Adlercreutz puoluekokouksessa: Poliittista keskustaa tarvitaan

-Jos saamme tämän hallitusohjelman neuvoteltua loppuun asti, niin voimme varmuudella sanoa, että ohjelma on parempi meidän ansiostamme, sanoi ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puheessaan Rkpn:puoluekokouksessa Tampereella.
Adlercreutz alleviivaa puheessaan, että poliittista keskustaa tarvitaan  nykyisessä  polarisoituneessa yhteiskunnassa. enemmän kuin koskaan . Ruotsalaisen kansanpuolueen vahvuus on aina ollut kyky työskennellä ratkaisukeskeisesti  erilaisissa hallituskoalitioissa.
-Edellisessä hallituksessa olimme porvarillinen liberaali ääni. Sitä tarvittiin siinä, ja sitä ääntä käytettiin menestyksekkäästi. Jossain toisessa koalitiossa voimme taas olla se ääni, joka tasapainottaa kuormaa, jotta se ei kallistu liikaa toiseen suuntaan.  Tässä roolissa Rkp on ollut useissa koalitioissa. Poliittisessa keskustassa olevana puolueena, joka on toiminut niin sovittelijana ja kuin myös pianonvirittäjänä, Adlercreutz sanoo.
– Samalla ei ole helppoa olla se, joka yrittää torjua polarisaatiota. Ymmärrystä on vaikea rakentaa. On helppoa eksyä. Kaikkea ei voi hyväksyä. On erotettava oikea väärästä. Me näemme tämän eron. Näemme sen selvästi. Tämän vuoksi teemme sitä työtä, jota teemme Säätytalolla, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutzin mielestä on perusteltua, että seuraavalla hallituskaudella keskitytään talouteen. Samalla meidän tulee huolehtia ilmastosta, kansainvälisestä roolistamme, ihmisoikeuksista, taloudesta, kestävästä kehityksestä ja tasa-arvosta.
– Suomea kohtaavat haasteet eivät ole vähäpätöisiä. Tulevalla hallituksella on valtava tehtävä edessään. Kestävyysvaje on kurottava umpeen, jotta olemme valmiita kohtaamaan mahdolliset tulevat kriisit ja niiden mukanaan tuomat markkinashokit. Edellisessä hallituksessa tekemämme työ auttaa meitä tällä tiellä, Adlercreutz päättää.
 

Adlercreutz: Kiitos demokratiastamme kuuluu sotiemme veteraaneille

-Emme koskaan saa unohtaa veteraanien panosta vapaan ja demokraattisen Suomen puolesta, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tänään kansallisena veteraanipäivänä.

– Veteraanien ja lottien ansiosta voimme nyt elää yhdessä maailman turvallisimmista ja yhdenvertaisimmista maista. Maassa, jossa ihmiset haluavat vaikuttaa ja äänestää. Maassa, jossa demokratia toteutuu, Adlercreutz sanoo.

Vajaat 70 vuotta sitten Suomi oli tienhaarassa. Veteraanien taistelun ansiosta pystyimme valitsemaan oikean tien. Säilytimme itsenäisyytemme ja saimme jatkaa demokratian polulla. Adlercreutz painottaa, että Suomi, jossa tänään elämme, rakennettiin nimenomaan yhdessä, osallisuuden kautta.

– Osallisuus johtaa demokratian vahvistumiseen, halukkuuteen tehdä oma osuutensa ja kantaa oma osuutensa taakasta. Ja tietenkin myös mahdollisuuteen korjata osansa sadosta. Suomessa haluamme toimia yhdessä. Se on vahvuutemme, ja sen kautta olemme pystyneet rakentamaan luottamusta. On tärkeää, että sen arvo nähdään, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz alleviivaa, että meidän on pidettävä kiinni tästä vahvuudesta kaikissa yhteyksissä, myös osana Natoa. Vahva osallisuus luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä turvaa demokratiamme ja edistää rauhaa koko Euroopassa.

