Keskustan kehittäminen tulee nostaa keskiöön  – Insändare i KS 16.9.2018

/0 Kommentarer/i , , , , /av
Moni on varmasti sitä mieltä, että Kirkkonummen kuntakeskus on jäänyt lapsipuolen asemaan kuntaamme kehitettäessä. Olen samaa mieltä. Kunta kasvaa dynaamisesti, mutta ydinkeskustamme näyttää kutakuinkin samalta, kuin miltä se näytti omassa lapsuudessani.
Tämän pysähdyksen ajan on loputtava. Kuntamme tarvitsee elinvoimaisen ja viihtyisän keskustan. 
Professori Heikki Reenpää totesi jokin aika sitten,  että Kirkkonummi on Suomen parhaiten varjeltuja salaisuuksia. Itse lisäisin, että keskustamme on paikka, joka voi kehittyä todelliseksi vetovoimatekijäksi. 
Meillä on junarata ja moottoritie – ja vanha upea kirkko kukkulalla kylän keskellä. Kirkon eteen levittäytyy tori, jota reunustaa kohta valmistuva hieno laajennettu kirjasto. Ei voi olla parempaa lähtökohtaa vetovoimaisen kuntakeskustan kehittämiselle. 
Keskustan koulukeskus siirtyy kohta Jokirinteeseen. Se mahdollistaa koko keskustan uudistamisen tiiviiksi pikkukaupungiksi, jossa on useita viihtyisiä kohtaamispaikkoja ja palveluja sekä nuorille että iäkkäille. Keskusta voisi olla torin ja kirkon ympärille kietoutuva kokonaisuus, joka jatkuu pienten aukioiden sarjana kohti rautatieasemaa. Asuinrakennusten kivijalkoja elävöittäisivät pienet yksilölliset liikkeet ja toimitilat. Uuden kirjaston takana voisi olla uusi lukio, jossa toimisi sekä Porkkalan lukio että Kyrkslätts gymnasium. 
Kirkkonummen keskustan tulisi olla paikka, jonne tekee mieli mennä iltaisin tai viikonloppuisin koko perheen voimin. Syömään, ostoksille tai käymään läntisen pääkaupunkiseudun parhaassa kirjastossa. Ja jos nuori lapsiperhe tai juuri eläkkeelle siirtynyt pariskunta pohtii, minne haluaisi muuttaa pääkaupunkiseudulla asumaan, niin Kirkkonummen keskustan tulisi tulla heille mieleen ensimmäisenä – Kirkkonummen keskusta voisi olla Naantalin tapaan pääkaupunkiseudun helmi. 
Minun on vaikea kuvitella että Uudeltamaalta löytyisi mukavampaa paikkaa asua ja toivonkin, että pääsemme nopeasti keskustan kaavatyössä eteenpäin. 
Tässä työssä on muistettava myös se, että omaleimaisuus ja oma identiteetti ovat kunnalle tärkeitä asioita. Kirkkonummi ei ole Espoo. Meidän tulee pyrkiä keskusta-aluetta kehittäessämme erottuvuuteen. Uusi keskustamme voisi olla vaikkapa uuden edistyksellisen puurakentamisen näyteikkuna. Tulevaisuuden ilmastoneutraali pikkukaupunki. 

SOTE-soppaa

/0 Kommentarer/i , , , , /av

Tällä hallituskaudella on reformeja ja uudistuksia ajettu kuin käärmettä piippuun. On metropolihallintoa, kuntareformia ja sote-uudistusta. Viimeksi mainittu on pikkuhiljaa konkretisoitumassa ja eilen saimme kuulla arvion siitä, miten tämä tulee vaikuttamaan kuntien terveydenhuollon kustannuksiin.

