Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Maailman lehdistönvapauden päivä on juhlistamisen arvoinen

Toukokuun 3. päivänä vietetään maailman lehdistönvapauden päivää. Monin paikoin lehdistönvapaus on heikentynyt. Myös EU:n sisällä kehitys on menossa väärään suuntaan. Globaalilla tasolla lehdistönvapaus on heikentynyt jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

– On huolestuttavaa, että lehdistönvapauden tilanne on huonontunut viime vuosina. Vapaa media ei ole vain demokratian edellytys, vaan myös suoja korruptiota ja ekstremismiä vastaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.

Suomi sijoittuu vuodesta toiseen kärkisijoille Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Myös tämän vuoden raportissa Suomi on maailman kärkimaiden joukossa. Suomi erottuu edukseen myös siinä, että painotamme medialukutaitoa kouluissa.

– Medialukutaito on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa, ja oppilaamme ovat taitavia niin lähdekritiikissä kuin digitaalisessa osaamisessakin. Nämä taidot ovat avainroolissa demokratian suojelemisessa myös pitkällä aikavälillä. Medialukutaidon avulla voimme jo varhain antaa lapsille ja nuorille välineitä navigoida informaatiotulvassa ja kehittää kriittistä ajattelua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että kun toimittajia vaiennetaan, media politisoidaan ja disinformaatiosta tulee osa arkea, murenevat samalla myös monet vapaan ja avoimen yhteiskunnan tärkeimmistä rakennuspalikoista.

– Maailmassa, jossa algoritmit ohjaavat uutiskulutustamme ja jokaisella tuntuu olevan oikeus omaan totuuteensa, medialukutaito ja siihen panostaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Kyky arvioida lähteitä, tunnistaa propagandaa ja ymmärtää median toimintaa on ratkaisevan tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin resilienssin kannalta, Adlercreutz sanoo.

Syksyllä kännykät poistuvat luokkahuoneista

Tänään eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka kieltää puhelimien käytön oppituntien aikana. Lakimuutos astuu voimaan koulun alkaessa syksyllä. Samalla kouluille annetaan mahdollisuus rajoittaa puhelimien käyttöä myös välituntien aikana omissa järjestyssäännöissään. Lain myötä kouluilla on myös velvollisuus laatia järjestyssäännöt, jotka koskevat digitaalisten laitteiden käyttöä ja säilytystä koko koulupäivän ajan.

– Olen iloinen, että hallitus on saanut tämän tärkeän lain maaliin. Lakimuutoksen myötä annamme oppilaille paremmat mahdollisuudet keskittyä opetukseen ja opettajille työkalut, joita he tarvitsevat oppimisrauhan luomiseen, sanoo opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Lakimuutos ei tarkoita sitä, että digitaaliset välineet katoaisivat kouluista. Päinvastoin, teknologia tulee jatkossakin olemaan luonnollinen osa opetusta opetussuunnitelmien mukaisesti. Tarkoituksena on puuttua nimenomaan häiritsevään ja hallitsemattomaan mobiililaitteiden käyttöön, joka haittaa oppimista.

– Koulu ei ole pelkästään paikka, jossa opitaan. Se on myös paikka, jossa kehitetään sosiaalisia taitoja. Kun katse on jatkuvasti kiinni näytössä, on vaikeampi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Siksi haluamme antaa oppilaille paremmat mahdollisuudet merkitykselliseen yhdessäoloon koulupäivän aikana, sanoo Adlercreutz.

Tutkimukset osoittavat, että maltillinen digitaalisten resurssien käyttö tukee oppimista, mutta liiallinen käyttö heikentää keskittymiskykyä. Adlercreutz toivoo, että lakimuutos ei pelkästään paranna työrauhaa kouluissa, vaan edistää myös parempia oppimistuloksia ja lisää kiinnostusta lukemiseen.

– Meidän aikuisten on myös ymmärrettävä, että olemme nuorille esimerkkejä. Tämä lakimuutos toimii muistutuksena meille kaikille siitä, että puhelimen sivuun laittaminen on hyödyllistä myös meille, sanoo Adlercreutz.

Kivihiilen aikakausi päättyy Suomessa

Tänään, 1. toukokuuta 2025, suljetaan Suomen viimeinen kivihiilivoimala. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa tämän myötä päättyy Suomessa.

– Kivihiili on eniten päästöjä tuottava energiantuotantomuoto ja siksi on erittäin hyvä uutinen Suomelle, että me nyt luovumme kivihiilestä osana energiapalettiamme. Se, että viimeinen kivihiilivoimala suljetaan peräti neljä vuotta ennen lain määräämää aikarajaa on osoitus siitä, kuinka olemme onnistuneet vihreän siirtymän edistämisessä Suomessa. Tästä meidän on syytä iloita, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painottaa, että vihreä siirtymä on suuri mahdollisuus Suomelle. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vihreän siirtymän investointeja suunnitellaan yli 294 miljardin euron edestä.