– On tärkeää muistaa, että Nato-jäsenyydenkin myötä perustuu turvallisuutemme käytännön tasolla samoihin lähtökohtiin kuin aiemminkin. Se perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja käsitykseen siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Siihen, että meillä kaikilla on vastuu lähimmäisistämme. Siihen, että me kaikki olemme osa tätä yhteiskuntaa. Tämä on suomalaisen yhteiskunnan ydin, ja siksi myös jokaisen mukana pitäminen on turvallisuuspolitiikkaa. Siinä työssä aivan jokaisella ihmisellä on tärkeä tehtävä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Ongelmien kiusaama hanke vihdoin maalissa

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen reaktorin koekäyttö on saatu päätökseen ja säännöllinen sähköntuotanto on alkanut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, pitkän odotuksen jälkeen. Alun perin reaktorin oli tarkoitus aloittaa sähköntuotanto täydellä teholla jo vuonna 2009. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, että ongelmien kiusaama hanke vihdoin on maalissa.

– Energiatuotantomme on turvattu. Ydinvoima on keskeinen osa energiantuotantoamme vielä pitkään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemme tarvitsisi muita energiamuotoja. Tuuli- ja aurinkovoiman hinta laskee koko ajan, ja vetyyn perustuvat ratkaisut avaavat uusia teollisuudenaloja ja mahdollisuuksia, Adlercreutz sanoo.

Olkiluoto 3 vastaa noin 14 prosentista Suomen sähköntuotannosta. Yhdessä Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n kanssa voimalat tuottavat noin 30 prosenttia koko maan sähköstä. Adlercreutz huomauttaa, että tämä tulee tarkoittamaan sitä, että Suomeen tuodun sähkön määrä puolittuu pidemmällä aikavälillä.

– Ennusteiden mukaan Suomi voi olla omavarainen sähköntuotannon osalta jo tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme jatkossa veisi tai toisi sähköä ollenkaan. Meillä tulee olemaan niin ylitarjonnan kuin alitarjonnan aikoja. Siksi on tärkeä huolehtia siitä, että Pohjois-Euroopan sähkömarkkinat toimivat optimaalisesti. Tarvitsemme riittävästi siirtokapasiteettia erityisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Toimivat markkinat ovat tärkein tae kohtuulliselle sähkön hinnalle, Adlercreutz sanoo.

– Jotta yritykset uskaltavat panostaa kehitykseen ja innovaatioihin tarvitaan myös energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. On tärkeää, että annamme selkeän signaalin siitä, että emme jousta ilmastotavoitteistamme. Puhtaiden ja innovatiivisten energiaratkaisujen markkinat kasvavat koko ajan. Olemalla edelläkävijöitä voimme varmistaa, että yrityksemme saavat referenssikohteita, joita ne tarvitsevat saadakseen jalansijaa vientimarkkinoilla, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz jatkaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana

Kansanedustaja Anders Adlercreutz on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän järjestäytymiskokouksessa valittu jatkamaan puheenjohtajana. Eduskuntaryhmä piti tänään uuden vaalikauden ensimmäisen kokouksen.

– Olen kiitollinen saadessani jatkaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Aloitamme vaalikauden ryhmällä, jossa on niin vanhoja kuin uusia edustajia. On ilo saada johtaa uutta eduskuntaryhmää, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan tullaan seuraavalla vaalikaudella tekemään tärkeitä päätöksiä Suomen tulevaisuuden kannalta.

– Meillä on taloudellisia haasteita ja sota Euroopassa. Siksi on erityisen tärkeää, että jatkamme rakentavaa ja vastuullista EU-politiikkaa. Nato-jäsenyys tuo myös tervetulleen ulottuvuuden kansainväliseen rooliimme. Taloudelliset haasteemme edellyttävät työmarkkinauudistuksia, voimakkaita toimia työvoiman saatavuuden lisäämiseksi, sujuvampia prosesseja työperäisen maahanmuuton osalta sekä ennakoitavaa ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Tulevan työn kannalta on erityisen tärkeää, että pääsemme eduskunnassa yksimielisyyteen näissä keskeisissä kysymyksissä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis kantamaan vastuuta.

