Adlercreutz: Hyviä uutisia rantaradalle

/0 Comments/in , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen lisätalousarvion päätökseen panostaa 30 miljoonaa euroa rantaradan rataosuuteen Kauklahden ja Karjaan välillä. Panostus on osa hallituksen investointiohjelmaa.

Ruotsalainen kansanpuolue on tehnyt määrätietoisesti töitä rantaradan kehittämisen edistämiseksi. Rantaradalla on suuri merkitys koko alueen elinkeinoelämälle ja asukkaille.

– Vaikka emme ratkaise kaikkia haasteita yhdellä kerralla, tämä päätös on kuitenkin vahva signaali siitä, että hallitus pitää rantaradan kehittämistä tärkeänä. Tälle on jo pitkään ollut tarvetta ja olen iloinen siitä, että tämän panostuksen turvin kehitystyö rantaradan parantamiseksi jatkuu, Anders Adlercreutz sanoo.

– Rantaradalla on paljon potentiaalia, mutta se edellyttää, että kehitystyötä jatketaan. Tulevat investoinnit ovat välttämättömiä, jotta voimme jatkaa aktiivisen junaliikenteen edistämistä pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan välillä.

Hallitus päätti tiistaina 21. toukokuuta vuoden 2024 toisesta lisätalousarviosta.

Eurooppaministerit tarkastelevat Puolan oikeusvaltiotilannetta

/0 Comments/in /by

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 21. toukokuuta Brysselissä. Neuvosto aloittaa kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelun, jatkaa EU:n vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua ja tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto aloittaa 27.–28. kesäkuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotuksesta. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston aiheita ovat Ukraina, turvallisuus ja puolustus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä tuleva EU:n institutionaalinen kausi. Institutionaalisella kaudella tarkoitetaan tulevaa komission ja parlamentin 5 vuotista toimikautta.

Neuvosto jatkaa vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla oikeusvaltiotilanteesta Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa ja Luxemburgissa. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Suomi katsoo, että komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa.

Lisäksi neuvosto tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Komissio ilmoitti 6.5.2024 katsovansa Puolan oikeusvaltiotilanteen parantuneen siinä määrin, ettei (SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaista) selvää vaaraa oikeusperiaatteen vakavalle loukkaukselle enää ole. Komissio on ilmoittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille aikeistaan peruuttaa Puolaa koskeva perusteltu ehdotus. Neuvostolla on tilaisuus esittää mahdolliset näkemyksensä ennen kuin komissio tekee asiassa virallisen päätöksen.

”Puolan käynnistämät toimet oikeusvaltiotilanteen korjaamiseksi ovat merkittäviä ja tärkeitä. Suomi yhtyy komission arvioon Puolan oikeusvaltiotilanteen myönteisestä kehityksestä ja tuemme komission suunnitelmaa 7 artiklan mukaisen oikeusvaltiomenettelyn päättämisestä. On oleellista, että toimia oikeusvaltiotilanteen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi jatketaan niin Puolassa kuin muissakin jäsenmaissa”, sanoo ministeri Adlercreutz.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Eurooppaministerit tarkastelevat Puolan oikeusvaltiotilannetta

/0 Comments/in /by

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 21. toukokuuta Brysselissä. Neuvosto aloittaa kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelun, jatkaa EU:n vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua ja tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto aloittaa 27.–28. kesäkuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotuksesta. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston aiheita ovat Ukraina, turvallisuus ja puolustus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä tuleva EU:n institutionaalinen kausi. Institutionaalisella kaudella tarkoitetaan tulevaa komission ja parlamentin 5 vuotista toimikautta.

Neuvosto jatkaa vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla oikeusvaltiotilanteesta Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa ja Luxemburgissa. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Suomi katsoo, että komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa.

Lisäksi neuvosto tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Komissio ilmoitti 6.5.2024 katsovansa Puolan oikeusvaltiotilanteen parantuneen siinä määrin, ettei (SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaista) selvää vaaraa oikeusperiaatteen vakavalle loukkaukselle enää ole. Komissio on ilmoittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille aikeistaan peruuttaa Puolaa koskeva perusteltu ehdotus. Neuvostolla on tilaisuus esittää mahdolliset näkemyksensä ennen kuin komissio tekee asiassa virallisen päätöksen.