Se ei ollut kaunista luettavaa. Uudistus, jota  on perusteltu kilpailukyvyn kasvattamisella ja laadun parantamisella rankaisee kovalla kädellä niitä kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Espoo ja Kirkkonummi, esimerkiksi, saavat kantaakseen tuntuvia lisäkustannuksia. Kirkkonummen kohdalla lisäkustannus on vuositasolla jopa 5 miljoonan luokkaa. Espoon lisäkustannus on vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Helsinki, jossa kustannukset ovat tällä hetkellä korkeat, saavuttaa selviä säästöjä sote-uudistuksen myötä. Tässä on nähtävissä selkeä Robin Hood-efekti Kauniaisten kaupunginjohtajaa Torsten Wideniä lainatakseni.

Sote-uudistuksessa on nähty tärkeänä kytkeä perus- ja erikossairaanhoito yhteen. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että luodaan isoja hallinnollisia rakenteita. Nykyisen järjetelmän päälle listätään tuotantovastuualue päätöksentekoelimineen ja sen päälle vielä varsinainen Sote – alue omine päätöksentekoelimineen. Nopeaa ja ketterää?

Tiedämme, että varsinkin sosiaalipuoli toimii tehokkaammin pienissä yksiköissä. Tiedämme myös, että perusterveyshuolto toimii parhaiten  35000-50000 kuntalaisen yksiköissä. Ehdotettu uudistus tuo mukanaan jotain ihan muuta.

Perus- ja erikoissairaanhoidon kytkeminen yhteen on monella tavalla perusteltua. Perusterveyshuoltoon tehdyt satsaukset näkyvät erikoisterveydenhuollon puolella säästöinä. Ellei näitä kahta kytke toisiinsa ei synny insentiiviä hoitaa potilaita perusterveydenhoidon puolella, tai panostaa ehkäisevään toimintaan. Nyt esitetty malli on kuitenkin raskas, ja kallis. Terveydenhuollon tasojen välisen yhteyden pitäisi olla hoidettavissa ei hallinnollisin rakentein, vaan tietoteknisin. Ja jollakin tavalla pitäisi saada järjestelmä tukemaan ajatusta siitä, että perustason työ kannattaa. Tämä on ollut koko uudistuksen tarkoitus, mutta tämänkaltaiset uutiset maksajista ja saajista sekoittavat tätä keskustelua.

Erikoisterveydenhuollon puolelta voisi siirtää monta toimintoa – kunhan resurssit kulkevat mukana –  perusterveydenhuollon piiriin. Kirkkonummelle esim. poliklinikkakäynti Jorvissa maksaa 250€, siinä missä terveyskeskuslääkärikäynti omalla terveysasemalla maksaa 100€.

Jos tieto kulkee vaivatta toimijalta toiselle hoitoketju ei katkea. Tuotantoportaan ja päätöksenteon tulisi olla lähellä käyttäjiä,  ja tuotannollisten yksiköiden  hallittavan kokoisia. Jos kunnilla on aitoa vaikutusvaltaa palveluun ja sen kustannuksiin, niillä on sen myötä myös halua ja kykyä kehittää sitä.

 

Utveckla Kustbanan / insändare i HBL 19.9

/0 Kommentarer/i , , , , /av

Kustbanan. Denna nagel i utvecklingens öga. Plågad av alltför många hållplatser, jobbiga passagerare, snö på vintern och hetta på somrarna. Under det senaste året har VR och Trafikverket på många sätt försökt utveckla produkten, kustbanan. 

Först beslöt man att Mankby hållplats skulle stängas – färre hållplatser leder ju till att det finns ”förutsättningar för att utveckla bannätet” som det sades. Sedan lyckades man genom utpressning få Kyrkslätt att gå med på en indragning av Bobäck hållplats. Y-tåget till Karis ville man sluta trafikera för att det störde Åbo-tågets framfart. 

