Suomen valtio valmistelee osallistumista Finnairin suunnittelemaan osakeantiin

/0 Comments/in /by

Finnair Oyj on 6.10.2023 ilmoittanut valmistelevansa osakeantia, jonka tarkoituksena on varmistaa Finnairin kyky toimeenpanna strategiaansa pandemian ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan jälkeisessä uudessa toimintaympäristössä sekä tukea yhtiön pitkän aikavälin kasvua. Finnairin hallitus aikoo esittää lokakuussa 2023 pidettävälle ylimääräiselle yhtiökokoukselle osakeantivaltuutuksen antamista järjestelyn toteuttamista varten.

Suomen valtio omistaa Finnairin kaikista osakkeista ja äänistä tällä hetkellä noin 55,8 prosenttia. Suomen valtio tukee Finnairin suunnitelmaa ja valmistelee osallistumistaan suunniteltuun osakeantiin omistusosuutensa mukaisessa suhteessa. Suomen valtio odottaa, että sen osallistuminen toteutetaan kuittaamalla osakkeiden merkintähintaa vastaava määrä yhtiön ja Suomen valtion välillä solmitun pääomalainasopimuksen mukaista lainapääomaa. Osakkeenomistajan näkökulmasta valtio katsoo, että suunniteltu järjestely ja yhtiön taseaseman vahvistaminen on tarkoituksenmukaista sekä yhtiön että sen kaikkien osakkeenomistajien kannalta.

“Kriisien vaikutukset koko lentoliikenteeseen ja siten myös alansa vahvimpiin lukeutuneeseen Finnairiin ovat olleet mittavat. Valtio katsoo, että suunniteltu transaktio on sille osakkeenomistajana taloudellisesti perusteltu, mahdollistaa yhtiön taserakenteen selkeyttämisen ja näin tukee yhtiön pitkäjänteistä kasvua sekä vahvistaa sen kykyä toteuttaa tarvitsemiaan investointeja. Vastuullisena ja pitkäjänteisenä omistajana valtio pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että Finnairin liiketoimintaedellytykset säilyvät myös tulevaisuudessa”, sanoo valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Anders Adlercreutz.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on puoltanut ja valtioneuvoston yleisistunto antanut valtuutuksensa valtion osallistumiselle järjestelyyn.

Eurooppaministerit jatkavat EU:n tulevaisuuskeskustelua Espanjan Murciassa

/0 Comments/in /by

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen Murciassa torstaina 28. syyskuuta. Kokouksen teemana on keskustelu EU:n tulevasta ohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Kokouksessa on tarkoitus jatkaa Tukholman epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa 21.–22.6.2023 aloitettua alustavaa keskustelua laajentumisen vaikutuksista EU:n eri politiikanaloille, budjettiin ja toimielimiin. Lisäksi on tarkoitus keskustella EU:n avoimesta strategisesta autonomiasta, joka on yksi puheenjohtajavaltio Espanjan keskeisistä prioriteeteista.

Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Suomen etu on EU:n kehittäminen paremmaksi ja toimivammaksi unioniksi.

”On hyvä, että saamme nyt puheenjohtajamaa Espanjan johdolla jatkaa Tukholmassa aloitettua keskustelua EU:n tulevaisuudesta laajentumisen näkökulmasta. Laajentumisessa, kuten muillakin EU-politiikan aloilla, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen tulee jatkossakin olla keskiössä. Se vahvistaa niin unionin toimintakykyä, uskottavuutta kuin hyväksyttävyyttäkin”, sanoo ministeri Adlercreutz.

EU:n perussopimusten mukaisesti Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Eurooppa-neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuussa 2024 järjestettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen EU:n strateginen ohjelma 2024–2029, jossa määritetään prioriteetit uudelle viisivuotiskaudelle ja joka toimii ohjeistuksena tulevalle komission puheenjohtajalle.

EU:n jäsenvaltiot ovat olleet yhtä mieltä tarpeesta aloittaa keskustelu EU:n sisäisestä valmistautumisesta laajentumisiin. Eurooppa-neuvoston tehtävänä on määritellä puitteet tälle keskustelulle.

