Kansainvälisyys ja globaali vastuu

/0 Comments/in /by
  • Suomi on EU-päätöksenteon keskiössä ja sillä on ollut 2020-luvulla jäsenyys turvallisuusneuvostossa.
  • Pohjoismaiden yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi; pohjoismaisen kaupan määrä on kasvanut ja yliopistovaihdot maiden välillä ovat lisääntyneet merkittävästi.
  • Suomen yliopistot houkuttelevat kansainvälisiä opiskelijoita ja yliopistoista valmistuneet kokevat Suomeen jäämisen houkuttelevana vaihtoehtona.
  • Suomalaiset nuoret ovat maailman kielitaitoisimpia.
  • Suomen kehitysavun määrä ylittää 0,7% BKT:stä
  • EU:ssa on yhteinen turvapaikkapolitiikka jonka osana ovat sitovat maakohtaiset kiintiöt.
  • EUn nk koheesiorahoituksen edellytyksenä on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja  keskinäinen solidaarisuus.
  • TTIP on neuvoteltu uudelleen ilmasto- ja yritysvastuukysymykset paremmin huomioiden ja astunut voimaan.

Taide ja kulttuuri

/0 Comments/in /by
  • Tunneälyä kehittävillä taideaineilla on aiempaa isompi rooli peruskoulutuksessa (taideaineiden opetuksen määrä on tuplaantunut vuodesta 2019)
  • Kunnallisten musiikki- ja kuvataideopistojen oppilasmäärä on kasvanut 50%:lla ja kuntien väliset erot opetuksen saatavuudessa ovat pienenneet huomattavasti
  • Taiteen perusopetuksen tutkinnot otetaan huomioon korkeakoulujen sisäänpääsykokeissa.
  • Taiteen ja kulttuurin rahoitus on 1,2% valtion talousarviosta (0,7% vuonna 2019)
  • Helsinki on Euroopan arkkitehtuuripääkaupunki ja arkkitehtuuri on vetovoimatekijä, joka houkuttelee Helsinkiin matkailijoita
  • Luovan talouden (immateriaalioikeuksien kohteena olevat tuotteet, lisenssit jne.) vienti on kasvanut 100%

Työ- ja elinkeinoelämä

/0 Comments/in /by
  • Keskisuurten yritysten määrä suhteessa pienyrityksiin on noussut 30% vuodesta 2019.
  • Paikallinen sopiminen on mahdollistettu kaikissa yrityksissä ja se on vallitseva sopimisen muoto pienissä ja keskisuuriissa yrityksissä.
  • Suomessa on käytössä sama sosiaaliturvajärjestelmä niin palkansaajille kuin yksinyrittäjille.
  • Yritykset ilmoittavat hiilitaseensa osana tilinpäätöstietojaan.
  • Eläkeikää on nostettu 70 vuoteen. Tämän on mahdollistanut huomattavasti noussut työtyytyväisyys ja -hyvinvointi.
  • Eläkeiässä voi halutessaan joustavasti yhdistää työtä ja eläkkeellä olemista.
  • Työllisyysaste on yli 80%.
  • Ulkomaisen työvoiman osuus on kasvanut ja ulkomaalaisten integroituminen yrityksiin ja yhteiskuntaan on onnistunut
  • Poliittisia lakkoja ei esiinny.
  • Suomi on Pohjois-Euroopan johtava digitalouden osaamiskeskus.
  • Suomalaiset start-upit löytävät rahoitusta entistä enemmän kotimaasta ja yritykset kasvattavat arvoaan pidempään suomalaisessa omistuksessa.
  • Terveys- ja hyvinvointialan innovaatioista, koulutuksesta ja clean techistä on tullut merkittäviä vientituotteita
  • Suomen matkailuala on kasvanut 100% vuodesta 2020 ja se on merkittävä työllistäjä. Matkailua toteutetaan kestävän kehityksen kriteerejä noudattaen ja luontoa suojellen.
  • Perintövero on korvattu myyntivoitosta perittävällä verolla Ruotsin mallin mukaisesti
  • Aineettomia ja aineellisia investointeja kohdellaan tasapuolisesti

Energiatuotanto

/0 Comments/in /by
  • Suomessa ei tuoteta energiaa polttamalla fossiilisia polttoaineita.
  • Pohjoismaiset energiamarkkinat ovat kehittyneet; Pohjanlahden yli Ruotsiin sekä Lapista Norjaan on rakennettu uusia parempia yhteyskaapeleita.
  • Suomi on energiantuotannon osalta omavarainen.
  • Maatalouden ylijäämälanta menee kokonaisuudessaan biokaasu tms. tuotantoon.
  • Lämpöverkot ovat kaksisuuntaiset kaikissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa.
  • Jokaisessa uudessa omakotitalossa on myös paikallista energiatuotantoa.

