Adlercreutz: Tärkeä päätös Leopardi-talkoista

Saksa on tänään vahvistanut, että Ukrainaan lähetetään Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja. Kansanedustaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, että liittokansleri Olaf Szholz on vihdoin antanut vihreää valoa Ukrainan tehokkaalle tukemiselle.

– Tämä oli välttämätön päätös. Venäjä lisää Ukrainan puolustukseen kohdistuvaa painetta, ja Ukrainan resurssit ovat rajalliset. Mitä nopeammin autamme, sitä tehokkaampaa tuki on, ja sitä nopeammin sota voi päättyä. Se on meidän etujemme mukaista, se on Ukrainan edun mukaista ja paradoksaalisesti myös Venäjän intresseissä,  Adlercreutz sanoo.

Joulukuun lopussa Adlercreutz ja vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne julkaisivat tekstin, jossa ehdotettiin eurooppalaisen koalition perustamista Ukrainan tukemiseksi nykyaikaisilla Leopard 2 -panssarivaunuilla. Sen jälkeen keskustelu on edennyt nopeasti.

– Tahto auttaa on ollut vahva. Samaan aikaan on ollut huolestuttavaa nähdä, miten vaikeaa on ollut tehdä päätöksiä. Ukrainan käsissä olevat panssarivaunut eivät ole hyökkäysaseita, vaan ne ovat välttämättömiä ukrainalaisille puolustautuakseen. Ja koska tässä tapauksessa kyse ei ole vain panssarivaunujen toimittamisesta vaan myös koulutuksesta, vie avun saaminen aikaa. Ukrainalla ei ole varaa tällaisiin viivästyksiin. Meidän on toimittava nopeasti, Adlercreutz sanoo.

Tänään Saksan ilmoituksen jälkeen, vahvisti puolustusministeri Mikko Savola, että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämiseksi Ukrainaan. Adlercreutz painottaa, että vaikka Suomen panos ei tule olemaan kovin mittava, niin on tärkeää, että teemme osamme.

– Keskustelun aikana on käynyt ilmi, että kaikki maat eivät pidä kalustoaan hyvässä kunnossa. Me olemme pitäneet. Meillä on suuri määrä panssarivaunuja, jotka ovat myös toimintakuntoisia. Niitä tarvitaan nyt Ukrainassa, ja mielestäni on aivan selvää, että Suomi on mukana tarkkaan harkitulla määrällä panssarivaunuja, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Suuria ratainvestointeja on tarkasteltava kriittisesti

Kaikki suuret junahankkeet tulee käydä läpi ja ne on laitettava tärkeysjärjestykseen. On aivan selvää, ettei meillä ole varaa kaikkiin niihin, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Uusia junaratoja suunnitellaan pohjoiseen, luoteeseen ja itään. Meidän olisi nyt tärkeä tehtävä objektiivinen arviointi ja tehdä priorisointia.

-Viime päivinä on julkaistu tutkimuksia, joissa on kyseenalaistettu esimerkiksi ns. Tunnin junan yhteiskunnallinen hyöty. Sen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa. Kahden miljoonan matkan vuosittaista liikennettä varten valtion odotetaan investoivan ainakin 2,5 miljardia euroa. Tämä ei ole kestävää, sanoo Adlercreutz.

Yhden tunnin junan käyttöönotto aiheuttaisi tähtitieteellisiä kustannuksia ja matka-aika lyhenisi melko vaatimattomasti. Pelkästään hankkeen pääomakustannukset ovat useita satoja euroja säästettyä työtuntia kohden.

Monien näiden suurten junahankkeiden kantavana ajatuksena on ollut ilmastohyöty. Nyt julkaistut tutkimukset kyseenalaistavat nämä laskelmat. On arvioitu, että Suomiradan hiilijalanjäljen takaisinmaksu voi kestää jopa 300 vuotta ja niin sanotun Tunnin junan 140 vuotta.

