Vahvistetaan kouluyhteisöä tervehtimällä toisiamme

/0 Comments/in , , , , , /by

Tänään käynnistettiin Hei!-kampanja kouluissa ympäri maata. Kampanja kannustaa koko kouluyhteisöä – sekä oppilaita että opettajia – tervehtimään toisiaan arjessa.

Kampanjan aloitteentekijä on RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz. Hänen mukaansa vahvempi yhteisöllisyys kouluissa voi vaikuttaa myönteisesti sekä viihtyvyyteen että oppimiseen.

– Hei-sana merkitsee paljon. Tervehtiminen voi tuntua pieneltä eleeltä, mutta sillä voi olla suuri merkitys yksilön kannalta. Tervehtimällä osoitetaan, että toinen on nähty ja kohdattu, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz korostaa, että vahvempi yhteisöllisyys koulussa voi johtaa vähäisempään kiusaamiseen ja syrjäytymiseen. Tutkimustulokset osoittavat myös, että osallistava kulttuuri vahvistaa turvallisuutta koulussa ja ehkäisee yksinäisyyttä.

– Tervehtimällä toisiamme luomme yhteyden toisiimme ja osoitamme kunnioitusta. Kun oppilaat ja aikuiset koulussa tottuvat kohtaamaan toisensa ystävällisesti, luodaan pohjaa turvallisemmalle ja osallistavammalle ympäristölle kaikille. Se puolestaan tukee oppimista, Adlercreutz sanoo.

– Siksi kannustan kaikkia kouluja osallistumaan kampanjaan. Toivon, että opettajat yhdessä oppilaiden kanssa keksivät uusia ja hauskoja tapoja ottaa tervehtiminen osaksi koulun arkipäivän rutiineja, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz osallistuu Pohjoismaiden ministerineuvoston kokoukseen Ahvenanmaalla

/0 Comments/in , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vierailee lähipäivinä Ahvenanmaalla pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä. Adlercreutz toimii Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana yhdessä Ahvenanmaan yhteistyöministerin Annika Hambruddin kanssa, kun Pohjoismaiden yhteistyöministerit kokoontuvat Maarianhaminassa.

Kokouksen asialistalla on muun muassa tilannekatsaus Helsingin sopimuksen päivittämisestä, yhteiset panostukset demokratian kehittämiseen ja pohjoismaisen sähköisen henkilötunnuksen kehittämisen tilanne, jota on peräänkuulutettu ja josta on keskusteltu jo pitkään Pohjoismaissa.

–  Yhteinen sähköinen henkilötunnus on asia, jota olemme odottaneet. RKP on ajanut tätä jo pitkään, koska se helpottaisi konkreettisella tavalla ihmisten arkea. Nyky-yhteiskunnassa helppo ja turvallinen tunnistautuminen on välttämättömyys, eikä ole tarkoituksenmukaista, että kansalliset rajat vaikeuttavat prosesseja niin paljon kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Kokouksessa keskustellaan myös turvallisuudesta ja varautumisesta. Keskustelut ovat jatkoa kesällä pääministerien hyväksymälle julistukselle, jossa keskitytään pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseen turvallisuuspoliittisten haasteiden lisääntyessä.

– Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu levottomassa maailmassa. On koko Pohjolan edun mukaista, että olemme yhtenäisiä ja hyvin valmistautuneita kohtaamiimme haasteisiin, Adlercreutz sanoo.

Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta

/0 Comments/in , , , , , , /by

Lukutaito on avain siihen, että ymmärrämme, miten maailma toimii. Kansainvälisenä lukutaitopäivänä opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa nostaa esiin lukutaidon merkityksen sille, että kaikki voivat yhdenvertaisesti osallistua yhteiskuntaan.

– Suomi on jo monien vuosien ajan painottanut, että lapsille ja nuorille annetaan vahvat valmiudet sekä lukemisessa että digitaalisessa osaamisessa. Hallitus on panostanut peruskoulun alempiin vuosiluokkiin ja vahvistanut lukemisen tukea. Kuluvasta lukukaudesta alkaen olemme lisänneet äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotunteja alakoulussa, sillä juuri lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta, Adlercreutz sanoo.

Tämän vuoden teema, Lukutaidon edistäminen digitaalisella aikakaudella, korostaa, että lukutaito on nykyään paljon enemmän kuin vain paperilta lukemista ja kirjoittamista. Se tarkoittaa myös kykyä tarkastella tietoa kriittisesti, ymmärtää digitaalisia ympäristöjä ja tuottaa itse sisältöä turvallisesti ja osallistavasti.

– Suomessa olemme määrätietoisesti panostaneet digitaaliseen lukutaitoon, ja lapsemme saavat varhain valmiuksia ajatella kriittisesti ja analysoida tietoa. Samalla haasteita on yhä, sekä kansallisesti että globaalisti. Suomi on lukutaidossa maailman kärkeä, mutta samalla ei saa unohtaa sitä tosiasiaa, että satoja miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa edelleen on vailla lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja, Adlercreutz sanoo.

