EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu keskiviikkona 15. marraskuuta Brysselissä. Neuvosto aloittaa joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelun sekä käsittelee laajasti muita ajankohtaisia asioita, kuten komission vuoden 2024 työohjelmaa, oikeusvaltioasioita, EU:n vaalilainsäädäntöä ja Espanjan pyyntöä EU:n kieliasetuksen muuttamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto aloittaa joulukuun Eurooppa-neuvoston valmistelun keskustelemalla sen asialistasta. Eurooppa-neuvoston aiheita tulevat olemaan Ukraina, Lähi-Itä, laajentuminen, monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, turvallisuus ja puolustus sekä ulkosuhteet.

”Keskustelussa komission työohjelmasta korostan sitä, että EU:n on palattava normaalisti toimiviin sisämarkkinoihin. Ne ovat koko EU:n perusta ja keskeinen vahvuus. Suurten maiden valtiontuet vääristävät markkinoita tavalla, joka ei hyödytä kokonaisuutta”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Kokouksessa jatketaan myös alustavaa keskustelua EU:n valmistautumisesta mahdolliseen laajentumiseen. Tarkoituksena on tarkastella laajentumisen vaikutuksia EU-politiikkoihin, rahoitukseen sekä toimielimiin ja päätöksentekoon. Eurooppa-neuvosto määrittelee tarkemmat puitteet keskustelulle EU:n tulevaisuudesta.

”Komission juuri julkaistu laajentumispaketti vie keskustelua jälleen askeleen eteenpäin. EU:n laajentuminen on keskeinen tulevaisuuskysymys. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja korruption torjuminen ovat ratkaisevia kysymyksiä laajentumiskeskustelussa”, toteaa ministeri Adlercreutz.

Ministerit käyvät periaatekeskustelun EU:n vaalisäädöksen uudistamista koskevasta Euroopan parlamentin ehdotuksesta. Suomen tavoin myös monet muut jäsenvaltiot ovat suhtautuneet parlamentin ehdotukseen laajalti varauksellisesti. Ylikansallisten listojen ja kärkiehdokasmenettelyn ohella huolta ovat herättäneet muun muassa ehdotettu yhteinen vaalipäivä (9.5.), kirjeäänestyksen yleinen käyttöönotto sekä ehdotuksen vaikutukset kansallisiin vaalilakeihin ja -perinteisiin. EU:n vaalisäädöksen uudistaminen parlamentin ehdottamalla tavalla ei ole mahdollista vuoden 2024 vaaleja silmällä pitäen.

Komissio esittelee neuvostolle komission vuoden 2024 työohjelman. Suomen pääprioriteetit komission vuoden 2024 työohjelmassa ovat komission tiedonanto ilmastotavoitteeksi vuodeksi 2040, komission tiedonanto laajentumista edeltävistä uudistuksista ja toimintapolitiikan uudelleentarkasteluista sekä eurooppalainen puolustusteollisuusstrategia.

Neuvosto saa tilannekatsaukset oikeusvaltiotilanteesta Puolassa ja EU:n arvojen kunnioittamisesta Unkarissa. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä, eikä neuvoston kannanmuodostus ole ajankohtaista. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.

Kokouksessa saadaan myös tilannekatsaus EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista. Lisäksi ministerit tarkastelevat edistymistä koskien Espanjan pyyntöä lisätä katalaanin, baskin ja galician kielet EU:n virallisiksi kieliksi.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on kutsunut valtiotieteiden kandidaatti Andreas Elfvingin erityisavustajakseen valtioneuvoston kansliaan.

Elfving siirtyy tehtävään Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puoluetoimistolta poliittisen sihteerin tehtävästä. Elfving on myös viimeisen kymmenen vuoden aikana vastannut RKP:n kansainvälisistä asioista.

Ministeri Adlercreutzin kabinetissa Elfving vastaa EU-asioista ja viestinnästä.

Eurooppa- ja omistajaohjausministerin erityisavustajana on lisäksi heinäkuusta alkaen toiminut Crista Grönroos. Grönroos vastaa omistajaohjauksesta, avustaa EU-politiikkaan liittyvissä asioissa ja koordinoi kabinetin työtä.

 

Valtioneuvoston kanslian lehdistötiedote 6.9.2023.
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 24. lokakuuta Luxemburgissa. Kokouksen pääaiheena on lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Lisäksi agendalla on neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun jatkaminen maakohtaisten lukujen osalta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Neuvosto valmistelee 26.–27. lokakuuta pidettävää Eurooppa-neuvostoa ja käy keskustelun sen päätelmäluonnoksesta. Lokakuun Eurooppa-neuvoston aiheina ovat Ukrainan tukeminen, EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus, talous ja kilpailukyky, muuttoliikkeen ulkoinen ulottuvuus sekä ajankohtaiset ulkosuhdeaiheet.

Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa vahvaa, tehokasta ja yhtenäistä vastaamista Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaan. Rahoituskehyksen välitarkastelun osalta Suomi pitää keskeisenä, että eri rahoitustarpeita on priorisoitava ja rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet on hyödynnettävä mahdollisimman pitkälle. Muuttoliikepolitiikan suhteen Suomi katsoo, että EU:n tulee edetä käsittelyssä olevan muuttoliikepaktin pohjalta, parantamalla kaikkien ulkorajojen hallintaa sekä solmimalla lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa kumppanuuksia. Suomen näkemyksen mukaan kestävälle talouden pidolle pohjautuva reilu kilpailu, toimivat sisämarkkinat ja nykyisten EU-varojen tehokas käyttö ovat EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusta ja avainasemassa nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa.

”Tällä hetkellä sisämarkkinat yskivät ja monen maan viehtymys valtiontukiin on Suomen näkökulmasta haasteellista. Ajatus siitä, että vivuttaisimme valtiontuilla esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja maihin, joissa ei ole tarjota niille pitkän aikavälin todellisia kilpailuetuja, on koko EU:n kannalta ongelmallinen. Tämä heikentäisi unionin kilpailukykyä ja silloin häviämme kaikki. Valtiontukikäytäntöjen on palattava pandemiaa edeltäviin periaatteisiin”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Ministerit jatkavat kokouksessa oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla komission oikeusvaltiokertomuksen Saksaa, Tanskaa, Irlantia, Viroa ja Kreikkaa koskevista maaluvuista. Komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Erityisesti on tärkeää, että unionin budjetista saatava rahoitus linkitetään tiiviisti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, varojen väärinkäytön vastaisiin toimiin ja korruption ehkäisemiseen.

Komissio esittelee kokouksessa myös 11.10.2023 antamansa tiedonannon Euroopan väestörakenteen muutosta koskevista toimintavälineistä. Komission tiedonannossa esitellään jäsenvaltioiden käytettävissä olevia poliittisia välineitä väestörakenteen muutoksen ja sen yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten hallitsemiseksi.

Lisäksi ministerit tarkastelevat edistymistä koskien Espanjan pyyntöä sisällyttää katalaanin, baskin ja galician kielet EU:n kielijärjestelyjä koskevaan asetukseen.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen Murciassa torstaina 28. syyskuuta. Kokouksen teemana on keskustelu EU:n tulevasta ohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

Kokouksessa on tarkoitus jatkaa Tukholman epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa 21.–22.6.2023 aloitettua alustavaa keskustelua laajentumisen vaikutuksista EU:n eri politiikanaloille, budjettiin ja toimielimiin. Lisäksi on tarkoitus keskustella EU:n avoimesta strategisesta autonomiasta, joka on yksi puheenjohtajavaltio Espanjan keskeisistä prioriteeteista.

Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on globaalisti vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni, joka edistää jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta, hyvinvointia ja taloudellisia etuja. Suomen etu on EU:n kehittäminen paremmaksi ja toimivammaksi unioniksi.

”On hyvä, että saamme nyt puheenjohtajamaa Espanjan johdolla jatkaa Tukholmassa aloitettua keskustelua EU:n tulevaisuudesta laajentumisen näkökulmasta. Laajentumisessa, kuten muillakin EU-politiikan aloilla, oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen tulee jatkossakin olla keskiössä. Se vahvistaa niin unionin toimintakykyä, uskottavuutta kuin hyväksyttävyyttäkin”, sanoo ministeri Adlercreutz.

EU:n perussopimusten mukaisesti Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Eurooppa-neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuussa 2024 järjestettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen EU:n strateginen ohjelma 2024–2029, jossa määritetään prioriteetit uudelle viisivuotiskaudelle ja joka toimii ohjeistuksena tulevalle komission puheenjohtajalle.

EU:n jäsenvaltiot ovat olleet yhtä mieltä tarpeesta aloittaa keskustelu EU:n sisäisestä valmistautumisesta laajentumisiin. Eurooppa-neuvoston tehtävänä on määritellä puitteet tälle keskustelulle.

Epävirallisten ministerikokousten tavoitteena on pohtia yleisluonteisia kysymyksiä ja käydä niistä vapaata keskustelua. Kokouksissa ei tehdä päätöksiä.