Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vierailee kevään aikana useassa suomalaisessa yliopistossa kertomassa ja keskustelemassa mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Yliopistokiertueen tarkoitus on lisätä opiskelijoiden kiinnostusta hakeutua EU-tehtäviin ja tarjota EU-uriin liittyvää perustietoa.

”Mitä enemmän suomalaisia työskentelee EU:n toimielimissä, sen paremmin siellä myös tunnetaan Suomen erityispiirteet. Se, että saamme nostettua suomalaisten nuorten kiinnostusta EU-uria kohtaan, on ratkaisevan tärkeää myös EU-vaikuttamisen kannalta. Suomen etu on, että Brysselin käytävillä työskentelevillä on kosketuspintaa suomalaiseen arkeen. Nuorille EU-ura taas tarjoaa hienon mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa koko maailman kannalta ratkaiseviin kysymyksiin”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Kiertue alkoi Turun yliopistosta 12. maaliskuuta ja seuraavia kohteita ovat Tampereen yliopisto (8.4.), Vaasan yliopisto (9.4.) ja Åbo Akademin Vaasan kampus (9.4.), Jyväskylän yliopisto (22.4), Helsingin yliopisto (23.4.) ja Aalto yliopisto (23.4.). Kiertueelle suunnitellaan jatkoa syksylle 2024.

Tilaisuudet ovat avoinna opiskelijoiden lisäksi yliopiston henkilökunnalle. Paikalla tilaisuuksissa on myös valtioneuvoston kanslian EU-erityisasiantuntija, joka kertoo tarkemmin EU:n työmahdollisuuksista ja hakuprosessista sekä EU-rekrytointien edistämistoimista Suomessa.

EU:n kaikkien jäsenvaltioiden ja koko unionin edut huomioivan politiikan kannalta on tärkeää, että EU:n toimielimissä työskentelee tasapuolisesti kansalaisia kaikista jäsenvaltioista.

Suomalaisten suhteellinen osuus EU-toimielinten työntekijöistä on eläköitymistrendin vuoksi kääntymässä jyrkkään laskuun. Samaan aikaan hakijamäärät ja erityisesti EU-urakilpailut läpäisseiden suomalaisten määrät ovat jääneet vähäisiksi. Tämän seurauksena suomalaiset työntekijät ovat pian aliedustettuina EU:ssa.

Suomalaisten virkamiesten EU-osaamiseen ja –rekrytointien edistämisen ohella pyritään kannustamaan vastavalmistuneiden, opiskelijoiden ja nuorten hakeutumista EU-tehtäviin.

Osana Suomen EU-vaikuttamista valtioneuvosto on vahvistanut EU-rekrytointien edistämistoimia ja niihin käytettäviä resursseja. Keväällä 2024 valtioneuvoston kanslia käynnistää sidosryhmäverkoston, johon kutsutaan myös muun muassa korkeakoulujen rehtori- ja opiskelijajärjestöt. Tavoitteena on eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja EU-rekrytointeihin liittyvän tiedon jakaminen.

Unionin toimielimet tarjoavat myös useita mahdollisuuksia harjoitteluun. Harjoittelu voi olla erittäin hyödyllinen kokemus, riippumatta siitä päätyykö lopulta töihin EU:n palvelukseen. Kaikilla toimielimillä on omat harjoittelijahakunsa, jotka pidetään useimmiten pari kertaa vuodessa.

Työskentely EU:ssa tarjoaa mahdollisuuden edistää unionin arvoja, joita ovat rauha, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. EU:n palveluksessa on mahdollisuus työskennellä kaikkiin EU-kansalaisiin vaikuttavien asioiden parissa kuten esimerkiksi ilmastoasioiden, turvallisuuden tai digitaalisen siirtymän tehtävissä.

EU-toimielimet maksavat kilpailukykyistä palkkaa työntekijöilleen. Koulutustarjonta on monipuolista, ja työ EU:ssa tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen koko uran ajan.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.

– Tuntui todella hienolta saada onnitella kollegaani Jessika Roswallia ja toivottaa Ruotsi lämpimästi tervetulleeksi Natoon. Nyt kun maamme ovat virallisesti liittolaisia, suhteemme voi syventyä entisestään. Suomi ja Ruotsi eivät 200 vuoteen ole olleet yhtä läheisiä kuin nyt, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz muistuttaa samalla siitä, että Ruotsin Nato-jäsenyys on ollut yksi Orpon hallituksen tärkeimpiä ulkopoliittisia prioriteetteja.

– Olen henkilökohtaisesti nostanut Ruotsin jäsenyysprosessin ja sen vauhdittamisen esiin jokaisessa EU-neuvostokokouksessa, johon olen osallistunut, olen kehottanut Unkaria ratifioimaan jäsenyyden ja olen pitänyt kysymystä esillä myös esim. kahdenvälisissä tapaamisissa, Adlercreutz sanoo.

