Gruppanförande i riksdagens debatt om den försvarspolitiska redogörelsen 16.9.2021

Ärade talman,

Under de senaste tio åren har säkerhetsläget i Europa, Norden inkluderad, försämrats och förändrats. Det regelbaserade system som vi tagit för givet har kraftigt ifrågasatts. Krim har annekterats och vi har flera frysta konflikter i östra Europa och norra Asien.

Man kan med fog säga att tröskeln för att använda militära medel har sänkts.

Samtidigt är det inte bara stormaktsspelet som avgöra vad oroshärdar föds. Fenomen som klimatförändringen kan också leda till oroligheter som i förlängningen återspeglas i vår säkerhetspolitik.

Arvoisa puhemies,

Uhkat eivät ole pelkästään sotilaallisia. Vaikuttamista tapahtuu laajasti, ja informaatiovaikuttaminen voi usein olla tehokkaampaa kuin sotilaallisilla keinoilla uhkaileminen. Levottomuutta ja sisäistä hajaannusta voi luoda sotilaallisilla toimenpiteillä uhkaamalla, mutta myös disinformaation avulla.

Mielipiteitä jakavien poliittisten kysymysten, kuten esimerkiksi maahanmuuton, käytöstä propagandistisiin tarkoituksiin ja levottomuuden luomiseksi on olemassa selkeitä viitteitä ja todisteita. Luodaan uhkakuvia ja ruokitaan eripuraa.

EU:n kyseenalaistamisen tarkoituksena ei aina ole unionin kehittäminen. Joskus tarkoituksena on myös tahallinen epäluottamuksen luominen ja unionin heikentäminen. Salaliittoteorioita levitetään esimerkiksi mobiiliverkkoihin liittyen ja nyt viimeksi rokotteita koskevien epäluulojen herättämiseksi.

Puolustuspolitiikka on nykyään aiempaa laajempi käsite. Se tarkoittaa myös sitä, että kriisinsietokykyä koetellaan eri tavalla kuin aiemmin.

Tässä todellisuudessa ja tämän tosiseikan valossa käsittelemme Suomen puolustuspoliittista selontekoa. Käsittelemme sitä maailmassa, jossa konfliktien kirjo on aiempaa laajempi ja osittain myös heikommin ennakoitavissa.

Pelikentällä on uusia toimijoita. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että Kiina osallistuu Itämerellä järjestettäviin sotilasharjoituksiin?

Ärade talman,

Grunden i vår försvarspolitik är en allmän värnplikt. Svenska riksdagsgruppen ser det som en naturlig utveckling att också kvinnor omfattas av uppbåden. Det är en jämställdhetsfråga att alla medborgare skall få ställa sig frågan: Är jag beredd att göra värnplikt?

Återkommande repetitionsövningar liksom de lokala och nationella försvarskurserna bidrar till att uppehålla en nationell medvetenhet om det komplexa system som behövs för att vi skall klara oss i en kris. Av vilket slag krisen än må vara.

Under denna regeringsperiod görs stora satsningar på både marin och luftförsvar. Det är glädjande att de stöds av alla partier.

Men inget land klarar sig ensamt. Och om säkerheten i våra närområden, eller på annat håll i Europa, är hotad, kan Finland som medlem av EU inte hålla sig utanför. Vi är beroende av våra samarbetspartners för att upprätthålla stabiliteten i vårt eget närområde.

EU, Nato och Nordefco är våra viktigaste internationella referensramar för försvarspolitiskt samarbete – utan att glömma Sverige, Norge och USA.

De fyller alla sina egna funktioner. Det är också viktigt att vi kan hushålla med dessa resurser. Det är inte ändamålsenligt att bygga upp överlappande kapaciteter. Man kan fråga sig om det är ändamålsenligt att EU gör det NATO kan göra.

Arvoisa puhemies,

Mainitsemisen arvoista on se, että Suomi on useimpien Naton keskeisten yhteistyöverkostojen jäsen. Suomi ei ole Naton jäsen, mutta se on sen tiiviisti integroitunut yhteistyökumppani. Vahva ja yhtenäinen Nato on Suomen etu.

Ruotsissa voi hyvinkin käydä niin, että keskustelu Nato-jäsenyydestä ottaa askeleen eteenpäin seuraavien vaalien jälkeen. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä siitä pitäisi kyetä keskustelemaan myös Suomessa.

Kataisen hallituksen aloittama ja Sipilän hallituksen jatkama puolustusyhteistyön tiivistäminen Ruotsin kanssa on kehittynyt entisestään. Se on hyvä. Ei pelkästään siksi, että meillä on toisiaan täydentäviä suorituskykyjä, vaan myös siksi, että se vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ylipäänsä.

Mutta turvallisuudessa ei ole kyse vain sotilaallisista asioista tai kyberasioista.

Puolustusvoimille on annettava tunnustusta Afganistanin onnistuneesta evakuointioperaatiosta.

Mutta myös katastrofin syy on selvä. Yhteiskunta ei pysy koossa ilman demokratiaa, oikeusvaltiota, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sitä, että kaikki löytävät oman paikkansa ja saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Toissa päivänä keskustelimme kehityspoliittisesta selonteosta. Sen avulla emme rakenna pohjaa ainoastaan kehitykselle vaan myös turvallisuudelle. Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan monenlaisia keinoja. Joskus kovia, mutta toivottavasti niin harvoin kuin mahdollista.