Adlercreutz: Nato-prosessi on osoitus päätöksentekokyvystä

– Prosessi, joka aikanaan johtaa Nato-jäsenyyteen, on merkki siitä, että poliittinen järjestelmämme toimii, sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnassa tiistaina käydyssä keskustelussa Nato-jäsenyytemme hyväksymisestä.

– Jäsenyys oli pitkään useimmille puolueille mahdoton ajatus. Kun maailma ympärillämme muuttui niin muuttuivat myös mielipiteet. Jäsenyyshakemukseemme johtanut prosessi osoittaa, että tärkeiden kysymysten äärelle on eduskunnassa edelleenkin mahdollista tulla yhteen.

RKP on jo pitkään puhunut sen puolesta, että Suomen paikka on Natossa. Silloinkin, kun se oli epäsuosittu mielipide.

– Kun vajaa vuosi sitten kehotin hallitusta käynnistämään prosessin Nato-jäsenyyden hakemiseksi, en uskonut, että olisimme tänään tässä tilanteessa. En toki myöskään uskonut, että Euroopassa kohta olisi sota. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole muuttanut ainoastaan muiden puolueiden mielipidettä Natosta, vaan se on muuttanut geopoliittista todellisuuttamme. Nyt on tärkeää varmistaa, että Ukraina voittaa ja, että Suomen hakemus johtaa jäsenyyteen.

Unkari ja Turkki eivät ole vieläkään ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Suomi ja Ruotsi vahvistavat Natoa. Turkin ja Unkarin peli on kyynistä, eikä se perustu turvallisuushuoliin, jotka voisivat millään tavalla liittyä Suomeen ja Ruotsiin, kahteen vakaaseen ja vakavasti otettavaan maahan. Jos jäsenyyttämme ei ratifioida nopeasti, se ei ole Naton eikä näiden kahden maan etujen mukaista.

Adlercreutz korostaa, että Suomea ei suoraan uhkaa mikään.

– Tiedämme, että meillä on vahva puolustus. Viime vuosikymmeninä yhdessä tekemämme ratkaisut ovat olleet oikeita. Siksi meidän ei tarvitse olla huolissamme, vaikka prosessi pitkittyykin. Me pärjäämme kyllä, ja naapurimaamme tietävät sen. On tärkeää, että liitymme Natoon aikanaan Ruotsin kanssa. Se on kaikkien edun mukaista.

 

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Investointeja turvallisuuteen, inhimillisyyteen ja tulevaisuuteen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti tänään tiistaina niin sanotuista joululahjarahoista. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi, jotka ovat olleet neuvottelemassa lisämäärärahoista, ovat tyytyväisiä neuvotteluiden tulokseen. Lisärahoitusta on myönnetty useisiin tärkeisiin kohteisiin. Niiden avulla edistetään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, nuorten yrittäjyyttä, vientiä ja ylläpidetään useita paikallisesti tärkeitä hankkeita kuten museolaiva Vegan toimintaa.

– Jos menneisyydestä voi jotakin oppia, niin sen, että ennaltaehkäisevät ja pitkän aikavälin investoinnit ovat erittäin tärkeitä. Hallituspuolueet kohdentavat noin 50 miljoonan euron lisämäärärahan tärkeisiin hankkeisiin, joita alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa ei ole huomioitu, Adlercreutz ja Rehn-Kivi kertovat.

Adlercreutz korostaa nuoriin tehtäviä investointeja ja niiden myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia.

– Olen tyytyväinen siihen, että olemme onnistuneet neuvottelemaan lisärahoitusta yrittäjyyskasvatukseen.  Kohdennamme varoja myös nuorten lukutaidon edistämiseen ja oppimisvaikeuksissa tukemiseen. Näiden lisäksi tukea saa 4H-toiminta, joka edistää nuorten hyvinvointia ja yrittäjyystaitoja. Nuoriin investoiminen ei ole koskaan ollut niin ajankohtaista ja tarpeellista kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz on tyytyväinen myös yrittäjyyden lisärahoitukseen. Lisärahoitusta saa esimerkiksi Pohjanmaalla toimiva Viexpo, joka auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa ulkomaille.