– Tässä on kyse mittavista investoinneista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että meillä on ennakoitava investointiympäristö. Tähän kuuluu myös se, että Suomi pitää kiinni ilmastolaista ja sen tavoitteista. RKP piti huolen siitä, että näin tapahtui hallituksen puoliväliriihessä.

– Viimeistään nyt kaikkien pitäisi ymmärtää, millaisia hyötyjä vihreä siirtymä tuo Suomelle. Me voimme tarjota luotettavan sähköverkon, vakaan yhteiskunnallisen ilmapiirin ja sujuvat lupaprosessit – joita hallitus lisäksi pyrkii entisestään nopeuttamaan. Tästä päivästä alkaen voimme lisäksi tarjota entistä kestävämpää ja puhtaampaa energiantuotantoa. Nyt on aika katsoa rohkeasti eteenpäin ja tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita vihreä siirtymä meille tarjoaa.

Lukeminen antaa paljon muutakin kuin tietoa

Tänään on maailman kirjapäivä. Samaan aikaan vietetään kansallista lukuviikkoa, jonka teemana tänä vuonna on ”Löydä lukufiilis”. Teema tuntuu tärkeältä, sillä yhä useamman nuoren lukutaito heikkenee huolestuttavasti.

– Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi myöhemmin elämässään yhtäläiset mahdollisuudet, on ratkaisevan tärkeää, että he saavat vahvan perustan lukemiselle. Hyvät oppimistulokset korreloivat vahvasti hyvän luetun ymmärtämisen ja sujuvan lukemisen kanssa.  Hyvä lukutaito on avainasemassa, jotta voi osallistua aktiivisesti yhteiskunnassa, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

– Olen erityisen huolissani siitä, että lapset, jotka jo nyt kamppailevat eniten, jäävät eniten jälkeen lukutaidossa. Meidän on varmistettava, että kaikki lapset saavat tarvitsemansa tuen ja resurssit lukutaitonsa kehittämiseksi, Adlercreutz jatkaa.

Lukukeskuksen uusi raportti osoittaa, että lapset, jotka kasvavat kodeissa, joissa aikuiset osoittavat kiinnostusta lukemista kohtaan ja joissa kirjat ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää, kehittävät vahvemman lukutaidon. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti lasten oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen sekä koulussa että myöhemmin elämässä.  Siksi on tärkeää, että aikuiset lukevat yhdessä lasten kanssa, että kouluissa varataan aikaa lukemiseen ja että kirjoja on helposti saatavilla kotona, luokkahuoneessa ja kirjastossa.

– Lukeminen ei ole vain tiedon omaksumista. Se voi olla myös tapa rentoutua, levätä tai yksinkertaisesti rauhoittua. Lukemalla harjoittelemme keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Oman lukutunnelman löytäminen voi viedä aikaa, ja joskus tuntuu, ettei sitä aikaa ole. Mutta usein juuri stressaavimpina hetkinä tarvitsemme kirjaa eniten, Adlercreutz toteaa lopuksi.

RKP:n teki hyvän vaalituloksen

RKP lähti vaaleihin vahvoilla listoilla sekä kunta- että aluevaaleissa. Ääntenlaskennan jälkeen näemme, että RKP teki hyvän vaalituloksen sekä aluevaaleissa että monissa kunnissa. RKP etenee useissa kunnissa ja on edelleen suurin puolue sekä Itä-Uudenmaan että Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

– Vaalitulosta tarkasteltaessa on selvää, että RKP on mennyt eteenpäin aluevaaleissa ympäri maata – RKP:n äänimäärä on kasvanut 6 300 äänellä. Terveydenhuoltokysymykset ovat saaneet äänestäjät liikkeelle, ja kuntavaaleissa olemme onnistuneet säilyttämään vahvat asemamme ja jopa vahvistaneet niitä useilla paikkakunnilla. Samaan aikaan näemme kuntia, joissa meidän on työskenneltävä entistä keskittyneemmin, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– RKP:n hyvä vaalitulos osoittaa, että sillanrakentamisen tarve on suurempi kuin koskaan. Ehdokaslistamme oli nuori, monipuolinen, monikielinen ja monitahoinen – aivan kuten Suomi tänään. Se on meidän vahvuutemme. Se ei ole sattumaa, vaan seurausta arvoistamme. Uskomme, että inhimillisyyttä ja taloutta ei pidä asettaa vastakkain. Että rohkeus, yhteisöllisyys ja koulutus eivät ole pehmeitä arvoja – vaan kestävän yhteiskunnan perusta.