Myös eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat valittiin jatkokaudelle. Ryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ahvenanmaalainen kansanedustaja Mats Löfström ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Sandra Bergqvist Paraisilta. 

Ruotsalaisen eduskuntaryhmään kuuluvat yhdeksän kansanedustajaa Rkp:sta ja Ahvenanmaan kansanedustaja.

 

Adlercreutz: Nato vie Suomen uuteen aikaan

Suomi on nyt virallisesti Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäsen. Ulkoministeri Haavisto talletti  liittymisasiakirjat tänään Brysselissä ennen Naton ulkoministerikokouksen alkua.  ”Tämä on historiallinen päivä Suomelle ja Natolle”, iloitsee eduskunnan puolustusvaliokunnassa Ruotsalaista eduskuntaryhmää edustanut kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Adlercreutz toteaa, että Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa paitsi omaamme, myös koko Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta.

-Olemme systemaattisesti vuosikymmenten ajan vahvistaneet omaa puolustustamme ja tuomme Natoon hyvin varustetut asevoimat ja vankan reserviläisarmeijan.  Meillä on tärkeää osaamista ja ennen kaikkea vahva maanpuolustustahto. Me olemme pitäneet puolustusvoimamme kunnossa ja voi hyvällä syyllä sanoa, että  me tässä suhteessa toimimme esimerkkinä muille. Siksikin on tärkeää, että Suomi on aktiivinen ja rakentava toimija Natossa, Adlercreutz sanoo.

Suomi ja Ruotsi hakivat yhdessä Naton jäseniksi viime vuoden toukokuussa. Jäsenyysprosessi on kuitenkin edennyt maiden osalta eri tahtiin. Adlercreutz kertoo olevansa varma, että myös Ruotsi saadaan liiton jäseneksi.

-Suomen jäsenyys vahvistaa myös Ruotsin turvallisuutta. Siitä huolimatta on selvää, että sekä Naton että meidän etumme on, että Ruotsi mahdollisimman nopeasti tulisi Naton täysimääräiseksi jäseneksi. Meidän tule nyt Naton sisältä käsin aktiivisesti toimia sen eteen, että Ruotsin ratifioinnit etenevät. Unkarin ja Turkin on syytä lopettaa vastuuton  pelailu yhteisen eurooppalaisen turvallisuutemme kanssa. Ei ole olemassa mitään syytä olla ratifioimatta Ruotsin jäsenyyttä ensitilassa, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uhkaa aiheuttaa katastrofin

Euroopan parlamentti äänesti tällä viikolla kannastaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä koskevaan ehdotukseen. RKP kansanedustaja Anders Adlercreutz on huolissaan direktiivin mahdollisista seurauksista.

– Energiatehokkuuteen pitäisi pyrkiä. Mutta se ei ole yksinkertainen yhtälö. Erityisesti meidän leveysasteillamme on tärkeää ymmärtää, että energiatehokkuusremontit eivät ole yksinkertaisia. Ei ole varmempaa tapaa tuhota vanha rakennus kuin kunnostaa sitä huonosti. Huono energiatehokkuusremontti voi aiheuttaa suurta tuhoa, Adlercreutz toteaa

Euroopan parlamentin kannan mukaan kaikkien rakennusten pitäisi saavuttaa energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä. Vaatimuksia ehdotetaan sovellettavaksi myös vanhoihin rakennuksiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

-Tämä on se ongelmallinen osa. Vanhat ja uudet rakennukset ovat rakennusfysiikaltaan täysin erilaisia. Koska energiatehokkuus tarkoittaa ulkovaipan rakenteen muuttamista ja samalla useimmissa tapauksissa myös koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton toteuttamista, on helppo nähdä, että kyseessä on hyvin laaja muutos. Se on kallista, mutta ennen kaikkea se voi olla hyvin riskialtista, jos sitä ei tehdä oikein.

