Adlercreutz jatkaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän johdossa

Kansanedustaja Anders Adlercreutz on valittu jatkamaan ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Eduskuntaryhmä piti järjestäytymiskokouksensa tänään tiistaina, kun eduskunta totesi uusien valtiopäivien alkaneiksi – viimeistä kertaa tällä vaalikaudella.

– Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta voida johtaa eduskuntaryhmä tuleviin eduskuntavaaleihin. Meillä on intensiivinen vuosi edessämme, sanoo Adlercreutz.

Hänen viestinsä jäljellä olevan hallituskauden osalta on selvä.

– Seuraaviin eduskuntavaaleihin on reilu vuosi aikaa, mutta sitä ennen meillä on tärkeä tehtävä yhdessä saada hallitusohjelma maaliin. Vielä on tärkeitä toimenpiteitä jäljellä, joihin hallitus on sitoutunut. Nämä tulee toteuttaa ilman, että laskemme rimaa. Nopeat voitot eivät saa olla kenenkään prioriteetti. Politiikan tulee olla pitkäjänteistä, sanoo Adlercreutz.

Myös varapuheenjohtajat jatkavat tehtävässään. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sandra Bergqvist Paraisilta. Sama kolmikko on johtanut Ruotsalaista eduskuntaryhmää vuodesta 2019 lähtien.

Ruotsalaiseen eduskuntaryhmään kuuluu Rkp:n yhdeksän kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan kansanedustaja.

 

Äänestä paremman hoidon ja hoivan puolesta

Reilun viikon kuluttua Suomi äänestää maan ensimmäisissä aluevaaleissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa äänestämisen tärkeyttä, vaikka moni tuntee epävarmuutta uusia vaaleja kohtaan.

– Vaaleissa on kyse siitä, miten me tulevaisuudessa saamme hoitoa ja apua. Vaalituloksella tulee olemaan merkitystä mahdollisuuksiisi hoitoon tulevaisuudessa ja miten pelastustoimi toimii. On kyse palveluista, jotka koskettavat meitä kaikkia. Jos emme äänestäjinä kerro miten tärkeää tämä on, niin kehitys ei ehkä mene toivomaamme suuntaan. Siksi on tärkeää, että annamme äänemme kuulua näissä vaaleissa, Adlercreutz sanoo.

RKP:lle on tärkeää, että hoitopalveluista tulee sujuvampia ja, että kaikki saavat sitä hoitoa mitä he tarvitsevat, omalla äidinkielellään, kohtuullisella etäisyydellä.

– Meille on tärkeää, että kaikki saavat tarvitsemansa hoidon ja avun ja, että uudet hyvinvointialueet voivat tarjota monipuolisia hoitopalveluita, jotka ovat helposti saatavilla. Siksi on tärkeää, että kaikkien ääni kuuluu vaaleissa.

– Kaikkien oikeus hyviin hoito- ja hoivapalveluihin on taattava myös tulevaisuudessa, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Terveydenhuollossa ihminen on aina oltava keskiössä, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, 044 9810191

Adlercreutz: Maakaasu ei ole kestävä energialähde

Tuoreiden tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että maakaasu – tietyin reunaehdoin liittyen myyn muassa päästörajoihin – voidaan sisällyttää niin sanottuun taksonomiaan kestävien investointien luokitusjärjestelmästä. Siinä määritellään EU:n energiapaletti pitkälle tulevaisuuteen.

– Maakaasua ei tule luokitella kestäväksi energialähteeksi. Glasgown ilmastokokouksen edistysaskeleista huolimatta politiikka näyttää nyt ajavan ilmastotavoitteiden yli. Maakaasu on fossiilinen polttoaine ja juuri niiden käyttöä meidän tulee ensisijaisesti vähentää, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Samalla Adlercreutz varoittaa maakaasun turvallisuus- ja ulkopoliittisista seurauksista. Viimeksi joulukuussa Valko-Venäjän presidentti Lukašenka uhkasi sulkea kaasutoimitukset Valko-Venäjän kautta EU:n alueelle.

