Eurooppaministeri Adlercreutz mukana Eurooppa-päivän tapahtumassa

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz avaa Eurooppa-päivän tapahtuman tiistaina 7. toukokuuta keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä. Avauspuheenvuoron jälkeen ministeri Adlercreutz keskustelee Allianssin EU-nuorisodelegaatti Eetu Leinosen kanssa. He miettivät yhdessä, mitä nuoret menettäisivät, jos Suomi ei olisi EU-maa. Lisäksi he kartoittavat, mitä nuorten elämään vaikuttavia asioita on odotettavissa tulevalla EU-vaalikaudella. Keskustelun järjestää Eurooppatiedotus.

Tiistaina 7. toukokuuta Eurooppa-päivän ohjelmassa Oodissa on luvassa monia muitakin keskusteluja Suomesta, Euroopasta ja Euroopan unionista sekä lähestyvistä EU-vaaleista. Tapahtumapaikkana on keskustakirjasto Oodin 3. kerros (Saarikosken matto, Rautatientorin puoleinen pääty). Keskusteluja voi seurata myös verkossa osoitteessa eurooppapaiva.fi. Lisäksi kirjaston aulasta löytyvät Eurooppatiedotuksen ja muiden järjestäjäorganisaatioiden esittelypisteet klo 9–16.30.

Eurooppapäivän vietto alkaa jo lauantaina Helsingin Narinkkatorilla

Eurooppa-päivää vietetään perinteisesti vuosittain 9. toukokuuta, Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Helatorstain vuoksi juhlinta on tänä vuonna ajoitettu kahdelle muulle päivälle. Juhlinta alkaa lauantaina 4. toukokuuta monipuolisella ohjelmalla Helsingin Narinkkatorilla. Päivän aluksi klo 13 kuullaan neljän latvialaisen kuoron yhteisesitys sekä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen puheenvuoro.

Iltapäivän suuressa EU-vaalitentissä lavalle astuvat eduskuntapuolueiden edustajat Markku Jokisipilän tentattaviksi. Tämän lisäksi päivän ohjelmassa on muun muassa musiikkia sekä koko perheen ohjelmaa.

Eurooppatiedotus on mukana tapahtumassa toriteltalla yhdessä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa. Jaossa on EU-aiheisia materiaaleja kuten esimerkiksi juuri päivitettyjä Euroopan karttoja, EU lyhyesti -esitteitä sekä kirjanmerkkejä.

Adlercreutz ja Ståhle: Järjestelmämme ei kannusta kansainvälisten kokemusten kartuttamiseen, vaikka juuri sitä tarvittaisiin

Yhä harvempi suomalainen lähtee ulkomaille vaihto-opiskelemaan tai työharjoitteluun. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz ja RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle ovat huolissaan kehityksestä.

– Opintotukikuukausien rajallinen määrä ja muut taloudelliset kannustimet tutkinnon suorittamisen nopeuttamiseksi vähentävät vaihto-opiskelemaan lähtevien nuorten määrää. Sama pätee ulkomaan työharjoitteluihin: opiskelijat joutuvat kysymään itseltään, kannattaako viivästyttää valmistumisajankohtaa harjoittelun takia. Tämä on opiskelijoiden kannalta valitettavaa eikä se myöskään edistä heidän asemiaan nykyajan työmarkkinoilla, joilla kansainvälisistä kokemuksista on hyötyä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että kansainvälinen kokemus auttaa lisäämään ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan.

– Sekä vaihto-opinnot että työharjoittelu ulkomailla ovat tehokkaita keinoja vähentää ennakkoluuloja ja torjua yhteiskunnan polarisaatiota. Vahvan ja ennustettavan rahoitusjärjestelmän tukema Erasmus+ -vaihto-ohjelma vahvistaa näin ollen hyvin konkreettisella tavalla EU:ta ja unionin toimintakykyä, Adlercreutz sanoo.

