Adlercreutz: Paikallinen sopiminen etenee eduskuntaan

/2 Comments/in , , , , /by

– Hallitus on tänään valtakunnallisena Yrittäjän päivänä hyväksynyt esityksen paikallisen sopimisen edistämiseksi ja sen etenemisestä eduskuntaan. Tämän eteen RKP on tehnyt töitä pitkään. Otamme nyt tärkeän askeleen kohti työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä ja yritysten tuottavuuden parantamista, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Useat hallitukset ovat selvittäneet paikallista sopimista ja nyt onnistuimme viimein tuomaan esityksen eduskuntaan. Nyt paikallinen sopiminen tulee mahdolliseksi myös järjestäytymättömillä työpaikoilla.

Lakiehdotus etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Esityksessä tehdään monia muutoksia työlainsäädäntöön paikallisen sopimisen mahdollistamiseksi erilaisissa yrityksissä. Adlercreutz nosta esiin, että esityksellä helpotetaan esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhdessä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneet ammattiliittoon tai eivät. Muutoksen jälkeen paikallisia sopimuksia voi tehdä myös luottamusmiehen kanssa.

– Suomi on vientiriippuvainen maa ja yritykset toimivat taloutemme moottorina. Tarvitsemme talouskasvua ja tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten me voimme rakenteellisilla uudistuksilla parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen esitys esitetään tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2025.

Lisätietoja: Erityisavustaja Lisa Palm, 050 347 9802

Adlercreutz budjettiriihestä: monia kasvua vahvistavia toimia

/0 Comments/in , , , /by

Hallituksen budjettiriihi päättyi tiistai-iltana 3. syyskuuta. Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on monista vaikeista päätöksistä huolimatta tyytyväinen lopputulokseen.

– Toteutamme nyt ne säästötoimenpiteet, joista päätimme kevään kehysriihessä. Vaikka taloustilanne on haastava, olen tyytyväinen siihen, että pystyimme välttämään lisäsopeutuksia ja että onnistuimme säätämään osaa sopeutumistoimista parempaan suuntaan, Adlercreutz sanoo.

– Meillä on edelleen suuria rakenteellisia ongelmia valtiontalouden ja kasvavien julkisten menojen kanssa. 12,2 miljardin euron alijäämä on todella suuri, mutta ilman kevään päätöksiä se olisi 4 miljardia euroa suurempi.

Talousarviossa keskityttiin kasvutoimenpiteiden löytämiseen.

– Nyt hallitus keskittyy vahvistamaan kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Esimerkiksi hallituksen työllisyystoimien odotetaan pitkällä aikavälillä luovan 80 000 työpaikkaa ja vahvistavan kansantaloutta 1,8 miljardilla eurolla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia.

– Ensi syksystä alkaen alakoulussa on kolme vuosiviikkotuntia lisää äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta. Uudistamme oppimisen tukea ala- ja yläkouluissa. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, ja opetusministerinä olen tästä iloinen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on aiemmin sitoutunut lisäämään rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Rahoitus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kasvaa nyt 280 miljoonalla eurolla 2,9 miljardiin euroon vuonna 2025 – tämä on merkittävä panostus, ja se vie meidät lähemmäksi tavoitettamme. Hallituksen sopima verohyvitys suurille vihreän siirtymän teollisille investoinneille tulee myös pian voimaan ja myös luvitusprosesseja tullaan nopeuttamaan. Tällä tavoin helpotamme yritysten mahdollisuuksia investoida ja kasvaa, Adlercreutz sanoo.

Hallitus vahvistaa kasvun edellytyksiä myös huomattavilla investoinneilla infrastruktuuriin. 484 miljoonaa euroa käytetään uusiin teihin ja rautateihin. Rantarataan panostetaan 50 miljoonalla eurolla, ja lisäksi tehdään merkittäviä investointeja valtatie 8:aan ja muihin tärkeisiin liikenneväyliin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen jälki valtion talousarviossa näkyy myös monella muulla tavalla.

– Onnistuimme minimoimaan useiden kansalaisjärjestöjen valtionrahoitukseen suunnitellut leikkaukset. Kolmannen sektorin järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tekevät merkityksellistä työtä, Adlercreutz sanoo.