– Rakennuksesta, joka on saattanut toimia moitteettomasti sata vuotta, tulee yhtäkkiä riippuvainen koneista. Yksinkertainen, usein massiivinen ja ongelmaton ulkoseinä muuttuu haavoittuvaksi ja vikaherkäksi, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan on tunnistettava, että rakennuskanta ja ilmasto ovat erilaisia eri maissa, samoin kuin energiantuotanto.

– Keski-Euroopassa taloja lämmitetään suurelta osin kaasulla. Meillä täällä ei tehdä niin. Erityisesti omakotitaloissa käytetään usein sähkölämmitystä, joka on lähes fossiilivapaata. Myös kaukolämmöstä on nopeasti tulossa fossiilivapaata. Sähkön absoluuttista kulutusta tärkeämpi kysymys on ajoitus: milloin sähköä kulutetaan ja miten kulutuspiikkejä voidaan pienentää. Ja tässä älykkäät järjestelmät ovat tärkeämpiä kuin ulkoseinän paksuus, Adlercreutz toteaa.

Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu seuraavaksi trilogineuvotteluissa komission, EU-parlamentin ja neuvoston välillä.

– Rakennuksemme ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin rakennukset Keski-Euroopassa. Meidän on nyt varmistettava, että lopputulos ja tulevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano on järkevää. Nykyisessä muodossaan direktiiviehdotuksen soveltamisesta aiheutuisi valtavan suuria kustannuksia ja mahdollisesti katastrofaalisia seurauksia rakennuskannalle, päättää Adlercreutz

Adlercreutz: Kynnystä yrittäjyyteen on madallettava

Työelämä on murroksessa eikä siltä voi sulkea silmänsä. Tarvitsemme yhdistelmävakuutuksen, joka kattaa sekä yrittäjän että palkansaajan, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

– Nykyään voit vaihtaa ammattia useita kertoja työurasi aikana ja voit ennen kaikkea vaihtaa roolia useita kertoja. Joskus olet työnantaja, joskus työntekijä. Joskus olet yrittäjä, joskus työskentelet jonkun muun palveluksessa.  Sosiaaliturvajärjestelmämme ei kuitenkaan ole muuttunut. Meillä on erilliset järjestelmät heille, jotka työllistävät, ja erilliset järjestelmät heille, jotka työllistyvät. Tämä aiheuttaa monia ongelmia ja ennen kaikkea joustamattomuutta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esille sen, että Suomessa tällä hetkellä on noin 190 000 yksinyrittäjää.

– Se on monella tapaa positiivinen asia. Suhtautuminen yrittäjyyteen on tänä päivänä huomattavasti parempi kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Mutta samalla se on merkki ongelmasta: Monet valitsevat yrittäjyyden omasta tahdostaan. Monet tekevät sen kuitenkin, koska vaihtoehtoja on vähän. Yritykset valitsevat henkilön palkkaamisen sijasta yrittäjän palvelujen ostamisen. Koska kokevat, että palkkaamiseen liittyvä riski on liian suuri, Adlercreutz sanoo.

Tähän pitää Adlercreutzin mielestä tarttua sekä uudistamalla työmarkkinoita ja vähentämällä työllistämisen taakkaa ja riskiä, sekä madaltamalla kynnystä siirtyä yrittäjästä palkansaajaksi ja päinvastoin.

– RKP on jo pitkään kannattanut yhdistelmävakuutusta ratkaisuna tähän ongelmaan. Se olisi vakuutus, joka jatkuu, vaikka siirtyisit itsenäisestä ammatinharjoittajasta palkatuksi työntekijäksi tai päinvastoin. Tämä poistaisi yhden niistä jäykkyyksistä, jotka tänään  aiheuttavat työmarkkinoilla kankeutta, kun yrittäjyyteen ei uskalleta tarttua etuuksien menettämisen pelosta, Adlercreutz sanoo.