– Tämä on jälleen osoitus siitä, minkälaisia turvallisuuspoliittisia ongelmia maakaasu helposti aiheuttaa. Kaasutoimituksia on aiemminkin käytetty painostuskeinona ja näin tullaan varmuudella tekemään myös jatkossa. Jo turvallisuuspoliittiset aspektit puoltavat sitä, että EU:n tulisi mahdollisimman nopeasti luopua maakaasusta energialähteenä, Adlercreutz sanoo.

Maakaasuputki Nord Stream II on valmistunut, mutta sen käyttöönotto vaatii vielä Saksan energiaviranomaisen hyväksynnän. Käyttöönotto voikin venyä vuoden 2022 toiselle puoliskolle.

– Prosessin aikana olen tuonut esiin Nord Stream II -putken turvallisuuspoliittiset ongelmat. Putki sotii EU:n energiaunionin tavoitteita vastaan ja tekee EU:sta riippuvaisemman Venäjästä energiatoimittajana. Vaikka kaupankäynti itsessään voi johtaa positiiviseen kehitykseen Venäjällä, ei tätä voida nähdä järkevänä kehityksenä.

  Vaikka putki aikanaan otettaisiinkin käyttöön, eurooppalaista energiapalettia on nyt toden teolla syytä pohtia. Keski-Euroopan riippuvuus maakaasusta on myös yksi tekijä tämän hetken korkeiden sähköhintojen taustalla. Meillä on parempia, puhtaampia ja turvallisempia energialähteitä saatavilla ja on tärkeää, ettei taksonomia haittaa näiden käyttöönottoa, Adlercreutz lisää.

 

Adlercreutz esittää paikallisen sopimisen mallia

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa vahvistaa sopimisen kulttuuria ja päivittää sitä nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Ajatuspaja Liberan raportissa ”Kolme piristysruisketta Suomelle” Adlercreutz esittää yhdessä Björn Wahlroosin ja Janne Juuselan kanssa uudistuksia Suomen talouden vauhdittamiseksi. Adlercreutz esittää julkaisussa Suomen olosuhteisiin räätälöityä paikallisen sopimisen mallia.

– Muutos työmarkkinoilla on vääjäämätön, toteaa Adlercreutz. Työn tekemisen tavat muuttuvat, työurat muuttuvat, roolit työmarkkinoilla muuttuvat. Joko me pyrimme hallitsemaan muutosta ja reagoimme siihen ennakoivasti, tai sitten annamme muutoksen tapahtua hallitsemattomasti. Itse olen ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, sanoo Adlercreutz.

– Niin työnantajat kuin työntekijät toivovat lisää paikallista sopimista. Tähän toivomukseen olisi vastattava vahvistamalla ja päivittämällä sopimisen kulttuuria nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Järkevöittämällä työehtosopimusten rakennetta, poistamalla sopimisen esteet, luomalla edellytykset neuvotteluille, sekä tukemalla tiedonsaantia, turvaa ja vuorovaikutusta tämä on mahdollista, Adlercreutz sanoo.

Paikallisen sopimisen uskotaan lisäävän työllisyyttä ja kilpailukykyä. Siihen liittyy kuitenkin myös paljon huolia, toteaa Adlercreutz.

– Ymmärrän huolet, mutta verrokkimaiden kokemusten pohjalta voi perustellusti sanoa, että niille ei ole katetta. Oleellista on kuitenkin varmistaa, että joka tilanteessa syntyy todellinen tasaveroinen neuvottelutilanne. Siksi mallissani pyritään varmistamaan juuri tämä. On oleellista, että työntekijöillä on aina vahva edustus ja tiedonsaantioikeus. Tämä esittämäni ratkaisu pyrkii tarjoamaan enemmän porkkanaa kuin keppiä, Adlercreutz sanoo.