Ståhle nostaa esiin palkattomat työharjoittelut, joista on käyty keskustelua sekä kansallisella että EU-tasolla. Helmikuussa EU-komissio jätti ehdotuksensa direktiivistä, jossa työharjoittelupaikkojen laatua sekä saatavuutta halutaan parantaa EU:ssa. Ståhlen mielestä ehdotus olisi voinut olla kunnianhimoisempi.

– Aiemmin käydyn keskustelun perusteella direktiivi kuulosti lupaavalta, mutta ehdotus ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Kaikille työharjoittelijoille tulee maksaa oikeudenmukaista palkkaa tehdystä työstä – näin voimme myös edistää jokaisen mahdollisuuksia lähteä toiseen EU-maahan työharjoitteluun, sosioekonomisesta asemasta riippumatta, Ståhle sanoo.

Direktiiviehdotus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja rohkaisee toivottavasti yhä useampia hakemaan työharjoitteluun ulkomaille, esimerkiksi EU:n toimielimiin. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle, sillä EU:n toimielimissä työskentelevien suomalaisten määrä uhkaa laskea merkittävästi lähivuosina.

– Tarvitsemme kannustimia sille, että yhä useampi nuori hakeutuisi työharjoitteluun ja töihin esimerkiksi Brysseliin. Tämä edellyttää nykyisten rakenteiden kriittistä tarkastelua ja asenteiden muuttumista. Näin voisimme avata uusia ovia nuorille, vahvistaa yhteenkuuluvuutta EU:ssa sekä edistää Suomen asiaa Brysselissä, Adlercreutz ja Ståhle sanovat.

Adlercreutz: EU:n laajentuessa kilpailukyky ja oikeusvaltioperiaate ovat tärkeitä

Tänään 1. toukokuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta EU:n suuresta laajentumisesta, jolloin 10 uutta jäsenmaata liittyivät unioniin. Kun EU tulevaisuudessa saa uusia jäsenmaita, kaksi asiaa on oltava keskiössä: oikeusvaltioperiaate ja unionin kilpailukyky, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz osallistui 29.-30. huhtikuuta Brysselissä pidettyyn epäviralliseen yleisten asioiden neuvoston kokoukseen, jossa juhlistettiin laajentumisen 20-vuotispäivää. Kokoukseen osallistui myös ehdokasmaiden edustajia.

Laajentuminen perustuu ansioihin perustuvaan järjestelmään, jossa ehdokasmaiden on täytettävä tietyt jäsenyyskriteerit, esimerkiksi liittyen oikeusvaltioperiaatteen toimivuuteen.

– On tärkeää, että oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan ja myös käytännössä toteutuu. Tämä koskee niin nykyisiä kuin tulevia jäsenmaita.

Adlercreutz painottaa, että EU:n kilpailukyvystä huolehtiminen on välttämätöntä, jotta unionilla on kykyä vastaanottaa uusia jäsenmaita.

– Emme voi ummistaa silmiämme siltä, että talouskehityksemme on heikkoa. Jos taloutemme ei ole vakaalla pohjalla, laajentumisprosessin läpivieminen on haastavampaa. Euroopan tuottavuus laskee, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa se kasvaa. Jos tämä jatkuu, se vaikuttaa unionin toimintakykyyn ja viime kädessä mahdollisuuksiimme laajentua.

– Sisämarkkinoilla on keskeinen rooli kilpailukykymme kannalta. Meidän on investoitava tutkimukseen ja kehitykseen ja huolehdittava infrastruktuuristamme, mutta ennen kaikkea meidän on varmistettava, että sisämarkkinat toimivat. Yrityksiämme ei pitäisi rasittaa kohtuuttomalla hallinnollisella taakalla. Tässä meillä on parannettavaa.