– Meillä ei ole varaa järjestelmään, joka ei tunnista sitä todellisuutta jossa elämme. Maailma on muuttunut. Sitä todellisuutta, jossa kävelee tehtaan portista sisään 21-vuotiaana ja eläkkeelle 65-vuotiaana, ei enää ole. Sosiaaliturvajärjestelmämme on tunnistettava tämä, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz: Suomi on tehnyt osuutensa. Nyt Unkarin ja Turkin on aika toimia.

 Emme ole vielä perillä, mutta tämä on askel eteenpäin, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tänään ratifioi  Nato-jäsenyyden. Hän viittaa siihen, että Unkari ja Turkki eivät ole vieläkään ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.

-Tämä eduskunta, joka aloitti prosessin, on nyt tehnyt oman osuutensa. Nyt on Unkarin ja Turkin vuoro kantaa vastuunsa ja siirtää sisäpolitiikka syrjään. Ruotsi ja Suomi vahvistavat Natoa, jäsenyytemme tekee koko Euroopasta turvallisemman. On aika saattaa ratifiointiprosessi päätökseen, jotta voimme liittyä Natoon samanaikaisesti, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz sanoo, että Nato-jäsenyys on paras tapa varmistaa, että kaikki voivat elää Suomessa turvallisesti. RKP on pitkään kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä, myös silloin kun se oli epäsuosittu mielipide.

– Pitkään olimme tässä keskustelussa melko yksin. Vielä vuonna 2018 Torvalds oli ainoa presidenttiehdokas, joka liputti jäsenyyden puolesta. Vuoden 2021 lopussa kehotin meitä käynnistämään jäsenyysprosessin. Nyt reilu vuosi myöhemmin, on se todellisuutta. Mielipiteet muuttuivat nopeasti ja hyvä niin. Ympärillämme oleva synkkä todellisuus sai aikaan suunnanmuutoksen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että Suomi päättää jatkossakin omasta puolustuksestaan ja painottaa, että meidän tulee olla aktiivinen ja rakentava toimija Natossa.

– Puolustuksemme perustana ovat jatkossakin omat joukkomme. Näin sen tuleekin olla.  Jäsenyyden myötä saamme kuitenkin myös muiden liittouman maiden tuen. Liitymme Natoon yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Varuskunnistamme tulee nyt Naton varuskuntia. Samalla on tärkeää huomioida, että meillä tuskin tulee olemaan Suomessa pysyviä vieraiden maiden joukkoja. Tämä jo pelkästään siksi, että meillä itsellämme on niin hyvät valmiudet, Adlercreutz sanoo.

Naton jäsenten odotetaan käyttävän kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Suomi on jo ylittänyt tämän tavoitteen.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että olemme ajatelleet oikein  jo pitkään. Nyt on tärkeää, että meidän hyvä otteemme ei herpaannu. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että puolustusmenomme ovat vähintään 2 prosenttia BKT:stä.

Adlercreutz: Uudellemaalle tarvitaan lisää korkeakoulupaikkoja.

Pääkaupunkiseutu näyttelee tärkeää roolia Suomen talouden kehitykselle. Aivovuoto on todellinen ongelma, jota emme voi jäädä katsomaan sivusta. Tarvitsemme Uudellemaalle lisää korkeakoulupaikkoja, sanoo RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz.
Adlercreutz pitää kokeakoulupaikkojen epätasaista valtakunnallista jakautumista ongelmana. 

– Muualla Suomessa kahta toisen asteen opiskelupaikkaa kohden on 0,85 korkeakoulupaikkaa. Pääkaupunkiseudulla suhdeluku on 0,7 korkeakoulupaikkaa kahta toisen asteen opiskelupaikkaa kohden. Ero on merkittävä ja johtaa siihen, että yhä useampi hakeutuu muualle opiskelemaan. Usein tämä tarkoittaa muualla Suomessa sijaitsevaa yliopistoa, mutta yhä useammin myös muuttoa ulkomaille. 