”Puolan käynnistämät toimet oikeusvaltiotilanteen korjaamiseksi ovat merkittäviä ja tärkeitä. Suomi yhtyy komission arvioon Puolan oikeusvaltiotilanteen myönteisestä kehityksestä ja tuemme komission suunnitelmaa 7 artiklan mukaisen oikeusvaltiomenettelyn päättämisestä. On oleellista, että toimia oikeusvaltiotilanteen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi jatketaan niin Puolassa kuin muissakin jäsenmaissa”, sanoo ministeri Adlercreutz.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274, valtioneuvoston kanslia

Adlercreutz yritysvierailulla Sastamalassa: Suomi näyttää tietä

/0 Comments/in /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili Nammon tehtaalla Sastamalassa. Nammo on puolustusalan yritys, jonka yksi omistajista puolestaan on puoliksi valtio-omisteinen Patria. Patrian omistajaohjaus kuuluu valtioneuvoston kanslialle.

– Suomessa olemme Patrian ja Nammon johdolla huolehtineet siitä, että puolustustarviketuotanto on jatkunut, vaikka monet muut maat lopettivat tuotantonsa kylmän sodan jälkeen. Kotimainen tuotantomme on osa kokonaispuolustustamme ja huoltovarmuuttamme, josta voimme nykyisessä turvallisuuspoliittisessa olla kiitollisia, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan useat muut Euroopan maat katuvat sitä, että puolustustatviketuotantoa on ajettu alas.

– On muun muassa Patrian ja Nammon ansiota, että Suomi pystyy tukemaan Ukrainaa niin paljon kuin voimme.

– EU:n BKT on 10 kertaa suurempi kuin Venäjän – meidän on siis pystyttävä tuottamaan se mitä vaaditaan, jotta Ukraina voi puolustaa itsemääräämisoikeuttaan. Nyt on tärkeää, että kaikki kaikki maat erikseen mutta myös EU unionina varmistaa, että tämä onnistuu.

Mukana vierailulla oli myös Sastamalan konserni- ja elinvoimajaoston puheenjohtaja Wilhelm von Nandelstadh, joka edustaa RKP:tä Sastamalan kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa.

Adlercreutz: EU ei saa olla meille itsestäänselvyys – on jatkettava työtä entistäkin paremman unionin puolesta

/0 Comments/in , /by

Tänään vietämme Eurooppa-päivää. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz toivottaa hyvää Eurooppa-päivää ja muistuttaa samalla EU:n merkityksestä Suomelle.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä, jolloin 57 prosenttia suomalaisista sanoi kyllä Euroopalle. Ensi vuonna pääsemme juhlistamaan 30-vuotista jäsenyyttämme.

– Suomen EU-jäsenyys on yksi historiamme tärkeimmistä virstanpylväistä, osa identiteettiämme ja asia, jota pidämme tänä päivänä itsestäänselvyytenä. EU on tuonut Suomelle paljon hyvää. Nykyajan yhä polarisoituneemmassa ilmapiirissä on tärkeää muistaa, että hyvää on myös puolustettava, Adlercreutz sanoo.

– Maailma oli erilainen ennen kuin liityimme EU:hun: oli rajatarkastuksia joka puolella ja valuuttakurssit vaihtelivat päivittäin. Matkustaminen ja liikkuminen oli monimutkaista. EU:n tuoman vapaan liikkuvuuden myötä maailma on meille monin tavoin avoimempi.

Ei ole myöskään monta vuotta siitä, kun piti varmistaa, että matkapuhelimen verkkovierailutoiminto oli kytketty pois päältä, kun matkusti Euroopassa. Se, että liittymämme toimivat automaattisesti ja ilman lisäkustannuksia, tuntuu nykyään luonnolliselta.

– Hyvin toimiviin asioihin tottuu nopeasti, mutta on syytä muistaa, että kaikki nämä asiat ovat vaatineet yhteistyötä ja yhtenäisyyttä. Emme saa pitää EU:ta itsestäänselvyytenä, vaan meidän on jatkettava työtä entistä paremman ja toimivamman unionin puolesta.

Europarlamenttivaalit ovat kuukauden päästä. Ennen niitä Adlercreutzin mukaan kaikkien pitäisi kysyä itseltään seuraava kysymys: Mitä minä voin tehdä, jotta EU:sta tulisi entistäkin parempi? Adlercreutzin mielestä vastaus on yksinkertainen.

