Politiikkaa Jeesuksen jalanjäljissä?

Luin hämmentyneenä HS:ssa 22.7. julkaistua artikkelia perussuomalaisten nuorten puheenjohtajasta Simon Elosta. Elo mainitsee esikuvakseen Jeesuksen ja tämän elämänviisauden, jonka mukaan meidän tulisi kohdella muita ihmisiä niin kuin haluaisimme itseämme kohdeltavan. Tämän jälkeen alkaa Elon poliittisen ohjelman esittely, jossa avainkohtia ovat maahanmuuttajien pisteytys laatukriteerein, homoliittojen tasa-arvoisuuden vastustaminen sekä suomalaisten kielellisten oikeuksien kaventaminen. Raamattua ja Jeesusta ankarastikin tulkiten on vaikea ymmärtää, miten perussuomalaisen Elon arvomaailma vastaa lähimmäisenrakkauden ja tasa-arvoisuuden vaatimukseen.


Ihmisen perusinhimilliseen olemukseen kuuluu jonkinasteinen pelko ja vastustus itselle vieraita asioita kohtaan. Globalisoituvassa maailmassa on kuitenkin mielestäni tärkeää edistää ajatusmalleja, jotka tähtäävät erilaisuuden ymmärtämiseen ja vaalimiseen. Tuomitsemisen paikka on silloin, kun jokin ideologia tai yksilö loukkaa lakia tai ihmisoikeuksia. Onkin paikallaan kysyä, onko Suomen kaksikielisyydestä, homojen liitoista tai maahanmuuttajista muodostumassa jokin todellinen ongelma tai uhka meille suomalaisille? Perussuomalaisten agendaa tarkasteltaessa voisi arvella näin olevan.

Itse näen monikulttuurisuuden ja suvaitsevuuden edellytyksenä hyvinvoivan Suomen rakentamiselle. Meidän tulisi siirtää huomio asioihin, joilla on aidosti merkitystä maamme kilpailukyvylle. Tällaisia ovat esimerkiksi koulussa ja työssä viihtyminen sekä yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Näiden seikkojen toteutuminen edellyttää avointa ja uteliasta suhtautumista ympäröiviin ihmisiin. 

Suhtaudun kriittisesti Simon Elon ajatuksiin, sillä maailmasta on muodostumassa yhä monimutkaisempi ja vuorovaikutteisempi paikka, jossa ihmisten pitää kyetä kommunikoimaan rakentavasti etnisten ja kulttuuristen rajojen yli. Toivoisin lasteni kasvavan Suomessa, jossa ihmiset tervehtisivät toisiaan iloisesti hymyillen ja mahdollisimman monella kielellä. Pelon ja kateuden maahan on vaikea kylvää toivon, onnen ja menestyksen siemeniä. Uskoisin Jeesuksen olleen samaa mieltä.

Säilyykö Höstsol sittenkin?

Kunnanhallitus päätti maanantain kokouksessaan täpärästi äänin 7-6, että se käyttää otto-oikeuttaan päiväkoti Höstsolin lakkauttamispäätöksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisempi lakkautuspäätös kumotaan, ja että asia siirtyy kunnanhallituksen ja toivottavasti sieltä eteenpäin valtuuston päätettäväksi.

Edelleen on hyvin mahdollista, että kunnanhallitus päättää lakkauttaa Höstsolin. Se olisi suuri vahinko  sekä päiväkodin asiakkaille että sen henkilökunnalle. Toimiva, edullinen yksikkö joutuisi väistymään suuren päiväkodin tieltä. Jos näin käy, niin jotain hyvää keskustelu on kuitenkin tuonutnmukanaan; Kirkkonummella on ryhdytty kyseenalaistamaan massiivisten, yli 105 lapsen päiväkotiyksiköiden mielekkyys. Katse on siirtynyt piirun verran lähemmäs päiväkohoidon todellisesta kohderyhmää eli lapsia.

Kirkkonummen pitäisikin lapsiperheiden (valta)kuntana osoittaa nykyistä parempaa ymmärrystä siitä, että erilaisilla lapsilla ja erikaisilla lapsiperheillä on erilaisia tarpeita. Olen iloinen myös siitä, että päiväkodin jatkosta päätettäessä on käyty perinpohjaista keskustelua siitä, MITEN tällaisia lakkautuspäätöksiä tehdään, ja MITEN niistä vanhemmille tiedotetaan. Näiden prosessien hoidossa kunnassamme on vielä paljon opettelemien varaa. hs Pidän erittäin perusteltuna, että Höstsol saisi jatkaa.Toivon tämän osalta viisasta yhteistä päätöksentekoa lasten ja lapsiperheiden parhaaksi.

Toinen erä

Toinen valtuustokokous on takana, ja vielä hieman uuvuttaa. Tunnelma oli sen verran riehakas, että kokous keskeytettiin pari kertaa. Kokouksessa käsiteltiin kunnan lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Sisällöltään lausunto oli odotetun varautunut, ja se oli epäilemättä näiltä osin enemmistön mieleen. RKP:n ryhmämme esitti  muutamia täsmennyksiä, jotka kuitenkin valitettavasti kohtaisivat vastarintaa. Halusimme poistaa epämääräisiä viittauksia metropolialueeseen, jota vastaus ei koskenut. Halusimme painottaa että kielilakia tulee noudattaa. Olisimme myös lisänneet toteamuksen siitä, että Siuntion ja Inkoon kanssa Kirkkonummi muodostaisi noin 50000 asukkaan kunnan. Tämä luku on esitetty SOTE-alueen muodostamisen ehtona. Varsinkin kielilakiviittauksen kohtaama vastustus ihmetytti – sitä luulisi että lain noudattamista vaativa kirjaus ei voisi olla ristiriitainen asia. No, neljän vuoden aikan ehtii epäilemättä tulla muitakin pettymyksiä.. Jätin yhdessä Minna Hakapään (vihr) kanssa kokouksen yhteydessä alla olevan valtuustoaloitteen. Se sai ilahduttavasti 38 allekirjoitusta, ja se luvattiin tuoda käsiteltäväksi toukokuun kokoukseen. Jos kaikki sen allekirjoittaneet äänestävät toukokuussa säilyttämisen puolesta, niin Höstsol jatkaa. Äänestyskäyttäytymisestä ei kuitenkaan ole takeita. Maanantain kokouksessa esitettiin päivähoitoselvityskeskustelun lomassa perättömiä väitteitä Höstsolin säilyttämisen aiheuttamista talousseuraamuksista. Ellei sitten ajattele että vaihtoehtoinen kustannus on 0€, että lapset jätettäisiin ilman hoitopaikkaa. En kuitenkaan millään usko, että se oli näitä näkökantoja esittäneiden valtuutettujen ajatus. No, mene ja tiedä. Toukokuussa pitää varmistaa, että esitetyt numerot ovat oikeat.