Ajatuspaja Liberan raportin ”Kolme piristysruisketta Suomelle” julkaisutilaisuus järjestettiin tiistaina 14. joulukuuta.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tervetulleita tierahoja Itä-Uudellemaalle

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään myöntänyt rahaa Lapinjärven Heikinkyläntien uuteen päällysteeseen sekä Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtiovarainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä, että liikenneturvallisuuteen sekä kävely- ja pyöräteihin yleisesti ottaen nyt merkittävästi panostetaan.

– Lapinjärven Heikinkyläntie on ollut jo pitkään huonokuntoinen ja paikoin lähes ajokelvoton. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme neuvottelemaan määrärahoista Heikinkyläntien kunnon ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunta myöntää 450 000 euroa uuteen päällysteeseen 6,5 kilometrin osuudella Kapellbyn ja Heikinkylän välillä. Valtiovarainvaliokunta myöntää myös 250 000 euroa Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun.

– Liikennejaostolle tärkeä teema oli pyöräilyn ja pyöräilymatkailun edistäminen, ja siksi tarkoitukseen myönnettiin 300 000 euron lisärahoitus. Neuvotelimme myös hankerahoista kevyen liikenteen väylien laajentamiseen ja parantamiseen, ja olen erittäin tyytyväinen, että tärkeä kävely- ja pyöräilytie Boxin ja Kullon välillä sai nyt suunnittelurahaa, sanoo Rehn-Kivi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä ensi vuoden valtion talousarvioksi. Samanaikaisesti valiokunta on päättänyt valiokunnan omasta jakovarasta, noin 40 miljoonan euron budjettilisäyksistä.

Adlercreutz tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksiin: Panostuksia lukutaitoon, tieparannuksiin ja lasten taidekokemuksiin

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä potista, joka kohdennetaan eri tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että moni tärkeä projekti saa tukea.

– Valtiovarainvaliokunta myöntää 1,5 miljoonaa euroa lukutaidon edistämiseen. Vaikka suomalaisten nuorten lukutaito viime PISA-tutkimuksen mukaan oli huippuluokkaa, niin lukutaito on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ollut laskussa. Tämän takia on hyvä, että panostamme siihen, Adlercreutz sanoo.

Määrärahoja myönnetään myös monelle tärkeälle liikenneprojektille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lapinjärvellä Heikinkyläntie päällyste korjataan ja Länsi-Uudellamaalla kantatie 51:en valaistua tieosuutta pidennetään. Pohjanmaalla parannetaan Vassorintietä Mustasaaressa, Blaxnäsvägeniä Närpiössä ja Peruksentietä Kristiinankaupungissa. Lisäksi suunnittelu Ytterjeppon eritasoristeyksestä ja kahdesta jalankulku- ja pyörätiestä Maalahdessa voidaan aloittaa. Varsinais-Suomessa määrärahoja ohjataan Mjösundintien parantamiseen Kemiössä ja jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitykseen Prostvikin ja Nauvon keskustan välillä.

– Liikennehankkeet ovat meille tärkeitä, sillä ne parantavat kaikkien teillä liikkuvien arkea hyvin konkreettisella tavalla. Kaikilla näillä hankkeilla on paikallisella tasolla iso merkitys, Adlercreutz sanoo.

RKP on ajanut määrärahojen lisäyksiä myös useille järjestöille.

– Onnistuimme turvaamaan naisjärjestöjen määrärahat, ja myös ammattikalastajat ja 4H-toiminta saavat yhtä suuret määrärahalisäykset kuin viime vuonna. Tuemme myös rauhantyötä tekeviä järjestöjä ja vientiä edistävää Viexpoa. Myönnämme lisäyksiä määrärahoihin museoalus Vegan kunnostukseen sekä harvinaisten sairauksien koordinointityöhön. Nämä ovat tarpeellisia panostuksia, Adlercreutz sanoo.