Epävirallisten ministerikokousten tavoitteena on pohtia yleisluonteisia kysymyksiä ja käydä niistä vapaata keskustelua. Kokouksissa ei tehdä päätöksiä.

Adlercreutz talousarvioesityksestä: Tärkeitä panostuksia Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

/0 Comments/in , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neuvottelutulokseen talousarvioesityksestä vuodelle 2024. Esityksessä keskitytään Suomen julkisen talouden vahvistamiseen ja velkaantumiseen hillitsemiseen. Esitys sisältää panostuksia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä.

Adlercreutz painottaa, että talousarvioehdotuksen menopuoli on hyvin maltillinen.

– Vaikka olemme joutuneet sopeuttamaan taloutta monin eri tavoin, alijäämä on kuitenkin todella suuri. Näin ei pitäisi olla. Tulevien vuosien toimet tulevat pienentämään alijäämää niin kauan kuin huolehdimme talouskasvun edellytyksistä sekä työllisyysasteen pitämisestä korkealla. Siksi hallituksen toimia tarvitaan, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on erityisen tyytyväinen panostuksiin tutkimukseen ja kehitykseen, vihreän siirtymän edistämiseen sekä tarpeellisiin infrahankkeisiin.

– Suomen kilpailukyky rakentuu sen varaan, että tutkimukseen, kehityksen ja innovaatioihin panostetaan. Hallituksen ehdotuksen mukaan rahoitus tutkimukselle ja kehitykselle olisi vuonna 2024 noin 280 miljoonaa euroa suurempi kuin tänä vuonna. Hallitus on myös päättänyt ohjata REPowerEU-rahoitusta mm. vihreän siirtymän edistämiseen. Tärkeinä kokonaisuuksina haluan painottaa myös panostuksia lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin sekä METSO-, HELMI- ja NOUSU-ohjelmien rahoitukseen, Adlercreutz sanoo.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin neljän miljardin euron investointiohjelmasta kasvun vauhdittamiseksi. Adlercreutzin mukaan nämä panostukset lähtevät nyt liikkeelle monen tarpeellisen infrahankkeen myötä. Hallitus on tehnyt päätöksiä sekä rahoituksesta että myös tiettyjen hankkeiden kiirehtimisestä.

– Olen erityisen iloinen siitä, että Rantaradan kehittämissuunnitelma välillä Kauklahti–Karjaa kuuluu kiireellisesti edistettäviin hankkeisiin. Päätös rahoituksesta tullaan tekemään vuonna 2024. On hyvin tärkeää, että Rantaradan kehittämistä edistetään. Sillä on keskeinen rooli koko Länsi-Uudellamaalla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa lisäksi esiin ehdotuksen valtuuden myöntämisestä Koverharin meriväylän syventämiselle vuoden 2023 toisen lisätalousarvion puitteissa, sekä Loviisan meriväylän syventämisen, joka myös kuuluu kiireellisesti edistettäviin hankkeisiin. Sen osalta rahoituspäätös tehdään vuonna 2025.

Eurooppaministerit käsittelevät EU:n kieliasetusta ja aloittavat lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelun

/0 Comments/in /by

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 19. syyskuuta Brysselissä. Kokouksen aiheina ovat Espanjan pyyntö EU:n kieliasetuksen muuttamisesta, lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu ja neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun jatkaminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Kokouksen asialistalla on neuvoston asetus EU:n kieliasetuksen muuttamisesta. Espanjan hallitus esitti 17.8.2023 pyynnön katalaanin, baskin ja galician kielten lisäämisestä EU:n virallisiksi kieliksi. Suomi suhtautuu varauksellisesti Espanjan pyyntöön lisätä sen kolme alueellista kieltä unionin virallisten kielten ja työkielten joukkoon. EU:ssa on tällä hetkellä 24 virallista kieltä. Virallisten kielten määrän lisäämisen taloudelliset ja hallinnolliset seuraukset sekä oikeudelliset edellytykset on analysoitava tarkasti. On myös olemassa riski, että se hidastaisi EU:n päätöksentekoa ja viivästyttäisi unionin säädösten voimaantuloa. Suomi pitää tärkeänä turvata kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus unionissa. On myös tarkasteltava mahdollisuutta edistää alueellisia kieliä puhuvien oikeuksia unionin tasolla myös kevyemmillä tavoilla.