Liikenne

/0 Comments/in /by
  • Kotimaan liikenteessä raideliikenteen osuus yli 200 kilometrin matkoista on kasvanut merkittävästi.
  • Suomen ja Viron valtioiden omistama Tallinnan tunneli on työn alla.
  • Uusia pelkästään nestemäistä fossiilista polttoainetta vaativia henkilöautoja ei enää myydä.
  • Liikenteen ilmastopäästöt ovat laskeneet 50% vuoden 2019 tasosta.
  • 50% alle 2 km matkoista suoritetaan muulla kuin henkilöautolla.
  • Myytävästä nestemäisestä polttoaineesta yli puolet on biopohjaista tai synteettistä.

Ympäristö, biotalous ja ruoan tuotanto

/0 Comments/in /by
  • Puun jalostusastetta on nostettu  merkittävästi ja metsätalous voi alana entistäkin paremmin.
  • Suomen hiilinielu on yli 25m tonnia CO2ekv.
  • Suomen energiantuotanto on hiilineutraalia.
  • Päästökauppa on globaali ja koskee myös liikennettä ja lämmitystä. EU:n päästökiintiöiden määrä perustuu osuuteemme maailmanlaajuisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista.
  • Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on 65%.
  • Metsäkatoa ei esiinny.
  • Eläin- ja kasvilajikatoa ei esiinny.
  • Suomen luonnon biodiversiteetti on saavuttanut hyvän tason.
  • Suomalainen ruoka tunnetaan kansainvälisillä markkinoilla puhtaana ja laadukkaana ja sen vahva brändi on johtanut siihen, että ruoan tuottamisesta on tullut Suomessa hyvin kannattavaa liiketoimintaa.
  • Tilakoot ovat kasvaneet kannattavuuden parantamiseksi 50% nykyisestä.
  • Suomalainen eläintalous noudattaa korkeita eettisiä normeja ja laatu on kilpailutekijänä määrää tärkeämpi.
  • Itämeren ravinnepäästöt  täyttävät Suomen osalta HELCOMin asettamat vaatimukset ja Itämeren tila on parantunut huomattavasti.
  • Rakentamisessa on otettu käyttöön hiilijalanjäljen mittaus. Rakennusten keski-ikä on noussut ja rakennusten käyttötarkoitusten muutokset ovat yleistyneet huomattavasti. Suunnittelua ohjaa vaatimus muunneltavuudesta.

Koulutus ja osaaminen

/0 Comments/in /by
  • Pohjoismaat on kokonaisuudessaan maailman 3. paras tuotekehitys- ja yliopistoalue USA:n ja Kiinan jälkeen.
  • Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston ympärille on kehittynyt laaja kansainvälisen osaamisen keskus, joka houkuttelee yhteistyöhön niin suomalaisia kuin ulkomaisia yrityksiä.
  • Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Pohjoismaiden paras.
  • Suomen peruskoulu on maailman paras, mikä on seurausta merkittävistä lisäpanostuksista peruskoulutukseen ja nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämiseen 2020-luvulla.
  • Yrittäjäkoulutus ja taloustieto ovat pakollinen osa peruskoulun opetussuunnitelmaa.
  • Suomessa on käytössä Islannin-malli, jossa jokaiselle koululaiselle taataan harrastusmahdollisuus koulun yhteydessä.
  • Oppisopimuskoulutusta on kehitetty ja ammatillinen osaaminen on lähtenyt nousuun.
  • Syrjäytymisriskin omaavien NEET-nuorten (not in education, employment or training) lukumäärä on laskenut alle 5%:iin (11% vuonna 2019)
  • Suomen yliopistoista kolme on maailman sadan parhaan joukossa (mittari: ARWU)

