Kansainvälisyys ja globaali vastuu

Suomi on EU-päätöksenteon keskiössä ja sillä on ollut 2020-luvulla jäsenyys turvallisuusneuvostossa.
Pohjoismaiden yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi; pohjoismaisen kaupan määrä on kasvanut ja yliopistovaihdot maiden välillä ovat lisääntyneet merkittävästi.
Suomen yliopistot houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita ja yliopistoista valmistuneet kokevat Suomeen jäämisen houkuttelevana vaihtoehtona.
Suomalaiset nuoret ovat maailman kielitaitoisimpia.
Suomen kehitysavun määrä ylittää 0,7% BKT:stä
EU:ssa on yhteinen turvapaikkapolitiikka jonka osana ovat sitovat maakohtaiset kiintiöt.
EUn nk koheesiorahoituksen edellytyksenä on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja keskinäinen solidaarisuus.
TTIP on neuvoteltu uudelleen ilmasto- ja yritysvastuukysymykset paremmin huomioiden ja astunut voimaan.