– Olen myös tyytyväinen siihen, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen vientiä ja kansainvälistymistä tukeville järjestöille. Näillä järjestöillä on tärkeä rooli kasvumme edistämisessä, ja olen tyytyväinen, että Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja Viexpon rahoitusta nyt voidaan vahvistaa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz kouluvierailuilla: Toivotan kaikille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta

/0 Comments/in , /by

Tällä ja ensi viikolla monien koulujen ja oppilaitosten lukuvuosi alkaa kesälomien jälkeen. Adlercreutz on viikon aikana tehnyt ensimmäiset kouluvierailunsa opetusministerinä ja vieraillut ammatillista koulutusta järjestävässä Optimassa Pietarsaaressa, Korsholms gymnasiumissa ja Vaasan lyseon lukiossa. Lisäksi Adlercreutz vieraili Kristiinankaupungin Myllybackenin päiväkodissa.

– Toivotan kaikille opettajille ja oppilaille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta. Haluan kehottaa kaikkia aktiivisuuteen ja rohkeaan uuden oppimiseen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulu on avainasemassa lasten ja nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamisessa ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin perustan luomisessa. Laskevat PISA-tulokset ovat myös siksi erityisen huolestuttavia.

– Meidän on löydettävä juurisyyt sille, että lapsemme ja nuoremme eivät opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan yhtä hyvin kuin ennen. Siksi olen tyytyväinen, että hallitus panostaa peruskouluun ja perustaitoihin. Alemmilla luokilla äidinkielen ja matematiikan opiskelua lisätään. Olemme myös varmistaneet tasa-arvorahoituksen määrärahat. Näin voimme parantaa tukea tarvitsevien koulujen rahoitusta – koulun tulee olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Oppimisen tukea kehitetään myös, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan osaavat opettajat ja omistautunut kouluhenkilökunta ovat syy siihen, että Suomen koulujärjestelmä on maailmanluokkaa.

– Haluan lämpimästi kiittää opettajiamme ja muuta kouluhenkilökuntaa, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaitamme. Teidän asiantuntemuksenne ja sitoutumisenne ovat ehdottoman tärkeitä sujuvan ja turvallisen kouluarjen kannalta.

– Nyt koululle on annettava työrauha, jotta voidaan keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: turvallisen oppimisympäristön tarjoamiseen kaikille, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Adlercreutzin valtiosihteeri ja erityisavustajat nimitetty

/0 Comments/in /by

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on kutsunut erityisavustajikseen Crista Grönroosin, Andreas Elfvingin, Laura Ollilan, Lisa
Palmin ja Anita Westerholmin. Opetusministerin valtiosihteerinä jatkaa Mikaela Nylander.

Kauppatieteiden maisteri, oikeusnotaari Mikaela Nylander on aikaisemmin toiminut ministeri Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä oikeusministeriössä. Hän on ollut kansanedustajana vuosina 2003–2019 ja muun muassa sivistysvaliokunnan jäsen koko eduskuntakautensa aikana. Nylander asuu Porvoossa, jossa hän johtaa kaupunginvaltuustoa. Hän on myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja.

Valtiotieteiden maisteri Crista Grönroos nimitettiin opetusministerin ja RKP:n ministeriryhmän vastaavaksi erityisavustajaksi. Grönroos toimi Adlercreutzin erityisavustajana hänen ollessa eurooppa- ja omistajaohjausministeri. Aiemmin Grönroos on toiminut muun muassa RKP:n poliittisena asiantuntijana, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vt. lainsäädäntösihteerinä sekä Adlercreutzin eduskunta-avustajana. Hän on myös ollut harjoittelijana Center for Strategic and International Studies -ajatushautomossa Washington D.C.:ssä. Grönroos on kotoisin Espoosta.

Valtiotieteiden kandidaatti Andreas Elfving vastaa ministerin viestinnästä ja mediasuhteista. Hän avustaa ministeriä pohjoismaisen yhteistyön asioissa sekä kirkollisasioissa. Elfving toimi Adlercreutzin erityisavustajana hänen ollessa eurooppa- ja omistajaohjausministeri. Aiemmin Elfving on toiminut muun muassa Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliittisena sihteerinä ja vastannut RKP:n kansainvälisistä asioista. Hän on ollut Svenska bildningsförbundetin poliittinen asiantuntija. Elfving asuu Inkoossa ja on kasvanut Vaasassa.

