Adlercreutz: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uhkaa aiheuttaa katastrofin

Euroopan parlamentti äänesti tällä viikolla kannastaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä koskevaan ehdotukseen. RKP kansanedustaja Anders Adlercreutz on huolissaan direktiivin mahdollisista seurauksista.

– Energiatehokkuuteen pitäisi pyrkiä. Mutta se ei ole yksinkertainen yhtälö. Erityisesti meidän leveysasteillamme on tärkeää ymmärtää, että energiatehokkuusremontit eivät ole yksinkertaisia. Ei ole varmempaa tapaa tuhota vanha rakennus kuin kunnostaa sitä huonosti. Huono energiatehokkuusremontti voi aiheuttaa suurta tuhoa, Adlercreutz toteaa

Euroopan parlamentin kannan mukaan kaikkien rakennusten pitäisi saavuttaa energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä. Vaatimuksia ehdotetaan sovellettavaksi myös vanhoihin rakennuksiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

-Tämä on se ongelmallinen osa. Vanhat ja uudet rakennukset ovat rakennusfysiikaltaan täysin erilaisia. Koska energiatehokkuus tarkoittaa ulkovaipan rakenteen muuttamista ja samalla useimmissa tapauksissa myös koneellisen ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton toteuttamista, on helppo nähdä, että kyseessä on hyvin laaja muutos. Se on kallista, mutta ennen kaikkea se voi olla hyvin riskialtista, jos sitä ei tehdä oikein.

– Rakennuksesta, joka on saattanut toimia moitteettomasti sata vuotta, tulee yhtäkkiä riippuvainen koneista. Yksinkertainen, usein massiivinen ja ongelmaton ulkoseinä muuttuu haavoittuvaksi ja vikaherkäksi, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan on tunnistettava, että rakennuskanta ja ilmasto ovat erilaisia eri maissa, samoin kuin energiantuotanto.

– Keski-Euroopassa taloja lämmitetään suurelta osin kaasulla. Meillä täällä ei tehdä niin. Erityisesti omakotitaloissa käytetään usein sähkölämmitystä, joka on lähes fossiilivapaata. Myös kaukolämmöstä on nopeasti tulossa fossiilivapaata. Sähkön absoluuttista kulutusta tärkeämpi kysymys on ajoitus: milloin sähköä kulutetaan ja miten kulutuspiikkejä voidaan pienentää. Ja tässä älykkäät järjestelmät ovat tärkeämpiä kuin ulkoseinän paksuus, Adlercreutz toteaa.

Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu seuraavaksi trilogineuvotteluissa komission, EU-parlamentin ja neuvoston välillä.

– Rakennuksemme ovat huomattavasti energiatehokkaampia kuin rakennukset Keski-Euroopassa. Meidän on nyt varmistettava, että lopputulos ja tulevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano on järkevää. Nykyisessä muodossaan direktiiviehdotuksen soveltamisesta aiheutuisi valtavan suuria kustannuksia ja mahdollisesti katastrofaalisia seurauksia rakennuskannalle, päättää Adlercreutz

Adlercreutz: Kynnystä yrittäjyyteen on madallettava

Työelämä on murroksessa eikä siltä voi sulkea silmänsä. Tarvitsemme yhdistelmävakuutuksen, joka kattaa sekä yrittäjän että palkansaajan, sanoo kansanedustaja Anders Adlercreutz.

– Nykyään voit vaihtaa ammattia useita kertoja työurasi aikana ja voit ennen kaikkea vaihtaa roolia useita kertoja. Joskus olet työnantaja, joskus työntekijä. Joskus olet yrittäjä, joskus työskentelet jonkun muun palveluksessa.  Sosiaaliturvajärjestelmämme ei kuitenkaan ole muuttunut. Meillä on erilliset järjestelmät heille, jotka työllistävät, ja erilliset järjestelmät heille, jotka työllistyvät. Tämä aiheuttaa monia ongelmia ja ennen kaikkea joustamattomuutta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esille sen, että Suomessa tällä hetkellä on noin 190 000 yksinyrittäjää.

