteeksi kuin muut. Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, Adlercreutz sanoo.

Tärkeitä koulutuspanostuksia hallituksen lisätalousarviossa

Hallitus on tänään 28. toukokuuta antanut eduskunnalle toisen lisätalousarvionsa vuodelle 2025. Kevään puoliväliriihessä päätettiin useista merkittävistä panostuksista, jotka nyt saavat rahoitusta tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee lisäpanostuksista suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä -opetukseen vieraskielisille oppilaille. Nyt toteutetaan kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus opetuksen kehittämiseen.

– Lisäpanostuksen avulla voimme varmistua siitä, että opetus tavoittaa siitä tosiasiallisesti hyötyvät oppilaat ja varmistaa, että kaikki oppilaat saavat riittävät ruotsin ja suomen kielen taidot. Kielitaito on tärkeä tulevaisuuden työelämässä ja jatko-opinnoissa pärjäämisen kannalta. Se on myös kotoutumisen onnistumisen kannalta aivan keskeinen kysymys. Lisämääräraha mahdollistaa myös suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä-opetuksen pedagogisen kehittämisen sekä yhtenäisten menetelmien kehittämisen oppilaiden kielitaidon seuraamiseksi ja arvioimiseksi, Adlercreutz sanoo.

Infrapanostuksia Uudellamaalla ja Pohjanmaalla

Hallituksen lisätalousarvioehdotukseen sisältyy liikennehankkeita sekä Uudellamaalla että Pohjanmaalla.

Valtatie 25 Meltola-Mustio – osuudelle myönnetään 17 miljoonan euron valtuus ja 0,5 miljoonan euron lisämääräraha. Tieosuuden turvallisuus on ollut pitkään huolenaihe ja nyt sitä parannetaan keskikaiteella.

Osana Länsirannikon kilpailukykyä edistävää pakettia Edsevö-Pietarsaari-osuudella parannetaan myös kantatietä 68. Valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 2 miljoonalla eurolla 9,5 miljoonaan euroon jotta vaihe 3- hanke saadaan saatettua loppuun.

– Infrapanostukset ovat tärkeitä paitsi tieosuuksien turvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi, myös sen varmistamiseksi, että voimme turvata elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytykset eri puolilla maata, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Adlercreutz: Aika keskustella Palestiinan tunnustamisesta

Suomen linja on edistää kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan välille. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korostaa, että kestävä rauha voi rakentua vain ratkaisuun, jossa molemmat valtiot kunnioittavat kansainvälistä oikeutta ja toistensa oikeutta olemassaoloon.

– Nykyiset toimet eivät ole tuottaneet tulosta. Humanitaarinen apu on saatava Gazaan, ja siviilien kärsimyksen on loputtava. Gazan väestön pakkosiirrot ovat sotarikos. Meidän on lisättävä painetta tulitauon saavuttamiseksi ja päästävä todellisiin neuvotteluihin kahden valtion mallista. Siksi myös Palestiinan tunnustaminen on tärkeä – ja välttämätön – osa neuvotteluja, jos kahden valtion ratkaisu aiotaan toteuttaa, Adlercreutz sanoo.

Kaksi itsenäistä valtiota on ainoa kestävä tie kohti tilannetta, jossa palestiinalaiset voivat elää vapaasti omassa maassaan.

– Koska Suomen linja on selvä, että tavoitteemme on Israelin ja Palestiinan kahden valtion ratkaisu, ei olisi dramaattista tunnustaa näiden kahden valtioiden olemassaolo. Huomio kohdistuu nyt Gazaan, jota johtaa EU:n ja YK:n terroristijärjestöksi luokittelema Hamas ja joka ei ole legitiimi neuvotteluosapuoli, mutta Länsirannalla toimii palestiinalaishallinto Fatah, Adlercreutz sanoo.

Tosiasia on, ettei Palestiinasta tule vielä pitkään aikaan täysin toimivaa valtiota. Adlercreutzin mukaan Suomen Palestiinan tunnustaminen koskisi epätäydellistä valtiota. Se on väistämätöntä, ja se meidän on hyväksyttävä.

– Olen tietoinen siitä, että hallituksessa on erilaisia näkemyksiä tästä kokonaisuudesta. Tämä keskustelu on kuitenkin käytävä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Maailman lehdistönvapauden päivä on juhlistamisen arvoinen

Toukokuun 3. päivänä vietetään maailman lehdistönvapauden päivää. Monin paikoin lehdistönvapaus on heikentynyt. Myös EU:n sisällä kehitys on menossa väärään suuntaan. Globaalilla tasolla lehdistönvapaus on heikentynyt jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

– On huolestuttavaa, että lehdistönvapauden tilanne on huonontunut viime vuosina. Vapaa media ei ole vain demokratian edellytys, vaan myös suoja korruptiota ja ekstremismiä vastaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Suomi sijoittuu vuodesta toiseen kärkisijoille Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Myös tämän vuoden raportissa Suomi on maailman kärkimaiden joukossa. Suomi erottuu edukseen myös siinä, että painotamme medialukutaitoa kouluissa.