– Lukutaito on elinikäisen oppimisen perusta. Kun investoimme lukemiseen ja medialukutaitoon, investoimme lastemme ja nuortemme tulevaisuuteen. Kyse ei ole vain siitä, mitä koulussa tehdään, vaan myös me vanhemmat voimme omalla esimerkillämme vaikuttaa asenteisiin lukemista kohtaan, Adlercreutz painottaa.

Siirretään kesäloma kahdella viikolla eteenpäin

/0 Comments/in , , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz katsoo, että kesäloman aloitusta tulisi siirtää kahdella viikolla eteenpäin. Suomi kulkee epätahdissa muun Euroopan kanssa, ja monilla perheillä on haasteita lomien ja työaikataulujen yhteensovittamisessa kesäkuukausina. Vaikka Suomi on monella tapaa lähentynyt Pohjoismaita ja EU:ta, eroamme naapurimaistamme merkittävästi kesäloman ajankohdan suhteen.

– Nykyinen järjestelmämme on monella tapaa menneisyydestä. Nykyään työelämän vuosikello on erilainen eikä sidoksissa kylvöön ja sadonkorjuuseen, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutzin mukaan aikana, jolloin olemme yhä riippuvaisempia muusta maailmasta ja jolloin suuri osa yhteistyöstä tapahtuu ulkomaisten toimijoiden kanssa, olisi luonnollinen askel, että aikataulumme olisivat samat kuin pohjoismaisilla naapureillamme.

– Useimmissa tapauksissa vanhemmille on helpompaa pitää lomaa heinä- ja elokuussa kuin kesäkuussa. Kesäloman siirtäminen kahdella viikolla eteenpäin helpottaisi sekä perheiden että yritysten tilannetta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz haluaa nähdä kesäloman siirron ratkaisuna sekä perheiden lomasuunnittelun ja hyvinvoinnin että yritysten toimintaedellytysten kannalta – puhumattakaan kotimaisesta matkailusta ja pidemmästä kesäsesongista suuressa osassa maata.

– Esimerkiksi saariston palvelut ovat sidoksissa kouluvuoteen, kun kotimainen matkailusesonki loppuu äkillisesti koulujen alkaessa. Koska suuri osa eurooppalaisesta matkailusta ajoittuu elokuulle, tämä on haaste, jolla on suoria seurauksia yrityksillemme – kuinka houkutella turisteja Suomeen, jos kotimainen kysyntä loppuu koulujen alkaessa, mikä tietenkin vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, Adlercreutz toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa sekä mahdollisuudet että haasteet kesäloman siirtämisessä. Adlercreutzin mukaan on jo selvää, että haasteita on, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan rakentavaa keskustelua ja uusia ratkaisuja.

– Tämä on monimutkaisempi kysymys kuin voisi ensi silmäyksellä ajatella. Kyse on myös varhaiskasvatuksesta, ylioppilaskirjoitusten ja korkeakoulujen valintojen aikatauluista ja monesta muusta asiasta. Samalla on tärkeää, ettei kevätlukukaudesta tule liian pitkä – pidempi pääsiäisloma voisi siinä olla luonteva osa ratkaisua, sanoo Adlercreutz.

– Kun selvitys on valmis, näemme, löydämmekö yhteisymmärryksen hallituksessa. Koska kyse on aloitteesta, joka ei sisälly hallitusohjelmaan, tarvitaan poliittisia keskusteluja asiasta, kun siihen asti pääsemme. Toivon, että voimme löytää ratkaisuja haasteisiin. Missä on tahtoa, siellä on tie, Adlercreutz sanoo.

Kaikilla on oikeus olla oma itsensä

/0 Comments/in , , , , , /by

Tänään Helsingin kadut täyttyvät yhteisöllisydestä Pride-kulkueen myötä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistuu kulkueeseen yhdessä valtioneuvoston ja RKP:n kanssa.

 – Oikeus olla oma itsensä tulisi tänä päivänä olla itsestäänselvyys. Näin ei kuitenkaan ole, sillä oikeutta omaan identiteettiin kyseenalaistetaan monin paikoin ympäri maailmaa – myös Euroopassa. Siksi on niin tärkeää puolustaa kaikkien yhdenvertaisuutta, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden teema, Ylpeyttä ilman rajoja, nostaa esiin erityisesti sateenkaarevat siirtolaiset ja sen, miten tärkeää on, että Suomi on turvallinen maa myös heille, jotka ovat joutuneet jättämään kaiken taakseen.

