Eurooppaministerit aloittavat joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelun ja keskustelevat EU:n vaalilainsäädännöstä

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu keskiviikkona 15. marraskuuta Brysselissä. Neuvosto aloittaa joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelun sekä käsittelee laajasti muita ajankohtaisia asioita, kuten komission vuoden 2024 työohjelmaa, oikeusvaltioasioita, EU:n vaalilainsäädäntöä ja Espanjan pyyntöä EU:n kieliasetuksen muuttamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto aloittaa joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelun keskustelemalla sen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita tulevat olemaan Ukraina, Lähi-Itä, laajentuminen, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, turvallisuus ja puolustus sekä ulkosuhteet.

”Keskustelussa komission työohjelmasta korostan sitä, että EU:n on palattava normaalisti toimiviin sisämarkkinoihin. Ne ovat koko EU:n perusta ja keskeinen vahvuus. Suurten maiden valtiontuet vääristävät markkinoita tavalla, joka ei hyödytä kokonaisuutta”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Kokouksessa jatketaan myös alustavaa keskustelua EU:n valmistautumisesta mahdolliseen laajentumiseen. Tarkoituksena on tarkastella laajentumisen vaikutuksia EU-politiikkoihin, rahoitukseen sekä toimielimiin ja päätöksentekoon. Eurooppa-neuvosto määrittelee tarkemmat puitteet keskustelulle EU:n tulevaisuudesta.

”Komission juuri julkaistu laajentumispaketti vie keskustelua jälleen askeleen eteenpäin. EU:n laajentuminen on keskeinen tulevaisuuskysymys. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja korruption torjuminen ovat ratkaisevia kysymyksiä laajentumiskeskustelussa”, toteaa ministeri Adlercreutz.

Ministerit käyvät periaatekeskustelun EU:n vaalisäädöksen uudistamista koskevasta Euroopan parlamentin ehdotuksesta. Suomen tavoin myös monet muut jäsenvaltiot ovat suhtautuneet parlamentin ehdotukseen laajalti varauksellisesti. Ylikansallisten listojen ja kärkiehdokasmenettelyn ohella huolta ovat herättäneet muun muassa ehdotettu yhteinen vaalipäivä (9.5.), kirjeäänestyksen yleinen käyttöönotto sekä ehdotuksen vaikutukset kansallisiin vaalilakeihin ja -perinteisiin. EU:n vaalisäädöksen uudistaminen parlamentin ehdottamalla tavalla ei ole mahdollista vuoden 2024 vaaleja silmällä pitäen.

Komissio esittelee neuvostolle komission vuoden 2024 työohjelman. Suomen pääprioriteetit komission vuoden 2024 työohjelmassa ovat komission tiedonanto ilmastotavoitteeksi vuodeksi 2040, komission tiedonanto laajentumista edeltävistä uudistuksista ja toimintapolitiikan uudelleentarkasteluista sekä eurooppalainen puolustusteollisuusstrategia.

Neuvosto saa tilannekatsaukset oikeusvaltiotilanteesta Puolassa ja EU:n arvojen kunnioittamisesta Unkarissa. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä, eikä neuvoston kannanmuodostus ole ajankohtaista. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.

Kokouksessa saadaan myös tilannekatsaus EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista. Lisäksi ministerit tarkastelevat edistymistä koskien Espanjan pyyntöä lisätä katalaanin, baskin ja galician kielet EU:n virallisiksi kieliksi.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.