– Tämä osoittaa, että meidän olisi uuden hankkeiden sijaan syytä keskittyä nykyisen infrastruktuurin parantamiseen. Uusien rautateiden rakentaminen metsien ja maa-alueiden läpi on paitsi kallista, mutta myös ympäristövaikutuksiltaan ongelmallista. Vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudun työmatkustusaluetta on tärkeää laajentaa, on meidän otettava huomioon myös laajempi kuva. Suurnopeusrautateiden rakentaminen ei ole ainoa tapa parantaa yhteyksiä, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz: Ramsteinin kokouksen on tehtävä päätöksiä Ukrainan tehokkaammalle tukemiselle

Ukraine Defense Contact Group, joka koostuu 40 maasta, kokoontuu perjantaina Saksan Ramsteiniin koordinoimaan apua Ukrainalle. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toivoo konkreettisia päätöksiä Ukrainalle annettavan avun lisäämiseksi.

– On aivan selvää, että Venäjä ei aio vapaaehtoisesti poistua laittomasti miehittämiltään alueilta. Samalla tiedämme, että Ukraina on riippuvainen antamastamme avusta. On Euroopan ja koko maailman edun mukaista, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan johda jäätyneeseen konfliktiin. Jos hyökkäys voidaan tulkita Venäjän voitoksi, voivat muut maat yrittää samaa, Adlercreutz sanoo.

– Siksi on nyt tärkeää lisätä tukea. Ainoa, joka kiihdyttää sotaa, on Venäjä. Tästä syystä Ukrainaa on tuettava. Tehokkaaseen apuun liittyy kuitenkin monimutkaisia järjestelmiä, jotka vaativat tukea, koulutusta ja logistiikkaa. Siksi on toimittava nyt – joka tapauksessa kestää jonkin aikaa, ennen kuin apu voidaan otta käyttöön Ukrainassa. Ja me haluamme sodan loppuvan, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ehdotti viime vuoden lopulla yhdessä Atte Harjanteen kanssa eurooppalaisen koalition perustamista Ukrainan tukemiseksi nykyaikaisilla Leopard 2 -panssarivaunuilla. Ajatus on saanut kansainvälistä tukea. Saksalla, joka käytännössä päättää Leopard 2 -panssarivaunujen lähettämisestä, on tässä ratkaiseva rooli.

-On selvää, että Suomen pitäisi olla osa tällaista koalitiota. Emme voi antaa paljoa, mutta meidän pitäisi olla mukana, kuten presidentti Niinistö ja ministeri Haavisto ovat todenneet. Ajatus siitä, että tämän tuen ehtona olisi, että myös Yhdysvallat lähettäisi panssarivaunuja, kuten Berliini on antanut ymmärtää, on absurdi. Ukraina ei tarvitse useita erityyppisiä panssarivaunuja vaan useita samanlaisia panssarivaunuja. Leopard 2 on järjestelmä, jota ukrainalaisen panssarivaunumiehistön koulutuksella olisi suhteellisen helppo oppia käyttämään. Ja niiden huolto on paljon helpompaa kuin amerikkalaisissa vaihtoehdoissa. Saksan ja Euroopan on nyt aika osoittaa tarvittavaa johtajuutta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz osallistui torstaina Matkamessuilla järjestettyyn vaalipaneeliin. Paneelissa keskusteltiin kotimaisesta matkailualasta ja alan huutavasta työvoimapulasta. Se on selkeästi yksi suurimmista yksittäisistä ongelmista, kun tarkastellaan koko toimialan liiketoimintaolosuhteita.
Konkreettinen toimenpide, jonka puolesta RKP on jo pitkään puhunut, olisi ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen.
– Useilla aloilla nykyisin sovellettava saatavuusharkinta ei ole tätä päivää. Se luo tarpeetonta byrokratiaa ja asettaa työntekijät haavoittuvaan asemaan. Kyse on myös kilpailukyvystämme: jos meillä on toimintaympäristö, jossa yritykset eivät itse saa päättää kenet he palkkaavat, siirtyvät ne maahan, jossa tällaisia rajoituksia ei ole,  Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz ehdottaa, että työvoiman tarveharkinnasta voitaisiin luopua asteittain.
– Voisimme aloittaa paikallisilla kokeiluilla lievittääksemme olemassa olevia huolia. Yritykset, jotka todistettavasti täyttävät velvoitteensa, voisivat myös saada kevyemmän prosessin, sanoo Adlercreutz.
– Tarvitsemme parempia prosesseja helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa. Nykyinen linja ei houkuttele tänne uusia yrityksiä tai edistä kotimaisten yritysten kasvuedellytyksiä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Työllisyystavoitteet on saavutettu, mutta parempaan on pystyttävä