Valtiotieteiden maisteri Laura Ollila vastaa vapaasta sivistystyöstä ja talouspoliittisista asioista. Hän on toiminut aiemmin ministereiden Anna-Maja Henriksson ja Thomas Blomqvist erityisavustajana, eduskunta-avustajana, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliittisena asiantuntijana sekä projektipäällikkönä yksityisellä sektorilla. Ollila on kotoisin Porvoosta ja asuu nykyään Helsingissä.

Valtiotieteiden maisteri Lisa Palm vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Palm on kotoisin Uusikaarlepyystä ja hän on toiminut aiemmin muun muassa ministeri Anna-Maja Henrikssonin erityisavustajana kahdessa hallituksessa, eduskunta-avustajana sekä verosihteerinä Verohallinnossa. Palm on myös ollut harjoittelijana Democratic Alliance-puolueella Etelä-Afrikassa.

Oikeusnotaari Anita Westerholm vastaa toisen asteen koulutukseen liittyvistä asioista. Hän on toiminut aiemmin muun muassa ministeri Anna-Maja Henrikssonin erityisavustajana kahdessa hallituksessa sekä Thomas Blomqvistin eduskunta-avustajana. Westerholm on Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu sekä RKP:n naisjärjestön puheenjohtaja.
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz johtaa opetus- ja kulttuuriministeriötä ja vastaa varhaiskasvatuksesta, yleissivistävästä koulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä kirkollisasioista. Ministeriössä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist käsittelee nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat, ml. opintotukiasiat. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala käsittelee korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle sekä kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolle kuuluvat asiat, pl. kirkollisasiat. Adlercreutz vastaa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvistä asioista ulkoministeriössä.

Anders Adlercreutz uudeksi opetusministeriksi

/0 Comments/in , /by

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz nimitettiin tänään uudeksi opetusministeriksi Anna-Maja Henrikssonin jälkeen. Adlercreutz vastaa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvistä asioista.

– Suomalainen koulu on menestystarina. Tärkein voimavaramme ovat motivoituneet ja hyvin koulutetut opettajamme. Samalla tiedämme, että kouluissa on myös haasteita, esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen kanssa. Siksi hallituksen panostukset perusopetuksen vahvistamiseen ovat erittäin tärkeitä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on myös huolissaan siitä, että tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on havaittavissa yhä suurempia eroja.

– Kasvava ero tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa on otettava vakavasti. Meidän on ymmärrettävä, miksi koulumme eivät poikien osalta näytä toimivan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on huolestuttava kehityskulku, johon on pyrittävä löytämään ratkaisu.

– Meidän on myös tarkasteltava uudelleen matkapuhelinten roolia kouluissa. Haluan työskennellä sen eteen, että voin antaa opettajille entistä paremmat mahdollisuudet arvioida, miten mobiililaitteita saa käyttää kouluissa.

Adlercreutz iloitsee myös siitä, että ministerisalkkuun kuuluu vastuu pohjoismaisesta yhteistyöstä. Suomi toimii ensi vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana.

– Pohjoismainen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Pohjola on maailman paras aluebrändi, ja tätä meidän suomalaisten on hyödynnettävä paremmin. Samaan aikaan on vielä paljon rajaesteitä, joita meidän on purettava – sekä fyysisiä että henkisiä. Esimerkiksi ruotsalaiselle pitäisi olla yhtä luontevaa opiskella Suomessa kuin mitä opiskelu Ruotsissa on tällä hetkellä suomalaiselle.

 

Kuva: Lauri Heikkinen, Statsrådets kansli

Adlercreutz valittu RKP:n uudeksi puheenjohtajaksi

/0 Comments/in , , , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri ja kolmannen kauden kansanedustaja Anders Adlercreutz on 183 äänellä valittu Ruotsalaisen kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Helsingissä.

– Olen äärimmäisen iloinen ja kiitollinen siitä suuresta tuesta ja luottamuksesta, jonka olen tänään puoluekokoukselta saanut, RKP:n vastavalittu puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat tukeneet minua puheenjohtajakampanjassani ja erityiskiitos myös perheelleni kaikesta tuesta.

– RKP:n politiikalle on nyt tilausta. Muiden puolueiden ajautuessa enemmän vasemmalle ja oikealle meillä on pelikenttä auki. Jotta me myös vastaisuudessa voimme edistää RKP:lle tärkeitä asioita – avointa ja suvaitsevaista yhteiskuntaa ja kaksikielistä Suomea – tarvitsemme vahvan mandaatin äänestäjiltämme, ja tätä tulemme tavoittelemaan. Työ ensi vuoden kuntavaaleja ja aluevaaleja varten alkaa nyt.