– Se on monella tapaa positiivinen asia. Suhtautuminen yrittäjyyteen on tänä päivänä huomattavasti parempi kuin mitä se oli vielä parikymmentä vuotta sitten. Mutta samalla se on merkki ongelmasta: Monet valitsevat yrittäjyyden omasta tahdostaan. Monet tekevät sen kuitenkin, koska vaihtoehtoja on vähän. Yritykset valitsevat henkilön palkkaamisen sijasta yrittäjän palvelujen ostamisen. Koska kokevat, että palkkaamiseen liittyvä riski on liian suuri, Adlercreutz sanoo.

Tähän pitää Adlercreutzin mielestä tarttua sekä uudistamalla työmarkkinoita ja vähentämällä työllistämisen taakkaa ja riskiä, sekä madaltamalla kynnystä siirtyä yrittäjästä palkansaajaksi ja päinvastoin.

– RKP on jo pitkään kannattanut yhdistelmävakuutusta ratkaisuna tähän ongelmaan. Se olisi vakuutus, joka jatkuu, vaikka siirtyisit itsenäisestä ammatinharjoittajasta palkatuksi työntekijäksi tai päinvastoin. Tämä poistaisi yhden niistä jäykkyyksistä, jotka tänään  aiheuttavat työmarkkinoilla kankeutta, kun yrittäjyyteen ei uskalleta tarttua etuuksien menettämisen pelosta, Adlercreutz sanoo.

– Meillä ei ole varaa järjestelmään, joka ei tunnista sitä todellisuutta jossa elämme. Maailma on muuttunut. Sitä todellisuutta, jossa kävelee tehtaan portista sisään 21-vuotiaana ja eläkkeelle 65-vuotiaana, ei enää ole. Sosiaaliturvajärjestelmämme on tunnistettava tämä, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz: Suomi on tehnyt osuutensa. Nyt Unkarin ja Turkin on aika toimia.

 Emme ole vielä perillä, mutta tämä on askel eteenpäin, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tänään ratifioi  Nato-jäsenyyden. Hän viittaa siihen, että Unkari ja Turkki eivät ole vieläkään ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.

-Tämä eduskunta, joka aloitti prosessin, on nyt tehnyt oman osuutensa. Nyt on Unkarin ja Turkin vuoro kantaa vastuunsa ja siirtää sisäpolitiikka syrjään. Ruotsi ja Suomi vahvistavat Natoa, jäsenyytemme tekee koko Euroopasta turvallisemman. On aika saattaa ratifiointiprosessi päätökseen, jotta voimme liittyä Natoon samanaikaisesti, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz sanoo, että Nato-jäsenyys on paras tapa varmistaa, että kaikki voivat elää Suomessa turvallisesti. RKP on pitkään kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä, myös silloin kun se oli epäsuosittu mielipide.

– Pitkään olimme tässä keskustelussa melko yksin. Vielä vuonna 2018 Torvalds oli ainoa presidenttiehdokas, joka liputti jäsenyyden puolesta. Vuoden 2021 lopussa kehotin meitä käynnistämään jäsenyysprosessin. Nyt reilu vuosi myöhemmin, on se todellisuutta. Mielipiteet muuttuivat nopeasti ja hyvä niin. Ympärillämme oleva synkkä todellisuus sai aikaan suunnanmuutoksen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että Suomi päättää jatkossakin omasta puolustuksestaan ja painottaa, että meidän tulee olla aktiivinen ja rakentava toimija Natossa.

– Puolustuksemme perustana ovat jatkossakin omat joukkomme. Näin sen tuleekin olla.  Jäsenyyden myötä saamme kuitenkin myös muiden liittouman maiden tuen. Liitymme Natoon yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Varuskunnistamme tulee nyt Naton varuskuntia. Samalla on tärkeää huomioida, että meillä tuskin tulee olemaan Suomessa pysyviä vieraiden maiden joukkoja. Tämä jo pelkästään siksi, että meillä itsellämme on niin hyvät valmiudet, Adlercreutz sanoo.