Työllisyysaste on ennätystasolla. Tilastokeskuksen viimeisimpien lukujen mukaan  työllisyysaste on 74,7 prosentissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, mutta näkee syitä huolestua työvoimapulasta.
– Asetimme tämän hallituskauden tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen. Silloin käytössä olleen  laskentamallin mukaan nyt julkaistut luvut vastaisivat 75,6 prosentin työllisyysastetta, mikä selvästi ylittää  asetetut tavoitteet. Se on merkki siitä, että työllisyyspolitiikka on ollut onnistunutta. Samaan aikaan monet yritykset kuitenkin raportoivat suuresta työvoimapulasta. On selvää, että  taloutemme ei toimi täydellä teholla, sanoo Adlercreutz.
 
Adlercreutz on useaan otteeseen nostanut esille erityisesti Maahanmuuttoviraston toiminnan puutteet. Sen toimintaa selvitetään tällä hetkellä.
– On hyvä, että toimintaa nyt tarkastellaan. Meidän on saatava prosessit kuntoon. Työvoimapulaa ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään maahanmuutolla, vaan myös kotimaiset työmarkkinat on saatava toimimaan, Adlercreutz sanoo.
– Monet yritykset kertovat, että he usein eivät saa lainkaan hakemuksia vapaana oleviin työpaikkoihin. Meidän on syytä käydä läpi mahdolliset kannustinloukut, mutta meidän tulee huomioida myös se, että ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen suorittaneista on suuri pula. Ammattioppilaitokset eivät monin paikoin tarjoa sitä osaamista, jota yritykset tarvitsevat, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz pitää oppisopimuskoulutusta hyödyntämättömänä mahdollisuutena.
– Usealle nuorelle  koulun penkki ei ole vaihtoehto. Heitä varten tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Oppisopimuskoulutus voisi olla yksi niistä, mutta nykyään se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Yrityksille kustannukset ovat liian korkeat, ja koulutuksen integrointi tavalliseen ammatilliseen koulutukseen heikkoa. Oppisopimukset ovat  mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa jättää huomiotta, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Nato-prosessi on osoitus päätöksentekokyvystä

– Prosessi, joka aikanaan johtaa Nato-jäsenyyteen, on merkki siitä, että poliittinen järjestelmämme toimii, sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnassa tiistaina käydyssä keskustelussa Nato-jäsenyytemme hyväksymisestä.

– Jäsenyys oli pitkään useimmille puolueille mahdoton ajatus. Kun maailma ympärillämme muuttui niin muuttuivat myös mielipiteet. Jäsenyyshakemukseemme johtanut prosessi osoittaa, että tärkeiden kysymysten äärelle on eduskunnassa edelleenkin mahdollista tulla yhteen.

RKP on jo pitkään puhunut sen puolesta, että Suomen paikka on Natossa. Silloinkin, kun se oli epäsuosittu mielipide.

– Kun vajaa vuosi sitten kehotin hallitusta käynnistämään prosessin Nato-jäsenyyden hakemiseksi, en uskonut, että olisimme tänään tässä tilanteessa. En toki myöskään uskonut, että Euroopassa kohta olisi sota. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole muuttanut ainoastaan muiden puolueiden mielipidettä Natosta, vaan se on muuttanut geopoliittista todellisuuttamme. Nyt on tärkeää varmistaa, että Ukraina voittaa ja, että Suomen hakemus johtaa jäsenyyteen.

Unkari ja Turkki eivät ole vieläkään ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Suomi ja Ruotsi vahvistavat Natoa. Turkin ja Unkarin peli on kyynistä, eikä se perustu turvallisuushuoliin, jotka voisivat millään tavalla liittyä Suomeen ja Ruotsiin, kahteen vakaaseen ja vakavasti otettavaan maahan. Jos jäsenyyttämme ei ratifioida nopeasti, se ei ole Naton eikä näiden kahden maan etujen mukaista.

Adlercreutz korostaa, että Suomea ei suoraan uhkaa mikään.

– Tiedämme, että meillä on vahva puolustus. Viime vuosikymmeninä yhdessä tekemämme ratkaisut ovat olleet oikeita. Siksi meidän ei tarvitse olla huolissamme, vaikka prosessi pitkittyykin. Me pärjäämme kyllä, ja naapurimaamme tietävät sen. On tärkeää, että liitymme Natoon aikanaan Ruotsin kanssa. Se on kaikkien edun mukaista.

