Tärkeitä koulutuspanostuksia hallituksen lisätalousarviossa

Hallitus on tänään 28. toukokuuta antanut eduskunnalle toisen lisätalousarvionsa vuodelle 2025. Kevään puoliväliriihessä päätettiin useista merkittävistä panostuksista, jotka nyt saavat rahoitusta tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee lisäpanostuksista suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä -opetukseen vieraskielisille oppilaille. Nyt toteutetaan kahdeksan miljoonan euron lisäpanostus opetuksen kehittämiseen.

– Lisäpanostuksen avulla voimme varmistua siitä, että opetus tavoittaa siitä tosiasiallisesti hyötyvät oppilaat ja varmistaa, että kaikki oppilaat saavat riittävät ruotsin ja suomen kielen taidot. Kielitaito on tärkeä tulevaisuuden työelämässä ja jatko-opinnoissa pärjäämisen kannalta. Se on myös kotoutumisen onnistumisen kannalta aivan keskeinen kysymys. Lisämääräraha mahdollistaa myös suomi tai ruotsi toisena äidinkielenä-opetuksen pedagogisen kehittämisen sekä yhtenäisten menetelmien kehittämisen oppilaiden kielitaidon seuraamiseksi ja arvioimiseksi, Adlercreutz sanoo.

Infrapanostuksia Uudellamaalla ja Pohjanmaalla

Hallituksen lisätalousarvioehdotukseen sisältyy liikennehankkeita sekä Uudellamaalla että Pohjanmaalla.

Valtatie 25 Meltola-Mustio – osuudelle myönnetään 17 miljoonan euron valtuus ja 0,5 miljoonan euron lisämääräraha. Tieosuuden turvallisuus on ollut pitkään huolenaihe ja nyt sitä parannetaan keskikaiteella.

Osana Länsirannikon kilpailukykyä edistävää pakettia Edsevö-Pietarsaari-osuudella parannetaan myös kantatietä 68. Valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 2 miljoonalla eurolla 9,5 miljoonaan euroon jotta vaihe 3- hanke saadaan saatettua loppuun.

– Infrapanostukset ovat tärkeitä paitsi tieosuuksien turvallisuuden ja sujuvuuden lisäämiseksi, myös sen varmistamiseksi, että voimme turvata elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytykset eri puolilla maata, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

Adlercreutz: Aika keskustella Palestiinan tunnustamisesta

Suomen linja on edistää kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan välille. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korostaa, että kestävä rauha voi rakentua vain ratkaisuun, jossa molemmat valtiot kunnioittavat kansainvälistä oikeutta ja toistensa oikeutta olemassaoloon.

– Nykyiset toimet eivät ole tuottaneet tulosta. Humanitaarinen apu on saatava Gazaan, ja siviilien kärsimyksen on loputtava. Gazan väestön pakkosiirrot ovat sotarikos. Meidän on lisättävä painetta tulitauon saavuttamiseksi ja päästävä todellisiin neuvotteluihin kahden valtion mallista. Siksi myös Palestiinan tunnustaminen on tärkeä – ja välttämätön – osa neuvotteluja, jos kahden valtion ratkaisu aiotaan toteuttaa, Adlercreutz sanoo.

Kaksi itsenäistä valtiota on ainoa kestävä tie kohti tilannetta, jossa palestiinalaiset voivat elää vapaasti omassa maassaan.

– Koska Suomen linja on selvä, että tavoitteemme on Israelin ja Palestiinan kahden valtion ratkaisu, ei olisi dramaattista tunnustaa näiden kahden valtioiden olemassaolo. Huomio kohdistuu nyt Gazaan, jota johtaa EU:n ja YK:n terroristijärjestöksi luokittelema Hamas ja joka ei ole legitiimi neuvotteluosapuoli, mutta Länsirannalla toimii palestiinalaishallinto Fatah, Adlercreutz sanoo.

Tosiasia on, ettei Palestiinasta tule vielä pitkään aikaan täysin toimivaa valtiota. Adlercreutzin mukaan Suomen Palestiinan tunnustaminen koskisi epätäydellistä valtiota. Se on väistämätöntä, ja se meidän on hyväksyttävä.