Det senaste initiativet blev vi varse om genom Turun Sanomat den 2 september. Paula Risikko och Ville Niinistö har sinsemellan kommit överens om att arbetet med den s.k. ELSA-banan skall inledas, detta i hopp om att få EU-finansiering. Det betyder med relativt stor säkerhet att kustbanan inte kommer att utvecklas. Det kan t.o.m. på sikt betyda att den dras in. I stället för att lägga till ett extra spår, i stället för att utveckla det befintliga nätet vill man köra igång med ett gigantiskt projekt som till astronomiska kostnader skall löpa genom skog och mark från Helsingfors till Åbo.

Finland skall byggas hållbart. Utvecklingen skall gå framåt, men det skall inte ske genom att vi kasserar gamla strukturer. Hållbar utveckling betyder att man utvecklar befintliga centra. Att man bygger ut och förtätar där det redan finns bebyggelse. Att man tar vara på befintlig samhällsteknik och utvecklar den. ELSA-banan uppfyller inga av dessa krav om den innebär att man samtidigt demonterar de befintliga förbindelserna. 

Om kustbanan inte utvecklas stannar Västnyland. Kustbanan är oumbärlig för att det skall finnas företagsverksamhet och ekonomisk tillväxt väster om Esbo. Regeringen måste klart markera detta – nästa regeringsprogram måste betona kustbanans betydelse för hela södra Finland.

Om skoltrafiken

/0 Kommentarer/i , , , /av

Det har säkert inte undgått någon skolbarnsförälder i Kyrkslätt att vi övergått till att använda HSL-producerad busstrafik. Den 11.8 trädde det nya systemet i kraft, samma dag som skolorna började. Redan innan övergången var det klart att det fanns problem i tidtabellerna. Efter övergången blev vi varse om  att kapaciteten inte heller räckte till. Inte nog med att en del skolbarns skolresor förlängdes med upp till två timmar, barn blev också kvar på hållplatsen eftersom de inte rymdes in i bussarna.

Övergångem till Busstrafik i HSL:s regi för mycket gott med sig. På det stora hela kommer det att leda till en smidigare kollektivtrafik. Men samtidigt måste man förstå att skoskjutsar inte är vilken trafik som helst. Tidtabellerna måste kunna optimeras så att bussarna avgår i rimlig tid efter att skolan slutat, och så att barn inte behöver vänta orimligt länge på en tom skolgård på morgonen. Det här är varken svårt eller orimligt, det bör kunna åtgärdas. Men för att vi skall kunna åtgärda problemen behövs data. Björn Elfström har lagt upp en enkät på nätet som jag hoppas att så många som möjligt fyller i. Formuläret hittar ni här. HSL arrangerar en facebook diskussion på nätet idag 15.8 mellan kl. 14-15, diskussionen hittar ni här.

Kommunstyrelsen beslöt i våras att införa programmet Koululiitu, ett program för utvärdering av skolvägens trygghet. Även jag understödde beslutet. Tanken var att man genom Koululiitu skulle få ett verktyg med vilket man objektivt kan utvärdera skolvägars trygghet, något som inverkar på huruvida ett barn har rätt till skolskjuts eller inte. På basen av den korta erfarenhet vi haft av Koululiitu kan man konstatera att allt inte fallit väl ut. Det verkar uppenbart att programmet inte är lämpat för glesbygden. Vägar som helt klart är otrygga har klassificerats som trygga, vilket t.ex. barn som bor längs med Volsvägen fått erfara. Kouliiitu fråntar inte kommunen ansvaret att använda sunt förnuft, tills programmet förbättrats måste bedömningarna kompletteras med en mänsklig, subjektiv analys.

Porkala R.I.P.?

/0 Kommentarer/i , , /av

Vi vet inte idag vilka käppar och morötter staten kommer att ta i bruk för att försöka åstadkomma kommunfusioner. Idag tror vi att kommunerna inte kommer att tvingas till sammanslagningar i huvudstadsregionen, men realiteten kan vara en annan inom några år. Eftersom så mycket i den lagstiftning som berör kommunerna är oklart är det viktigt att vi inte stänger några dörrar i detta skede, att vi inte på eget bevåg minskar på vårt spelrum.

