Puheenvuoro talousarviokeskustelussa 29.9.2015
Budgetbalans är en sak, en balanserad budget en annan.
En budget är inte ett självändamål, utan ett redskap med vilket man skall nå ett strategiskt mål.
Är denna budget det?
Budjettitasapaino on yksi asia. Tasapainoinen budjetti toinen. Tämä budjetti ei ole kumpaakaan.
Kuka teistä salissa istuvista voi väittää, että tämä budjetti on aidosti strateginen? Minusta se vaikuttaa kamreerin iltapuhteelta. Budjetilta, jonka ainoana tavoitteena on lyhyen tähtäimen säästöt – pitkän tähtäimen tavoitteiden kustannuksella.
Kehotan hallitusta katsomaan tulevaisuuteen. Näkemään paitsi tämän hetken säästötarpeet, myös niiden vaikutukset.
Hallituksen tulisi kohdistaa leikkaukset vanhojen, kannattamattomien ja toimimattomien rakenteiden purkamiseen ja investoida rohkeasti toimintamalleihin, jotka vastaavat tämän päivän todellisuuteen, jossa ei enää kuljeta samoissa haalareissa läpi työuran. Todellisuuteen, jossa ollaan yhtenä päivänä yrittäjiä, toisena palkollisia.
Näihin rakennemuutoksiin kannattaa ruutia uhrata, ei lyhyen tähtäimen säästöihin. Nämä isot rakennemuutokset ovat niitä, jotka aidosti muokkaavat maamme tulevaisuutta. Ne myös määrittävät sen kilpailukykyisyyden.
Luokaa nuorille työmahdollisuuksia. Ottakaa parhaat palat naapurimaiden uudistuksista. Ei koko saksan Minijob-käsitettä, vaan osa siitä – soveltakaa sitä nuoriin niin, että he pääsevät aikaisin kiinni työelämään ja työnteon kulttuuriin.
Mutta mitä tekee hallitus? Se katsoo lähelle, poimii raa’at hedelmät puusta. Toimii tavalla, joka kumpuaa vanhan teolliseen yhteiskunnan malleista. Se rakentaa taloa savuaville raunioille, vaikka vieressä odottaa valmiiksi kaskettu pelto: pelto, joka janoaa uutta vikkelämpää ja helpommin skaalautuvaa liiketoimintaa.
Budjetoidessa annetaan ja budjetoidessa otetaan. Annetaan noin 3 miljardia ympäristölle haitallisia tukia. Lopetetaan tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä, samalla kun se säilyy muiden energiamuotojen osalta. Annetaan 200 miljoonaa lähinnä Saksan autoteollisuudelle. Volkswagen tarvitsee tukeamme nyt. Viedään Länsi-Uudeltamaalta joukkoliikenteen infrastruktuuri vaivaisen 1,1 miljoonan takia. Ja tässä kohtaa en malta olla kysymättä, mikäköhän on nettosäästö, kun kuntien kaavoittamat sadat tontit jäävät myymättä ja rakentamatta. Kun kunnat joutuvat rahoittamaan uusi yhteyksiä?
Kaikki nämä ovat valintoja. Eivätkä suinkaan vain arvovalintoja, vaan järjen vastaisia valintoja.
Samalla kuin hallitusohjelmalla on suuria tavoitteita esimerkiksi hiilettömän tulevaisuuden suhteen, loistavat tätä tavoitetta tukevat linjanvedot poissaolollaan budjetissa.
Joukkoliikenteen osalta leikataan junayhteyksiä paitsi maakunnissa myös pääkaupunkiseudulla, Suomen suurimmassa kasvukeskuksessa. Sisääntuloväylien ruuhkat eivät tästä ainakaan pienene, mutta ehkä teihin on varaa investoida raideliikennettä enemmän.
Eikä tässä vielä kaikki.
Tilanteessa, jossa pitäisi valaa uskoa tulevaisuuteen, leikkaamme siitä kaikkein kalleimmasta. Opetuksesta ja tutkimuksesta. Asioista, jotka ovat olleet viime vuosina ylpeydenaiheitamme. Niitä ainoita. Eikä leikata vain vähän, leikataan kunnolla. Kempeleen mitalla.
Pelkästään Helsingin yliopistoon kohdistuu leikkauksia yli 100m€ vuositasolla. Samalla hallitusohjelmassa todetaan, ettei opetuksen laatu saa heikentyä. Tämä on suunnattoman naivia. Tietenkin se heikentyy. Jos yliopiston rahoituksesta viedään 15%, niin se näkyy toiminnassa. Tämä tarkoittaa, että tiedekuntia lakkautetaan ja tutkimusta vähennetään. Jo nyt voi huomata tapahtuvan aivovuotoa Suomesta ulkomaille. Tämä tulee kiihtymään entisestään.