– Olen tietoinen siitä, että hallituksessa on erilaisia näkemyksiä tästä kokonaisuudesta. Tämä keskustelu on kuitenkin käytävä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Maailman lehdistönvapauden päivä on juhlistamisen arvoinen

Toukokuun 3. päivänä vietetään maailman lehdistönvapauden päivää. Monin paikoin lehdistönvapaus on heikentynyt. Myös EU:n sisällä kehitys on menossa väärään suuntaan. Globaalilla tasolla lehdistönvapaus on heikentynyt jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

– On huolestuttavaa, että lehdistönvapauden tilanne on huonontunut viime vuosina. Vapaa media ei ole vain demokratian edellytys, vaan myös suoja korruptiota ja ekstremismiä vastaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Suomi sijoittuu vuodesta toiseen kärkisijoille Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Myös tämän vuoden raportissa Suomi on maailman kärkimaiden joukossa. Suomi erottuu edukseen myös siinä, että painotamme medialukutaitoa kouluissa.

– Medialukutaito on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa, ja oppilaamme ovat taitavia niin lähdekritiikissä kuin digitaalisessa osaamisessakin. Nämä taidot ovat avainroolissa demokratian suojelemisessa myös pitkällä aikavälillä. Medialukutaidon avulla voimme jo varhain antaa lapsille ja nuorille välineitä navigoida informaatiotulvassa ja kehittää kriittistä ajattelua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että kun toimittajia vaiennetaan, media politisoidaan ja disinformaatiosta tulee osa arkea, murenevat samalla myös monet vapaan ja avoimen yhteiskunnan tärkeimmistä rakennuspalikoista.

– Maailmassa, jossa algoritmit ohjaavat uutiskulutustamme ja jokaisella tuntuu olevan oikeus omaan totuuteensa, medialukutaito ja siihen panostaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kyky arvioida lähteitä, tunnistaa propagandaa ja ymmärtää median toimintaa on ratkaisevan tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin resilienssin kannalta, Adlercreutz sanoo.

Syksyllä kännykät poistuvat luokkahuoneista

Tänään eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka kieltää puhelimien käytön oppituntien aikana. Lakimuutos astuu voimaan koulun alkaessa syksyllä. Samalla kouluille annetaan mahdollisuus rajoittaa puhelimien käyttöä myös välituntien aikana omissa järjestyssäännöissään. Lain myötä kouluilla on myös velvollisuus laatia järjestyssäännöt, jotka koskevat digitaalisten laitteiden käyttöä ja säilytystä koko koulupäivän ajan.

– Olen iloinen, että hallitus on saanut tämän tärkeän lain maaliin. Lakimuutoksen myötä annamme oppilaille paremmat mahdollisuudet keskittyä opetukseen ja opettajille työkalut, joita he tarvitsevat oppimisrauhan luomiseen, sanoo opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Lakimuutos ei tarkoita sitä, että digitaaliset välineet katoaisivat kouluista. Päinvastoin, teknologia tulee jatkossakin olemaan luonnollinen osa opetusta opetussuunnitelmien mukaisesti. Tarkoituksena on puuttua nimenomaan häiritsevään ja hallitsemattomaan mobiililaitteiden käyttöön, joka haittaa oppimista.

– Koulu ei ole pelkästään paikka, jossa opitaan. Se on myös paikka, jossa kehitetään sosiaalisia taitoja. Kun katse on jatkuvasti kiinni näytössä, on vaikeampi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Siksi haluamme antaa oppilaille paremmat mahdollisuudet merkitykselliseen yhdessäoloon koulupäivän aikana, sanoo Adlercreutz.

Tutkimukset osoittavat, että maltillinen digitaalisten resurssien käyttö tukee oppimista, mutta liiallinen käyttö heikentää keskittymiskykyä. Adlercreutz toivoo, että lakimuutos ei pelkästään paranna työrauhaa kouluissa, vaan edistää myös parempia oppimistuloksia ja lisää kiinnostusta lukemiseen.

– Meidän aikuisten on myös ymmärrettävä, että olemme nuorille esimerkkejä. Tämä lakimuutos toimii muistutuksena meille kaikille siitä, että puhelimen sivuun laittaminen on hyödyllistä myös meille, sanoo Adlercreutz.

Kivihiilen aikakausi päättyy Suomessa

Tänään, 1. toukokuuta 2025, suljetaan Suomen viimeinen kivihiilivoimala. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa tämän myötä päättyy Suomessa.

