Adlercreutz: Ongelmien kiusaama hanke vihdoin maalissa
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen reaktorin koekäyttö on saatu päätökseen ja säännöllinen sähköntuotanto on alkanut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, pitkän odotuksen jälkeen. Alun perin reaktorin oli tarkoitus aloittaa sähköntuotanto täydellä teholla jo vuonna 2009. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, että ongelmien kiusaama hanke vihdoin on maalissa.
– Energiatuotantomme on turvattu. Ydinvoima on keskeinen osa energiantuotantoamme vielä pitkään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemme tarvitsisi muita energiamuotoja. Tuuli- ja aurinkovoiman hinta laskee koko ajan, ja vetyyn perustuvat ratkaisut avaavat uusia teollisuudenaloja ja mahdollisuuksia, Adlercreutz sanoo.
Olkiluoto 3 vastaa noin 14 prosentista Suomen sähköntuotannosta. Yhdessä Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n kanssa voimalat tuottavat noin 30 prosenttia koko maan sähköstä. Adlercreutz huomauttaa, että tämä tulee tarkoittamaan sitä, että Suomeen tuodun sähkön määrä puolittuu pidemmällä aikavälillä.
– Ennusteiden mukaan Suomi voi olla omavarainen sähköntuotannon osalta jo tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme jatkossa veisi tai toisi sähköä ollenkaan. Meillä tulee olemaan niin ylitarjonnan kuin alitarjonnan aikoja. Siksi on tärkeä huolehtia siitä, että Pohjois-Euroopan sähkömarkkinat toimivat optimaalisesti. Tarvitsemme riittävästi siirtokapasiteettia erityisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Toimivat markkinat ovat tärkein tae kohtuulliselle sähkön hinnalle, Adlercreutz sanoo.
– Jotta yritykset uskaltavat panostaa kehitykseen ja innovaatioihin tarvitaan myös energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. On tärkeää, että annamme selkeän signaalin siitä, että emme jousta ilmastotavoitteistamme. Puhtaiden ja innovatiivisten energiaratkaisujen markkinat kasvavat koko ajan. Olemalla edelläkävijöitä voimme varmistaa, että yrityksemme saavat referenssikohteita, joita ne tarvitsevat saadakseen jalansijaa vientimarkkinoilla, Adlercreutz päättää.
Edustaja Adlercreutz kirjoittaa kiitettävän selkeästi ja useimmiten täyttä asiaa. Tuo lausahdus: ”emme jousta ilmastotavoitteistamme” särähtää kuitenkin ikävästi. Jää täsmentämättä mitä nuo tavoitteet tarkemmin sanoen ovat, mutta yleensä niillä tarkoitettaneen nk hiilineutraaliutta tai hiilidioksidipäästöjen alentamista. Otetaanpa muutama fakta: Suomen CO2 -päästöt ovat luokkaa 1,5 promillea globaaleista päästöistä. CO2 on melko heikko kasvihuonekaasu, eikä se ole mikään haittapäästö, vaan ylläpitää kasvien yhteyttämisen kautta koko elokehää. Sitäpaitsi NASAn mittausten mukaan Suomi metsineen ja soineen on jo hiilinielu. Kun puhutaan ’tavoitteista’, sitä odottaisi, että pyritään johonkin määriteltävissä ja mitattavissa olevaan myönteiseen muutokseen. Mitkä ovat siis ne tärkeät ja mielellään yksilöidyt tavoitteet, joista ’ei tingitä’?