Puheessaan Adlercreutz kiitti kanssaehdokkaitaan Otto Anderssonia ja Henrik Wickströmiä hyvästä kampanjasta ja väistyvää puheenjohtajaa sekä RKP:n tuoretta EU-parlamentaarikkoa Anna-Maja Henrikssonia hänen kahdeksan vuoden puheenjohtajataipaleestaan.

RKP:n varapuheenjohtajiksi valittiin Ramieza Mahdi, Silja Borgarsdóttir Sandelin ja Sandra Bergqvist. 

Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257

Ministeri Adlercreutz Madridiin

/0 Comments/in /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee Madridissa 30. toukokuuta – 2. kesäkuuta osallistuakseen Bilderberg-ryhmän tapaamiseen.

Bilderberg-tapaaminen on järjestetty lähes säännöllisesti vuodesta 1954 lähtien. Kokouksen tarkoituksena on epävirallinen ja luottamuksellinen ajatustenvaihto johtavien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten poliitikkojen, toimittajien, tutkijoiden, yrityselämän edustajien ja asiantuntijoiden kesken.

Lisätietoja: erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274, valtioneuvoston kanslia

Bilderberg Meetings

Ministeri Adlercreutz YK:n pienten saarivaltioiden konferenssiin

/0 Comments/in /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz osallistuu YK:n pienten saarivaltioiden kansainväliseen konferenssiin (4th International Conference on Small Developing Island States) Antigua ja Barbudalla 27.-29. toukokuuta.

Kerran kymmenessä vuodessa järjestettävässä korkean tason poliittisessa konferenssissa on tarkoitus tarkastella pienten saarivaltioiden tilannetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta, hyväksyä poliittinen loppuasiakirja ja uusi toimintasuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Konferenssin osana järjestetään mittava yritysten ja järjestöjen messu- ja näyttelyosio.

Ministeri Adlercreutzia on pyydetty toimimaan puheenjohtajana yhdessä konferenssin viidestä interaktiivisessa dialogissa yhdessä Malediivien presidentin Mohamed Muizzun kanssa. Dialogissa keskitytään talouden ja kestävän kehityksen edistämiseen. Muut puhujat ovat Antigua ja Barbudan pääministeri Gaston Browne sekä Yhdysvaltojen sisäministeri Debra Haaland.

Lisäksi ministerillä on useita kahdenvälisiä tapaamisia tapahtumaan osallistuvien kumppanimaiden ministereiden ja kansainvälisten järjestöjen johdon kanssa. Näissä painottuvat erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymykset, vihreä siirtymä ja Suomen tarjoamat ratkaisut. Ministeri osallistuu myös EU:n roolia kumppanimaissa vahvistavan Global Gateway -strategiaa koskevaan tilaisuuteen.

Ministerin ohjelmassa on lisäksi muun muassa tapaaminen Antigua ja Barbudan tiede-, teknologia ja energiaministerin sekä yritysedustajien kanssa, jossa tavoitteena on edistää suomalaisyritysten toimintaa alueella sekä kartoittaa uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Konferenssi on järjestyksessä neljäs, ja se on aiemmin järjestetty Barbadoksella (1994), Mauritiuksella (2005) ja Samoalla (2014).

Lisätietoja: erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274, valtioneuvoston kanslia ja ulkoasiainsihteeri Milena Hakanpää p. 050 330 2921, ulkoministeriö

4th International Conference on SIDS

Adlercreutz: Uusi omistajapoliittinen periaatepäätös painottaa kestävää kasvua ja vastuullista omistajuutta

/0 Comments/in , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tänään 23. toukokuuta 2024 esitellyt hallituksen uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Periaatepäätös on valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen keskeisin dokumentti.

– Valtion tulee hallinnoida yhtiöomistuksiaan vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Valtio omistaa kokonaan tai osittain 73 yhtiötä, joiden arvo viime vuoden lopussa oli yhteensä noin 37 miljardia euroa. Omistajapolitiikan pitkäjänteisyys on siksi keskeistä, Adlercreutz sanoo.

Joka hallituskaudella valmistellaan uusi omistajapoliittinen periaatepäätös. Periaatepäätöksessä on nyt uutena teemana otettu mukaan riskienhallinta ja turvallisuus, mikä heijastaa yhtiöiden muuttunutta toimintaympäristöä. Hallitusohjelman mukaisesti myös kilpailuneutraliteettia painotetaan.

