Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz osallistuu YK:n pienten saarivaltioiden kansainväliseen konferenssiin (4th International Conference on Small Developing Island States) Antigua ja Barbudalla 27.-29. toukokuuta.

Kerran kymmenessä vuodessa järjestettävässä korkean tason poliittisessa konferenssissa on tarkoitus tarkastella pienten saarivaltioiden tilannetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta, hyväksyä poliittinen loppuasiakirja ja uusi toimintasuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Konferenssin osana järjestetään mittava yritysten ja järjestöjen messu- ja näyttelyosio.

Ministeri Adlercreutzia on pyydetty toimimaan puheenjohtajana yhdessä konferenssin viidestä interaktiivisessa dialogissa yhdessä Malediivien presidentin Mohamed Muizzun kanssa. Dialogissa keskitytään talouden ja kestävän kehityksen edistämiseen. Muut puhujat ovat Antigua ja Barbudan pääministeri Gaston Browne sekä Yhdysvaltojen sisäministeri Debra Haaland.

Lisäksi ministerillä on useita kahdenvälisiä tapaamisia tapahtumaan osallistuvien kumppanimaiden ministereiden ja kansainvälisten järjestöjen johdon kanssa. Näissä painottuvat erityisesti ilmasto- ja ympäristökysymykset, vihreä siirtymä ja Suomen tarjoamat ratkaisut. Ministeri osallistuu myös EU:n roolia kumppanimaissa vahvistavan Global Gateway -strategiaa koskevaan tilaisuuteen.

Ministerin ohjelmassa on lisäksi muun muassa tapaaminen Antigua ja Barbudan tiede-, teknologia ja energiaministerin sekä yritysedustajien kanssa, jossa tavoitteena on edistää suomalaisyritysten toimintaa alueella sekä kartoittaa uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Konferenssi on järjestyksessä neljäs, ja se on aiemmin järjestetty Barbadoksella (1994), Mauritiuksella (2005) ja Samoalla (2014).

Lisätietoja: erityisavustaja Andreas Elfving p. 050 310 0274, valtioneuvoston kanslia ja ulkoasiainsihteeri Milena Hakanpää p. 050 330 2921, ulkoministeriö

4th International Conference on SIDS

Valtioneuvosto on tänään 23.5.2024 antanut uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Se ohjaa valtion toimintaa osakkeenomistajana ja koskee kaikkia niitä osakeyhtiöitä, joissa valtio on osakkeenomistaja sekä niitä ministeriöitä, jotka omistajaohjaavat yhtiöomistuksia.

”Omistajapolitiikan uudistuksessa on huomioitu, että yhtiöt toimivat nyt geopoliittisesti muuttuneessa tilanteessa ja entistä haastavammissa olosuhteissa. Perusasiat pysyvät ennallaan: valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhtiöomistusten hallinnointi vastuullisesti, ammattimaisesti, omistusintressin kannalta tarkoituksenmukaisesti ja omistaja-arvoa pitkäjänteisesti kasvattavasti”, toteaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Valtion päätöksenteko omistajana perustuu lakiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta sekä osakeyhtiölakiin. Päivittäinen omistajaohjaus perustuu arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodiin ja hyvän hallintotavan suosituksiin.

Valtio tavoittelee yhtiöomaisuutensa hoidossa pitkäjänteistä omistaja-arvon kasvua, ennakoitavia omaisuustuloja sekä strategisten intressien ja erityistehtävien tehokasta toimeenpanoa.

”Valtiolla on omistuksessaan merkittävä yhtiöomaisuus: 73 yhtiötä, joiden arvo vuodenvaihteessa oli noin 37 miljardia euroa. Näiden yhtiöiden ohjaamisessa ja niiden omaisuusarvon säilyttämisessä ja kasvattamisessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa omistajapolitiikkaa.”

Hallitusohjelman mukaisesti omistajapolitiikassa painottuvat nyt riskienhallinta, turvallisuus sekä kilpailuneutraliteetti.

”Tärkeä lähtökohta on, että valtio kunnioittaa reilun kilpailun vaatimuksia ja varmistaa sen, ettei se toiminnallaan syrjäytä yksityistä omistajuutta”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Huoltovarmuus ja riskienhallinta painopisteinä

Valtio-omistaja huomioi geopoliittisen ulottuvuuden ja huoltovarmuusnäkökohdat Suomen kannalta muun muassa yhtiöitä koskevissa omistajastrategioissa ja yhteiskunnallisen intressin määrittelyssä.

”Omistajastrategiassa kunkin yhtiön omistukseen liittyvät pääriskit huomioidaan ja riskienhallinnan rooli päätöksenteon tukena varmistetaan. Yhtiöiden tulee itse identifioida liiketoiminnassaan muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen edellyttämät varautumisen, riskienhallinnan sekä kriittisen infran suojaamista koskevat kysymykset”, ministeri Adlercreutz toteaa.

Muiden suurten osakkeenomistajien tavoin valtio nimittää omia edustajiaan yhtiöidensä hallituksiin, tosin pörssiyhtiöiden hallituksiin valtio esittää virkamiehiä vain poikkeustilanteissa.

Palkitsemisessa korostuu kohtuullisuus ja läpinäkyvyys

Valtio on aktiivinen omistaja, joka määrittelee jokaiselle yhtiöomistukselleen omistajastrategian, josta ilmenevät omistajan tavoitteet sekä omistajaohjauksen painopisteet ja toimenpiteet. Valtio-omistaja muodostaa oman tahtotilansa yhtiöiden taloudellisista ja strategisista tavoitteista, joita se tarkastelee säännöllisesti yhtiön hallituksen kanssa.