Naton jäsenten odotetaan käyttävän kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Suomi on jo ylittänyt tämän tavoitteen.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että olemme ajatelleet oikein  jo pitkään. Nyt on tärkeää, että meidän hyvä otteemme ei herpaannu. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että puolustusmenomme ovat vähintään 2 prosenttia BKT:stä.

Adlercreutz: Uudellemaalle tarvitaan lisää korkeakoulupaikkoja.

Pääkaupunkiseutu näyttelee tärkeää roolia Suomen talouden kehitykselle. Aivovuoto on todellinen ongelma, jota emme voi jäädä katsomaan sivusta. Tarvitsemme Uudellemaalle lisää korkeakoulupaikkoja, sanoo RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz.
Adlercreutz pitää kokeakoulupaikkojen epätasaista valtakunnallista jakautumista ongelmana. 

– Muualla Suomessa kahta toisen asteen opiskelupaikkaa kohden on 0,85 korkeakoulupaikkaa. Pääkaupunkiseudulla suhdeluku on 0,7 korkeakoulupaikkaa kahta toisen asteen opiskelupaikkaa kohden. Ero on merkittävä ja johtaa siihen, että yhä useampi hakeutuu muualle opiskelemaan. Usein tämä tarkoittaa muualla Suomessa sijaitsevaa yliopistoa, mutta yhä useammin myös muuttoa ulkomaille. 

Helsingin yliopiston rehtori muistutti Helsingin Sanomissa (18.2.2023), että 60% Suomen jättävistä opiskelijoista on kotoisin Uudeltamaalta.

– Tämä on suhteettoman suuri osuus ja vaikka on luonnollista ja toivottavaakin, että suomalaiset saavat kokemusta myös ulkomailla opiskelusta, on riski, että ne, jotka suorittavat opintonsa ulkomaisessa yliopistossa, myös jäävät ulkomaille pysyvästi. Tämä on Suomelle ongelma, sanoo Adlercreutz

– Tarvitsemme järkevää aluepolitiikkaa ja laajaa koulutusverkostoa pitääksemme koko Suomen elävänä ja asuttuna, mutta meidän pitää varmistaa, ettei yksi tavoite vesitä toista. Tavoitteenamme on lisätä korkeakoulutettujen määrää, eikä tämä onnistu, jos järjestelmämme kannustaa nuoria hakeutumaan heti toisen asteen jälkeen ulkomaille opiskelemaan. Tarvitsemme Uudellemaalle lisää korkeakoulupaikkoja. Se on kansallisesti tärkeä kysymys, summaa Adlercreutz

Adlercreutz: Tarvitsemme yrittäjädiplomin toiselle asteelle.

– Asenne yrittäjyyteen on kehittynyt todella positiivisesti. Yhä useampi nuori kokee yrittäjyyden mahdollisuutena. Tämän asennemuutoksen tulisi näkyä myös opetuksessa. Siksi meidän tulisi ottaa yrittäjädiplomi osaksi toiseen asteen koulutusta. 

Näin toteaa Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. 

– Nuori Yrittäjyys ry:n kaltaiset järjestöt ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosien aikana. Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnassa olemme useana vuotena vahvistaneet yrittäjäkasvatuksen rahoitusta. Viime vuonna melkein 5000 oppilasta osallistui Nuori yrittäjyys-ohjelmaan. Yrittäjyys on tänä päivänä monen nuoren mielestä houkutteleva vaihtoehto. Nekin, jotka eivät ajattelisi ensisijaisesti ryhtyvänsä yrittäjäksi, hyötyvät NY:n kaltaisten ohjelmien tarjoamista opeista tulevassa opiskelu- ja työelämässään. 

Adlercreutzin mielestä meidän tulee luoda selkeä oma opintokokonaisuutensa yrittäjyyden ympärille. Kokonaisuus, josta opiskelija saisi opintosuorituksensa merkiksi diplomin.

