Hallitus jätti kyseisen selonteon eduskunnalle viime viikolla ja se toimii pohjana Nato-jäsenyyskeskustelulle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallispoliittista tilannettamme.

-Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat tähän asti perustuneet ajatukseen siitä, että kansakunnat olisivat rationaalisia toimijoita, jotka punnitsevat hyötyjä ja haittoja, pitävät huolta maidensa väestöistä, jakavat yhteisen todellisuuden ja pitävät sanansa. Tähän emme enää voi luottaa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz nostaa puheessaan esiin, että Suomen turvallisuuspoliittiselle keskustelulle tunnusomaista on ollut laaja yhteisymmärrys ja politisoinnin välttäminen. Adlercreutz näkee tämän vahvuutena ja korostaa pragmaattista sekä faktoihin perustuvan keskustelun merkitystä myös tulevina viikkoina.

– Monilla meistä on jo selvä mielipide siitä, miten maamme puolustus tulisi järjestää. Siitä huolimatta on tärkeää, että meillä on asian vakavuutta korostava perusteellinen prosessi. Tarvitsemme laajan yhteisymmärryksen, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan keskustelua ja ymmärtäväisyyttä, Adlercreutz toteaa.

– Polarisaatio hyödyttää ainoastaan niitä voimia, jotka käyttävät eripuraa ja polarisaatiota aseinaan. Siksi on tärkeää, että myös tämä keskustelu on asiallinen, tasapainoinen ja kunnioittava, Adlercreutz lisää.

RKP on puhunut Nato-jäsenyyden puolesta jo pitkään.

-RKP:n mielestä Nato-jäsenyys on luonnollinen, jopa itsestään selvä, askel. Se on myös askel, joka olisi syytä ottaa yhdessä Ruotsin kanssa. Se on askel, joka maksimoisi kansallisen turvallisuutemme ja vahvistaisi pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjois-Euroopan vakautta, Adlercreutz toteaa.

– Vuodesta 2016 lähtien valtaosa opiskelupaikoista on varattu heille, joilla ei entuudestaan ole opiskelupaikkaa. Jo nyt on viitteitä siitä, ettei uudistuksella ole ollut toivottua vaikutusta. Tarkoitus oli varmistaa, etteivät samat nuoret ottaisi vastaan useampaa opiskelupaikkaa muiden halukkaiden kustannuksella. Nyt tämä on kuitenkin johtanut siihen, ettei opiskelupaikkaa vastaanoteta ollenkaan, mikäli ei olla täysin varmoja siitä, että kyseinen paikka vastaa juuri sitä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Tämä on ongelmallista, Adlercreutz sanoo.

– Sen sijaan, että ryhdytään opiskelemaan, siirretään opintojen aloitusta eteenpäin. Nuoret valitsevat välivuoden, jotta eivät menettäisi arvokasta asemaansa ensikertalaisina, joita suositaan opiskelijavalinnassa, Adlercreutz toteaa.

Suomen Pankin arvion mukaan Suomen kestävyysvaje on lähes 4 neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kestävyysvajeen pienentämiseksi työuria tulisi pidentää. Tämä saavutetaan esimerkiksi sillä, että työelämään siirrytään aikaisemmin.

– Tämä uudistus toimii tätä tavoitetta vastaan. Usein opiskelun aloitus viivästyy. Sen sijaan että vaadimme nuorilta jo toisella asteella päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja ulotamme putkiajattelun korkeakoulun opiskeluvalintoihin, tulisi meidän tehdä opintopolkujen korjaamisesta mahdollisimman helppoa. Monipuolinen osaaminen on vahvuus, ei ongelma, sanoo Adlercreutz.

– Kaikki opiskelijat tulisi asettaa samalle viivalle opiskelijavalinnassa. On aika luopua korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöistä, Adlercreutz päättää.