Eurooppaministerien kokouksen aiheena EU:n laajentuminen ja oikeusvaltioperiaate

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgia järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen Brysselissä 29.–30. huhtikuuta. Kokous keskittyy EU:n tulevaisuuskeskusteluun, unionin laajentumiseen ja oikeusvaltiouudistuksiin hakijamaiden kanssa. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Kokous alkaa maanantai-iltana 29. huhutikutta EU:n vuoden 2004 laajentumisen 20-vuotisjuhlallisuuksilla, joihin osallistuvat myös nykyiset EU:n hakijamaat. Tiistaina 30. huhtikuuta keskustellaan hakijamaiden kanssa oikeusvaltiouudistuksista liittymisprosessissa. Tämän jälkeen keskustelua oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta laajentuvassa unionissa jatketaan EU-maiden kesken. Kokouksen päättää keskustelu EU:n tulevaisuudesta mahdollista laajentumista silmällä pitäen.

”Suomi katsoo, että hakijamaiden omiin ansioihin ja jäsenyyskriteerien täyttämiseen perustuva laajentuminen vahvistaa unionin omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistää demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Unionin laajentuminen tarkoittaisi myös nykyistä suurempia sisämarkkinoita ja uusia kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Oikeusvaltiokysymyksissä Suomi jatkaa pitkäaikaisella toimintalinjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Erityisen tärkeää on, että unionin budjetista saatava rahoitus linkitetään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen.

Suomen näkemyksen mukaan EU:n tulee jatkaa tukea hakijamaille lähentymisen vauhdittamiseksi ja jäsenyyskriteerien täyttämiseksi. Liittymisprosessin rinnalla unionin tulee edetä tarvittavassa sisäisessä pohjatyössä. EU:n toimintaa on uudistettava ja tehostettava ensisijaisesti nykyisten perussopimusten puitteissa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Suomi korostaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle.

Kyse on epävirallisesta ministerikokouksesta ja näkemysten vaihdosta, joten päätöksiä kokouksessa ei tehdä.

Adlercreutz: Haastava mutta välttämätön kehysriihi

– Kehysriihi ei ollut helppo harjoitus. Tämän tiesimme jo etukäteen. Sopeuttamispäätökset olivat vaikeita ja ne koskevat yhteiskuntaa hyvin laajasti. Valitettavasti päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä. Talousnäkymät ovat hallitusneuvotteluiden jälkeen muuttuneet merkittävästi ja siksi tasapainottavia lisätoimenpiteitä tarvitaan, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Näiden päätösten avulla pyrimme taittamaan valtion velkaantumisen. Tämä mahdollistaa positiivisempien päätösten tekemisen tulevaisuudessa.

Adlercreutz edustaa RKP:tä ministerityöryhmässä, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Sopeuttamistoimet koskevat myös tätä sektoria, mutta moni RKP:lle tärkeä asia voitiin kuitenkin turvata neuvotteluissa.

– Onnistuimme välttämään useita tämän vuoden alussa julkaistussa virkamiesten raportissa mainituista leikkauksista päivystys- ja synnytyspalveluihin. Sairaalaverkosto säilyy, Adlercreutz sanoo.

– Hyvinvointialueet ovat vasta äsken aloittaneet toimintansa ja nyt tarvitaan työrauhaa. On tärkeää, että hyvinvointialueiden autonomiaa kunnioitetaan ja että luottamushenkilöillä on mahdollisuus päättää, miten hoito toteutetaan jokaisella alueella.

– RKP:lle on tärkeää vaikuttaa joka tasolla siihen, että hoito ja hoiva ovat lähellä ja saavutettavia.

Haastava taloudellinen tilanne vaati hallitukselta laajoja sopeuttamispäätöksiä, mutta Adlercreutz painottaa, että hallitus samalla myös panostaa talouskasvun luomiseen.

– Hallitus teki tervetulleen päätöksen kasvupaketista. Kasvupaketti sisältää esimerkiksi verohyvityksen yrityksille. Sen avulla voimme edistää vihreän siirtymän investointeja ja samalla ilmastotavoitteitamme, Adlercreutz sanoo.

– Talouskasvun vauhdittamiseksi on tärkeää, että saamme investointeja Suomeen. Nyt sovittu verokannustin on tehokas ja markkinaehtoinen instrumentti, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä investointien käynnistämiselle. Myös panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat tärkeitä kilpailukykymme vahvistamiseksi.