– Meillä on jo nyt lukiodiplomi taideaineissa. Se on hieno asia. Nyt meidän tulisi rakentaa vastaava kokonaisuus yrittäjyyden ympärille. Toivon myös, että korkeakoulut näkevät diplomin arvon ja antavat sille painoarvoa korkeakouluvalintojen pisteytyksissä. Etenkin, koska tiedämme ylioppilasaineiden painoarvon korkeakouluhaussa ohjaavan 15-vuotiaan nuoren lukion ainevalintoja.

Adlercreutz toteaa, että asenteet muokkautuvat nuoruudessa. 

– On selvä, että kaikista ei tarvitse tule yrittäjiä. Mutta on toivottavaa, että mahdollisimman moni kokisi yrittäjyyden aidosti mahdollisena. On myös yleissivistävää, että saa tutustua niihin lainalaisuuksiin, jotka ohjaavat yrittämistä ja sen kautta talouttamme. NY:n kaltaiset ohjelmat antavat oppilaille mahdollisuuden onnistua – tai epäonnistua – turvallisessa ympäristössä. Se on kokemus, josta jokaisella nuorella on väistämättä iloa myöhemmin elämässään. 

Adlercreutz: Tärkeä päätös Leopardi-talkoista

Saksa on tänään vahvistanut, että Ukrainaan lähetetään Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja. Kansanedustaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, että liittokansleri Olaf Szholz on vihdoin antanut vihreää valoa Ukrainan tehokkaalle tukemiselle.

– Tämä oli välttämätön päätös. Venäjä lisää Ukrainan puolustukseen kohdistuvaa painetta, ja Ukrainan resurssit ovat rajalliset. Mitä nopeammin autamme, sitä tehokkaampaa tuki on, ja sitä nopeammin sota voi päättyä. Se on meidän etujemme mukaista, se on Ukrainan edun mukaista ja paradoksaalisesti myös Venäjän intresseissä,  Adlercreutz sanoo.

Joulukuun lopussa Adlercreutz ja vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne julkaisivat tekstin, jossa ehdotettiin eurooppalaisen koalition perustamista Ukrainan tukemiseksi nykyaikaisilla Leopard 2 -panssarivaunuilla. Sen jälkeen keskustelu on edennyt nopeasti.

– Tahto auttaa on ollut vahva. Samaan aikaan on ollut huolestuttavaa nähdä, miten vaikeaa on ollut tehdä päätöksiä. Ukrainan käsissä olevat panssarivaunut eivät ole hyökkäysaseita, vaan ne ovat välttämättömiä ukrainalaisille puolustautuakseen. Ja koska tässä tapauksessa kyse ei ole vain panssarivaunujen toimittamisesta vaan myös koulutuksesta, vie avun saaminen aikaa. Ukrainalla ei ole varaa tällaisiin viivästyksiin. Meidän on toimittava nopeasti, Adlercreutz sanoo.

Tänään Saksan ilmoituksen jälkeen, vahvisti puolustusministeri Mikko Savola, että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämiseksi Ukrainaan. Adlercreutz painottaa, että vaikka Suomen panos ei tule olemaan kovin mittava, niin on tärkeää, että teemme osamme.

– Keskustelun aikana on käynyt ilmi, että kaikki maat eivät pidä kalustoaan hyvässä kunnossa. Me olemme pitäneet. Meillä on suuri määrä panssarivaunuja, jotka ovat myös toimintakuntoisia. Niitä tarvitaan nyt Ukrainassa, ja mielestäni on aivan selvää, että Suomi on mukana tarkkaan harkitulla määrällä panssarivaunuja, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Suuria ratainvestointeja on tarkasteltava kriittisesti

Kaikki suuret junahankkeet tulee käydä läpi ja ne on laitettava tärkeysjärjestykseen. On aivan selvää, ettei meillä ole varaa kaikkiin niihin, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Uusia junaratoja suunnitellaan pohjoiseen, luoteeseen ja itään. Meidän olisi nyt tärkeä tehtävä objektiivinen arviointi ja tehdä priorisointia.