Äskettäin saimme lukea, että Helsingin yliopisto on 100 parhaan yliopiston joukossa maailmassa. Onko se sitä enää huomenna? Mitä tapahtuu niille 2,5 miljardille eurolle sekä niille 40 000 työpaikalle, jotka Helsingin yliopisto tutkimusten mukaan välillisesti synnyttää?
Tulevaisuus saattaa olla metsässä, se saattaa olla biotaloudessa, se saattaa olla teknologiateollisuudessa. Me emme sitä tiedä. Hallitus ei luonut Helsingin peliteollisuus-klusteria. Hallitus ei myöskään luonut Vaasan cleantech-sektoria. Siksi hallituksen ei kannata valita voittajia ja häviäjiä. Sen sijaan että viedään isolla kouralla koulutuksesta ja annetaan pieniä lohdutuspalkintoja muutamille valituille sektoreille, kannattaa panostaa työmarkkinoiden tervehdyttämiseen ja vankkaan koulutukseen. Hyvään tutkimukseen ja vetovoimaiseen yritysilmastoon investoiminen on tutkimustenkin mukaan paras tae talouskurimuksesta nousemiselle. Innovaatioita generoivan ilmapiirin ylläpitäminen on kilpailukyvyn kehittymisen ja investointien houkuttelemisen näkökulmasta jopa tärkeämpää kuin se, onko yhden vuoden alijäämä 5 vai 6 miljardia.
Regeringen skall inte välja vinnare eller förlorare. Den skall inte klä av vår utbildning och ge sockorna åt vissa av regeringen valda branscher. Regeringen skall bygga strukturer, och värna om det som bygger vår framtid. Utbildning, en sund arbetsmarknad och ett sporrande företagsklimat. Det är mycket billigare – och nu talar vi om kostnader i det långa loppet – än att strypa underskottet från 6 till 5 miljoner, om barnen spolas bort med badvattnet.
Den sista september var stupstocken för ansökningar till Finlands Akademi (FA), nästan alla jag känner skrev en ansökan, allas ansökningar är inte framgångsrika. Det är 5-10% av ansökningarna (rätta mig om jag har fel siffror, det varierar beroende på finansieringsinstrument) som beviljas. Minskar man på FAs anslag kommer det att bli ännu svårare att få forskningsmedel för grundläggande forskning, samtidigt som universiteten är i behov av extern finansiering, när man skär ned deras finansiering. Man kan ansöka om projektpengar och om forskartjänster. Smärre belopp för forskningsprogram och internationell mobilitet fanns också att ansöka. Med en verkningsgrad på 5-10% är det mellan 10 och 20 forskare som skriver en ansökan per beviljat projekt. Att skriva en ansökan är tidskrävande, uppskattningsvist några veckor av arbetstid. Kostnaderna för ansökningsskrivande är i storleksordningen 5000 e/ansökan eller 50000 euro/beviljad ansökan i form av direkta och indirekta lönekostnader (när endast var tionde får medel). Så räknar ett företag sina kostnader och så skall väl Ab Uni Oy också se det? Finlands Akademi är endast ETT instrument att understöda forskningen. Det 70% större Tekes är sannolikt den viktigaste bland de övriga. EU-finansieringen är svår tillgänglig och relativt blygsam trots allt. Vill man göra vetenskap kommer Tekes inte i fråga, tidigare reserverade de en del av sina anslag till grundforskning, men nu är i stället en del av FAs finansiering reserverad för väldigt tillämpade program. Universiteten får tillsammans 80% mera än det som beviljas FA (vad som anses ingå i universitetens forskningsfinansiering är oklart, om någon vet kan de berätta) Det är svårt att separera kostnader för undervisningen och för forskningen vid universitet. Grundanslagen till Helsingfors universitet (Finlands i särklass bästa universitet med 40000 studeranden) är c.450 Meuro. Detta belopp inkluderar undervisningskostnader och kostnader för forskning. Hyror (c. 80 Meuro) är även inkluderade. Statens forskningsanstalter får nästan lika stora forskningsanslag som FA. Ministerier har även medel för forskning och utveckling, som är 66% av FAs anslag. Dessa siffror är från 2014. Vi har en ny regering sedan 2014, men knappast har mycket förändrats sedan dess förutom regeringens ännu mera avoga inställningen till forskningen. Siffrorna är till stor del tagna från Olli-Pekka Heinonens presentation i januari 2014.
http://tieteentekijoidenliitto.fi/files/176/Olli-Pekka_Heinonen_Tutkimusrahoitus_remonttiin_-miksi_.pdf
Den totala satsningen på forskning var 2000 Meuro enligt Olli-Pekka, FA fick 320 Meuro och universiteten 583 Meuro, alltså merparten av statens satsning på forskningen har gått till tillämpad forskning. Har satsningen på tillämpad forskning varit framgångsrik? De negativa ekonomiska trenderna under senare år tyder inte på det. Kanske man borde i stället satsa på det grundläggande, dvs. skapa och förmedla ny kunskap till unga som bygger ny verksamhet baserat på det nya.