EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 12. joulukuuta Brysselissä. Neuvoston pääaiheena on joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Neuvoston on myös tarkoitus hyväksyä päätelmät vuotuisen EU:n oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnista, unionin laajentumisesta ja väestörakenteen muutoksen hallinnasta Euroopassa. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.
Eurooppa-neuvoston aiheina 14.–15. joulukuuta ovat Ukraina, Lähi-Itä, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, laajentuminen, turvallisuus ja puolustus sekä muuttoliike ja muut ajankohtaiset aiheet kuten hybridihyökkäykset ja antisemitismi sekä rasismi sekä strateginen agenda.
Suomen näkemyksen mukaan EU:n kunnianhimon Ukrainan tukemisessa tulee säilyä korkeana. EU:n on luotava pidemmän aikavälin näkymä Ukrainan tukemiseen ja parannettava avun ennakoitavuutta. Suomi tukee vahvasti Euroopan rauhanrahaston käyttöä ja lisäpääomittamista Ukrainan tukemiseksi.
EU:n laajentumisen suhteen Suomi katsoo, että hakijamaiden omiin ansioihin ja jäsenyyskriteerien täyttämiseen perustuva laajentuminen vahvistaa unionin omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistää demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Suomi yhtyy komission suositukseen avata EU-jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa ja hyväksyä neuvottelukehykset, kun jäljellä olevat ehdot on täytetty.
”Suomen kanta laajentumiseen on selvä: Me toivotamme uudet maat tervetulleeksi, mutta niiden on täytettävä asetetut vaatimukset. Näemme Venäjän kohdistaman paineen EU:n lähialueilla, joten on ratkaisevan tärkeää, että voimme saattaa laajentumisprosessit onnistuneesti päätökseen”, sanoo ministeri Adlercreutz.
Neuvottelut EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta ovat edenneet loppuvaiheeseen ja joulukuun Eurooppa-neuvostossa tavoitellaan sopua kokonaisuudesta. Suomi muodostaa lopullisen kannan neuvottelukokonaisuuteen Suomen kokonaisedun lähtökohdista. Rahoituskehyksen välitarkistuksesta päätetään Eurooppa-neuvostossa yksimielisesti.
”Työ rahoituskehyksen välitarkistuksessa on edennyt oikeaan suuntaan. On tärkeää varmistaa, että Ukrainalle annettava tuki säilyy vahvana. Ukraina taistelee olemassaolonsa ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta. Meillä ei ole varaa olla tukematta tätä taistelua. Tuen tulee näkyä budjetissa pitkäjänteisesti ja vahvasti”, sanoo ministeri Adlercreutz.
Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät neuvoston vuotuisen oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnista sekä Euroopan väestörakenteen muutosten hallinnasta. Oikeusvaltiokysymysten osalta Suomi jatkaa toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Väestörakenteen muutoksen osalta päätelmissä korostetaan, että ketään EU:n kansalaista tai aluetta ei jätetä kehityksestä jälkeen. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajavaltion ehdotukset neuvoston päätelmiksi.
Neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja ja tuleva puheenjohtajavaltio Belgia esittelevät kokouksessa lisäksi eurooppalaista ohjausjaksoa 2024 koskevan etenemissuunnitelman.
Neuvosto saa myös komission tilannekatsauksen assosiaatiosopimusneuvotteluista Andorran ja San Marinon kanssa, ja puheenjohtajavaltio tiedottaa neuvostoa ehdotuksesta EU:n Atlantin makroaluestrategian laatimiseksi.
Kokouksessa käydään lisäksi keskustelu Espanjan pyynnöstä lisätä katalaanin, baskin ja galician kielet EU:n virallisiksi kieliksi.
EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.