I våras beslöt kommunfullmäktige med en knapp majoritet att vi endast utreder ett kommunsammanslagningsalternativ, en helhet som omfattar Kyrkslätt, Vichtis, Esbo och Grankulla. Då motiverades motvilligheten till en utredning med Sjundeå och Ingå, den s.k. Porkala-modellen,med att Sjundeå inte själv förhållit sig odelat positivt till en utredning med Kyrkslätt.

På kommunfullmäktigemötet den 11.11 var situationen en annan – Sjundeås kommunfullmäktige hade enhälligt beslutat att de vill utreda sammanslagningar med alla sina grannkommuner. Men det räckte inte för Kyrkslätt. Mitt ändringsförslag till utlåtandet som berörde kommunsammanslagningar skulle ha inneburit att Kyrkslätt förhåller sig positivt till utredningar även västerut. Ändringsförslaget föll med rösterna 23 mot 27. Majoriteten av Kokoomus och De Gröna tyckte att det bästa utredningsalternativet är det i vilket Kyrkslätt är 10 % av helheten – utan att undersöka andra alternativ. Föga förvånande var detta även Sannfinländarnas syn på saken. Jag kan inte förstå detta resonemang.

Detta beslut betyder att vi går in i kommunsammanslagningsruletten med enbart ett alternativ – Esbo, Grankulla och Vichtis. En jämförelse med bara ett alternativ är ingen jämförelse. Vi kan inte objektivt bedöma en lösning om vi inte kan ställa den mot en annan. Kyrkslätt har nu valt att passivt flyta med strömmen i stället för att aktivt själv fatta sådana beslut som möjliggör olika alternativ i framtiden. Detta är inte gott beslutsfattande. Det snart 680 år gamla Kyrkslätt hade förtjänat bättre.

Luoman seisake vaakalaudalla

/0 Kommentarer/i , , , , , /av

Helsingissä vietettiin viime viikolla autotonta päivää. HSL tarjosi edullisia matkoja ja kehotti kaikkia asukkaita jättämään auton kotiin. Oikealla asialla ovat: joukkoliikennettä tulisi suosia jo taloudellisistakin syistä. Paljon hyvää tahtoa herättävä tempaus taitaa kuitenkin olla puhdasta PR:ää.

Samaan aikaan kun kaikkia radanvarsien kehyskuntia tulisi kehittää vähentämällä riippuvuutta autoista, HSL ehdottaa sekä Mankin että Luoman junaseisakkeiden lakkauttamista. On enemmän kuin aiheellista ruotia tällaisen ehdotuksen taustoja. Onko kysymyksessä todellakin HSL:n strategian mukainen ehdotus, vai jonkun yksittäisen johtajan bonustavoitteita tukeva päätös? Järjelliseltä ei ehdotus vaikuta, sillä Kirkkonummi on voimakkaasti kasvava kunta, jossa kaavoitustyö on vielä pahasti kesken.

Päätöksiä tulisikin nyt tehdä pitkällä aikajänteellä, sillä kerran suljettua asemaa on myöhemmin todella kallista elvyttää. Asemien lakkauttamista perustellaan liikenteen sujuvuuden lisäämisellä. Seisakkeet, nuo liikenteen sujuvuuden kiusankappaleet… Niin, mukavampaahan junilla olisi ajella, jos ei tarvitsisi pysähdellä poimimaan matkustajia. Luoman aseman lakkautusta perustellaan myös sillä, että seisake on nykyisellään liian lyhyt: se vaatisi pidentämistä, jotta pitkät junayksiköt mahtuisivat pysähtymään kokonaisuudessaan seisakkeen alueelle. Seisakkeen pidentäminen tuntuisi kuitenkin lakkauttamispäätöstä fiksummalta vedolta, sillä jatkuvasti kehittyvän kunnan matkustajamäärät eivät ainakaan nykyisestä pienene.