Ministeri Adlercreutz vierailee yliopistoissa keskustelemassa EU:ssa työskentelyn monista mahdollisuuksista

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee kevään aikana useassa suomalaisessa yliopistossa kertomassa ja keskustelemassa mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Yliopistokiertueen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta hakeutua EU-tehtäviin ja tarjota EU-uriin liittyvää perustietoa.

”Mitä enemmän suomalaisia työskentelee EU:n toimielimissä, sen paremmin siellä myös tunnetaan Suomen erityispiirteet. Se, että saamme nostettua suomalaisten nuorten kiinnostusta EU-uria kohtaan, on ratkaisevan tärkeää myös EU-vaikuttamisen kannalta. Suomen etu on, että Brysselin käytävillä työskentelevillä on kosketuspintaa suomalaiseen arkeen. Nuorille EU-ura taas tarjoaa hienon mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa koko maailman kannalta ratkaiseviin kysymyksiin”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Kiertue alkoi Turun yliopistosta 12. maaliskuuta ja seuraavia kohteita ovat Tampereen yliopisto (8.4.), Vaasan yliopisto (9.4.) ja Åbo Akademin Vaasan kampus (9.4.), Jyväskylän yliopisto (22.4), Helsingin yliopisto (23.4.) ja Aalto yliopisto (23.4.). Kiertueelle suunnitellaan jatkoa syksylle 2024.

Tilaisuudet ovat avoinna opiskelijoiden lisäksi yliopiston henkilökunnalle. Paikalla tilaisuuksissa on myös valtioneuvoston kanslian EU-erityisasiantuntija, joka kertoo tarkemmin EU:n työmahdollisuuksista ja hakuprosessista sekä EU-rekrytointien edistämistoimista Suomessa.

EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ja koko unionin edut huomioivan politiikan kannalta on tärkeää, että EU:n toimielimissä työskentelee tasapuolisesti kansalaisia kaikista jäsenvaltioista.

Suomalaisten suhteellinen osuus EU-toimielinten työntekijöistä on eläköitymistrendin vuoksi kääntymässä jyrkkään laskuun. Samaan aikaan hakijamäärät ja erityisesti EU-urakilpailut läpäisseiden suomalaisten määrät ovat jääneet vähäisiksi. Tämän seurauksena suomalaiset työntekijät ovat pian aliedustettuina EU:ssa.

Suomalaisten virkamiesten EU-osaamiseen ja –rekrytointien edistämisen ohella pyritään kannustamaan vastavalmistuneiden, opiskelijoiden ja nuorten hakeutumista EU-tehtäviin.

Osana Suomen EU-vaikuttamista valtioneuvosto on vahvistanut EU-rekrytointien edistämistoimia ja niihin käytettäviä resursseja. Keväällä 2024 valtioneuvoston kanslia käynnistää sidosryhmäverkoston, johon kutsutaan myös muun muassa korkeakoulujen rehtori- ja opiskelijajärjestöt. Tavoitteena on eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja EU-rekrytointeihin liittyvän tiedon jakaminen.

Unionin toimielimet tarjoavat myös useita mahdollisuuksia harjoitteluun. Harjoittelu voi olla erittäin hyödyllinen kokemus, riippumatta siitä päätyykö lopulta töihin EU:n palvelukseen. Kaikilla toimielimillä on omat harjoittelijahakunsa, jotka pidetään useimmiten pari kertaa vuodessa.

Työskentely EU:ssa tarjoaa mahdollisuuden edistää unionin arvoja, joita ovat rauha, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. EU:n palveluksessa on mahdollisuus työskennellä kaikkiin EU-kansalaisiin vaikuttavien asioiden parissa kuten esimerkiksi ilmastoasioiden, turvallisuuden tai digitaalisen siirtymän tehtävissä.