Neuvosto aloittaa 26.–27. lokakuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut tarkastelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotusta. Lokakuun Eurooppa-neuvoston on tarkoitus keskustella Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan ja EU:n tuesta Ukrainalle, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 välitarkistuksesta, taloudesta ja kilpailukyvystä sekä muuttoliikkeestä. Lisäksi Eurooppa-neuvoston on määrä käsitellä valmistautumista YK:n ilmastokokoukseen Dubaissa (COP28). Neuvosto ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi ja palaa aiheisiin tarkemmin 24.10.2023 kokouksessaan.

”EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta on keskeistä, että sisämarkkinat palaavat normaalitilaan. Pandemian aikana höllensimme valtiontukisääntöjä, mutta nyt on palattava arkeen. Tavaroiden, työn ja palveluiden vapaa liikkuvuus ja kilpailuneutraliteetti ovat Suomelle keskeisiä kysymyksiä. EU:n kilpailukykyä ei edistä se, että me jäsenmaat kilpailemme valtiontukien avulla keskenämme investoinneista. On oleellista, että pelikenttä mahdollisimman nopeasti palautuu normaaliin”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Ministerit keskustelevat komission puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilasta pitämän puheen pohjalta komission aiekirjeestä, jossa esitetään tärkeimmät komission vuoden 2024 työohjelman laatimista ohjaavat tekijät. Keskustelu käydään julkisessa istunnossa.

Kokouksessa jatketaan neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelua tarkastelemalla EU:n yleistä oikeusvaltiotilannetta komission vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksen pohjalta. Lisäksi puheenjohtajavaltio Espanja tiedottaa neuvostoa heinäkuussa 2023 käynnistämänsä neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun arvioinnin etenemisestä. Suomi jatkaa toimintaansa oikeusvaltiokysymyksissä pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Suomi katsoo, että komission vuosittainen oikeusvaltiokertomus ja siihen pohjautuva neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu ovat oleellisia keinoja lujittaa oikeusvaltioperiaatetta EU:ssa.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

 

Valtioneuvoston kanslian lehdistötiedote 18.9.2023.

Eurooppaministeri Adlercreutz ja Ruotsin EU-ministeri Roswall tapasivat

/0 Comments/in /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi Ruotsin EU-ministerin Jessika Roswallin perjantaina 1.9. Ministerit keskustelivat useista ajankohtaisista asioista Turun Eurooppa-foorumin yhteydessä.

Ministerit Adlercreutz ja Roswall puhuivat muun muassa Euroopan unionin tulevaisuudesta ja laajentumisesta, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelusta sekä EU:n strategisen agendan valmisteluista vuosille 2024-2029. Esille nousivat myös Suomen ja Ruotsin kahdenväliset suhteet.

”Olen iloinen, että olen voinut tavata Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin jo useita kertoja. Maidemme välinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan. Ruotsi mainitaan ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa Suomen läheisimpänä kumppanina. Meillä on EU-asioissa monia keskeisiä kysymyksiä, joissa tarvitaan samanmielisten maiden yhteistyötä, esimerkiksi liittyen sisämarkkinoihin ja oikeusvaltiomekanismiin”, ministeri Adlercreutz sanoi.

Ministeri Adlercreutz keskusteli Turussa myös Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri Tobias Lindnerin kanssa. Ministeri Adlercreutz ja valtiosihteeri Lindner vaihtoivat näkemyksiä mm. ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja sisämarkkinoista.

 

Valtioneuvoston kanslian lehdistötiedote 1.9.2023

Adlercreutz: EU:n globaali vaikuttavuus edellyttää vahvoja sisämarkkinoita

/0 Comments/in , , , /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz osallistui keskusteluun Euroopan ja Afrikan välisistä taloussuhteista muun muassa komissaari Jutta Urpilaisen kanssa torstaina Wasa Future Festivaaleilla. Adlercreutz korosti yhteisten pelisääntöjen merkitystä, jotta unioni on houkutteleva kauppakumppani.

