Hallituskausi lähenee loppuaan ja hallituksella alkaa olla kiire saada jäljellä olevat lakiehdotukset eduskunnan käsittelyyn. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaatii, että  Suomen kilpailukykyä parantavien ehdotusten läpivientiä priorisoidaan.

– Eduskuntaan vielä jättämättömien ehdotusten joukossa on esimerkiksi lakiesitys tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevista verovähennyksistä. Suomi elää innovaatioista, mutta T&K-investointiemme käyrä osoittaa alaspäin. Tässä annamme kilpailijoillemme turhaa etua. Tämä on kohtalon kysymys, Adlercreutz sanoo.

Venäjän sota Ukrainassa on nostanut vihreän siirtymän keskiöön. Adlercreutz korostaa, että tämä olisi ollut edessä sodasta riippumatta, ja toteaa, että kyse on pitkälti myös Suomen kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla.

– Riippuvuuteemme fossiilisista polttoaineista liittyy turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan riippuvuudesta epädemokraattisista maista. Jos päästömme maailmanlaajuisesti kasvavat nykyisten ennusteiden mukaisesti  seuraukset ovat niin dramaattiset, että myös turvallisuutemme kärsii. Tässä yhtälössä innovaatioilla on jälleen ratkaiseva rooli. Tiedämme, että puhtaille ratkaisuille on kysyntää. Harvoilla toimialoilla on näin valoisat tulevaisuudennäkymät. Mutta juna liikkuu jo. Tähän pitää tarttua, meillä  ei ole varaa jäädä asemalle, Adlercreutz sanoo.

Eduskunnan sisällä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että lakipaketti tarvitaan.

– Tämä ei ole kiistanalainen kysymys. Tarvitsemme lisää investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä kannustavia veromekanismeja kannustaaksemme yksityistä sektoria investoimaan. Siksi toivon nyt, että ministeri Saarikko vie asian hallitukseen päätettäväksi. Täällä eduskunnassa voimme sitten huolehtia lopusta, Adlercreutz päättää.

-Tämän hallituksen viimeinen budjettiesitys sisältää oleellisia toimia, joilla me torjumme taas tulleen kriisin, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa tänään.

Adlercreutz on tyytyväinen, että kokonaisuus tulee vahvistamaan suomalaisten ostovoimaa, puuttumaan sähkön hinnannousuun, luomaan turvaa, mutta ennen kaikkea piirtämään polun tästä eteenpäin.

–Olemme syystäkin huolissamme velkaantumisesta, mutta meidän on siitä huolimatta panostettava toimenpiteisiin, joiden avulla selviämme näistä vaikeista ajoista. Me luomme turvallisuutta arkeen, mutta meidän on myös luotava tiekartta kohti kestävää taloutta. Emme voi luottaa siihen, että tämä kriisi jäisi viimeiseksi. Tämä on otettava huomioon julkisen talouden suunnittelussa, Adlecreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan tarvitsemme ennakoitavaa ja pitkäjänteistä politiikkaa selvitäksemme tulevista haasteita. Se antaa turvaa meille suomalaisille ja tekee Suomesta maan, jonne halutaan muuttaa ja investoida.

-Meillä on demografisia haasteita. Tarvitsemme työvoimaa. Meidän on nostettava työllisyysastetta. Työvoiman saatavuus on maamme elinkeinoelämän suurin haaste. Olemme tällä hallituskaudella edistyneet monilta osin, mutta paljon on vielä tehtävää, Adlercreutz sanoo.

-Kenenkään toive saada tehdä töitä Suomessa ei saa kaatua byrokratiaan. Kukaan, joka haluaa investoida Suomeen, ei saa joutua epäilemään sitä, että se mikä on voimassa tänään, on voimassa myös huomenna. Ja työmarkkinoille tarvitaan lisää luottamusta, Adlercreutz päättää.

Suomalainen puu ei pala Suomessa yhtään paremmin kuin Ruotsissa, sanoi Anders Adlercreutz kun Ruotsalainen eduskuntaryhmä vieraili puuelementtiyritys Timberpointissa Loviisassa maanantaina.

-Olemme vuosikymmeniä yrittäneet edistää suomalaista puurakentamista, mutta vanhat ennakkokäsitykset ovat juurtuneet syvälle. Ruotsissa on edelleen huomattavasti helpompaa ja edullisempaa rakentaa puukerrostaloja verrattuna Suomeen. Meillä vaaditaan pääsääntöisesti niin teknistä palosuojaa, niin sanottuja sprinklereitä, kuin myös rakenteellista palosuojaa, eli puun vuoraamista levyillä. Ruotsissa pärjätään yleensä pelkästään sprinklereillä, Adlercreutz sanoo.

Massiivisista puuelementeistä rakennettavat puutalot ovat kasvava trendi puurakentamisen saralla.

-Massiivipuutalo on monella tapaa hyvä. Se muodostaa hiilinielun ja on teknisesti erittäin turvallinen. Rakenteita on helppo korjata, rikkinäisistä höyrynsuluista ei tarvitse olla huolissaan eikä esimerkiksi homevauroita näin pääse yhtä helposti syntymään. Nämä ovat erinomaisia ominaisuuksia, joita tulisi hyödyntää paremmin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz varoittaa, että lainsäädäntömme voi hidastaa tätä tervetullutta nousevaa trendiä.

-Ukrainan sota on avannut silmämme toimintavarmuuden merkitykselle. Se on myös yksi syy, miksi puurakentamista tulisi edistää. Kehitys voi kuitenkin helposti liikkua väärään suuntaan. Meidän tulee olla varovaisia, ettemme aseta rakennuksillemme liian korkeita lämmöneristysvaatimuksia. Massiivipuutalo ei ole paperilla erityisen energiatehokas, mutta käytännössä se usein kuitenkin on selvästi mittauksia parempi. Nyt kun nostamme syystäkin energiatehokkuuden jälleen asialistalle, on tärkeää, että emme samalla aseta kapuloita rattaisiin ja vaikeuta järkevää suomalaista massiivipuurakentamista, Adlercreutz päättää.