– Medialukutaito on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa, ja oppilaamme ovat taitavia niin lähdekritiikissä kuin digitaalisessa osaamisessakin. Nämä taidot ovat avainroolissa demokratian suojelemisessa myös pitkällä aikavälillä. Medialukutaidon avulla voimme jo varhain antaa lapsille ja nuorille välineitä navigoida informaatiotulvassa ja kehittää kriittistä ajattelua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että kun toimittajia vaiennetaan, media politisoidaan ja disinformaatiosta tulee osa arkea, murenevat samalla myös monet vapaan ja avoimen yhteiskunnan tärkeimmistä rakennuspalikoista.

– Maailmassa, jossa algoritmit ohjaavat uutiskulutustamme ja jokaisella tuntuu olevan oikeus omaan totuuteensa, medialukutaito ja siihen panostaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kyky arvioida lähteitä, tunnistaa propagandaa ja ymmärtää median toimintaa on ratkaisevan tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin resilienssin kannalta, Adlercreutz sanoo.

Syksyllä kännykät poistuvat luokkahuoneista

Tänään eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka kieltää puhelimien käytön oppituntien aikana. Lakimuutos astuu voimaan koulun alkaessa syksyllä. Samalla kouluille annetaan mahdollisuus rajoittaa puhelimien käyttöä myös välituntien aikana omissa järjestyssäännöissään. Lain myötä kouluilla on myös velvollisuus laatia järjestyssäännöt, jotka koskevat digitaalisten laitteiden käyttöä ja säilytystä koko koulupäivän ajan.

– Olen iloinen, että hallitus on saanut tämän tärkeän lain maaliin. Lakimuutoksen myötä annamme oppilaille paremmat mahdollisuudet keskittyä opetukseen ja opettajille työkalut, joita he tarvitsevat oppimisrauhan luomiseen, sanoo opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Lakimuutos ei tarkoita sitä, että digitaaliset välineet katoaisivat kouluista. Päinvastoin, teknologia tulee jatkossakin olemaan luonnollinen osa opetusta opetussuunnitelmien mukaisesti. Tarkoituksena on puuttua nimenomaan häiritsevään ja hallitsemattomaan mobiililaitteiden käyttöön, joka haittaa oppimista.

– Koulu ei ole pelkästään paikka, jossa opitaan. Se on myös paikka, jossa kehitetään sosiaalisia taitoja. Kun katse on jatkuvasti kiinni näytössä, on vaikeampi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Siksi haluamme antaa oppilaille paremmat mahdollisuudet merkitykselliseen yhdessäoloon koulupäivän aikana, sanoo Adlercreutz.

Tutkimukset osoittavat, että maltillinen digitaalisten resurssien käyttö tukee oppimista, mutta liiallinen käyttö heikentää keskittymiskykyä. Adlercreutz toivoo, että lakimuutos ei pelkästään paranna työrauhaa kouluissa, vaan edistää myös parempia oppimistuloksia ja lisää kiinnostusta lukemiseen.

– Meidän aikuisten on myös ymmärrettävä, että olemme nuorille esimerkkejä. Tämä lakimuutos toimii muistutuksena meille kaikille siitä, että puhelimen sivuun laittaminen on hyödyllistä myös meille, sanoo Adlercreutz.

Kivihiilen aikakausi päättyy Suomessa

Tänään, 1. toukokuuta 2025, suljetaan Suomen viimeinen kivihiilivoimala. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa tämän myötä päättyy Suomessa.

– Kivihiili on eniten päästöjä tuottava energiantuotantomuoto ja siksi on erittäin hyvä uutinen Suomelle, että me nyt luovumme kivihiilestä osana energiapalettiamme. Se, että viimeinen kivihiilivoimala suljetaan peräti neljä vuotta ennen lain määräämää aikarajaa on osoitus siitä, kuinka olemme onnistuneet vihreän siirtymän edistämisessä Suomessa. Tästä meidän on syytä iloita, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että vihreä siirtymä on suuri mahdollisuus Suomelle. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vihreän siirtymän investointeja suunnitellaan yli 294 miljardin euron edestä.

– Tässä on kyse mittavista investoinneista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että meillä on ennakoitava investointiympäristö. Tähän kuuluu myös se, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen tavoitteista. RKP piti huolen siitä, että näin tapahtui hallituksen puoliväliriihessä.

– Viimeistään nyt kaikkien pitäisi ymmärtää, millaisia hyötyjä vihreä siirtymä tuo Suomelle. Me voimme tarjota luotettavan sähköverkon, vakaan yhteiskunnallisen ilmapiirin ja sujuvat lupaprosessit – joita hallitus lisäksi pyrkii entisestään nopeuttamaan. Tästä päivästä alkaen voimme lisäksi tarjota entistä kestävämpää ja puhtaampaa energiantuotantoa. Nyt on aika katsoa rohkeasti eteenpäin ja tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita vihreä siirtymä meille tarjoaa.