Kirkkonummi kehittyy parhaiten omin voimin

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu käy kuumana. Kirkkonummea ajetaan Espoon syliin yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tutulla retoriikalla: halutaan tehostaa, parantaa kilpailukykyä, rakentaa metropolia… Uutena kunnallispoliitikkona tehtäväni on olla kriittinen ja peräänkuuluttaa myös uusia katsantokantoja. Kysyisinkin, miten tehokkuutta mitataan? Entä mitä on todellinen uuden ajan kilpailukyky?

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Kirkkonummella pääosin Espoota paremmin. Kun viime viikolla tarvitsin pojalleni lääkäriajan, sain sen samalle iltapäivälle. Espoossa tästä voi vain unelmoida. Nopea reagointivalmius ja joustavat palvelut – ne ovat tehokkuutta parhaimmillaan.

Koulut ja päiväkoditkin ovat meillä korkeatasoisia. Olemme pystyneet ylläpitämään jopa pienehköjä päiväkoteja ja kyläkouluja ja siten mahdollistamaan perusturvallisuuden ja elävän kyläkulttuurin. Jatkuvuus ja turvallisuus – ne ovat kilpailukykyä parhaimmillaan.

Espooseen liittymisessä on vaikea nähdä todellisia hyötyjä, sillä meillä kirkkonummelaisilla on kaikilla mittareilla mitattuna enemmän menetettävää kuin saatavaa. Kuntalaisten elämänlaatuun ja vaikuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten lähellä kuntalaisia päätöksentöksenteko säilyy. Kirkkonummella päättäjät ovat monille tuttuja koulu- ja harrastusympyröistä, jolloin kynnys vaikuttaa heidän kauttaan yhteiseen päätöksentekoon on matala. Oman lyhyen poliittisen urani aikana olen kokenut, että ihmisillä on halu vaikuttaa valtuutettujensa kautta. Uskon, että osallistavalla päätöksenteolla on suuri merkitys kunnan kehittymiselle.

Suur-Espoossa Kirkkonummi saisi kymmenisen valtuustopaikkaa, vaikka iso osa uuden kuntaliittymän maa-alasta sijaitsee Kirkkonummella. Kirkkonummihan on pinta-alallisesti hieman Espoota isompi. Käytännössä meille jäisi siis hyvin vähän sanottavaa omasta maankäytöstämme. Kuntalaisen vaikutusvalta oman ympäristön kehittämiseen putoaisi murto-osaan nykyisestä.

Kuntaliitoksen myötä myös byrokratia lisääntyy, eivätkä byrokratia ja tehokkuus tunnetusti kulje käsi kädessä. Uusi kuntaliitos ei siis kilpailukykyämme ainakaan kasvata.

Taloudelliset näkökohdat puoltavat monen mielestä liittymistä Espooseen. Espoo on kuitenkin selvästi Kirkkonummea velkaantuneempi kun tarkastellaan koko konsernia. Tällä hetkellä Espoon kokonaisvelka on noin 6000€ / asukas, kun se Kirkkonummella lähentelee maltillisempaa 2500€ rajaa.

Tehokkuuden puolestapuhujat väittävät ison koneen jauhavan palveluja pientä kuntaa tehokkaammin. Pitäisikö tämä väite niellä? Suur-Espoossa kunnan työntekijöillä olisi ensin viiden vuoden irtisanomissuoja. Kun viiden sekasortoisen yhteiselon vuoden jälkeen vihdoinkin päästäisiin kiinni tehostamiseen on vaarana, että keinovalikko on vanha perinteinen: puretaan palveluverkkoa. En usko että Kirkkonummelaiset haluavat todistaa tällaista kehitystä.

Kirkkonummella onkin nähdäkseni hyvät edellytykset kehittyä entistä vetovoimaisemmaksi ja hyvinvoivemmaksi kunnaksi Espoosta irrallaan. Positiiviseen kehitykseen riittää oikein hyvin nykyinenkin asukaspohja. Ne asiat, jotka Espoossa ovat paremmin, voimme saavuttaa myös omin voimin. Kirkkonummen hyvät puolet, meidän arvokkaat erityispiirtemme, sen sijaan häviäisivät herkästi Suur-Espoon uumeniin.