 

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Investointeja turvallisuuteen, inhimillisyyteen ja tulevaisuuteen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti tänään tiistaina niin sanotuista joululahjarahoista. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi, jotka ovat olleet neuvottelemassa lisämäärärahoista, ovat tyytyväisiä neuvotteluiden tulokseen. Lisärahoitusta on myönnetty useisiin tärkeisiin kohteisiin. Niiden avulla edistetään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, nuorten yrittäjyyttä, vientiä ja ylläpidetään useita paikallisesti tärkeitä hankkeita kuten museolaiva Vegan toimintaa.

– Jos menneisyydestä voi jotakin oppia, niin sen, että ennaltaehkäisevät ja pitkän aikavälin investoinnit ovat erittäin tärkeitä. Hallituspuolueet kohdentavat noin 50 miljoonan euron lisämäärärahan tärkeisiin hankkeisiin, joita alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa ei ole huomioitu, Adlercreutz ja Rehn-Kivi kertovat.

Adlercreutz korostaa nuoriin tehtäviä investointeja ja niiden myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia.

– Olen tyytyväinen siihen, että olemme onnistuneet neuvottelemaan lisärahoitusta yrittäjyyskasvatukseen.  Kohdennamme varoja myös nuorten lukutaidon edistämiseen ja oppimisvaikeuksissa tukemiseen. Näiden lisäksi tukea saa 4H-toiminta, joka edistää nuorten hyvinvointia ja yrittäjyystaitoja. Nuoriin investoiminen ei ole koskaan ollut niin ajankohtaista ja tarpeellista kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on tyytyväinen myös yrittäjyyden lisärahoitukseen. Lisärahoitusta saa esimerkiksi Pohjanmaalla toimiva Viexpo, joka auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa ulkomaille.

– Näinä vaikeina aikoina on tärkeää, että tuemme alkutuotantoa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että saimme neuvoteltua lisärahoitusta esimerkiksi Suomen Ammattikalastajaliitolle, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi, jolla on vahva profiili erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa, nostaa esiin useita terveyteen liittyviä hankkeita, joita nyt tuetaan.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme pystyneet varmistamaan rahoituksen niin usealle tärkeälle hankkeelle, jolla edistetään terveyttä ja ihmisoikeuksia, erityisesti naisten oikeuksia. Olen iloinen niin naisjärjestöille kuin myös turvakodeille myönnettyyn lisärahoitukseen, jolla varmistetaan palveluiden riittävyys ja saavutettavuus. Naislinjalle myönnetyn lisämäärärahan avulla turvataan neuvonta ja tuki väkivaltaa kokeneille naisille, Rehn-Kivi sanoo.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä nosti neuvotteluissa esille myös lisärahoituksen tarpeen naisten sukuelinten silpomisen ehkäisemisen vastaiseen työhön ja ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyviin hankkeisiin. Merkittävä osa lisärahoituksesta osoitetaan myös rajat ylittävälle järjestötyölle ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä Pakolaisneuvonnalle.

– RKP on puolue, jolla on selkeä moraalinen kompassi. On hienoa, että saimme valtiovarainvaliokunnassa läpi monia ihmisoikeuksiin liittyviä lisärahoitusehdotuksia. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että rahoitusta myönnettiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseen, Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Lisäksi on hienoa, että nuorten ilmasto- ja ympäristötietoisuutta priorisoidaan lisärahoitusta myönnettäessä. Niin Luontoliitto kuin ympäristökasvatusjärjestö FEE saavat lisärahoitusta, Rehn-Kivi ja Adlercreutz kertovat.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tiehankkeet ja liikenneturvallisuuden parantaminen saavat tärkeää rahoitusta Uudellamaalla

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion ensi vuoden talousarviosta ja päättänyt samalla ensi vuoden budjettiin tehtävistä lisämäärärahoista eli niin sanotuista joululahjarahoista. Useat tärkeät tiet Uudellamaalla saavat kipeästi kaivattuja lisäresursseja.

Valtionvarainvaliokunta on syksyn aikana neuvotellut lisämäärärahoista, joita hallituspuolueet myöntävät erilaisiin hankkeisiin ja muihin tärkeisiin kohteisiin, joita ei rahoiteta alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa. Liikennehankkeiden määrä tässä kokonaisuudessa on noin 26 miljoonaa euroa.