Taidetestaajat, joka on Suomen suurin taidekasvatuksen ohjelma, saa jopa 1,35 miljoonan euron lisämäärärahan.

– Määrärahan avulla Taidetestaajat voivat tarjota vielä useammalle kahdeksasluokkalaiselle taidekokemuksia esimerkiksi teatteri, konsertti tai taidenäyttelyelämyksien muodossa. Kaikki panostukset lasten ja nuorten elämään ovat tärkeitä ja ovat ilon aiheita, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunnan jakovarasta kulttuuriin ohjatuista määrärahoista Adlercreutz iloitsee myös erityisesti määrärahasta Alvar Aallon suunnitteleman Paimion Parantolan Unescon maailmanperintökohdehakemukseen.

– Arkkitehtinä iloitsen erityisesti Paimion Parantolan puolesta ja olen vakuuttunut, että parantolalla on suuri potentiaali turistikohteena, sanoo Adlercreutz.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee ensi vuoden talousarviomietintönsä tänään klo 12.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös etänä eduskunnan verkkolähetysten kautta.

Budjettilisäykset nuorten yrittäjyyskasvatukseen ovat tervetulleita

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä jakovarasta, joka kohdennetaan erilaisiin tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on erityisen tyytyväinen budjettilisäyksistä, jotka suunnataan nuorten yrittäjyyskasvatukseen.

– Opetussuunnitelmassa mainitaan moneen kertaan oma-aloitteisuus ja painotetaan lasten kykyä rakentaa kokonaisuuksia eri lähteistä hankittujen materiaalien ja oppien pohjalta. Yrittäjyyskasvatus tukee näitä opetussuunnitelman tavoitteita hyvällä tavalla. Samalla lapset oppivat henkilökohtaisen talouden hallitsemista ja heidän aloitekykynsä kehittyvät, Adlercreutz sanoo.

Tämän hallituskauden aikana eduskunta on eri tavoin tukenut yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Tänään eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt, että nuorten yrittämistä tuetaan myös ensi vuonna. Lisämäärärahat ovat mahdollistaneet nuorten yrittämistä tukevien järjestöjen toiminnan laajentamisen entistä useamman nuoren hyväksi.

– Mitä suurimmassa määrin tämä on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. On tärkeää, että joka puolella Suomea ja sekä suomeksi että ruotsiksi on mahdollista osallistua yrittäjyyskasvatukseen. Kaikista ei ehkä tule yrittäjiä, mutta nuoret saavat silti oppeja, joista taatusti on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja työelämässä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Kantatie 51 saa valaistuksen Karjaalle asti

Jatkossa ei tarvitse ajaa Karjaalle pimeää tietä pitkin. Viime vuonna eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi rahoitusta kantatie 51:n valaistuksen laajentamiseen. Ensi vuonna työ jatkuu. Valtiovarainvaliokunta myönsi tänään puoli miljoonaa euroa 51:n valaistukseen Inkoosta Karjaalle asti. Länsi-Uudenmaan edustajat valtiovarainvaliokunnassa Anders Adlercreutz (RKP) ja Veronica Rehn-Kivi (RKP) ovat erittäin tyytyväisiä, että pitkäjänteinen työ kantaa nyt hedelmää.

– Olen iloinen, että useat teiden parannushankkeet saavat nyt rahoitusta. Johtoajatuksena hankkeita valittaessa oli panostukset liikenneturvallisuuteen. Valaistus kantatie 51:n varrella, jossa riistakolareita sattuu päivittäin, on pitkään toivottu parannustoimenpide ja tärkeä hanke Länsi-Uudenmaan liikenneturvallisuuden kannalta, Rehn-Kivi sanoo, Rkp:n edustaja valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa. 