Helsingin yliopiston rehtori muistutti Helsingin Sanomissa (18.2.2023), että 60% Suomen jättävistä opiskelijoista on kotoisin Uudeltamaalta.

– Tämä on suhteettoman suuri osuus ja vaikka on luonnollista ja toivottavaakin, että suomalaiset saavat kokemusta myös ulkomailla opiskelusta, on riski, että ne, jotka suorittavat opintonsa ulkomaisessa yliopistossa, myös jäävät ulkomaille pysyvästi. Tämä on Suomelle ongelma, sanoo Adlercreutz

– Tarvitsemme järkevää aluepolitiikkaa ja laajaa koulutusverkostoa pitääksemme koko Suomen elävänä ja asuttuna, mutta meidän pitää varmistaa, ettei yksi tavoite vesitä toista. Tavoitteenamme on lisätä korkeakoulutettujen määrää, eikä tämä onnistu, jos järjestelmämme kannustaa nuoria hakeutumaan heti toisen asteen jälkeen ulkomaille opiskelemaan. Tarvitsemme Uudellemaalle lisää korkeakoulupaikkoja. Se on kansallisesti tärkeä kysymys, summaa Adlercreutz

Adlercreutz: Tarvitsemme yrittäjädiplomin toiselle asteelle.

– Asenne yrittäjyyteen on kehittynyt todella positiivisesti. Yhä useampi nuori kokee yrittäjyyden mahdollisuutena. Tämän asennemuutoksen tulisi näkyä myös opetuksessa. Siksi meidän tulisi ottaa yrittäjädiplomi osaksi toiseen asteen koulutusta. 

Näin toteaa Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. 

– Nuori Yrittäjyys ry:n kaltaiset järjestöt ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosien aikana. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnassa olemme useana vuotena vahvistaneet yrittäjäkasvatuksen rahoitusta. Viime vuonna melkein 5000 oppilasta osallistui Nuori yrittäjyys-ohjelmaan. Yrittäjyys on tänä päivänä monen nuoren mielestä houkutteleva vaihtoehto. Nekin, jotka eivät ajattelisi ensisijaisesti ryhtyvänsä yrittäjäksi, hyötyvät NY:n kaltaisten ohjelmien tarjoamista opeista tulevassa opiskelu- ja työelämässään. 

Adlercreutzin mielestä meidän tulee luoda selkeä oma opintokokonaisuutensa yrittäjyyden ympärille. Kokonaisuus, josta opiskelija saisi opintosuorituksensa merkiksi diplomin.

– Meillä on jo nyt lukiodiplomi taideaineissa. Se on hieno asia. Nyt meidän tulisi rakentaa vastaava kokonaisuus yrittäjyyden ympärille. Toivon myös, että korkeakoulut näkevät diplomin arvon ja antavat sille painoarvoa korkeakouluvalintojen pisteytyksissä. Etenkin, koska tiedämme ylioppilasaineiden painoarvon korkeakouluhaussa ohjaavan 15-vuotiaan nuoren lukion ainevalintoja.

Adlercreutz toteaa, että asenteet muokkautuvat nuoruudessa. 

– On selvä, että kaikista ei tarvitse tule yrittäjiä. Mutta on toivottavaa, että mahdollisimman moni kokisi yrittäjyyden aidosti mahdollisena. On myös yleissivistävää, että saa tutustua niihin lainalaisuuksiin, jotka ohjaavat yrittämistä ja sen kautta talouttamme. NY:n kaltaiset ohjelmat antavat oppilaille mahdollisuuden onnistua – tai epäonnistua – turvallisessa ympäristössä. Se on kokemus, josta jokaisella nuorella on väistämättä iloa myöhemmin elämässään.