RKP:n valtiovarainvaliokunnan ja liikennedelegaation jäsenet Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä neuvottelujen tulokseen. Lisämäärärahoja kohdennetaan tiehankkeisiin, asfaltointiin, kevyen liikenteen väylien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä risteyksien turvallisuuden parantamiseen.

– Lisämäärärahoja kohdennetaan paikallisesti ja alueellisesti merkittäville teille. Maamme tiet ovat monin paikoin huonokuntoisia ja kärsivät suuresta korjausvelasta. Lisämäärärahoilla voimme vauhdittaa hankkeita, jotka muuten joutuisivat odottamaan. Kyse on esimerkiksi sellaisista teistä, joilla on erittäin vilkas liikenne ja joilla koululaiset kulkevat päivittäin. Olen iloinen, että näillä konkreettisilla toimenpiteillä voimme parantaa liikenneturvallisuutta ja helpottaa usean ihmisen arkea, sanoo eduskunnan liikennejaoston jäsen ja valtiovarainvaliokunnan varajäsen Rehn-Kivi.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz nostaa esille Sepänkyläntien, ja siihen lisämäärärahoilla saatavan uuden jalkakäytävän, hyvänä esimerkkinä vilkkaasti liikennöidystä tiestä, joka on tärkeä usealle paikalliselle.

– Sepänkyläntien molemmissa päissä on koulukeskuksia. Sen lisäksi on tie tärkeä väylä Masalan ja Kirkkonummen keskustan välillä. Tien kunto on heikentynyt huomattavasti viime vuosina, joten on hyvä, että pystymme nyt sitä kunnostamaan, kertoo Adlercreutz.

Sepänkyläntie lisäksi myös tien 25 ja 1102 välinen risteys eli Snappertunatie ja Hankoniementie risteys saa puoli miljoonaa euroa lisärahoitusta.

–  Risteyksen kunnostaminen on konkreettinen liikenneturvallisuustoimi, jonka eteen Raaseporin kaupunki on työskennellyt jo pitkään. On hienoa, että voimme vihdoin taata rahoituksen näille alueellisesti tärkeille parannuksille. Ilahduttavaa on myös se, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen tien 104 päällystämiseen Lohjalla ja Raaseporissa, Adlercreutz sanoo.

Myös Itä-Uudellemaalle saadaan tärkeitä lisäresursseja. Hästholmenin ydinvoimalaan vievää Atomitietä Loviisassa tullaan kehittämään niin, että voimalaan saadaan suora tieyhteys. Alueen asukkaat ovat toivoneet tätä jo pitkään. Lisäksi Tolkkistentie Porvoossa saa rahoitusta kevyen liikenteen väylän päällystämiseen, ja Porvoon Hinthaaraan ja Kuninkaanportin välinen tie 1531 rahoitusta kehittämistyön aloittamiseen.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi korostavat, että paikallinen asiantuntemus on ollut tärkeää lisämäärärahoja neuvoteltaessa.

– Hankkeita on aina paljon helpompi viedä läpi, kun niitä tuetaan paikallisesti. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota olemme saaneet alueiden paikallispoliitikoilta, he toteavat.

Adlercreutz: Paikalliset tieparannukset saavat jatkoa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa neuvotellaan joka syksy ylimääräisistä erityispanostuksista. Näillä voidaan osoittaa varoja erityisen tärkeisiin kansallisiin ja paikallisiin kohteisiin. Anders Adlercreutz on RKP:n vaaliokuntavastaava valtiovarainvaliokunnassa. RKP:n Veronica Rehn-Kivi on valiokunnassa varajäsenenä.

– Näissä neuvotteluissa olemme tämän kauden ajan pystyneet edistämään valtakunnallisesti esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta kouluissa. Sen hedelmiä on nähtävillä täällä Kirkkonummellakin.  Olemme myös pystyneet edistämään paikallisesti tärkeitä tiehankkeita, sanoo Adlercreutz.

Esimerkkinä hän mainitsee 51:n valaistuksen, jonka rahoitus turvattiin vuoden 2020 ja 2021 neuvotteluissa.