– Kivihiili on eniten päästöjä tuottava energiantuotantomuoto ja siksi on erittäin hyvä uutinen Suomelle, että me nyt luovumme kivihiilestä osana energiapalettiamme. Se, että viimeinen kivihiilivoimala suljetaan peräti neljä vuotta ennen lain määräämää aikarajaa on osoitus siitä, kuinka olemme onnistuneet vihreän siirtymän edistämisessä Suomessa. Tästä meidän on syytä iloita, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että vihreä siirtymä on suuri mahdollisuus Suomelle. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vihreän siirtymän investointeja suunnitellaan yli 294 miljardin euron edestä.

– Tässä on kyse mittavista investoinneista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että meillä on ennakoitava investointiympäristö. Tähän kuuluu myös se, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen tavoitteista. RKP piti huolen siitä, että näin tapahtui hallituksen puoliväliriihessä.

– Viimeistään nyt kaikkien pitäisi ymmärtää, millaisia hyötyjä vihreä siirtymä tuo Suomelle. Me voimme tarjota luotettavan sähköverkon, vakaan yhteiskunnallisen ilmapiirin ja sujuvat lupaprosessit – joita hallitus lisäksi pyrkii entisestään nopeuttamaan. Tästä päivästä alkaen voimme lisäksi tarjota entistä kestävämpää ja puhtaampaa energiantuotantoa. Nyt on aika katsoa rohkeasti eteenpäin ja tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita vihreä siirtymä meille tarjoaa.

Lukeminen antaa paljon muutakin kuin tietoa

Tänään on maailman kirjapäivä. Samaan aikaan vietetään kansallista lukuviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on ”Löydä lukufiilis”. Teema tuntuu tärkeältä, sillä yhä useamman nuoren lukutaito heikkenee huolestuttavasti.

– Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi myöhemmin elämässään yhtäläiset mahdollisuudet, on ratkaisevan tärkeää, että he saavat vahvan perustan lukemiselle. Hyvät oppimistulokset korreloivat vahvasti hyvän luetun ymmärtämisen ja sujuvan lukemisen kanssa.  Hyvä lukutaito on avainasemassa, jotta voi osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Olen erityisen huolissani siitä, että lapset, jotka jo nyt kamppailevat eniten, jäävät eniten jälkeen lukutaidossa. Meidän on varmistettava, että kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen ja resurssit lukutaitonsa kehittämiseksi, Adlercreutz jatkaa.

Lukukeskuksen uusi raportti osoittaa, että lapset, jotka kasvavat kodeissa, joissa aikuiset osoittavat kiinnostusta lukemista kohtaan ja joissa kirjat ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää, kehittävät vahvemman lukutaidon. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti lasten oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen sekä koulussa että myöhemmin elämässä.  Siksi on tärkeää, että aikuiset lukevat yhdessä lasten kanssa, että kouluissa varataan aikaa lukemiseen ja että kirjoja on helposti saatavilla kotona, luokkahuoneessa ja kirjastossa.

– Lukeminen ei ole vain tiedon omaksumista. Se voi olla myös tapa rentoutua, levätä tai yksinkertaisesti rauhoittua. Lukemalla harjoittelemme keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Oman lukutunnelman löytäminen voi viedä aikaa, ja joskus tuntuu, ettei sitä aikaa ole. Mutta usein juuri stressaavimpina hetkinä tarvitsemme kirjaa eniten, Adlercreutz toteaa lopuksi.

RKP:n teki hyvän vaalituloksen

RKP lähti vaaleihin vahvoilla listoilla sekä kunta- että aluevaaleissa. Ääntenlaskennan jälkeen näemme, että RKP teki hyvän vaalituloksen sekä aluevaaleissa että monissa kunnissa. RKP etenee useissa kunnissa ja on edelleen suurin puolue sekä Itä-Uudenmaan että Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

– Vaalitulosta tarkasteltaessa on selvää, että RKP on mennyt eteenpäin aluevaaleissa ympäri maata – RKP:n äänimäärä on kasvanut 6 300 äänellä. Terveydenhuoltokysymykset ovat saaneet äänestäjät liikkeelle, ja kuntavaaleissa olemme onnistuneet säilyttämään vahvat asemamme ja jopa vahvistaneet niitä useilla paikkakunnilla. Samaan aikaan näemme kuntia, joissa meidän on työskenneltävä entistä keskittyneemmin, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– RKP:n hyvä vaalitulos osoittaa, että sillanrakentamisen tarve on suurempi kuin koskaan. Ehdokaslistamme oli nuori, monipuolinen, monikielinen ja monitahoinen – aivan kuten Suomi tänään. Se on meidän vahvuutemme. Se ei ole sattumaa, vaan seurausta arvoistamme. Uskomme, että inhimillisyyttä ja taloutta ei pidä asettaa vastakkain. Että rohkeus, yhteisöllisyys ja koulutus eivät ole pehmeitä arvoja – vaan kestävän yhteiskunnan perusta.