– Äänestä EU-vaaleissa! Ja anna äänesi ehdokkaalle, joka haluaa kehittää EU:ta paremmaksi. RKP:n listalla on 20 tällaista ehdokasta.

– Meitä suomalaisia pidetään pragmaattisina ja ratkaisukeskeisinä. Meillä on hyvä maine EU:ssa, ja siksi meillä voi olla enemmän vaikutusvaltaa kuin lukumääräinen vahvuutemme antaa ymmärtää. Tämä koskee sekä Suomea että RKP:tä. Äänestämällä me voimme yhdessä varmistaa, että EU:ta eteenpäin vievät voimat ovat edustettuina myös seuraavassa parlamentissa, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Eurooppaministeri Adlercreutz mukana Eurooppa-päivän tapahtumassa

/0 Comments/in /by

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz avaa Eurooppa-päivän tapahtuman tiistaina 7. toukokuuta keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä. Avauspuheenvuoron jälkeen ministeri Adlercreutz keskustelee Allianssin EU-nuorisodelegaatti Eetu Leinosen kanssa. He miettivät yhdessä, mitä nuoret menettäisivät, jos Suomi ei olisi EU-maa. Lisäksi he kartoittavat, mitä nuorten elämään vaikuttavia asioita on odotettavissa tulevalla EU-vaalikaudella. Keskustelun järjestää Eurooppatiedotus.

Tiistaina 7. toukokuuta Eurooppa-päivän ohjelmassa Oodissa on luvassa monia muitakin keskusteluja Suomesta, Euroopasta ja Euroopan unionista sekä lähestyvistä EU-vaaleista. Tapahtumapaikkana on keskustakirjasto Oodin 3. kerros (Saarikosken matto, Rautatientorin puoleinen pääty). Keskusteluja voi seurata myös verkossa osoitteessa eurooppapaiva.fi. Lisäksi kirjaston aulasta löytyvät Eurooppatiedotuksen ja muiden järjestäjäorganisaatioiden esittelypisteet klo 9–16.30.

Eurooppapäivän vietto alkaa jo lauantaina Helsingin Narinkkatorilla

Eurooppa-päivää vietetään perinteisesti vuosittain 9. toukokuuta, Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Helatorstain vuoksi juhlinta on tänä vuonna ajoitettu kahdelle muulle päivälle. Juhlinta alkaa lauantaina 4. toukokuuta monipuolisella ohjelmalla Helsingin Narinkkatorilla. Päivän aluksi klo 13 kuullaan neljän latvialaisen kuoron yhteisesitys sekä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen puheenvuoro.

Iltapäivän suuressa EU-vaalitentissä lavalle astuvat eduskuntapuolueiden edustajat Markku Jokisipilän tentattaviksi. Tämän lisäksi päivän ohjelmassa on muun muassa musiikkia sekä koko perheen ohjelmaa.

Eurooppatiedotus on mukana tapahtumassa toriteltalla yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa. Jaossa on EU-aiheisia materiaaleja kuten esimerkiksi juuri päivitettyjä Euroopan karttoja, EU lyhyesti -esitteitä sekä kirjanmerkkejä.

Adlercreutz ja Ståhle: Järjestelmämme ei kannusta kansainvälisten kokemusten kartuttamiseen, vaikka juuri sitä tarvittaisiin

/0 Comments/in /by

Yhä harvempi suomalainen lähtee ulkomaille vaihto-opiskelemaan tai työharjoitteluun. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz ja RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle ovat huolissaan kehityksestä.

– Opintotukikuukausien rajallinen määrä ja muut taloudelliset kannustimet tutkinnon suorittamisen nopeuttamiseksi vähentävät vaihto-opiskelemaan lähtevien nuorten määrää. Sama pätee ulkomaan työharjoitteluihin: opiskelijat joutuvat kysymään itseltään, kannattaako viivästyttää valmistumisajankohtaa harjoittelun takia. Tämä on opiskelijoiden kannalta valitettavaa eikä se myöskään edistä heidän asemiaan nykyajan työmarkkinoilla, joilla kansainvälisistä kokemuksista on hyötyä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että kansainvälinen kokemus auttaa lisäämään ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan.