– 51:n valaistus on merkittävä asia. Vuoden 2020 rahat eivät riittäneet ihan maaliin asti, joten neuvottelemamme vuoden 2021 lisäpanostus oli tarpeen. Vuonna 2020 saimme myös neuvoteltua rahoitusta Fagervikintien päällystämiseen Inkoossa ja Eestinkyläntien perusparannukseen täällä Kirkkonummella.

Tällä hallituskaudella moni alueellisesti tärkeä hanke on edistynyt.

– Evitskogintie sai uuden päällysteen vuosi sitten ja hallituskauden ensimmäisessä lisäbudjetissa varmistimme sen, että Porkkalantie sai kauan kaipaamansa kohennuksen. Masalantie oli pitkään varsinainen murheenkryyni mutta nyt sekin on saanut uuden pinnan. Kokonaisuuteen on syytä olla tyytyväinen, toteaa Adlercreutz

Teihin on tällä hallituskaudella siis tullut alueellisesti selvää kohennusta. Tahti jatkui tänäkin vuonna. Tiistaina valtiovarainvaliokunta julkaisi listan tämän vuoden kohteista.

– Neuvotteluissa saimme järjestettyä rahoitusta Sepänkyläntien päällystämiseen. Tien kunto on nopeasti heikentynyt ja se on paikka paikoin todella huonossa kunnossa. Monelle koululaiselle se on tärkeä reitti ja siksi pidimme sen korjaamista tärkeänä, sanoo Adlercreutz

Läntiselle Uudellemaalle tuli muitakin panostuksia.

– Teiden 25 ja 1102 risteys Raaseporissa on nykykunnossaan selkeästi liikenneturvallisuusongelma. Nyt tämä asia korjataan. Raaseporin kaupunki on tässä ollut hyvin aktiivinen. Olen myös iloinen siitä, että MT 104 saa uutta päällystettä.

Adlercreutz painottaa kuitenkin, että ratayhteyksiä ei saa unohtaa.

– Oma murheenkryynimme on rantarata ja sen tila. Olisi todella tärkeää saada rakennettua radan varteen lisää kaksiraiteisia osuuksia kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen yhteiselon helpottamiseksi. Liikennöinnistä ja itse radasta keskustelen säännöllisesti niin VR:n kuin Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toivottavasti pääsisimme ensi eduskuntakaudella tässä asiassa eteenpäin, päättää Adlercreutz.

 

Adlercreutz: Tärkeitä panostuksia nuorten yrittäjyystaitoihin

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi tänään mietintönsä valtion ensi vuoden talousarviosta. Samalla valiokunta päätti miten hallituksen noin 50 miljoonan euron ylimääräinen budjettipotti jakaantuu. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on erityisen tyytyväinen nuorten yrittäjyyskasvatukseen suunnatuista lisäresursseista.
– Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille tärkeitä taitoja työelämää varten. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla siipiään, onnistua ja epäonnistua turvallisessa ympäristössä ilman taloudellista riskiä. Lisäksi nuoret oppivat taloudesta ja siitä, miten pitkälle luovuudella ja yhteistyöllä voi päästä. Näistä taidoista on aivan varmasti hyötyä myöhemmin työelämässä, Adlercreutz sanoo.
Lisärahoitusta myönnetään muun muassa organisaatioille, jotka tarjoavat maksuttomia yrittäjyysohjelmia kouluille.
– Lisärahoituksen avulla voivat he tavoittaa yhä useamman nuoren. Tämä on tärkeää, koska on vaikea kiinnostua jostain, mistä ei tiedä, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz kertoo, että kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä nuoremman väestön keskuudessa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Talouden ja nuorison, TAT:n vuotuisesta Nuorten tulevaisuusraportista, jossa todetaan myös, että kouluissa annettava yrittäjyyskasvatus auttaa luomaan ymmärrystä liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä.
– Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet nopeasti. Tällä hetkellä lähes 50 prosenttia nuorista näkee yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuudensuuntana. On voitu havaita, että oppilaat, jotka ovat käyneet Yrityskylässä, mikä on useimmissa suurimmissa kaupungeissa tarjolla oleva yrittäjyysohjelma, ymmärtävät yrittäjyyttä ja liiketoiminnan merkitystä paremmin kuin oppilaat, jotka eivät ole osallistuneet Yrityskylään. Panostukset yrittäjäkasvatukseen on konkreettinen investointi tulevaisuuteen, Adlercreutz sanoo.