Erityisesti Uudellamaalla RKP on pärjännyt hyvin. Puolue säilytti lähes saman äänimäärän kuin edellisissä kuntavaaleissa, mikä kertoo vakaasta ja vahvasta kannatuksesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella RKP kasvatti äänimääräänsä 760 äänellä, säilytti kaikki paikkansa ja on edelleen suurin puolue.Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella puolueen asema vahvistui entisestään yhden lisäpaikan myötä.

Vaasan vaalipiirin kuntavaaleissa RKP säilytti lähes saman paikkamäärän kuin aiemmin. Pohjanmaan hyvinvointialueella puolue menetti yksinkertaisen enemmistönsä, mutta on edelleen suurin puolue.Varsinais-Suomessa kannatus kasvoi 1 500 äänellä, mutta puolue menetti silti yhden paikan – seuraus vaaliliitosta joka vaikutti paikkajakoon. Kuntavaaleissa nähdään lähes identtiset tulokset edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Nyt alkaa tärkeä työ kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kampanja on ohi – mutta tehtävämme jatkuu.Ja teemme sitä yhdessä, yli kielirajojen, koko Suomen puolesta. Demokratia ei elä vain vaalipäivänä, vaan joka päivä – jokapäiväisessä työssä ja pienissä päätöksissä. Olen ylpeä RKP:n saamasta tuesta ja iloinen, että saan johtaa puoluetta.Tuntuu hyvältä jatkaa työtä kohti seuraavia tavoitetta, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz: SFP on valmis puolustamaan ääntäsi

Tänään Suomi äänestää historiallisissa vaaleissa – äänestämme ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 kahdessa vaalissa samanaikaisesti, kahdella eri äänestyslipulla. Valkoinen lippu kunnallisvaaleihin ja violetti hyvinvointialuevaaleihin.

– Aikana, jolloin vastakkainasettelu leimaa politiikkaa ja yhteiskunnallista keskusteluamme, RKP:n tehtävä on rakentaa siltoja. Ääni RKP:lle on ääni rohkeudelle ja eteenpäin katsomiselle – juuri sitä koko Suomi tarvitsee, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

RKP:llä on vahvat ehdokaslistat sekä kunta- että aluevaaleissa. RKP:llä on suurin osuus nuoria ehdokkaita kaikista puolueista sekä suurin osuus ehdokkaita, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Laaja paletti ehdokkaita antaa äänestäjille mahdollisuuden löytää oman ehdokkaansa, joka jakaa heidän arvonsa ja näkemyksensä.

Niissä kunnissa, joissa RKP:llä on vahva kannatus, talous on usein hyvässä kunnossa, työttömyys on matalaa, yrittäjyyden taso korkealla ja asukkaat voivat hyvin.

– Äänestämällä RKP:tä annat äänesi päättäjälle, joka kantaa vastuuta. Päättäjälle, joka huolehtii siitä, että saat tarvitsemasi hoidon. Päättäjälle, joka antaa opettajille kunnassasi oikeat edellytykset tehdä työnsä ja luo oppilaille hyvät puitteet oppia, tarkoituksenmukaisissa tiloissa, Adlercreutz sanoo.

Monilla paikkakunnilla nämä vaalit ovat kohtalonkysymys. Jos menetämme paikkoja, heikkenevät samalla mahdollisuutemme puolustaa meille tärkeitä arvoja ja turvata maamme kaksikielisyys.

– Kun on kyse teoista, on vain yksi puolue, joka kausi toisensa jälkeen, päivittäisessä poliittisessa työssään johdonmukaisesti puolustaa kaksikielistä Suomea ja muita maamme vähemmistöjä. Adlercreutz sanoo.

Äänestyspaikat ovat avoinna sunnuntaina 13.4. klo 9–20. Vaalipäivänä äänestetään omassa äänestyspaikassa. Löydät RKP:n ehdokkaat osoitteessa val.sfp.fi.