– Sekä vaihto-opinnot että työharjoittelu ulkomailla ovat tehokkaita keinoja vähentää ennakkoluuloja ja torjua yhteiskunnan polarisaatiota. Vahvan ja ennustettavan rahoitusjärjestelmän tukema Erasmus+ -vaihto-ohjelma vahvistaa näin ollen hyvin konkreettisella tavalla EU:ta ja unionin toimintakykyä, Adlercreutz sanoo.

Ståhle nostaa esiin palkattomat työharjoittelut, joista on käyty keskustelua sekä kansallisella että EU-tasolla. Helmikuussa EU-komissio jätti ehdotuksensa direktiivistä, jossa työharjoittelupaikkojen laatua sekä saatavuutta halutaan parantaa EU:ssa. Ståhlen mielestä ehdotus olisi voinut olla kunnianhimoisempi.

– Aiemmin käydyn keskustelun perusteella direktiivi kuulosti lupaavalta, mutta ehdotus ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Kaikille työharjoittelijoille tulee maksaa oikeudenmukaista palkkaa tehdystä työstä – näin voimme myös edistää jokaisen mahdollisuuksia lähteä toiseen EU-maahan työharjoitteluun, sosioekonomisesta asemasta riippumatta, Ståhle sanoo.

Direktiiviehdotus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja rohkaisee toivottavasti yhä useampia hakemaan työharjoitteluun ulkomaille, esimerkiksi EU:n toimielimiin. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle, sillä EU:n toimielimissä työskentelevien suomalaisten määrä uhkaa laskea merkittävästi lähivuosina.

– Tarvitsemme kannustimia sille, että yhä useampi nuori hakeutuisi työharjoitteluun ja töihin esimerkiksi Brysseliin. Tämä edellyttää nykyisten rakenteiden kriittistä tarkastelua ja asenteiden muuttumista. Näin voisimme avata uusia ovia nuorille, vahvistaa yhteenkuuluvuutta EU:ssa sekä edistää Suomen asiaa Brysselissä, Adlercreutz ja Ståhle sanovat.

Adlercreutz: EU:n laajentuessa kilpailukyky ja oikeusvaltioperiaate ovat tärkeitä

/0 Comments/in /by

– Tänään 1. toukokuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta EU:n suuresta laajentumisesta, jolloin 10 uutta jäsenmaata liittyivät unioniin. Kun EU tulevaisuudessa saa uusia jäsenmaita, kaksi asiaa on oltava keskiössä: oikeusvaltioperiaate ja unionin kilpailukyky, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz osallistui 29.-30. huhtikuuta Brysselissä pidettyyn epäviralliseen yleisten asioiden neuvoston kokoukseen, jossa juhlistettiin laajentumisen 20-vuotispäivää. Kokoukseen osallistui myös ehdokasmaiden edustajia.

Laajentuminen perustuu ansioihin perustuvaan järjestelmään, jossa ehdokasmaiden on täytettävä tietyt jäsenyyskriteerit, esimerkiksi liittyen oikeusvaltioperiaatteen toimivuuteen.

– On tärkeää, että oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan ja myös käytännössä toteutuu. Tämä koskee niin nykyisiä kuin tulevia jäsenmaita.

Adlercreutz painottaa, että EU:n kilpailukyvystä huolehtiminen on välttämätöntä, jotta unionilla on kykyä vastaanottaa uusia jäsenmaita.

– Emme voi ummistaa silmiämme siltä, että talouskehityksemme on heikkoa. Jos taloutemme ei ole vakaalla pohjalla, laajentumisprosessin läpivieminen on haastavampaa. Euroopan tuottavuus laskee, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa se kasvaa. Jos tämä jatkuu, se vaikuttaa unionin toimintakykyyn ja viime kädessä mahdollisuuksiimme laajentua.

– Sisämarkkinoilla on keskeinen rooli kilpailukykymme kannalta. Meidän on investoitava tutkimukseen ja kehitykseen ja huolehdittava infrastruktuuristamme, mutta ennen kaikkea meidän on varmistettava, että sisämarkkinat toimivat. Yrityksiämme ei pitäisi rasittaa kohtuuttomalla hallinnollisella taakalla. Tässä meillä on parannettavaa.

