– Vaalitulosta tarkasteltaessa on selvää, että RKP on mennyt eteenpäin aluevaaleissa ympäri maata – RKP:n äänimäärä on kasvanut 6 300 äänellä. Terveydenhuoltokysymykset ovat saaneet äänestäjät liikkeelle, ja kuntavaaleissa olemme onnistuneet säilyttämään vahvat asemamme ja jopa vahvistaneet niitä useilla paikkakunnilla. Samaan aikaan näemme kuntia, joissa meidän on työskenneltävä entistä keskittyneemmin, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– RKP:n hyvä vaalitulos osoittaa, että sillanrakentamisen tarve on suurempi kuin koskaan. Ehdokaslistamme oli nuori, monipuolinen, monikielinen ja monitahoinen – aivan kuten Suomi tänään. Se on meidän vahvuutemme. Se ei ole sattumaa, vaan seurausta arvoistamme. Uskomme, että inhimillisyyttä ja taloutta ei pidä asettaa vastakkain. Että rohkeus, yhteisöllisyys ja koulutus eivät ole pehmeitä arvoja – vaan kestävän yhteiskunnan perusta.

Erityisesti Uudellamaalla RKP on pärjännyt hyvin. Puolue säilytti lähes saman äänimäärän kuin edellisissä kuntavaaleissa, mikä kertoo vakaasta ja vahvasta kannatuksesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella RKP kasvatti äänimääräänsä 760 äänellä, säilytti kaikki paikkansa ja on edelleen suurin puolue.Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella puolueen asema vahvistui entisestään yhden lisäpaikan myötä.

Vaasan vaalipiirin kuntavaaleissa RKP säilytti lähes saman paikkamäärän kuin aiemmin. Pohjanmaan hyvinvointialueella puolue menetti yksinkertaisen enemmistönsä, mutta on edelleen suurin puolue.Varsinais-Suomessa kannatus kasvoi 1 500 äänellä, mutta puolue menetti silti yhden paikan – seuraus vaaliliitosta joka vaikutti paikkajakoon. Kuntavaaleissa nähdään lähes identtiset tulokset edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Nyt alkaa tärkeä työ kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kampanja on ohi – mutta tehtävämme jatkuu.Ja teemme sitä yhdessä, yli kielirajojen, koko Suomen puolesta. Demokratia ei elä vain vaalipäivänä, vaan joka päivä – jokapäiväisessä työssä ja pienissä päätöksissä. Olen ylpeä RKP:n saamasta tuesta ja iloinen, että saan johtaa puoluetta.Tuntuu hyvältä jatkaa työtä kohti seuraavia tavoitetta, Adlercreutz päättää.

– Kun ympäröivä maailma on levoton ja tuttu maailmanjärjestys horjuu, on tärkeämpää kuin koskaan, että Pohjoismaat pysyvät yhtenäisinä. Olipa kyse valmiutemme vahvistamisesta, rajaesteiden purkamisesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta, tarvitsemme yhtenäisen Pohjolan, jotta toimenpiteemme tuottavat tulosta, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismailla on yhteinen näkemys demokratiasta ja oikeusvaltion roolista yhteiskunnassa. Meillä on yhteinen historia ja kulttuuri sekä vahva yhtenäinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa pidämme huolta kansalaisistamme. Tämä näkyy myös siinä, että Pohjoismaat sijoittuvat jälleen kerran maailman onnellisimpien maiden kärkeen.

– Harvalla brändillä on yhtä myönteinen maine kuin Pohjoismailla. Meidät yhdistetään tasa-arvoon, puhtaaseen luontoon ja vahvaan yhteistyöhenkeen. Pohjoismaat pidetään esikuvana tiiviistä yhteistyöstä ja yhteisistä ratkaisuista, ja siihen meidän tulee jatkossakin pyrkiä, sanoo Adlercreutz.

– Globaalilla tasolla tasa-arvo on ottanut edistysaskeleita, mutta paljon on vielä tehtävää. Viime aikoina kehitys on lisäksi mennyt väärään suuntaan ja näemme päättäväisiä kampanjoita naisten ja tyttöjen oikeuksia vastaan eri puoli maailmaa. Se, mitä saamme todistaa ympärillämme sekä täällä että maailmalla osoittaa, että työ tasa-arvon puolesta ei ole vielä läheskään valmis, RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan kansallisella tasolla on vielä paljon tehtävää. Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Myös Suomen työmarkkinat ovat edelleen vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan.

– Jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Sukupuoleen perustuvan väkivallan korkea määrä on häpeäksi Suomelle ja sen torjumiseksi vaaditaan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, Adlercreutz sanoo.

– Hallituksen tiedonantoon syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sisältyy koko koulutusjärjestelmän kattava tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelma, jonka tulen opetusministerin roolissa esittelemään kevään aikana, Adlercreutz sanoo.