Adlercreutz ja Ståhle: Järjestelmämme ei kannusta kansainvälisten kokemusten kartuttamiseen, vaikka juuri sitä tarvittaisiin

– Opintotukikuukausien rajallinen määrä ja muut taloudelliset kannustimet tutkinnon suorittamisen nopeuttamiseksi vähentävät vaihto-opiskelemaan lähtevien nuorten määrää. Sama pätee ulkomaan työharjoitteluihin: opiskelijat joutuvat kysymään itseltään, kannattaako viivästyttää valmistumisajankohtaa harjoittelun takia. Tämä on opiskelijoiden kannalta valitettavaa eikä se myöskään edistä heidän asemiaan nykyajan työmarkkinoilla, joilla kansainvälisistä kokemuksista on hyötyä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että kansainvälinen kokemus auttaa lisäämään ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan.

– Sekä vaihto-opinnot että työharjoittelu ulkomailla ovat tehokkaita keinoja vähentää ennakkoluuloja ja torjua yhteiskunnan polarisaatiota. Vahvan ja ennustettavan rahoitusjärjestelmän tukema Erasmus+ -vaihto-ohjelma vahvistaa näin ollen hyvin konkreettisella tavalla EU:ta ja unionin toimintakykyä, Adlercreutz sanoo.

Ståhle nostaa esiin palkattomat työharjoittelut, joista on käyty keskustelua sekä kansallisella että EU-tasolla. Helmikuussa EU-komissio jätti ehdotuksensa direktiivistä, jossa työharjoittelupaikkojen laatua sekä saatavuutta halutaan parantaa EU:ssa. Ståhlen mielestä ehdotus olisi voinut olla kunnianhimoisempi.

– Aiemmin käydyn keskustelun perusteella direktiivi kuulosti lupaavalta, mutta ehdotus ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Kaikille työharjoittelijoille tulee maksaa oikeudenmukaista palkkaa tehdystä työstä – näin voimme myös edistää jokaisen mahdollisuuksia lähteä toiseen EU-maahan työharjoitteluun, sosioekonomisesta asemasta riippumatta, Ståhle sanoo.

Direktiiviehdotus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja rohkaisee toivottavasti yhä useampia hakemaan työharjoitteluun ulkomaille, esimerkiksi EU:n toimielimiin. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle, sillä EU:n toimielimissä työskentelevien suomalaisten määrä uhkaa laskea merkittävästi lähivuosina.

– Tarvitsemme kannustimia sille, että yhä useampi nuori hakeutuisi työharjoitteluun ja töihin esimerkiksi Brysseliin. Tämä edellyttää nykyisten rakenteiden kriittistä tarkastelua ja asenteiden muuttumista. Näin voisimme avata uusia ovia nuorille, vahvistaa yhteenkuuluvuutta EU:ssa sekä edistää Suomen asiaa Brysselissä, Adlercreutz ja Ståhle sanovat.