– Näinä vaikeina aikoina on tärkeää, että tuemme alkutuotantoa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että saimme neuvoteltua lisärahoitusta esimerkiksi Suomen Ammattikalastajaliitolle, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi, jolla on vahva profiili erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa, nostaa esiin useita terveyteen liittyviä hankkeita, joita nyt tuetaan.

– Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme pystyneet varmistamaan rahoituksen niin usealle tärkeälle hankkeelle, jolla edistetään terveyttä ja ihmisoikeuksia, erityisesti naisten oikeuksia. Olen iloinen niin naisjärjestöille kuin myös turvakodeille myönnettyyn lisärahoitukseen, jolla varmistetaan palveluiden riittävyys ja saavutettavuus. Naislinjalle myönnetyn lisämäärärahan avulla turvataan neuvonta ja tuki väkivaltaa kokeneille naisille, Rehn-Kivi sanoo.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä nosti neuvotteluissa esille myös lisärahoituksen tarpeen naisten sukuelinten silpomisen ehkäisemisen vastaiseen työhön ja ihmiskaupan uhrien auttamiseen liittyviin hankkeisiin. Merkittävä osa lisärahoituksesta osoitetaan myös rajat ylittävälle järjestötyölle ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä Pakolaisneuvonnalle.

– RKP on puolue, jolla on selkeä moraalinen kompassi. On hienoa, että saimme valtiovarainvaliokunnassa läpi monia ihmisoikeuksiin liittyviä lisärahoitusehdotuksia. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että rahoitusta myönnettiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseen, Istanbulin yleissopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Lisäksi on hienoa, että nuorten ilmasto- ja ympäristötietoisuutta priorisoidaan lisärahoitusta myönnettäessä. Niin Luontoliitto kuin ympäristökasvatusjärjestö FEE saavat lisärahoitusta, Rehn-Kivi ja Adlercreutz kertovat.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tiehankkeet ja liikenneturvallisuuden parantaminen saavat tärkeää rahoitusta Uudellamaalla

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion ensi vuoden talousarviosta ja päättänyt samalla ensi vuoden budjettiin tehtävistä lisämäärärahoista eli niin sanotuista joululahjarahoista. Useat tärkeät tiet Uudellamaalla saavat kipeästi kaivattuja lisäresursseja.

Valtionvarainvaliokunta on syksyn aikana neuvotellut lisämäärärahoista, joita hallituspuolueet myöntävät erilaisiin hankkeisiin ja muihin tärkeisiin kohteisiin, joita ei rahoiteta alkuperäisessä talousarvioehdotuksessa. Liikennehankkeiden määrä tässä kokonaisuudessa on noin 26 miljoonaa euroa.

RKP:n valtiovarainvaliokunnan ja liikennedelegaation jäsenet Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä neuvottelujen tulokseen. Lisämäärärahoja kohdennetaan tiehankkeisiin, asfaltointiin, kevyen liikenteen väylien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä risteyksien turvallisuuden parantamiseen.

– Lisämäärärahoja kohdennetaan paikallisesti ja alueellisesti merkittäville teille. Maamme tiet ovat monin paikoin huonokuntoisia ja kärsivät suuresta korjausvelasta. Lisämäärärahoilla voimme vauhdittaa hankkeita, jotka muuten joutuisivat odottamaan. Kyse on esimerkiksi sellaisista teistä, joilla on erittäin vilkas liikenne ja joilla koululaiset kulkevat päivittäin. Olen iloinen, että näillä konkreettisilla toimenpiteillä voimme parantaa liikenneturvallisuutta ja helpottaa usean ihmisen arkea, sanoo eduskunnan liikennejaoston jäsen ja valtiovarainvaliokunnan varajäsen Rehn-Kivi.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz nostaa esille Sepänkyläntien, ja siihen lisämäärärahoilla saatavan uuden jalkakäytävän, hyvänä esimerkkinä vilkkaasti liikennöidystä tiestä, joka on tärkeä usealle paikalliselle.