EU-toimielimet maksavat kilpailukykyistä palkkaa työntekijöilleen. Koulutustarjonta on monipuolista, ja työ EU:ssa tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen koko uran ajan.

Adlercreutz: RKP:lla on tahdonvoimaa siirtää sekä vuoria että nostaa kannatuslukuja

– RKP:ssä on tahtoa tehdä ja tahtoa toimia. Tällä tahdonvoimalla voimme siirtää sekä vuoria että nostaa kannatuslukuja, eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on aiemmin ilmoittanut, että hän asettuu ehdolle RKP:n puheenjohtajavaalissa. Tänään hän esitteli visionsa Ruotsalaisesta kansanpuolueesta lehdistötapaamisessa.

– RKP on puolue, jolle yrittäjyys on elinkeinopolitiikan keskiössä. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaaminen ja terveen talouden edistäminen on meille tärkeää. RKP:lla on paremmat mahdollisuudet kuin millään muulla puolueella yhdistää kaupungit ja maaseutu, koska toisin kuin muut puolueet, olemme vahvoja molemmissa. Meitä yhdistää moni muu asia kuin se, missä asumme tai mitä teemme työksemme, Adlercreutz sanoo.

– RKP on puolue, joka ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen maailmassa, jossa on yhä enemmän vastakkainasetteluita. Meillä on erinomaiset edellytykset ratkaista näitä ongelmia, sillä olemme sillanrakentaja, joka toimii polarisaatiota vastaan ja oikeusvaltion puolesta.

Puheessaan Adlercreutz nosti esiin näkemyksensä nykyaikaisesta ja osallistavasta johtajuudesta, jota nykypäivän yhteiskunnallinen ilmapiiri tarvitsee.

– Pienessä puolueessa meidän pitäisi olla erityisen hyviä pitämään toisiamme esillä. Siksi haluan antaa enemmän tilaa puolueemme aktiiveille kaikilla tasoilla. Arvostan itse suoraa puhetta ja suoraa, rakentavaa kritiikkiä. Se, että tuemme toisiamme, ei estä sitä, ettemmekö voisi myös haastaa toisiamme. Uskallus kyseenalaistaa toistemme ajatuksia ja erilaisia toimintamalleja on ainoa tapa kehittyä, Adlercreutz sanoo.

– Kyetäkseen kyseenalaistamaan puolueessa on jokaisen tunnettava olonsa turvalliseksi, Haluan luoda kulttuurin, jossa tämä on mahdollista.

Adlercreutzin mukaan RKP:llä on mahdollisuuksia tavoittaa uusia äänestäjiä ja lisätä vaikutusvaltaansa.

– Meillä on hyvin tilaa kasvaa. Uusien äänestäjien tavoitteleminen ja kasvaminen ei kuitenkaan tarkoita, että RKP luopuisi ydinkysymyksistään. Se tarkoittaa, että RKP maksimoi mahdollisuutensa vaikuttaa.

Anders Adlercreutz on toiminut yhdeksän vuotta kansanedustajana, neljä vuotta eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja ministerinä viime kesästä lähtien. Koulutukseltaan Adlercreutz on arkkitehti ja hän toimi yrittäjänä yli 15 vuotta ennen kuin hänet valittiin eduskuntaan. Hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja viisi lasta ja hän asuu Kirkkonummella.

RKP valitsee puolueen puheenjohtajan puoluekokouksessa Helsingissä 14.-16.6.2024. Nykyinen puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ei asetu uudelleen ehdolle.

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.

– Tuntui todella hienolta saada onnitella kollegaani Jessika Roswallia ja toivottaa Ruotsi lämpimästi tervetulleeksi Natoon. Nyt kun maamme ovat virallisesti liittolaisia, suhteemme voi syventyä entisestään. Suomi ja Ruotsi eivät 200 vuoteen ole olleet yhtä läheisiä kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz muistuttaa samalla siitä, että Ruotsin Nato-jäsenyys on ollut yksi Orpon hallituksen tärkeimpiä ulkopoliittisia prioriteetteja.