-Viime päivinä on julkaistu tutkimuksia, joissa on kyseenalaistettu esimerkiksi ns. Tunnin junan yhteiskunnallinen hyöty. Sen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 4 miljardia euroa. Kahden miljoonan matkan vuosittaista liikennettä varten valtion odotetaan investoivan ainakin 2,5 miljardia euroa. Tämä ei ole kestävää, sanoo Adlercreutz.

Yhden tunnin junan käyttöönotto aiheuttaisi tähtitieteellisiä kustannuksia ja matka-aika lyhenisi melko vaatimattomasti. Pelkästään hankkeen pääomakustannukset ovat useita satoja euroja säästettyä työtuntia kohden.

Monien näiden suurten junahankkeiden kantavana ajatuksena on ollut ilmastohyöty. Nyt julkaistut tutkimukset kyseenalaistavat nämä laskelmat. On arvioitu, että Suomiradan hiilijalanjäljen takaisinmaksu voi kestää jopa 300 vuotta ja niin sanotun Tunnin junan 140 vuotta.

– Tämä osoittaa, että meidän olisi uuden hankkeiden sijaan syytä keskittyä nykyisen infrastruktuurin parantamiseen. Uusien rautateiden rakentaminen metsien ja maa-alueiden läpi on paitsi kallista, mutta myös ympäristövaikutuksiltaan ongelmallista. Vaikka esimerkiksi pääkaupunkiseudun työmatkustusaluetta on tärkeää laajentaa, on meidän otettava huomioon myös laajempi kuva. Suurnopeusrautateiden rakentaminen ei ole ainoa tapa parantaa yhteyksiä, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz: Ramsteinin kokouksen on tehtävä päätöksiä Ukrainan tehokkaammalle tukemiselle

Ukraine Defense Contact Group, joka koostuu 40 maasta, kokoontuu perjantaina Saksan Ramsteiniin koordinoimaan apua Ukrainalle. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toivoo konkreettisia päätöksiä Ukrainalle annettavan avun lisäämiseksi.

– On aivan selvää, että Venäjä ei aio vapaaehtoisesti poistua laittomasti miehittämiltään alueilta. Samalla tiedämme, että Ukraina on riippuvainen antamastamme avusta. On Euroopan ja koko maailman edun mukaista, ettei Venäjän hyökkäys Ukrainaan johda jäätyneeseen konfliktiin. Jos hyökkäys voidaan tulkita Venäjän voitoksi, voivat muut maat yrittää samaa, Adlercreutz sanoo.

– Siksi on nyt tärkeää lisätä tukea. Ainoa, joka kiihdyttää sotaa, on Venäjä. Tästä syystä Ukrainaa on tuettava. Tehokkaaseen apuun liittyy kuitenkin monimutkaisia järjestelmiä, jotka vaativat tukea, koulutusta ja logistiikkaa. Siksi on toimittava nyt – joka tapauksessa kestää jonkin aikaa, ennen kuin apu voidaan otta käyttöön Ukrainassa. Ja me haluamme sodan loppuvan, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ehdotti viime vuoden lopulla yhdessä Atte Harjanteen kanssa eurooppalaisen koalition perustamista Ukrainan tukemiseksi nykyaikaisilla Leopard 2 -panssarivaunuilla. Ajatus on saanut kansainvälistä tukea. Saksalla, joka käytännössä päättää Leopard 2 -panssarivaunujen lähettämisestä, on tässä ratkaiseva rooli.