Erityisesti Uudellamaalla RKP on pärjännyt hyvin. Puolue säilytti lähes saman äänimäärän kuin edellisissä kuntavaaleissa, mikä kertoo vakaasta ja vahvasta kannatuksesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella RKP kasvatti äänimääräänsä 760 äänellä, säilytti kaikki paikkansa ja on edelleen suurin puolue.Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella puolueen asema vahvistui entisestään yhden lisäpaikan myötä.

Vaasan vaalipiirin kuntavaaleissa RKP säilytti lähes saman paikkamäärän kuin aiemmin. Pohjanmaan hyvinvointialueella puolue menetti yksinkertaisen enemmistönsä, mutta on edelleen suurin puolue.Varsinais-Suomessa kannatus kasvoi 1 500 äänellä, mutta puolue menetti silti yhden paikan – seuraus vaaliliitosta joka vaikutti paikkajakoon. Kuntavaaleissa nähdään lähes identtiset tulokset edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Nyt alkaa tärkeä työ kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kampanja on ohi – mutta tehtävämme jatkuu.Ja teemme sitä yhdessä, yli kielirajojen, koko Suomen puolesta. Demokratia ei elä vain vaalipäivänä, vaan joka päivä – jokapäiväisessä työssä ja pienissä päätöksissä. Olen ylpeä RKP:n saamasta tuesta ja iloinen, että saan johtaa puoluetta.Tuntuu hyvältä jatkaa työtä kohti seuraavia tavoitetta, Adlercreutz päättää.

Adlercreutz: SFP on valmis puolustamaan ääntäsi

Tänään Suomi äänestää historiallisissa vaaleissa – äänestämme ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 kahdessa vaalissa samanaikaisesti, kahdella eri äänestyslipulla. Valkoinen lippu kunnallisvaaleihin ja violetti hyvinvointialuevaaleihin.

– Aikana, jolloin vastakkainasettelu leimaa politiikkaa ja yhteiskunnallista keskusteluamme, RKP:n tehtävä on rakentaa siltoja. Ääni RKP:lle on ääni rohkeudelle ja eteenpäin katsomiselle – juuri sitä koko Suomi tarvitsee, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

RKP:llä on vahvat ehdokaslistat sekä kunta- että aluevaaleissa. RKP:llä on suurin osuus nuoria ehdokkaita kaikista puolueista sekä suurin osuus ehdokkaita, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Laaja paletti ehdokkaita antaa äänestäjille mahdollisuuden löytää oman ehdokkaansa, joka jakaa heidän arvonsa ja näkemyksensä.

Niissä kunnissa, joissa RKP:llä on vahva kannatus, talous on usein hyvässä kunnossa, työttömyys on matalaa, yrittäjyyden taso korkealla ja asukkaat voivat hyvin.

– Äänestämällä RKP:tä annat äänesi päättäjälle, joka kantaa vastuuta. Päättäjälle, joka huolehtii siitä, että saat tarvitsemasi hoidon. Päättäjälle, joka antaa opettajille kunnassasi oikeat edellytykset tehdä työnsä ja luo oppilaille hyvät puitteet oppia, tarkoituksenmukaisissa tiloissa, Adlercreutz sanoo.

Monilla paikkakunnilla nämä vaalit ovat kohtalonkysymys. Jos menetämme paikkoja, heikkenevät samalla mahdollisuutemme puolustaa meille tärkeitä arvoja ja turvata maamme kaksikielisyys.

– Kun on kyse teoista, on vain yksi puolue, joka kausi toisensa jälkeen, päivittäisessä poliittisessa työssään johdonmukaisesti puolustaa kaksikielistä Suomea ja muita maamme vähemmistöjä. Adlercreutz sanoo.

Äänestyspaikat ovat avoinna sunnuntaina 13.4. klo 9–20. Vaalipäivänä äänestetään omassa äänestyspaikassa. Löydät RKP:n ehdokkaat osoitteessa val.sfp.fi.

Suomen ja Viron yhteinen julistus korostaa koulutuksen ja medialukutaidon merkitystä tekoälyn aikakaudella

Opetusministeri Anders Adlercreutz tapasi 18. helmikuuta Tallinnassa Viron opetus- ja tiedeministeri Kristina Kallaksen. Vierailun aikana julkaistiin Suomen ja Viron yhteisjulistus digitalisaatiosta, medialukutaidosta ja tekoälystä. Ministerit keskustelivat näistä teemoista myös asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa.

Maiden yhteisen julistuksen tarkoituksena on korostaa, että tekoäly, digitalisaatio ja medialukutaito ovat olennaisia kansalaistaitoja, joita tulisi kehittää jatkuvasti. Julistuksen mukaan on tärkeää olla mukana päättämässä siitä, miltä tekoälyn käyttö ja rooli Suomessa, Virossa ja Euroopassa näyttävät tulevaisuudessa. On tärkeää, että johtajuus asiassa on omissa käsissämme.