Ruotsin-vierailunsa aikana ministeri Adlercreutz tapasi myös mm. valtiovarainministeri Elisabeth Svantessonin valtiosihteeri Lars Hjälmeredin, joka vastaa Ruotsin valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksesta, sekä elinkeinoelämän edustajia.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili Berliinissä tiistaina 30. tammikuuta. Ministerin ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen Saksan eurooppa- ja ilmastoministeri Anna Lührmannin kanssa sekä muita korkean tason tapaamisia.

Keskusteluissa ministeri Lührmannin kanssa esillä olivat laajasti ajankohtaiset EU-asiat. Ministerit kävivät keskustelut muun muassa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelun tilanteesta, ja sen osana olevasta 50 miljardin euron tukivälineestä Ukrainalle. Ministerien agendalla oli myös EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen ja reilun kilpailun merkitys, unionin laajentuminen ja energia- sekä ilmastokysymykset.

”Tarvitsemme voimakkaamman ja kilpailukykyisemmän EU:n nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tässä meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme, erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen. EU:n vahvuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi meidän tulee palata normaaliin valtiontukisääntelyyn mahdollisimman pian. Emme saa vaarantaa tasavertaisia sisämarkkinoita, jotka ovat unionin vankka perusta”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Lisäksi keskustelut keskittyivät Euroopan turvallisuuden sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen. Ukrainan tukeminen sen puolustustaistelussa Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan oli myös vahvasti esillä.

”Eurooppa-neuvostossa 1. helmikuuta on löydettävä poliittinen sopu Ukrainan tukivälineestä ja pitkän aikavälin tuesta. Meidän tulee myös päättäväisesti vahvistaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteettia ja vauhdittaa ammustuotantoa. On myös hyvin tärkeää, että prosessi Ukrainan tekemän rauhanaloitteen pohjalta jatkuu, ja saa mahdollisimman laajan tuen”, ministeri Adlercreutz sanoo.

Ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä myös Saksan liittopäivien Euroopan unionin asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Anton Hofreiterin, valtiovarainministeriön eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteerin Heiko Thomsin ja liittokanslerinviraston talous-, rahoitus- ja eurooppa-asioista vastaavan valtiosihteeri Jörg Kukiesin.

Lisäksi ministeri Adlercreutz tapasi Berliinissä demokratiaa ja vapautta edistävän Friedrich Naumann –säätiön johtokunnan edustajia.

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu maanantaina 29. tammikuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat Belgian EU-puheenjohtajuuden prioriteetit, eurooppalaisen demokratian puolustamista koskeva lainsäädäntöpaketti ja neuvoston vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.

EU:n neuvoston tämän hetkinen puheenjohtajavaltio Belgia esittelee julkisessa istunnossa puheenjohtajakautensa prioriteetit, jotka ovat: 1) oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja yhtenäisyyden puolustaminen, 2) kilpailukyvyn vahvistaminen, 3) vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttaminen, 4) sosiaalisen ja terveysagendan vahvistaminen, 5) ihmisten ja rajojen suojeleminen sekä 6) globaalin Euroopan edistäminen.

Neuvosto käy julkisessa istunnossa periaatekeskustelun komission joulukuussa 2023 antamasta demokratian puolustuspaketista. Tarkoituksena on käydä alustavaa keskustelua kolmansien valtioiden puolesta harjoitettavan intressivaikuttamisen avoimuutta ja rekisteröintiä koskevasta direktiiviehdotuksesta. Lisäksi keskustellaan laajemmin demokratian suojelemisesta, vaalimenettelyjen kestävyyden vahvistamisesta ja kansalaisten osallistumisen edistämisestä. Demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomen kannanmuodostus asiassa on vielä kesken.

”Vapaan yhteiskunnan ja demokratian puolustaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä juuri nyt. Eurooppaan kohdistuu selviä disinformaatiouhkia, ja europarlamenttivaalien lähestyessä asia on sekä keskeinen että ajankohtainen. Siksi olen iloinen siitä, että puheenjohtajamaa Belgia on asettanut tämän aiheen etusijalle ja että pääsemme keskustelemaan siitä neuvostossa”, sanoo ministeri Adlercreutz.

Lisäksi neuvosto jatkaa vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua keskustelemalla komission oikeusvaltiokertomuksen Espanjaa, Ranskaa, Kroatiaa ja Italiaa koskevista maaluvuista. Suomi jatkaa oikeusvaltiokysymyksissä toimintaansa pitkäaikaisella linjallaan ja edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista ja korruption torjuntaa EU:ssa. Komission vuosittaiseen oikeusvaltiokertomukseen pohjautuva neuvoston oikeusvuoropuhelu on oleellinen keino lujittaa oikeusvaltioperiaatetta Euroopan unionissa.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.