Eurooppaministerien kokouksen aiheena EU:n laajentuminen ja oikeusvaltioperiaate

/0 Comments/in /by

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgia järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen Brysselissä 29.–30. huhtikuuta. Kokous keskittyy EU:n tulevaisuuskeskusteluun, unionin laajentumiseen ja oikeusvaltiouudistuksiin hakijamaiden kanssa. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Kokous alkaa maanantai-iltana 29. huhutikutta EU:n vuoden 2004 laajentumisen 20-vuotisjuhlallisuuksilla, joihin osallistuvat myös nykyiset EU:n hakijamaat. Tiistaina 30. huhtikuuta keskustellaan hakijamaiden kanssa oikeusvaltiouudistuksista liittymisprosessissa. Tämän jälkeen keskustelua oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta laajentuvassa unionissa jatketaan EU-maiden kesken. Kokouksen päättää keskustelu EU:n tulevaisuudesta mahdollista laajentumista silmällä pitäen.

”Suomi katsoo, että hakijamaiden omiin ansioihin ja jäsenyyskriteerien täyttämiseen perustuva laajentuminen vahvistaa unionin omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistää demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Unionin laajentuminen tarkoittaisi myös nykyistä suurempia sisämarkkinoita ja uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Oikeusvaltiokysymyksissä Suomi jatkaa pitkäaikaisella toimintalinjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Erityisen tärkeää on, että unionin budjetista saatava rahoitus linkitetään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen.

Suomen näkemyksen mukaan EU:n tulee jatkaa tukea hakijamaille lähentymisen vauhdittamiseksi ja jäsenyyskriteerien täyttämiseksi. Liittymisprosessin rinnalla unionin tulee edetä tarvittavassa sisäisessä pohjatyössä. EU:n toimintaa on uudistettava ja tehostettava ensisijaisesti nykyisten perussopimusten puitteissa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Suomi korostaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle.

Kyse on epävirallisesta ministerikokouksesta ja näkemysten vaihdosta, joten päätöksiä kokouksessa ei tehdä.

Adlercreutz: Haastava mutta välttämätön kehysriihi

/1 Comment/in , , , , /by

– Kehysriihi ei ollut helppo harjoitus. Tämän tiesimme jo etukäteen. Sopeuttamispäätökset olivat vaikeita ja ne koskevat yhteiskuntaa hyvin laajasti. Valitettavasti päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä. Talousnäkymät ovat hallitusneuvotteluiden jälkeen muuttuneet merkittävästi ja siksi tasapainottavia lisätoimenpiteitä tarvitaan, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Näiden päätösten avulla pyrimme taittamaan valtion velkaantumisen. Tämä mahdollistaa positiivisempien päätösten tekemisen tulevaisuudessa.

Adlercreutz edustaa RKP:tä ministerityöryhmässä, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Sopeuttamistoimet koskevat myös tätä sektoria, mutta moni RKP:lle tärkeä asia voitiin kuitenkin turvata neuvotteluissa.

– Onnistuimme välttämään useita tämän vuoden alussa julkaistussa virkamiesten raportissa mainituista leikkauksista päivystys- ja synnytyspalveluihin. Sairaalaverkosto säilyy, Adlercreutz sanoo.

– Hyvinvointialueet ovat vasta äsken aloittaneet toimintansa ja nyt tarvitaan työrauhaa. On tärkeää, että hyvinvointialueiden autonomiaa kunnioitetaan ja että luottamushenkilöillä on mahdollisuus päättää, miten hoito toteutetaan jokaisella alueella.

– RKP:lle on tärkeää vaikuttaa joka tasolla siihen, että hoito ja hoiva ovat lähellä ja saavutettavia.

Haastava taloudellinen tilanne vaati hallitukselta laajoja sopeuttamispäätöksiä, mutta Adlercreutz painottaa, että hallitus samalla myös panostaa talouskasvun luomiseen.

– Hallitus teki tervetulleen päätöksen kasvupaketista. Kasvupaketti sisältää esimerkiksi verohyvityksen yrityksille. Sen avulla voimme edistää vihreän siirtymän investointeja ja samalla ilmastotavoitteitamme, Adlercreutz sanoo.

– Talouskasvun vauhdittamiseksi on tärkeää, että saamme investointeja Suomeen. Nyt sovittu verokannustin on tehokas ja markkinaehtoinen instrumentti, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä investointien käynnistämiselle. Myös panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat tärkeitä kilpailukykymme vahvistamiseksi.