Terveys ja hyvinvointi

/0 Comments/in /by

 

  • Perusterveydenhoitoa on vahvistettu huolehtimalla hoitaja-lääkäri –mitoituksen riittävyydestä.
  • Asiakkaat on segmentoitu julkisen sairaanhoidon puolella ja palvelut on räätälöity segmenttien todellisten tarpeiden mukaan; käytössä on sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden yhteistyötä tukeva  Case manageri –malli, jolla varmistetaan asiakkaiden kokonaistilanteen ymmärtäminen ja sen myötä oikean hoidon tuottaminen.
  • ”Uuden ajan SOTE” hyödyntää sujuvasti digitaalisia työkaluja ja tekoälyä hallinnon ja hoidon työkaluina.
  • Sairaanhoitopiirit ovat laaturekisterin piirissä ja laadun valvonta on tärkeä osa palveluiden johtamista ja kehittämistä; laatukriteerit ovat selkeät ja ne ovat kytköksissä toiminnan rahoitukseen (hoidon vaikuttavuuteen perustuva rahoitusmalli); laadusta raportoidaan julkisesti, mikä parantaa potilaan mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa; laadun akkreditoinnissa käytetään hyväksyttyjä akkreditoijia (esim. Joint Commission)
  • Kunnilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamisessa ja jokaisella kunnalla on velvollisuus tuottaa vuosittainen ”hyvinvointisuunnitelma”, jossa kerrotaan ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä ja niiden tavoitteista.
  • Suomi on onnistunut luomaan inhimillisiä vanhusten hoiva- ja hoitokeinoja, joista kärjessä lisääntyneet ylisukupolviset asumisratkaisut, jotka mahdollistavat eri sukupolvien asumisen lähekkäin.
  • Suomi on ansioitunut vanhustenhoitoon liittyvien innovaatioiden kehittäjänä ja sillä on myös kansainvälisesti merkittävä rooli koko vanhusten hoiva-alan kehittämisessä.
  • Sairaanhoitopiirit ovat hyvin johdettuja ja erikoistuneita ja ne tukevat aktiivisesti toinen toistensa työtä.
  • Terveysalan opinnot houkuttelevat nuoria ja ala on kilpailukykyisesti palkattu.
  • Hoitoa saa molemmilla kansalliskielillä.

Pohjoismainen yhteistyö ja kaksikielisyys

/0 Comments/in , /by
  • Suomi on muuttovoittoinen maa, joka houkuttelee opiskelijoita myös lähialueilta. Ulkomailla opiskelevat opiskelijat kokevat paluun Suomeen mielekkäänä, koska Suomi arvostaa kansainvälistä kokemusta ja haluaa olla kansainvälisesti verkostoitunut.
  • Pohjoismaat on kokonaisuudessaan maailman 3. paras tuotekehitys- ja yliopistoalue USA:n ja Kiinan jälkeen. Suomalaisia opiskelijoista suuri osa opiskelee muissa Pohjoismaissa ja vastaava määrä opiskelijoita muista Pohjoismaista opiskelee Suomessa. Tutkintovaatimukset ovat yhteiset.
  • Pohjoismaissa on käytössä yhteinen e-kansalaisuus.
  • Toisen kotimaisen kielen osaaminen on selvästi parantunut. Aito kaksikielisyys ilmenee niin, että keskustelu myös mediassa  tapahtuu samaan aikaan usealla kielellä – kukin käyttää itselleen luontevaa kieltä. Koulut ja päiväkodit rakentuvat kielikylpytoimintaa edistääkseen usein saman katon alle, vaikka perusopetuksesta huolehditaan johdonmukaisesti perheen valitsemalla äidinkielellä. Näin turvataan sekä suomenkielisten kosketus ruotsinkieleen että ruotsinkielisten kosketus suomenkieleen. Pakkoruotsi-käsite on hävinnyt ja tilalle on tullut hyötyruotsi: ruotsinkielen opiskelusta on tehty jo lukiossa selkeämmin käytännön työelämään valmistavaa. Kaksikielisyys kuuluu kaikille suomalaisille.