Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa Agenda 2030-ohjelmasta ja kestävästä kehityksestä 15.2.2017

Arvoisa puhemies,

On hyvä, että hallitus teki selonteon ja että pääsemme täällä keskustelemaan siitä. Tästä on annettava hallitukselle kiitos.

Selonteosta käy kauttaaltaan ilmi halu tarttua ongelmaan. Se sisältää analyysin ja se kattaa laajan kentän. Kestävä kehitys ei koske vain ympäristöä, ilmastoa, taloutta tai sosiaalikysymyksiä. Agenda2030:ssä on kyse myös kaikkien oikeudesta veteen, työhön ja terveyteen sekä erityisestä huomion kiinnittämisestä naisten ja tyttöjen oikeuksiin.

Kestävyys on se kaikkein merkittävin kysymys.

Arvoisa puhemies,

Samanaikaisesti ei kuitenkaan päästä siitä, että tässä tapauksessa ero sanojen ja todellisuuden välillä on suuri. Jos kestävää kehitystä tarkastellaan kokonaisvaltaisena tavoitteena eli tavoitteena, joka menee kaiken muun edelle, sen ohjausvaikutuksen tulee koskea kaikkia päätöksiä. Ilman poikkeuksia. Nyt asia ei ole näin.

Monella tavalla saa sen käsityksen, että hallitusohjelma ohjaa selontekoa eikä päinvastoin.

Kestävän kehityksen ei pidäkään olla mauste, jota sirottelemme vähän kaikkialle. Ei, sen pitää olla itse pata, jossa keittäminen tapahtuu – se pitää siis asettaa lähtökohdaksi. Sen vuoksi tämän selonteon pitäisi ulottua yli hallituskausien.

Kiireesti ratkaisua vaativa suuri kysymys on ilmastonmuutos. Miten me siihen reagoimme? Määrääkö se politiikkaamme suunnan?

On selvä että panostamme bioenergiaan, mutta mittakaavan pitää olla järkevä. Se ei voi olla ratkaisu koko energiahuoltoomme. On syytä uskoa, että hallituksen visio on liian optimistinen. Myös valtioneuvoston oma tuore selvitys toteaa, että jos metsänhakkuut kasvavat noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, niin hiilinielu puolittuu vuosina 2021-2030. Tämä voidaan nähdä varoituksena ja siksi meidän on turvattava tasapainoinen, kestävä kehitys.

Samanaikaisesti kun kansainvälisellä tasolla puhumme fossiilisten polttoaineiden tukien purkamisesta, kanavoimme päästökaupasta saatavat tulot saastelähteisiin. On itsestään selvää, että päästökaupasta saatavat tulot tulisi käyttää ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Arvoisa puhemies,

Kestävässä kehityksessä on kyse globaalista vastuusta. ”Leave no one behind” on kantava periaate Agenda 2030-ohjelmassa. Kehitysapu on tärkeä osa kokonaisuutta.

Aiheetta ei hallitus ole saanut risuja kehitysyhteistyöpolitiikastaan. Samanaikaisesti kun puhumme yhteistyöstä ja globaalista vastuusta leikkasimme viime vuonna 70 prosenttia YK:lle osoitettavista avustuksista.

Emme panosta köyhimpiin – emme edes siinä määrin kuin tässä selonteossa toivotaan.

Tässä toivomme suunnanmuutosta, ja selkeää suunnitelmaa siitä, kuinka pääsemme viralliseen tavoitteeseemme, joka on 0,7 prosenttia BKT:stä.

Kestävä kehitys on myös asioiden tarkastelemista oikeasta näkökulmasta, syiden ja seurausten ymmärtämistä. Kestävä kehitys on vastuullista suhtautumista muuttoliikkeeseen.

Arvoisa puhemies,

Olin joitakin viikkoja sitten Jordaniassa, maassa, jossa on 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista. Se on paljon enemmän kuin Eurooppaan vuonna toissa vuonna saapuneiden pakolaisten määrä. Jordanialaiset kuitenkin selviävät tästä – helppoa se ei ole, mutta he selviävät.

Samanaikaisesti meillä syntyy kansallinen kriisi 35 000 turvapaikanhakijasta, joista ehkä vain 15 000 jää Suomeen. Me suomalaiset voisimme sen sijaan lukea tätä selontekoa – ja panostaa kotoutumiseen täällä kotimaassamme. Ja samalla voisimme toimia kestävän kehityksen mekanismien puolesta Euroopassa, todellisten mekanismien puolesta vastuun jakamiseksi, demokratiakehityksen ja rauhan puolesta toimimiseksi sotaan joutuneissa maissa. Sillä siellä tänne tulleet haluavat ensisijaisesti asua.

Arvoisa puhemies,

Suomi on vastuunsa tunteva kansainvälinen toimija. Olemme parempia kuin useimmat muut. Meidän tulee olla johdonmukaisia ja määrätietoisia, ja ottaa Agenda 2030 lähtökohdaksi niin kansallisille kuin kansainvälisille toimillemme. Meidän tulee myös puhua vahvemmalla äänellä Euroopassa ja osoittaa, että me uskomme tosissamme kansainväliseen yhteistyöhön. Siihen, että yhdessä me olemme vahvempia.