– On tärkeää, että työskentelemme määrätietoisesti EU:n uskottavuuden lisäämiseksi ja vahvistamiseksi maailmanmarkkinoilla. Näin varmistamme, että pysymme kilpailukykyisinä myös tulevaisuudessa. Monia kohtaamiamme maailmanlaajuisia haasteita – esimerkiksi ilmastonmuutosta, demokratiaamme kohdistuvia uhkia, turvallisuushaasteita ja taloutta kokonaisuutena – ei voida ratkaista ilman, että EU on näissä kysymyksissä johtava toimija, Adlercreutz sanoo.

Toimivat sisämarkkinat ovat olleet yksi unionin suurimmista vahvuuksista. Koronaviruspandemian aikana markkinat eivät toimineet normaalisti, ja muun muassa rajoitukset vapaaseen liikkuvuuteen aiheuttivat haasteita.

–  Tämä ajanjakso on jätettävä taaksemme: Olemme täysin riippuvaisia toimivista vapaista sisämarkkinoista, ja meidän on varottava mekanismeja, jotka häiritsevät niitä. Tämä on unionin toimivuuden kannalta keskeistä. Toimivat markkinat vahvistavat kilpailukykyä. Taloudellinen tuki antaa pitkällä aikavälillä vääriä signaaleja ja heikentää markkinoita, Adlercreutz sanoo.

Tilaisuuden aikana, johon myös Ruandan, Mosambikin ja Brasilian edustajat osallistuivat, Adlercreutz korosti keskinäisten kumppanuuksien merkitystä.

–  EU on jo nyt monin tavoin hyvä kumppani ja haluaa olla vielä parempi. Emme käytä yksityisarmeijoita tai osta maan parasta viljelysmaata kaupankäynnin vastineeksi. EU:n tavoitteena on rakentaa pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka perustuvat kestäviin ratkaisuihin ja luovat hyvinvointia, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on viettänyt koko viikon Pohjanmaalla ja vieraillut useissa yrityksissä.

– Alueella tapahtuu paljon hyvää. Energiasektori luo taloudellista hyvinvointia niin paikallisesti kuin globaalisti, ja useita tärkeitä infrastruktuurihankkeita on suunnitteilla. On ollut innostavaa nähdä, miten yritykset uskaltavat kasvaa ja miten hyvin yhteistyö korkeakoulujen ja teollisuuden välillä toimii, Adlercreutz sanoo.

Grönroos ministeri Adlercreutzin erityisavustajaksi

/0 Comments/in /by

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on kutsunut valtiotieteiden maisteri Crista Grönroosin erityisavustajakseen valtioneuvoston kansliaan.

Grönroos siirtyy tehtävään Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puoluetoimistolta poliittisen asiantuntijan tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vt. lainsäädäntösihteerinä sekä eduskunta-avustajana.

Grönroos avustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Adlercreutzia ministerin vastuualueelle kuuluvissa tehtävissä.

 

Valtioneuvoston kanslian lehdistötiedote 11.7.2023.
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Henrikson, Adlercreutz ja Bergqvist ministereiksi Orpon hallitukseen

/0 Comments/in /by

Suomen ruotsalainen kansanpuolue saa kolme ministeriä tulevaan hallitukseen. RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henrikssonista tulee opetusministeri, jonka vastuualueella ovat myös pohjoismaiset asiat. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutzista tulee Eurooppa- ja omistajaohjausministeri ja kansanedustaja Sandra Bergqvististä tulee liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri (2 vuotta).

– Hallitus panostaa nyt perustaitoihin – kaikkien peruskoulun päättäneiden on osattava lukea, kirjoittaa ja laskea. Haluamme antaa työrauhaa ja lisää aikaa sekä oppilaille että opettajille. Tulemme panostamaan kouluihin ja osoitamme siksi 200 miljoonaa euroa lisää perusopetukseen. Suomen on palattava koulutuksen osalta maailman kärkeen, Henriksson sanoo.