– Sepänkyläntien molemmissa päissä on koulukeskuksia. Sen lisäksi on tie tärkeä väylä Masalan ja Kirkkonummen keskustan välillä. Tien kunto on heikentynyt huomattavasti viime vuosina, joten on hyvä, että pystymme nyt sitä kunnostamaan, kertoo Adlercreutz.

Sepänkyläntie lisäksi myös tien 25 ja 1102 välinen risteys eli Snappertunatie ja Hankoniementie risteys saa puoli miljoonaa euroa lisärahoitusta.

–  Risteyksen kunnostaminen on konkreettinen liikenneturvallisuustoimi, jonka eteen Raaseporin kaupunki on työskennellyt jo pitkään. On hienoa, että voimme vihdoin taata rahoituksen näille alueellisesti tärkeille parannuksille. Ilahduttavaa on myös se, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen tien 104 päällystämiseen Lohjalla ja Raaseporissa, Adlercreutz sanoo.

Myös Itä-Uudellemaalle saadaan tärkeitä lisäresursseja. Hästholmenin ydinvoimalaan vievää Atomitietä Loviisassa tullaan kehittämään niin, että voimalaan saadaan suora tieyhteys. Alueen asukkaat ovat toivoneet tätä jo pitkään. Lisäksi Tolkkistentie Porvoossa saa rahoitusta kevyen liikenteen väylän päällystämiseen, ja Porvoon Hinthaaraan ja Kuninkaanportin välinen tie 1531 rahoitusta kehittämistyön aloittamiseen.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi korostavat, että paikallinen asiantuntemus on ollut tärkeää lisämäärärahoja neuvoteltaessa.

– Hankkeita on aina paljon helpompi viedä läpi, kun niitä tuetaan paikallisesti. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota olemme saaneet alueiden paikallispoliitikoilta, he toteavat.

Adlercreutz: Paikalliset tieparannukset saavat jatkoa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa neuvotellaan joka syksy ylimääräisistä erityispanostuksista. Näillä voidaan osoittaa varoja erityisen tärkeisiin kansallisiin ja paikallisiin kohteisiin. Anders Adlercreutz on RKP:n vaaliokuntavastaava valtiovarainvaliokunnassa. RKP:n Veronica Rehn-Kivi on valiokunnassa varajäsenenä.

– Näissä neuvotteluissa olemme tämän kauden ajan pystyneet edistämään valtakunnallisesti esimerkiksi yrittäjyyskoulutusta kouluissa. Sen hedelmiä on nähtävillä täällä Kirkkonummellakin.  Olemme myös pystyneet edistämään paikallisesti tärkeitä tiehankkeita, sanoo Adlercreutz.

Esimerkkinä hän mainitsee 51:n valaistuksen, jonka rahoitus turvattiin vuoden 2020 ja 2021 neuvotteluissa.

– 51:n valaistus on merkittävä asia. Vuoden 2020 rahat eivät riittäneet ihan maaliin asti, joten neuvottelemamme vuoden 2021 lisäpanostus oli tarpeen. Vuonna 2020 saimme myös neuvoteltua rahoitusta Fagervikintien päällystämiseen Inkoossa ja Eestinkyläntien perusparannukseen täällä Kirkkonummella.

Tällä hallituskaudella moni alueellisesti tärkeä hanke on edistynyt.