Jatkossa kaikkien valtionyhtiöiden on määriteltävä ja julkaistava osinkopolitiikkansa, jonka lähtökohtina ovat tehokas ja toimialalla vertailukelpoinen pääomarakenne sekä suhteellisen tasainen, ennakoitava osinkovirta.

Palkitsemisessa valtio edellyttää kohtuullisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä korostaa muuttuvan palkitsemisen kriteereiden avoimuuden merkitystä palkitsemisraportoinnissa. Tärkeänä pidetään myös sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa samapalkkaisuusdirektiivin mukaisesti.

Listaamattomien yhtiöiden palkitsemisrajat pysyvät ennallaan, mutta pörssiyhtiöiden muuttuvan palkitsemisen maksimiraja nostetaan 200 aiemmasta 120 prosentista.

”Pörssiyhtiöiden tulospalkitsemisen enimmäisrajat olivat merkittävästi markkinatasoa alhaisemmat. Valtio-omisteisten yhtiöiden on kyettävä palkkaamaan johtoa ja henkilöstöä kilpailukykyisin ehdoin”, ministeri Adlercreutz toteaa.

Vastuullisuus omistaja-arvon kasvun takaajana

Omistajapolitiikassa on täsmennetty valtio-omistajan vastuullisuusodotuksia muun muassa yhtiöiden ilmasto- ja luontotyöhön liittyen sekä korostettu yhtiöiden vastuuta arvoketjunsa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Valtio-omistaja edellyttää yhtiöiltä edelläkävijyyttä yritysvastuussa, koska vastuullisuus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvattaa omistaja-arvoa.

”Omistajana edellytämme, että vastuullisuus on osa valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaa, liiketoimintamallia ja johdon palkitsemista. Yhtiöiden tulee keskittyä kilpailukykynsä kannalta olennaisten vastuullisuustavoitteiden edistämiseen”, ministeri Adlercreutz toteaa.

Uutena toimintatapana omistajaohjausosasto laatii säännöllisesti valtion yhtiöomistuksia koskevan vastuullisuusohjelman. Siinä määritellään valtio-omistajan vastuullisuustavoitteet ja -mittarit, joilla omistaja voi seurata oman vastuullisuustyönsä ja omistajaohjaustyönsä vaikuttavuutta.

Omistusjärjestelyt hallituskaudella

Hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa on tarkoitus rahoittaa pääosin liikelaitosten tuloutuksilla ja omaisuustuloilla, joita ovat osingot, pääomanpalautukset, osakemyynnit ja muut yritysjärjestelyt.

”Hallituskauden kuluessa valtio-omistaja arvioi huolellisesti omistusjärjestelyjä ja yhtiöiden optimaalista omistusrakennetta. Omistusjärjestelyjen suunnittelussa huomioidaan aina yhtiöiden ja pääomamarkkinoiden tilanne”, ministeri Adlercreutz korostaa.

Valtion listaamattomien yhtiöiden pääomarakenteet arvioidaan säännöllisesti ja mahdolliset ylipääomitukset puretaan.

Uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä on tarkastettu ja täsmennetty yhtiöiden omistusintressit ja seuraavat vähimmäisomistusrajat ehdotetaan eduskunnalle päätettäväksi. Finavia Oyj:n ja VR Group Oyj:n vähimmäisomistusrajat lasketaan 50,1 prosenttiin aiemmasta 100 prosentista. Gasum Oy:n ja Posti Group Oy:n vähimmäisomistusrajat laskevat 33,4 prosenttiin aiemmasta 50,1 prosentista. A-Kruunu Oy:n vähimmäisomistusraja lasketaan 0 prosenttiin aiemmasta 100 prosentista. Kemijoki Oy:n raja nostetaan 33,4 prosenttiin aiemmasta 0 prosentista.

Lisätiedot: valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö Maija Strandberg, p. 050 407 8423; ministerin haastattelupyynnöt erityisavustaja Crista Grönroos, p. 050 441 4257

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 21. toukokuuta Brysselissä. Neuvosto aloittaa kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelun, jatkaa EU:n vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua ja tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto aloittaa 27.–28. kesäkuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla Eurooppa-neuvoston esityslistaehdotuksesta. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston aiheita ovat Ukraina, turvallisuus ja puolustus, kilpailukyky, ulkosuhteet sekä tuleva EU:n institutionaalinen kausi. Institutionaalisella kaudella tarkoitetaan tulevaa komission ja parlamentin 5 vuotista toimikautta.

Neuvosto jatkaa vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla oikeusvaltiotilanteesta Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa ja Luxemburgissa. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Suomi katsoo, että komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa.

Lisäksi neuvosto tarkastelee Puolan oikeusvaltiotilannetta. Komissio antoi 20.12.2017 perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Komissio ilmoitti 6.5.2024 katsovansa Puolan oikeusvaltiotilanteen parantuneen siinä määrin, ettei (SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaista) selvää vaaraa oikeusperiaatteen vakavalle loukkaukselle enää ole. Komissio on ilmoittanut neuvostolle ja Euroopan parlamentille aikeistaan peruuttaa Puolaa koskeva perusteltu ehdotus. Neuvostolla on tilaisuus esittää mahdolliset näkemyksensä ennen kuin komissio tekee asiassa virallisen päätöksen.

”Puolan käynnistämät toimet oikeusvaltiotilanteen korjaamiseksi ovat merkittäviä ja tärkeitä. Suomi yhtyy komission arvioon Puolan oikeusvaltiotilanteen myönteisestä kehityksestä ja tuemme komission suunnitelmaa 7 artiklan mukaisen oikeusvaltiomenettelyn päättämisestä. On oleellista, että toimia oikeusvaltiotilanteen parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi jatketaan niin Puolassa kuin muissakin jäsenmaissa”, sanoo ministeri Adlercreutz.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.