Päätösehdotuksessa kunta ilmaisi lausunnossaan suostuvansa lakkauttamiseen. Keskustelun jälkeen kunnanhallitus muutti kuitenkin lausunnon päinvastaiseksi: kunta ei suostu siihen että Luoman seisake suljetaan. Tänään asia on jälleen kunnanhallituksen asialistalla. Käytävillä on käyty ankaraa kauppaa Luoman asemasta: päätösehdotuksessa lukee, että Tolsan aseman perusparannusta, joka on noin 8m€ kokoinen hanke, aikaistetaan vuosille 2014-2016 mikäli kunta suostuu lakkauttamaan Luoman aseman. Tässä pelataan kovilla panoksilla ja asetetaan kaksi aluetta vastakkain.

Kunnan intresseissä ei voi olla sisäisen ristiriidan luomien kunnan omien asukkaiden välille. Asemien lakkauttaminen on HSL:n hallituksen asialistalla 1.10. Hallituksessa Kirkkonummella on hyvin pieni edustus, joten nyt on syytä vaikuttaa myös muiden kuntien päättäjiin. Luettelo hallituksen jäsenistä löytyy täältä: http://www.hsl.fi/paatoksenteko

Kirkkonummi kehittyy parhaiten omin voimin

/0 Kommentarer/i , /av

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu käy kuumana. Kirkkonummea ajetaan Espoon syliin yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tutulla retoriikalla: halutaan tehostaa, parantaa kilpailukykyä, rakentaa metropolia…

Uutena kunnallispoliitikkona tehtäväni on olla kriittinen ja peräänkuuluttaa myös uusia katsantokantoja. Kysyisinkin, miten tehokkuutta mitataan? Entä mitä on todellinen uuden ajan kilpailukyky? Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Kirkkonummella pääosin Espoota paremmin. Kun viime viikolla tarvitsin pojalleni lääkäriajan, sain sen samalle iltapäivälle. Espoossa tästä voi vain unelmoida. Nopea reagointivalmius ja joustavat palvelut – ne ovat tehokkuutta parhaimmillaan. Koulut ja päiväkoditkin ovat meillä korkeatasoisia. Olemme pystyneet ylläpitämään jopa pienehköjä päiväkoteja ja kyläkouluja ja siten mahdollistamaan perusturvallisuuden ja elävän kyläkulttuurin. Jatkuvuus ja turvallisuus – ne ovat kilpailukykyä parhaimmillaan.

Espooseen liittymisessä on vaikea nähdä todellisia hyötyjä, sillä meillä kirkkonummelaisilla on kaikilla mittareilla mitattuna enemmän menetettävää kuin saatavaa. Kuntalaisten elämänlaatuun ja vaikuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten lähellä kuntalaisia päätöksentöksenteko säilyy. Kirkkonummella päättäjät ovat monille tuttuja koulu- ja harrastusympyröistä, jolloin kynnys vaikuttaa heidän kauttaan yhteiseen päätöksentekoon on matala. Oman lyhyen poliittisen urani aikana olen kokenut, että ihmisillä on halu vaikuttaa valtuutettujensa kautta. Uskon, että osallistavalla päätöksenteolla on suuri merkitys kunnan kehittymiselle. Suur-Espoossa Kirkkonummi saisi kymmenisen valtuustopaikkaa, vaikka iso osa uuden kuntaliittymän maa-alasta sijaitsee Kirkkonummella.

Kirkkonummihan on pinta-alallisesti hieman Espoota isompi. Käytännössä meille jäisi siis hyvin vähän sanottavaa omasta maankäytöstämme. Kuntalaisen vaikutusvalta oman ympäristön kehittämiseen putoaisi murto-osaan nykyisestä. Kuntaliitoksen myötä myös byrokratia lisääntyy, eivätkä byrokratia ja tehokkuus tunnetusti kulje käsi kädessä. Uusi kuntaliitos ei siis kilpailukykyämme ainakaan kasvata. Taloudelliset näkökohdat puoltavat monen mielestä liittymistä Espooseen. Espoo on kuitenkin selvästi Kirkkonummea velkaantuneempi kun tarkastellaan koko konsernia. Tällä hetkellä Espoon kokonaisvelka on noin 6000€ / asukas, kun se Kirkkonummella lähentelee maltillisempaa 2500€ rajaa.