– Kun valtion kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla, on erityisen tärkeää, että valtiolla ei katsota olevan kilpailuetua. Tämä varmistetaan selkeällä ja johdonmukaisella omistajaohjauksella.

Myös yhtiöiden vastuullisuustoimia korostetaan aiempaa enemmän.

– Valtionyhtiöiden edellytetään olevan edelläkävijöitä yritysvastuussa. Tämä näkyy nyt periaatepäätöksessä, jossa painotetaan yhtiöiden ilmasto- ja luontotyötä sekä korostetaan yhtiöiden vastuuta arvoketjunsa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Edellytämme, että vastuullisuus on osa valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaa, liiketoimintamallia ja johdon palkitsemista. On tärkeää, että valtio näyttää tietä myös vastuullisuudessa.

– Jatkossa omistajaohjausosasto tulee laatimaan vastuullisuusohjelman säännöllisin väliajoin, jotta valtio pystyy seuraamaan vastuullisuustyönsä vaikutuksia. Tästä olen iloinen.

Valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös löytyy valtioneuvoston kotisivuilta.

Lisätietoja: erityisavustaja Crista Grönroos, 0504414257

Valtion yhtiöomistuksilla haetaan kestävää kasvua – Hallitus hyväksyi valtion omistajapolitiikan periaatepäätöksen

/0 Comments/in /by

Valtioneuvosto on tänään 23.5.2024 antanut uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Se ohjaa valtion toimintaa osakkeenomistajana ja koskee kaikkia niitä osakeyhtiöitä, joissa valtio on osakkeenomistaja sekä niitä ministeriöitä, jotka omistajaohjaavat yhtiöomistuksia.

”Omistajapolitiikan uudistuksessa on huomioitu, että yhtiöt toimivat nyt geopoliittisesti muuttuneessa tilanteessa ja entistä haastavammissa olosuhteissa. Perusasiat pysyvät ennallaan: valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhtiöomistusten hallinnointi vastuullisesti, ammattimaisesti, omistusintressin kannalta tarkoituksenmukaisesti ja omistaja-arvoa pitkäjänteisesti kasvattavasti”, toteaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Valtion päätöksenteko omistajana perustuu lakiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta sekä osakeyhtiölakiin. Päivittäinen omistajaohjaus perustuu arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodiin ja hyvän hallintotavan suosituksiin.

Valtio tavoittelee yhtiöomaisuutensa hoidossa pitkäjänteistä omistaja-arvon kasvua, ennakoitavia omaisuustuloja sekä strategisten intressien ja erityistehtävien tehokasta toimeenpanoa.

”Valtiolla on omistuksessaan merkittävä yhtiöomaisuus: 73 yhtiötä, joiden arvo vuodenvaihteessa oli noin 37 miljardia euroa. Näiden yhtiöiden ohjaamisessa ja niiden omaisuusarvon säilyttämisessä ja kasvattamisessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa omistajapolitiikkaa.”

Hallitusohjelman mukaisesti omistajapolitiikassa painottuvat nyt riskienhallinta, turvallisuus sekä kilpailuneutraliteetti.

”Tärkeä lähtökohta on, että valtio kunnioittaa reilun kilpailun vaatimuksia ja varmistaa sen, ettei se toiminnallaan syrjäytä yksityistä omistajuutta”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Huoltovarmuus ja riskienhallinta painopisteinä

Valtio-omistaja huomioi geopoliittisen ulottuvuuden ja huoltovarmuusnäkökohdat Suomen kannalta muun muassa yhtiöitä koskevissa omistajastrategioissa ja yhteiskunnallisen intressin määrittelyssä.

”Omistajastrategiassa kunkin yhtiön omistukseen liittyvät pääriskit huomioidaan ja riskienhallinnan rooli päätöksenteon tukena varmistetaan. Yhtiöiden tulee itse identifioida liiketoiminnassaan muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen edellyttämät varautumisen, riskienhallinnan sekä kriittisen infran suojaamista koskevat kysymykset”, ministeri Adlercreutz toteaa.

Muiden suurten osakkeenomistajien tavoin valtio nimittää omia edustajiaan yhtiöidensä hallituksiin, tosin pörssiyhtiöiden hallituksiin valtio esittää virkamiehiä vain poikkeustilanteissa.