– Evitskogintie sai uuden päällysteen vuosi sitten ja hallituskauden ensimmäisessä lisäbudjetissa varmistimme sen, että Porkkalantie sai kauan kaipaamansa kohennuksen. Masalantie oli pitkään varsinainen murheenkryyni mutta nyt sekin on saanut uuden pinnan. Kokonaisuuteen on syytä olla tyytyväinen, toteaa Adlercreutz

Teihin on tällä hallituskaudella siis tullut alueellisesti selvää kohennusta. Tahti jatkui tänäkin vuonna. Tiistaina valtiovarainvaliokunta julkaisi listan tämän vuoden kohteista.

– Neuvotteluissa saimme järjestettyä rahoitusta Sepänkyläntien päällystämiseen. Tien kunto on nopeasti heikentynyt ja se on paikka paikoin todella huonossa kunnossa. Monelle koululaiselle se on tärkeä reitti ja siksi pidimme sen korjaamista tärkeänä, sanoo Adlercreutz

Läntiselle Uudellemaalle tuli muitakin panostuksia.

– Teiden 25 ja 1102 risteys Raaseporissa on nykykunnossaan selkeästi liikenneturvallisuusongelma. Nyt tämä asia korjataan. Raaseporin kaupunki on tässä ollut hyvin aktiivinen. Olen myös iloinen siitä, että MT 104 saa uutta päällystettä.

Adlercreutz painottaa kuitenkin, että ratayhteyksiä ei saa unohtaa.

– Oma murheenkryynimme on rantarata ja sen tila. Olisi todella tärkeää saada rakennettua radan varteen lisää kaksiraiteisia osuuksia kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen yhteiselon helpottamiseksi. Liikennöinnistä ja itse radasta keskustelen säännöllisesti niin VR:n kuin Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toivottavasti pääsisimme ensi eduskuntakaudella tässä asiassa eteenpäin, päättää Adlercreutz.

 

Adlercreutz: Tärkeitä panostuksia nuorten yrittäjyystaitoihin

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi tänään mietintönsä valtion ensi vuoden talousarviosta. Samalla valiokunta päätti miten hallituksen noin 50 miljoonan euron ylimääräinen budjettipotti jakaantuu. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on erityisen tyytyväinen nuorten yrittäjyyskasvatukseen suunnatuista lisäresursseista.
– Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille tärkeitä taitoja työelämää varten. Se tarjoaa mahdollisuuden kokeilla siipiään, onnistua ja epäonnistua turvallisessa ympäristössä ilman taloudellista riskiä. Lisäksi nuoret oppivat taloudesta ja siitä, miten pitkälle luovuudella ja yhteistyöllä voi päästä. Näistä taidoista on aivan varmasti hyötyä myöhemmin työelämässä, Adlercreutz sanoo.
Lisärahoitusta myönnetään muun muassa organisaatioille, jotka tarjoavat maksuttomia yrittäjyysohjelmia kouluille.
– Lisärahoituksen avulla voivat he tavoittaa yhä useamman nuoren. Tämä on tärkeää, koska on vaikea kiinnostua jostain, mistä ei tiedä, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz kertoo, että kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä nuoremman väestön keskuudessa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Talouden ja nuorison, TAT:n vuotuisesta Nuorten tulevaisuusraportista, jossa todetaan myös, että kouluissa annettava yrittäjyyskasvatus auttaa luomaan ymmärrystä liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä.
– Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet nopeasti. Tällä hetkellä lähes 50 prosenttia nuorista näkee yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuudensuuntana. On voitu havaita, että oppilaat, jotka ovat käyneet Yrityskylässä, mikä on useimmissa suurimmissa kaupungeissa tarjolla oleva yrittäjyysohjelma, ymmärtävät yrittäjyyttä ja liiketoiminnan merkitystä paremmin kuin oppilaat, jotka eivät ole osallistuneet Yrityskylään. Panostukset yrittäjäkasvatukseen on konkreettinen investointi tulevaisuuteen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz eduskunnan Yrittäjyysryhmän varapuheenjohtajaksi– ryhmä kokosi edustajia yli puoluerajojen

Eduskuntaan on eilen perustettu Yrittäjyysryhmä, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua yrittäjien ja päättäjien välillä. Eduskunnan Yrittäjyysryhmän puheenjohtajaksi valittiin Saara-Sofia Sirén (kok) ja varapuheenjohtajaksi Anders Adlercreutz (rkp).

”Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi tarvitsemme tulevina vuosina kasvua. Sitä syntyy yrityksistä ja yrittäjyydestä. Meidän päättäjien tehtävänä on luoda edellytykset kasvulle ja purkaa esteitä sen tieltä. Siksi koenkin erityisen hienoksi, että tämä ryhmä herätti kiinnostusta yli puoluerajojen ja jäseniksi ilmoittautui mukaan kansanedustajia laajasti eri puolueista”, kiittelee puheenjohtajaksi valittu Sirén.

Koronapandemia aiheutti yritysten toimintaympäristölle paljon ennakoimattomia haasteita. Niiden lisäksi on olemassa myös muita, vielä ratkaisemattomia asioita, jotka vaativat tiivistä vuoropuhelua päättäjien ja yrityskentän välillä.

”Monilla aloilla on työvoimapula – osaavaa henkilöstöä on vaikea löytää. Se muodostaa yhden niistä pullonkauloista, jotka ovat kasvun tiellä. Osaamisen kehittäminen ja osaajien rekrytointi myös Suomen ulkopuolelta pitää saada toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällä hetkellä prosessit ovat liian hitaita ja byrokraattisia”, kuvailee Adlercreutz.

Eduskunnan Yrittäjyysryhmä kokoaa yhteen aiheesta kiinnostuneita kansanedustajia ja pyrkii löytämään yhteisiä ratkaisuja.

”Koimme, että tälle ryhmälle on tarvetta nyt, kun katseet suuntautuvat kohti seuraavaa hallitusohjelmaa. Erityisen tärkeää on turvata vakaa ja ennustettava investointiympäristö. Haluamme, että yrittäjien ääni ja viestit kuullaan laajasti myös täällä eduskunnassa”, kertovat Sirén ja Adlercreutz päätöksestään ryhmän perustamiseksi.

Perustamiskokouksessa keskustelua oli alustamassa Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. Keskustelussa esille nousi myös muita aiheita, joiden ympärille Yrittäjyysryhmä suunnittelee toimintaansa. Erityisesti keskustelua herätti yrittäjyyskasvatus, julkiset hankinnat ja kilpailutusosaaminen sekä yrittäjien sosiaaliturva.

Kuvassa Anders Adlercreutz, Saara-Sofia Sirén ja Harri Jaskari.

Adlercreutz: T&K- toiminnan verovähennyksiä koskeva laki on saatava eduskuntaan

Hallituskausi lähenee loppuaan ja hallituksella alkaa olla kiire saada jäljellä olevat lakiehdotukset eduskunnan käsittelyyn. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaatii, että  Suomen kilpailukykyä parantavien ehdotusten läpivientiä priorisoidaan.

– Eduskuntaan vielä jättämättömien ehdotusten joukossa on esimerkiksi lakiesitys tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevista verovähennyksistä. Suomi elää innovaatioista, mutta T&K-investointiemme käyrä osoittaa alaspäin. Tässä annamme kilpailijoillemme turhaa etua. Tämä on kohtalon kysymys, Adlercreutz sanoo.

Venäjän sota Ukrainassa on nostanut vihreän siirtymän keskiöön. Adlercreutz korostaa, että tämä olisi ollut edessä sodasta riippumatta, ja toteaa, että kyse on pitkälti myös Suomen kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla.