-On selvää, että Suomen pitäisi olla osa tällaista koalitiota. Emme voi antaa paljoa, mutta meidän pitäisi olla mukana, kuten presidentti Niinistö ja ministeri Haavisto ovat todenneet. Ajatus siitä, että tämän tuen ehtona olisi, että myös Yhdysvallat lähettäisi panssarivaunuja, kuten Berliini on antanut ymmärtää, on absurdi. Ukraina ei tarvitse useita erityyppisiä panssarivaunuja vaan useita samanlaisia panssarivaunuja. Leopard 2 on järjestelmä, jota ukrainalaisen panssarivaunumiehistön koulutuksella olisi suhteellisen helppo oppia käyttämään. Ja niiden huolto on paljon helpompaa kuin amerikkalaisissa vaihtoehdoissa. Saksan ja Euroopan on nyt aika osoittaa tarvittavaa johtajuutta, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz osallistui torstaina Matkamessuilla järjestettyyn vaalipaneeliin. Paneelissa keskusteltiin kotimaisesta matkailualasta ja alan huutavasta työvoimapulasta. Se on selkeästi yksi suurimmista yksittäisistä ongelmista, kun tarkastellaan koko toimialan liiketoimintaolosuhteita.
Konkreettinen toimenpide, jonka puolesta RKP on jo pitkään puhunut, olisi ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen.
– Useilla aloilla nykyisin sovellettava saatavuusharkinta ei ole tätä päivää. Se luo tarpeetonta byrokratiaa ja asettaa työntekijät haavoittuvaan asemaan. Kyse on myös kilpailukyvystämme: jos meillä on toimintaympäristö, jossa yritykset eivät itse saa päättää kenet he palkkaavat, siirtyvät ne maahan, jossa tällaisia rajoituksia ei ole,  Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz ehdottaa, että työvoiman tarveharkinnasta voitaisiin luopua asteittain.
– Voisimme aloittaa paikallisilla kokeiluilla lievittääksemme olemassa olevia huolia. Yritykset, jotka todistettavasti täyttävät velvoitteensa, voisivat myös saada kevyemmän prosessin, sanoo Adlercreutz.
– Tarvitsemme parempia prosesseja helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa. Nykyinen linja ei houkuttele tänne uusia yrityksiä tai edistä kotimaisten yritysten kasvuedellytyksiä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Työllisyystavoitteet on saavutettu, mutta parempaan on pystyttävä

Työllisyysaste on ennätystasolla. Tilastokeskuksen viimeisimpien lukujen mukaan  työllisyysaste on 74,7 prosentissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, mutta näkee syitä huolestua työvoimapulasta.
– Asetimme tämän hallituskauden tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysasteen. Silloin käytössä olleen  laskentamallin mukaan nyt julkaistut luvut vastaisivat 75,6 prosentin työllisyysastetta, mikä selvästi ylittää  asetetut tavoitteet. Se on merkki siitä, että työllisyyspolitiikka on ollut onnistunutta. Samaan aikaan monet yritykset kuitenkin raportoivat suuresta työvoimapulasta. On selvää, että  taloutemme ei toimi täydellä teholla, sanoo Adlercreutz.
 
Adlercreutz on useaan otteeseen nostanut esille erityisesti Maahanmuuttoviraston toiminnan puutteet. Sen toimintaa selvitetään tällä hetkellä.
– On hyvä, että toimintaa nyt tarkastellaan. Meidän on saatava prosessit kuntoon. Työvoimapulaa ei kuitenkaan voida ratkaista pelkästään maahanmuutolla, vaan myös kotimaiset työmarkkinat on saatava toimimaan, Adlercreutz sanoo.
– Monet yritykset kertovat, että he usein eivät saa lainkaan hakemuksia vapaana oleviin työpaikkoihin. Meidän on syytä käydä läpi mahdolliset kannustinloukut, mutta meidän tulee huomioida myös se, että ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen suorittaneista on suuri pula. Ammattioppilaitokset eivät monin paikoin tarjoa sitä osaamista, jota yritykset tarvitsevat, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz pitää oppisopimuskoulutusta hyödyntämättömänä mahdollisuutena.
– Usealle nuorelle  koulun penkki ei ole vaihtoehto. Heitä varten tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Oppisopimuskoulutus voisi olla yksi niistä, mutta nykyään se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Yrityksille kustannukset ovat liian korkeat, ja koulutuksen integrointi tavalliseen ammatilliseen koulutukseen heikkoa. Oppisopimukset ovat  mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa jättää huomiotta, sanoo Adlercreutz.