– RKP haluaa, että Suomi on avoin yhteiskunta kaikille. Jotta näin olisi, meidän on huolehdittava siitä, ettei kukaan jää ulkopuolelle. Etenkin nuorten tilanne on huomioitava. Tiedämme, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret voivat useammin huonosti ja kokevat turvattomuutta koulussa, Adlercreutz sanoo

– Tähän on saatava muutos, ja siksi julkistimme toukokuussa kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kouluissa, Adlercreutz sanoo.

Kehittämishjelma tarjoaa kouluille ja opettajille konkreettisia työkaluja turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi oppilaiden taustasta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

– Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi koulussa ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti. Meidän vastuullamme on varmistaa, että tämä toteutuu, sanoo Adlercreutz.

Saamelaiskäräjälaki hyväksytty – historiallinen askel saamelaisten oikeuksille

/0 Comments/in , , , , /by

– Tämä on historiallinen päivä – saamelaiskäräjälaki on vihdoin hyväksytty. Yli vuosikymmenen työn jälkeen olemme maalissa. RKP:n pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta on tuottanut tulosta. Tänään me iloitsemme yhdessä saamelaisten kanssa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Päätös on tärkeä askel saamelaisten oikeuksien parantamiseksi ja vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta heitä koskevissa asioissa, Adlercreutz sanoo.

RKP on johdonmukaisesti ajanut saamelaiskäräjälain uudistusta siitä lähtien, kun oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esitteli lakiesityksen vuonna 2014. Hallitusneuvotteluissa vuonna 2023 juuri RKP varmisti, että saamelaiskäräjälain toteuttaminen kirjattiin hallitusohjelmaan. Tänään, torstaina 19. kesäkuuta, eduskunta hyväksyi uuden saamelaiskäräjälain.

– Tässä on kyse siitä, että oikeusvaltiona Suomi kantaa vastuunsa ja noudattaa niitä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, joihin olemme sitoutuneet. Tämänpäiväisellä päätöksellä vastaamme nyt niihin toistuviin huomautuksiin, joita YK:n elimiltä on tullut, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on tunnustus saamelaiskansan itsemääräämisoikeudelle Suomen perustuslain mukaisesti. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olemme tänään hyväksyneet uuden saameläiskäräjälain, Adlercreutz sanoo.

RKP:n puoluekokouksessa Vaasassa 14.–15.6.2025 päätettiin myös, että puolueen nimi löytyy nyt virallisesti myös kolmella saamen kielellä: inarinsaameksi Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh, koltansaameksi Lääʹdd ruõcclaž meerpeällõk ja pohjoissaameksi Suoma-ruoŧŧelaš álbmotbellodat.

Adlercreutz jatkaa RKP:n johdossa

/0 Comments/in , , /by

Anders Adlercreutz on valittu jatkokaudelle RKP:n puheenjohtajaksi puolueen puoluekokouksessa, joka järjestettiin Vaasassa 14-15. kesäkuuta. Adlercreutz on johtanut puoluetta vuoden ajan.

 – Olen nöyrän kiitollinen puoluekokouksen antamasta luottamuksesta. Puoluettamme tarvitaan ja politiikkaamme tarvitaan. Polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä roolimme rakentavana sillanrakentajapuolueena on tärkeämpi kuin koskaan. Me edistämme politiikkaa, joka tekee Suomesta paremman, Adlercreutz sanoo.

Puoluekokouksessa hyväksyttiin myös RKP:n uusi puolueohjelma, jota on työstetty viime vuosien aikana.

– Eduskuntavaaleihin on nyt vajaat kaksi vuotta. Edessä on lisäksi vuosi ilman vaaleja. Tämä aika tulee hyödyntää täysimääräisesti. Tänä viikonloppuna hyväksytty puolueohjelma on visiomme Suomelle. Se on visio, joka vaatii toimia, ideoita ja joka tullaan toteuttamaan käytännössä. Pohjimmiltaan politiikassa on aina kyse yhteistyökyvystä ja yhteiskuntaa eteenpäin vievien ratkaisujen löytämisestä, Adlercreutz sanoo.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Sandra Bergqvist, Cecilia Ehrnrooth ja Ramieza Mahdi.

Vapaa liikkuvuus ja kriisivalmius pohjoismaisen ministerikokouksen agendalla

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anders Adlercreutz toivotti pohjoismaiset kollegansa tervetulleiksi Helsinkiin 10.–11. kesäkuuta yhteistyöministerien kesäkokoukseen. Adlercreutz isännöi kokousta osana Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Vuoden teemana on Yhtenäinen ja vahva Pohjola, ja kokouspäivien aikana painopiste oli erityisesti valmiudessa kriisitilanteissa.

– Varautumisen ja valmiuden toimivuus ei tarkoita vain sotilaallisen puolustuksemme vahvistamista, vaan myös vahvemman siviilipuolustuksen rakentamista koko Pohjolassa. On ratkaisevan tärkeää, että ymmärrämme, mitä erilaiset kriisitilanteet edellyttävät ja miten meidän tulee toimia yhdessä,  Adlercreutz sanoo.