– Näinä vaikeina aikoina tiivis eurooppalainen yhteistyö on yhä tärkeämpää. Meidän on työskenneltävä yhdessä kestävämmän ja kilpailukykyisemmän EU:n puolesta, joka puolustaa yhteisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa, Adlercreutz sanoo.

– Suomi tarvitsee hyvinvoivan väestön. Tänä päivänä näemme nuorten syrjäytymisen ja marginalisoitumisen kasvavana trendinä. Nuorten psyykkinen hyvinvointi on myös yleisesti ottaen heikentynyt. Tämän lisäksi suomalaisten passiivinen elämäntyyli aiheuttaa erilaisia terveysongelmia. Tarvitsemme toimenpiteitä, jotka vahvistavat sekä henkistä että fyysistä terveyttä, Bergqvist sanoo.

RKP:n puoluehallitus ja eduskuntaryhmä kokoontuivat maanantaina päättämään puolueen ministereistä. RKP esitteli ministerivalinnat lehdistötilaisuudessa RKP:n puoluetoimistolla 19. kesäkuuta.

 

RKP:n ministerit:

Opetusministeri: Anna-Maja Henriksson

Anna-Maja Henriksson on oikeusministeri ja on toiminut RKP:n puheenjohtajana vuodesta 2016. Henriksson valittiin ensimmäisen kerran oikeusministeriksi vuonna 2011 ja hän on Suomen pisimpään toiminut oikeusministeri. Henriksson on ollut RKP:n kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä vuodesta 2007. 

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri: Anders Adlercreutz

Anders Adlercreutz on RKP:n kansanedustaja ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Adlercreutz valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2015 Uudenmaan vaalipiiristä.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri (2 vuotta): Sandra Bergqvist

Sandra Bergqvist on RKP:n kansanedustaja. Bergqvist valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaa vuonna 2019 Varsinas-Suomen vaalipiiristä.

Eduskunnan Yrittäjyysryhmän kannanotto: Ukrainan jälleenrakentamisessa oltava selkeä suunta

/0 Comments/in /by

Eduskunnan yrittäjyysryhmä ehdottaa suunnitelmaa ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumiseksi.

Yrittäjyysryhmä kokoontui järjestäytymiskokoukseen tiistaina 13.6. Ennen kokousta ryhmä järjesti keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli ukrainan jälleenrakentaminen suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Tilaisuudessa kuultiin alustukset ukrainan suurlähetystön, suomen yrittäjien ja elinkeinoelämän keskusliiton edustajilta.

Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut massiivisia tuhoja Ukrainassa. Inhimillisten menetysten lisäksi venäläiset ovat tuhonneet merkittävällä tavalla maan infrastruktuuria. Ensisijaista on jatkaa monipuolista tukea Ukrainalle sodan voittamiseksi. Samalla katsetta on suunnattava jo jälleenrakentamiseen.

Ukrainan jälleenrakentaminen tulee olemaan valtava prosessi, jonka arvoksi Maailmanpankki, Euroopan komissio ja Ukrainan hallitus arvioivat jo viime syyskuussa 349 miljardia dollaria. Tuhot kasvavat päivä päivältä. 

Jälleenrakentaminen voi tuntua sodan keskellä kaukaiselta aiheelta, mutta todellisuudessa esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin ja energiaan liittyviä korjaustöitä on välttämätöntä aloittaa jo sodan aikana. Jälleenrakentamista tehdään jo nyt. 

Ukraina on noussut Suomen suurimmaksi yksittäiseksi kehitysyhteistyökohteeksi. Samalla jälleenrakennusprosessi tulee tarjoamaan suomalaisyrityksille mahdollisuuden osallistua Ukrainan auttamiseen. Jotta työ olisi tehokasta, koordinoitua sekä tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti kohdennettua, tarvitaan suunnittelua.

Moni Pohjoismaa on jo aktivoitunut Ukrainan jälleenrakentamisessa. Esimerkiksi Tanskassa on laadittu kansallinen suunnitelma Ukrainan jälleenrakentamista koskien ja Ruotsi on perustamassa Business Sweden toimistoa Kiovaan. 