– Olen henkilökohtaisesti nostanut Ruotsin jäsenyysprosessin ja sen vauhdittamisen esiin jokaisessa EU-neuvostokokouksessa, johon olen osallistunut, olen kehottanut Unkaria ratifioimaan jäsenyyden ja olen pitänyt kysymystä esillä myös esim. kahdenvälisissä tapaamisissa, Adlercreutz sanoo.

Ruotsin-vierailunsa aikana ministeri Adlercreutz tapasi myös mm. valtiovarainministeri Elisabeth Svantessonin valtiosihteeri Lars Hjälmeredin, joka vastaa Ruotsin valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksesta, sekä elinkeinoelämän edustajia.

Adlercreutz: Venäjän jäädytetyt varat tulisi käyttää Ukrainan hyväksi

– Euroopassa on satojen miljardien arvosta jäädytettyjä venäläisiä varoja. Niin moraalisesta kuin loogisesta näkökulmasta ne tulisi käyttää Ukrainan tukemiseen, eli auttamaan Ukrainaa puolustautumaan ja korjaaman sen, minkä Venäjä brutaalissa hyökkäyssodassaan on tuhonnut, sanoo eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, joka osallistui yleisten asioiden neuvoston kokoukseen Brysselissä tiistaina.

– Nyt meidän tulisi mahdollisimman nopeasti selvittää, minkälaisia oikeudellisia keinoja on käytettävissä tämän mahdollistamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Lauantaina 24. helmikuuta tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. EU on luvannut auttaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, ja tämä viesti toistettiin neuvoston kokouksessa. Adlercreutzin mukaan EU-maiden tuki Ukrainalle kuitenkin vaihtelee.

– Suomi on kokonaisuudessaan tukenut Ukrainaa jo 1,8 miljardilla eurolla, ja 23. tukipakettia valmistellaan parhaillaan. Jos koko Eurooppa seuraisi Pohjoismaiden ja Baltian maiden esimerkkiä Ukrainan tukemisessa, tilanne näyttäisi hyvin erilaiselta. Toivon, että kaikki jäsenvaltiot ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden, Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz Berliinissä: Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili Berliinissä tiistaina 30. tammikuuta. Ministerin ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen Saksan eurooppa- ja ilmastoministeri Anna Lührmannin kanssa sekä muita korkean tason tapaamisia.

Keskusteluissa ministeri Lührmannin kanssa esillä olivat laajasti ajankohtaiset EU-asiat. Ministerit kävivät keskustelut muun muassa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelun tilanteesta, ja sen osana olevasta 50 miljardin euron tukivälineestä Ukrainalle. Ministerien agendalla oli myös EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen ja reilun kilpailun merkitys, unionin laajentuminen ja energia- sekä ilmastokysymykset.

”Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tässä meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme, erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen. EU:n vahvuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi meidän tulee palata normaaliin valtiontukisääntelyyn mahdollisimman pian. Emme saa vaarantaa tasavertaisia sisämarkkinoita, jotka ovat unionin vankka perusta”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Lisäksi keskustelut keskittyivät Euroopan turvallisuuden sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen. Ukrainan tukeminen sen puolustustaistelussa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan oli myös vahvasti esillä.

”Eurooppa-neuvostossa 1. helmikuuta on löydettävä poliittinen sopu Ukrainan tukivälineestä ja pitkän aikavälin tuesta. Meidän tulee myös päättäväisesti vahvistaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteettia ja vauhdittaa ammustuotantoa. On myös hyvin tärkeää, että prosessi Ukrainan tekemän rauhanaloitteen pohjalta jatkuu, ja saa mahdollisimman laajan tuen”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä myös Saksan liittopäivien Euroopan unionin asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Anton Hofreiterin, valtiovarainministeriön eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Heiko Thomsin ja liittokanslerinviraston talous-, rahoitus- ja eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteeri Jörg Kukiesin.

Lisäksi ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä demokratiaa ja vapautta edistävän Friedrich Naumann –säätiön johtokunnan edustajia.