Teeman mukaisesti ministerit vierailivat Merihaan väestönsuojassa, jossa esiteltiin Helsingin pelastuslaitoksen toimintaa ja Suomen asiantuntemusta kriisivalmiudessa.

Ministerit kokoontuivat myös Suomenlinnassa Rajaesteneuvoston kanssa, erityisenä aiheena vapaa liikkuvuus. – Rajaesteneuvoston tehtävänä on poistaa esteitä, jotka vaikeuttavat pohjoismaisten kansalaisten mahdollisuutta elää ja työskennellä vapaasti Pohjolassa, Adlercreutz sanoo.

– Yksi tärkeimmistä päätöksistä oli tehdä henkilöllisyyden todistamisen yhteensovittamisesta pohjoismaisen yhteistyön prioriteetti. Se tarkoittaa, että kansalaisten olisi tulevaisuudessa helpompi käyttää kansallisia sähköisiä henkilötunnuksiaan saadakseen pääsyn julkisiin palveluihin muissa Pohjoismaissa. Tämä on konkreettinen askel kohti pohjoismaalaisten arjen helpottamista, Adlercreutz sanoo.

 

Kuva: Markku Pajunen

Perustuslakivaliokunta hyväksyy saamelaiskäräjälain – RKP:n pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

/0 Comments/in , , , /by

Vuosien työn jälkeen eduskunnassa on vihdoin löytynyt yhteisymmärrys saamelaiskäräjälaista. Perustuslakivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 4. kesäkuuta mietintönsä saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Aiemmat yritykset alkuperäiskansan oikeuksien turvaamiseksi eivät ole edenneet maaliin asti.

– Tämänpäiväinen päätös merkitsee sitä, että RKP:n pitkäaikainen ja määrätietoinen työ saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta nyt tuottaa tulosta, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Saamelaiskäräjälaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995, ja ensimmäinen lakiesitys sen uudistamiseksi annettiin eduskunnalle vuonna 2014 RKP:n silloisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin toimesta.

– RKP on johdonmukaisesti tehnyt töitä saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta kaikki nämä vuodet. Juuri RKP varmisti, että saamelaiskäräjälaki kirjattiin hallitusohjelmaan ja että lakiesitys annettiin eduskunnalle vuonna 2023, Adlercreutz sanoo.

– Nyt vastaamme vihdoin niihin huomautuksiin, joita Suomi on toistuvasti saanut eri YK-elimiltä, jotka valvovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz iloitsee siitä, että perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen. Valiokunnan eteenpäin viemä esitys vastaa hallituksen esitystä, ja siihen tehdyt kaksi tarkennusta vahvistavat yksilön oikeusturvaa. Hallituksen esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi pohjautuu kansliapäällikko Pekka Timosen laatimaan lakiluonnokseen viime hallituskaudella, ja se on valmisteltu yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.

– Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa omalla kotiseutualueellaan. Nyt uudistamme saamelaiskäräjälain tavalla, jonka myös saamelaiskäräjät itse hyväksyvät, Adlercreutz sanoo.

Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja

/0 Comments/in , , , , , /by

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään julkaissut koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelman. Ohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä  ja tarjoaa työkaluja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi sekä rasismin torjumiseksi koulutusjärjestelmässä.

– Toimenpiteet nostavat esiin koulutusjärjestelmämme keskeisiä haasteita ja tarjoavat konkreettisia ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Haluamme muun muassa purkaa sukupuolistereotypioita ja puuttua häirintään sekä murtaa sukupuolisegregaatiota lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Ohjelman kautta haluamme myös tavoittaa maahanmuuttajataustaiset perheet ja varmistaa, että koko perhe tuntee olevansa tervetullut ja osallinen kouluyhteisössä. Näyttämällä, miten hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä voi toimia, haluamme vahvistaa vanhempien osallisuutta ja sitoutumista lasten koulunkäyntiin, Adlercreutz sanoo.

Toimenpiteet keskittyvät myös lisäämään tietoisuutta rasismista ja syrjinnästä yhteiskunnassamme. Kouluttamalla opettajia ja muita koulutussektorilla työskenteleviä kehitetään menetelmiä, jotka vahvistavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjelmassa selvitetään myös lasten ja nuorten omia kokemuksia näistä kysymyksistä.

– Olen iloinen siitä, että ohjelmassa voidaan keskittyä myös perusopetuksen kiusaamisen ehkäisyyn. Maahanmuuttajataustaiset ja hlbtiq-henkilöt  joutuvat useammin kiusaamisen ja syrjinnän kohteeksi kuin muut. Pelkät juhlapuheet eivät riitä – nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, Adlercreutz sanoo.