Palkitsemisessa korostuu kohtuullisuus ja läpinäkyvyys

Valtio on aktiivinen omistaja, joka määrittelee jokaiselle yhtiöomistukselleen omistajastrategian, josta ilmenevät omistajan tavoitteet sekä omistajaohjauksen painopisteet ja toimenpiteet. Valtio-omistaja muodostaa oman tahtotilansa yhtiöiden taloudellisista ja strategisista tavoitteista, joita se tarkastelee säännöllisesti yhtiön hallituksen kanssa.

Jatkossa kaikkien valtionyhtiöiden on määriteltävä ja julkaistava osinkopolitiikkansa, jonka lähtökohtina ovat tehokas ja toimialalla vertailukelpoinen pääomarakenne sekä suhteellisen tasainen, ennakoitava osinkovirta.

Palkitsemisessa valtio edellyttää kohtuullisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä korostaa muuttuvan palkitsemisen kriteereiden avoimuuden merkitystä palkitsemisraportoinnissa. Tärkeänä pidetään myös sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa samapalkkaisuusdirektiivin mukaisesti.

Listaamattomien yhtiöiden palkitsemisrajat pysyvät ennallaan, mutta pörssiyhtiöiden muuttuvan palkitsemisen maksimiraja nostetaan 200 aiemmasta 120 prosentista.

”Pörssiyhtiöiden tulospalkitsemisen enimmäisrajat olivat merkittävästi markkinatasoa alhaisemmat. Valtio-omisteisten yhtiöiden on kyettävä palkkaamaan johtoa ja henkilöstöä kilpailukykyisin ehdoin”, ministeri Adlercreutz toteaa.

Vastuullisuus omistaja-arvon kasvun takaajana

Omistajapolitiikassa on täsmennetty valtio-omistajan vastuullisuusodotuksia muun muassa yhtiöiden ilmasto- ja luontotyöhön liittyen sekä korostettu yhtiöiden vastuuta arvoketjunsa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Valtio-omistaja edellyttää yhtiöiltä edelläkävijyyttä yritysvastuussa, koska vastuullisuus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvattaa omistaja-arvoa.

”Omistajana edellytämme, että vastuullisuus on osa valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaa, liiketoimintamallia ja johdon palkitsemista. Yhtiöiden tulee keskittyä kilpailukykynsä kannalta olennaisten vastuullisuustavoitteiden edistämiseen”, ministeri Adlercreutz toteaa.

Uutena toimintatapana omistajaohjausosasto laatii säännöllisesti valtion yhtiöomistuksia koskevan vastuullisuusohjelman. Siinä määritellään valtio-omistajan vastuullisuustavoitteet ja -mittarit, joilla omistaja voi seurata oman vastuullisuustyönsä ja omistajaohjaustyönsä vaikuttavuutta.

Omistusjärjestelyt hallituskaudella

Hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa on tarkoitus rahoittaa pääosin liikelaitosten tuloutuksilla ja omaisuustuloilla, joita ovat osingot, pääomanpalautukset, osakemyynnit ja muut yritysjärjestelyt.

”Hallituskauden kuluessa valtio-omistaja arvioi huolellisesti omistusjärjestelyjä ja yhtiöiden optimaalista omistusrakennetta. Omistusjärjestelyjen suunnittelussa huomioidaan aina yhtiöiden ja pääomamarkkinoiden tilanne”, ministeri Adlercreutz korostaa.

Valtion listaamattomien yhtiöiden pääomarakenteet arvioidaan säännöllisesti ja mahdolliset ylipääomitukset puretaan.

Uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä on tarkastettu ja täsmennetty yhtiöiden omistusintressit ja seuraavat vähimmäisomistusrajat ehdotetaan eduskunnalle päätettäväksi. Finavia Oyj:n ja VR Group Oyj:n vähimmäisomistusrajat lasketaan 50,1 prosenttiin aiemmasta 100 prosentista. Gasum Oy:n ja Posti Group Oy:n vähimmäisomistusrajat laskevat 33,4 prosenttiin aiemmasta 50,1 prosentista. A-Kruunu Oy:n vähimmäisomistusraja lasketaan 0 prosenttiin aiemmasta 100 prosentista. Kemijoki Oy:n raja nostetaan 33,4 prosenttiin aiemmasta 0 prosentista.

Lisätiedot: valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö Maija Strandberg, p. 050 407 8423; ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Crista Grönroos, p. 050 441 4257