Tehokkuuden puolestapuhujat väittävät ison koneen jauhavan palveluja pientä kuntaa tehokkaammin. Pitäisikö tämä väite niellä? Suur-Espoossa kunnan työntekijöillä olisi ensin viiden vuoden irtisanomissuoja. Kun viiden sekasortoisen yhteiselon vuoden jälkeen vihdoinkin päästäisiin kiinni tehostamiseen on vaarana, että keinovalikko on vanha perinteinen: puretaan palveluverkkoa.

En usko että Kirkkonummelaiset haluavat todistaa tällaista kehitystä. Kirkkonummella onkin nähdäkseni hyvät edellytykset kehittyä entistä vetovoimaisemmaksi ja hyvinvoivemmaksi kunnaksi Espoosta irrallaan. Positiiviseen kehitykseen riittää oikein hyvin nykyinenkin asukaspohja. Ne asiat, jotka Espoossa ovat paremmin, voimme saavuttaa myös omin voimin. Kirkkonummen hyvät puolet, meidän arvokkaat erityispiirtemme, sen sijaan häviäisivät herkästi Suur-Espoon uumeniin. metro1

Diskussion med Pekka Poutanen om Kyrkslätts självständighet

/0 Kommentarer/i , /av

Jag diskuterar med Pekka Poutanen om kommunsammanslagning – eller inte – i Radio Vega : http://arenan.yle.fi/radio/1862856

Metropoli

/0 Kommentarer/i , , /av

Ensimmäisen valtustokokouksen jälkeen saimme kuulla selvitysmiesten suusta näkemyksiä metropolialueenkehittämisen  vaihtoehdoista. Niitä pelättyjä kuntaliitoksia, siis. Asia on luonnollisesti vielä hyvinkin kesken, SOTE-uudistus on tekemättä, mutta kolmella vaihtoehdolla raportissa leikitellään: A) Pieni Kirkkonummi, mahdollisesti yhdessä SIuntion ja Inkooon kanssa, ja vahva vaaleilla valittu metropolihallinto B) Keskisuuri Kirkkonummi liitettynä Espoon, VIhtiin, Kauniaisiin, ja vahvahko vaaleitta valittu metropolihallinto C) Kirkkonummi osana Helsinkiin kytkettyä jättikuntaa Syfilis, rutto ja kolera, siis.

Mikään näistä ei ymmärrettäväsit kerännyt suurta kannatusta. Kuitenkin versio A lienee se, joka helpoiten olisi nieltävissä. Siinä tosin suuri osa vallasta varsinkin maankäyttöön liittyen luovutettaisiin metropolihallinnolle. Suuri kysymys onkin se, missä raja kulkee ehdotetun metropolikaavan ja yleiskaavan välillä. Raportin välistä löytyi laskelmia sisäänmuuton nettoefektistä kuntien kassaan. Helsingillä se oli n. -4000€ / asukas, Kirkkonummella +4000€ ja Kauniaisilla +10000€. Voisi siis helposti päätellä, että tässä pikemminkin yritetään tasata Helsingin tilannetta, kuin rakentaa tehokasta kuntahallintoa. Muutenkin raportissa vilisi mielestäni huonosti perusteltuja mainintoja tehokkuudesta – ja hyvin vähän käytännön esimerkkejä tai edes laskelmia.

Tulin pari päivää sitten jutelleeksi Espoolaisen kunnallispolitiikon kanssa, ja hänen viesti oli selvä – älkää ainakaan missään nimessä liittykö Espooseen. You took the words out of my mouth.