– Riippuvuuteemme fossiilisista polttoaineista liittyy turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan riippuvuudesta epädemokraattisista maista. Jos päästömme maailmanlaajuisesti kasvavat nykyisten ennusteiden mukaisesti  seuraukset ovat niin dramaattiset, että myös turvallisuutemme kärsii. Tässä yhtälössä innovaatioilla on jälleen ratkaiseva rooli. Tiedämme, että puhtaille ratkaisuille on kysyntää. Harvoilla toimialoilla on näin valoisat tulevaisuudennäkymät. Mutta juna liikkuu jo. Tähän pitää tarttua, meillä  ei ole varaa jäädä asemalle, Adlercreutz sanoo.

Eduskunnan sisällä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että lakipaketti tarvitaan.

– Tämä ei ole kiistanalainen kysymys. Tarvitsemme lisää investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä kannustavia veromekanismeja kannustaaksemme yksityistä sektoria investoimaan. Siksi toivon nyt, että ministeri Saarikko vie asian hallitukseen päätettäväksi. Täällä eduskunnassa voimme sitten huolehtia lopusta, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz Pohjoismaiden neuvostossa: Tarvitsemme yhteiset opintomarkkinat

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuulutti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä toimenpiteitä pohjoismaisen opintomarkkinan vahvistamiseksi.

– Tekemällä pohjoismaisten yliopistojen hakuprosesseista yhtenäisempiä ja tekemällä pohjoismaisista tutkinnoista  vertailukelpoisia voimme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja antaa kaikille samat edellytykset työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi, mutta tämä ei heijastu pohjoismaisten nuorten valintoihin opiskelupaikkaa haettaessa. Adlercreutz toivoo aktiivisia toimia, joilla kannustetaan nuoria pitämään muita Pohjoismaita houkuttelevina vaihtoehtoina.

 -Meidän tulee kannustaa vaihto-opintoihin sekä markkinoida ja tiedottaa niistä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjota. Jokaisella Pohjoismaalla voisi olla tavoitteena, että vähintään puolet korkeakouluopiskelijoista suorittaisi puolen vuoden opiskeluvaihdon toisessa Pohjoismaassa, Adlercreutz sanoo. 

-Meidän tulisi myös luoda yhteiset suuntaviivat opintotukiin. Opiskeluvaihtojen ei tulisi vaikuttaa opintotuen määrään vaan vaihtokuukaudet olisi hyvitettävä opiskelijoille. Tämä kasvattaisi pohjoismaista pääomaa, josta me kaikki hyödymme, Adlercreutz sanoo. 

Adlercreutz nostaa esille, että opinnot toisessa pohjoismaisessa maassa vahvistaa  pohjoismaista yhtenäisyyttä ja ymmärrystä pohjoismaisesta identiteetistä.

-Näin avaisimme nuorille uusia ovia, vahvistaisimme pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja olisimme edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulukentällä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Emme saa toistaa Nord Stream virhettä

Venäjän kiinteistöomistukset puolustuksellisesti tärkeiden kohteiden läheisyydessä ovat herättäneet huolta. Hallitus antoi viime viikolla ehdotuksensa lainsäädännön tiukentamiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nostaa esille, että myös myös muut kuin varsinaiseen puolustukseen liittyvät kohteet voivat olla strategisesti tärkeitä.

– Suomessa olemme asteittain tiukentaneet strategisesti tärkeiden kohteiden läheisyydessä tapahtuvien kiinteistökauppojen valvontaa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Kansallisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei mikään muukaan elintärkeä infrastruktuuri ole sellaisten toimijoiden omistuksessa, joiden tavoitteet eivät ole linjassa meidän kanssa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz huomauttaa, että Venäjä ei ole ainoa toimija, jolla on globaaleja tavoitteita ja joka pelaa eri pelisäännöillä kuin me.

– Meidän on opittava Nord Streamin kanssa tehdyistä virheistä. Emme saa rakentaa riippuvuutta ulkomaalaisiin, autoritaarisiin toimijoihin, Adlercreutz sanoo.