– Koulutuksella on keskeinen rooli digitalisaatiossa ja tekoälyn kehittämisessä. Mitä tietoisempia olemme, mitä koulutetumpia olemme ja mitä osallistavampia olemme, sitä vahvempia olemme kohtaamaan mahdolliset eteemme tulevat haasteet. Suomi ja Viro tahtovat toimia tässä etulinjassa, toteaa ministeri Anders Adlercreutz.

Yhteisjulistus allekirjoitettiin Tallinnan valtionlukiossa Pelgulinna Riigigümnaasiumissa. Ministerit keskustelivat tilaisuudessa opiskelijoiden kanssa kriittisen ajattelun tärkeydestä, resilienssistä ja sosiaalisen median roolista osana informaatioympäristöä.

Kahdenvälisessä tapaamisessa ministerit keskustelivat muun muassa Suomessa annetusta hallituksen esityksestä koskien oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttöä kouluissa. Keskustelun jälkeen ministerit tapasivat aiheista vastaavia asiantuntijoita.

Lisäksi ohjelmassa on vierailut Rakett69-tiedestudiolla ja tyttöjen harrastuskerho Unicorn Squadissa, joka tarjoaa teknologiakasvatusta erityisesti 8–12-vuotiaille tytöille.

Kuva: HTM, Raimo Roht

Opetusministeri Adlercreutz opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksessa

Opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui 24. – 25.3. kansainväliseen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen International Summit on the Teaching Profession (ISTP) 2025 Reykjavikissa.

ISTP kokoaa yhteen koulutuksen huippumaiden opetusministereitä ja koulutusalan ammattijärjestöjen edustajia keskustelemaan koulutuksen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokous järjestetään kerran vuodessa OECD:n, opettajajärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation Education International’in sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä. Islannissa järjestettävä ISTP-kokous on järjestyksessään viidestoista.

Kokouksen kolme pääteemaa ovat 1) laadukas varhaiskasvatus, 2) opettajien tukeminen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä 3) miten opettajat löytävät keinoja osallistaa nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ministeri puhuu kahden ensimmäisen teeman istunnoissa.

Ministeri Adlercreutz painotti tarvetta tehostaa toimia, joilla ratkotaan henkilöstöpulaa varhaiskasvatuksessa. Suomessa on esimerkiksi lisätty varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja korkeakouluissa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä vahva pedagoginen johtajuus ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksiä.

Ministeri Adlercreutz puhuu myös opettajaliittojen pohjoismaisen kattojärjestön NLS (Nordic Teachers’ unions) tilaisuudessa 25.3., aiheena koulutuksen rahoitusjärjestelmien kehittämistarpeet Pohjoismaissa.

Ministerillä on matkansa aikana kahdenvälisiä tapaamisia eri maiden opetusministerien kanssa. Hän tapaa mm. Iso-Britannian, Singaporen, Uuden-Seelannin, Chilen, Tanskan sekä Etelä-Australian osavaltion kollegoita.

 

Adlercreutz: Vahva Pohjola on voimavara

Tänään 23. maaliskuuta vietämme Pohjolan päivää, jolloin nostamme esiin pohjoismaisen yhteistyön merkityksen ja juhlistamme alueemme ainutlaatuista yhteisöä. Vuonna 2025 Suomi toimii Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajamaana yhdessä Ahvenanmaan kanssa. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on myös Pohjoismaisen yhteistyön ministeri ja johtaa pohjoismaisten yhteistyöministereiden työtä Annika Hambruddin kanssa Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

– Kun ympäröivä maailma on levoton ja tuttu maailmanjärjestys horjuu, on tärkeämpää kuin koskaan, että Pohjoismaat pysyvät yhtenäisinä. Olipa kyse valmiutemme vahvistamisesta, rajaesteiden purkamisesta tai ilmastonmuutoksen torjunnasta, tarvitsemme yhtenäisen Pohjolan, jotta toimenpiteemme tuottavat tulosta, Adlercreutz sanoo.

Pohjoismailla on yhteinen näkemys demokratiasta ja oikeusvaltion roolista yhteiskunnassa. Meillä on yhteinen historia ja kulttuuri sekä vahva yhtenäinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa pidämme huolta kansalaisistamme. Tämä näkyy myös siinä, että Pohjoismaat sijoittuvat jälleen kerran maailman onnellisimpien maiden kärkeen.

– Harvalla brändillä on yhtä myönteinen maine kuin Pohjoismailla. Meidät yhdistetään tasa-arvoon, puhtaaseen luontoon ja vahvaan yhteistyöhenkeen. Pohjoismaat pidetään esikuvana tiiviistä yhteistyöstä ja yhteisistä ratkaisuista, ja siihen meidän tulee jatkossakin pyrkiä, sanoo Adlercreutz.