Yrittäjyysryhmä muistuttaa, että suomalaisilla, vastuullisilla yrityksillä on paljon osaamista ja ratkaisuja, joita Ukrainassa tarvitaan. Puhdas energia, telekommunikaatio, terveysteknologia, talonrakennusteollisuus, kunnallistekniikan ratkaisut ja koulutus ovat esimerkkejä suomalaisista vientituotteista, joille on kasvavaa kysyntää. Yritykset tarvitsevat myös neuvontaa sekä tukipalveluita päästäkseen mukaan Ukrainan auttamiseen.

Myös jälleenrakennuksen rahoituspohjan suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota. Meidän tulee arvioida, mitkä rahoitusinstrumentit ovat Suomelle keskeisiä ja miten niitä voidaan kehittää. Rahoitusmahdollisuuksien selkeyttäminen on siksikin tärkeää, että tarpeen tullen pitää olla valmius lainsäädäntömuutoksiin ja rahoittajien roolin arviointiin. Nämä eivät ole hyvin tehtyinä nopeita toimia.

Eduskunnan yrittäjyysryhmä katsoo, että Suomessa tulee käynnistää suunnittelu ja koordinaatio julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle Ukrainan jälleenrakentamisessa. Siten voidaan varmistaa mahdollisimman vaikuttavat toimet, joilla samalla edistetään Ukrainan pääsykelpoisuutta osaksi EU:ta ja muutosta kestävämmäksi yhteiskunnaksi.

 

Eduskunnan Yrittäjyysryhmä ehdottaa suunnitelmaa Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumiseksi

/0 Comments/in /by

Yrittäjyysryhmä kokoontui järjestäytymiskokoukseen tiistaina 13.6. Kokouksessa puheenjohtajana valittiin jatkamaan Saara-Sofia Sirén (kok) ja varapuheenjohtajana Anders Adlercreutz (RKP). Ennen kokousta ryhmä järjesti keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli Ukrainan jälleenrakentaminen suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta.

”Inhimillisten menetysten lisäksi venäläiset ovat tuhonneet merkittävällä tavalla maan infrastruktuuria. Ensisijaista on jatkaa monipuolista tukea Ukrainalle sodan voittamiseksi. Samalla katsetta on suunnattava jo jälleenrakentamiseen”, tiivistää Sirén.

Maailmanpankki on arvioinut jälleenrakennuksen hinnaksi vähintään 350 miljardia euroa. ”Se tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden osallistua Ukrainan auttamiseen. Jotta työ olisi tehokasta, koordinoitua sekä tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti kohdennettua, tarvitaan suunnittelua”, Sirén jatkaa ja kertoo yrittäjyysryhmän tehneen kokouksessaan kannanoton.

”Esimerkiksi Tanskassa on laadittu kansallinen suunnitelma Ukrainan jälleenrakentamista koskien ja Ruotsi on perustamassa Business Sweden toimistoa Kiovaan. Myös Suomen tulisi olla aktiivinen”, Adlercreutz toteaa.

Kannanotossaan Yrittäjyysryhmä muistuttaa, että suomalaisilla, vastuullisilla yrityksillä on paljon osaamista ja ratkaisuja, joita Ukrainassa tarvitaan. Puhdas energia, telekommunikaatio, terveysteknologia ja koulutus ovat esimerkkejä suomalaisista vientituotteista, joille on kasvavaa kysyntää. Yritykset tarvitsevat myös neuvontaa sekä tukipalveluita päästäkseen mukaan Ukrainan auttamiseen.

Eduskunnan yrittäjyysryhmä katsoo, että Suomessa tulee käynnistää suunnittelu ja koordinaatio julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle Ukrainan jälleenrakentamisessa. Siten voidaan varmistaa mahdollisimman vaikuttavat toimet, joilla samalla edistetään Ukrainan pääsykelpoisuutta osaksi EU:ta ja muutosta kestävämmäksi yhteiskunnaksi.

Kannanotto kokonaisuudessaan löytyy tästä.