– Kiina on viime aikoina ostanut satamia esimerkiksi Euroopassa ja Israelissa. Olisi naiivia ajatella, että nämä ostot olisivat vain vapaakaupan edistämistä. Scholzin hallitus päätti tänään hyväksyä kiinalaisen valtio-omisteisen Cosco:n 24,9 prosentin oston Hampurin satamasta. Tämä on huolestuttavaa, Adlercreutz toteaa.

Adlercreutz vaatii toimia Euroopan unionilta.

– EU:n tulee herätä. Kilpailemme maailmanmarkkinoilla ja infrastruktuurimme on oltava turvallisissa käsissä. Vapaakauppa selkeineen pelisääntöineen on hyvä asia ja toivottavaakin, mutta autoritaaristen valtioiden valtionyhtiöt eivät ole sellaisia toimijoita, joiden pitäisi saada omistaa tärkeää eurooppalaista infrastruktuuria. EU:n tulisi puuttua tähän ja yhtenäistää sääntelyä, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz välikysymyksestä: Paluuta energiariippuvuuteen Venäjästä ei ole

Eduskunta käsitteli tänään Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymystä koskien energiamarkkinoiden toimintaa, sähkön hintaa ja hallituksen Fortum-politiikkaa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut koko Euroopan turvallisuustilannetta. Samalla se on tuonut esiin perustavanlaatuisen riippuvuuden unionin ulkopuolelta tuodusta fossiilienergiasta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nosti omassa puhevuorossaan esille sen, miten. Venäjä tällä hetkellä käyttää tilannetta hyödykseen länsimaiden yhtenäisyyden hajottamiseksi.

-Putin on huomannut, että energia jakaa Eurooppaa. Hänen tarinaansa ei pidä uskoa. Syy energiakriisin on se, että riippuvuutta fossiilisista energialähteistä ei ole vähennetty niin kuin tulisi. Syy on myös siinä, että ydinvoimaa on ajettu alas saksassa vihreän siirtymän perusajatuksen vastaisesti, Adlercreutz toteaa.

Adlercreutz alleviivaa puheessaan, että ratkaisu ei löydy siitä, että lisäämme riippuvuutta niistä energianlähteistä, joita Venäjä toimittaa. Akuutin tilanteen ratkaisemiseksi on meidän lisättävä omavaraisuuttamme ja puhtaan uusiutuvan kotimaisen energian tuotantoa.

-Suomessa Olkiluoto 3 tekee jo sähköä täydellä teholla. Mutta me tarvitsemme lisää. Loviisan voimaloiden lupaa tulee jatkaa ja toivon, että Fortum hakisi lupaa voimalan laajentamiseen. Ydinvoiman tuotantoa on järkevä keskittää olemassa oleviin paikkoihin, Adlercreutz toteaa.

-Tarvitsemme lisää tuulivoimaa mutta myös energian varastointiratkaisuja. Tarvitsemme vetytuotantoa sähkön varastoimiseksi, tarvitsemme pumppuvoimaloita, tarvitsemme lämpövarastoja. Tarvitsemme parempia siirtoyhteyksiä Pohjanlahden yli Ruotsiin. Tarvitsemme vähemmän siirron esteitä ja toimivamman markkinat, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan on energiapolitiikka myös turvallisuuspolitiikkaa. Hän on yksi niistä kansanedustajista, jotka vuonna 2016 vaativat, että Nord Stream 2 putkesta tehtäisiin turvallisuuspoliittinen arvio. Vuotta myöhemmin Fortum osti Uniperin, vaikka riskit olivat ilmeiset.

-Näitä virheitä ei pidä toistaa. Energiapolitiikan turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia ei pidä sivuuttaa. Demokratiavaje tuo aina mukanaan myös turvallisuuspoliittisia riskejä. Energiapolitiikassa syntyy vääjäämättä riippuvuuksia, mutta niitä tulee rakentaa sellaisiin maihin, jotka noudattavat samaa arvopohjaa ja jotka jakavat turvallisuuspoliittisen käsityksemme, Adlercreutz päättää.