– Kun 51:n saa valaistuksen Karjaalle asti, se konkreettisesti edistää sitä, että myös Länsi-Uusimaa koetaan vahvemmin osaksi pääkaupunkiseutua. On aivan eri asia matkustaa kotiin pimeää tietä pitkin kuin ajaa valaistulla 51:llä. Olen vakuuttunut, että valaistus parantaa paitsi liikenteen turvallisuutta myös alueen elinvoimaisuutta, Adlercreutz sanoo.

Kansanedustajat korostavat, että myös paikallinen työ on ollut tärkeää.  

– Projektien läpivieminen on aina helpompaa, kun niitä tuetaan paikallisesti. Olemme iloisia siitä tuesta, jonka paikalliset poliitikot ovat hankkeelle antaneet, Adlercreutz sanoo.

Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa täysin vertailukelpoisia tutkintoja Pohjoismaihin

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puhui keskiviikkona Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Kööpenhaminassa. Keskustelussa hän nosti esille tutkintojen tekemistä täysin vertailukelpoisiksi Pohjoismaissa.

– Opiskelu pohjoismaissa voisi olla automaattinen vaihtoehto jokaiselle pohjoismaiselle nuorelle, mutta se on sitä harvoin. Trondheim voisi olla yhtä luonnollinen vaihtoehto helsinkiläiselle opiskelijalle kuin Tampere. Tai Helsinki yhtä selvä vaihtoehto, kuin Helsingborg voisi olla ruotsalaiselle nuorelle, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz uskoo, että tekemällä tutkinnoista täysin vertailukelpoiset pohjoismaat ottaisivat ison askeleen eteenpäin nuorten opiskelumahdollisuuksien avartamisessa ja aluebrändin vahvistamisessa.

– Lisäksi tarvitsemme asennemuutoksen. Pohjoismaisista vaihtoehdoista tulee tiedottaa ja niitä pitää markkinoida, koska se on hieno mahdollisuus ja samalla tehokas tapa vahvistaa maailman parasta aluebrändiä, pohjoismaita. Suomalainen nuori, joka opiskelee toisessa pohjoismaassa vahvistaa  Suomen kuulumista tähän joukkoon, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, puh. 044 981 0191

Adlercreutz: Ensikertalaiskiintiöt johtavat putkinäköön ja sen takia niistä tulee luopua

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä ensikertalaiskiintiöistä korkeakoulujen yhteishaussa tulee luopua. Mielensä muuttaminen ja opintopolun vaihtaminen myös myöhemmässä vaiheessa opintoja tulee olla nuorille helpompaa. Adlercreutz nosti kysymyksen esiin tänään eduskunnan budjettikeskustelussa.

– Peruskoulu painottaa kokonaisuuksia, luovuutta, joustavuutta ja oman polkunsa löytämistä. Se on hyvä asia. Meillä on kuitenkin vahva putkinäkö lukiosta eteenpäin johtuen ylioppilaskirjoitusten merkityksen korostamisesta ja siitä, että otimme ensikertalaiskiintiöt käyttöön. Tässä on siis selvä ristiriita. Ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan nuoret joutuvat käytännössä jo 15–16-vuoden iässä päättämään ainevalintansa ylioppilaskirjoituksiin. Nämä valinnat puolestaan vaikuttavat siihen, minne opintopolku voi jatkua.

– Ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön opintojen vauhdittamiseksi. Nyt ne johtavatkin siihen, ettei tarjottua opintopaikkaa uskalleta ottaa vastaan, ellei sen mielekkyydestä ole täysin varma. Odotellaan ja pohditaan sen sijaan, että rohkeasti uskallettaisiin kokeilla. Kaikki viittaa siihen, että kiintiöt myöhästyttävät opintojen aloittamista ja pitkittävät opintoja.

– Nuoriamme ei tulisi pakottaa laittamaan kaikkia panoksiaan yhden kortin varaan. Meidän tulisi madaltaa sisäänpääsyn kynnystä ja ennen kaikkea nähdä monipuolinen osaaminen vahvuutena. Sillä juuri monipuolista osaamista työelämässä tarvitaan.