Ajatuksiani RKP: puheenjohtajuudesta

Kolme viikkoa sitten ilmoitin, että olen ehdolla puolueemme puheenjohtajavaaleissa. Tässä jäsenkirjeessä haluan kertoa, miksi. 

Toivon, että luette ja tutustutte ajatuksiini ja otatte matalalla kynnyksellä yhteyttä, jos ne herättävät kysymyksiä tai jos haluatte keskustella ajankohtaisista aiheista syvällisemmin.

Tämän tekstin lomassa ja lopussa on linkkejä, jotka syventävät ajatuksiani. 

Mistä kaikki sai alkunsa?

Poliittinen urani sai alkunsa eräänä syyskuisena aamuna vuonna 2012, kun ystäväni Annika kehotti minua asettumaan ehdolle kunnallisvaaleissa. Tuo päätös ehdokkuudesta vei minut ensin kunnallispolitiikkaan, sitten eduskuntaan ja nyt viimeksi ministerivastuuseen. Olen saanut paljon, ja olen puolueelle paljosta kiitollinen. 

Viimeisten 12 vuoden aikana olen matkustellut ympäri Suomea. Olen syventänyt omaa ymmärrystäni puolueemme toiminnasta paikallisella tasolla, rakentanut ja vaalinut suhteitamme muihin puolueisiin ja solminut kontakteja kollegoihin Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Näiden vuosien aikana koen saaneeni realistisen kokonaiskuvan puolueestamme ja sen tilasta. Olen aktiivisesti pohtinut, mitä puolueemme pitäisi tehdä vahvistaakseen omia vaikutusmahdollisuuksiaan.

Meidän RKP:mme muodostuu kahvilanomistajista Porvoossa ja opettajista Mustasaaressa. Perunanviljelijöistä Kristiinankaupungissa ja lauttureista Nauvossa. Insinööreistä Vaasassa ja sairaanhoitajista Oulussa. RKP on kaikkea tätä – ja paljon muuta.

Minulla on ollut etuoikeus työskennellä kansanedustajana yhdeksän vuoden ajan. Neljänä niistä olen toiminut ryhmän puheenjohtajana ja lähes vuoden ministerinä. Sitä ennen palvelin kolme vuotta puolueen varapuheenjohtajana. 

Olen vastannut suurista kokonaisuuksista hallitusohjelmaneuvotteluissa – viimeksi viime keväänä talous- ja veropolitiikasta. Neljän vuoden ajan olen neuvotellut niin sanotusta joululahjarahoista alueillemme. Niiden avulla monet hankkeet, kuten vaikkapa tiet Loviisasta Kokkolaan, ovat toteutuneet. Olen istunut useissa eri valiokunnissa ja muodostanut käsityksen Suomen haasteista ja mahdollisuuksista.

Haluan kertoa teille, millaisena näen RKP:n. Haluan myös kertoa, miksi olen vakuuttunut siitä, että tulevaisuutemme on valoisa.

Mikä RKP on ja mihin sitä tarvitaan?

RKP on ainoa uskottavasti liberaali porvarillinen puolue. Meidän asemamme poliittisella kartalla, on uniikki. Muut poliittiset ryhmittymät ovat siirtymässä poliittisen kartan reunoille. Retoriikka kovenee ja sosiaalisen median algoritmit ohjaavat keskustelua yhä polarisoituneempaan suuntaan.

Tässä todellisuudessa on haastavaa olla liberaali, pragmaattinen puolue. Pragmaattisuus ja suvaitsevaisuus ei kirvota yhtä mehukkaita otsikoita kuin äkkiväärä populismi.

Samalla, kun meillä on ehkä epämukavampi olo kuin aikoihin, meitä myös tarvitaan enemmän kuin koskaan.

SFP on sillanrakentaja, joka toimii polarisaatiota vastaan ja oikeusvaltion puolesta. Olemme sivistyspuolue, joka ymmärtää, että kulttuuria, koulutusta ja innovaatioita tarvitaan taloudellisen menestyksen turvaamiseksi. Olemme puolue, joka ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen maailmassa, jossa on yhä enemmän vastakkainasettelua, ja puolue, joka näkee luonnollisen ja vahvan yhteyden maaseudun ja kaupunkien elinvoimaisuuden välillä. Ymmärrämme, että maa- ja metsätalouden arki on turvattava – ja että hoidon ja hoivan on oltava ihmistä lähellä. RKP on puolue, jolle yrittäjyys on elinkeinopolitiikan keskiössä.

Ilmassa on epävarmuutta – minne olemme menossa?

Kolme viikkoa sitten lähettämässäni uutiskirjeessäni pyysin uutiskirjeeni tilaajia jakamaan ajatuksiaan  ja pohdintojaan RKP:stä. Sain runsaasti postia ja myös kysymyksiä. Kiitos niistä! Olen julkaissut vastaukset eniten toistuneisiin kysymyksiin verkkosivuillani.

Kysymykset antavat osviittaa siitä, millaiset asiat teitä tällä hetkellä askarruttavat. Esille nousi huoli maaseudun tulevaisuudesta, yhteiskunnan polarisoitumisesta ja puolueemme heikosta kannatuksesta. Useampi teistä jakoi myös huolen puolueemme jakautuneisuudesta.

Lisäksi etsitte vastausta kysymykseen, miten saamme nuoret vahvemmin mukaan toimintaamme ja miten voimme varmistaa, että tulemme jatkossakin toimeen maassamme omalla äidinkielellämme. Joku pohti, olemmeko menettämässä identiteettimme tässä poliittisessa myllerryksessä.

Yes, we can.

Ymmärrän huolen. Samalla haluan kuitenkin sanoa teille, ettei millään puolueella ole yhtä hyviä edellytyksiä ratkaista näitä ongelmia kuin meillä. Meillä on pitkä historia ja kirkkaat arvot. Poliittisen ideologiamme ydin on pysynyt samana vuosikymmenestä toiseen ja se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin. 

Juuri ainutlaatuisen asemamme vuoksi RKP:llä on suuri kasvupotentiaali. Tämän osoittavat myös kyselytutkimukset: kiinnostus puoluettamme kohtaan on paljon suurempaa kuin mitä äänestyskäyttäytyminen antaa ymmärtää. Olemme monille ihmisille aidosti varteenotettava vaihtoehto.

Koko puolueen sitouttaminen tämän potentiaalin realisoimiseen on tulevan puheenjohtajan tärkein tehtävä.

Puolueellemme on ominaista vahva omistautuminen ja sitoutuminen puolueen toimintaan paikallistasolla. Yhdistyksissä ja järjestöissä on tahtoa tehdä ja tahtoa toimia. Tällä tahdonvoimalla voimme siirtää vuoria ja nostaa kannatuslukuja.

“Usko, että pystyt, ja olet jo lähellä onnistumista”, sanoi Theodore Roosevelt. 

Ja minä tiedän, että me pystymme.

Meillä on paremmat mahdollisuudet kuin millään muulla puolueella yhdistää kaupungit ja maaseutu, koska toisin kuin muut puolueet, tunnemme molemmat todellisuudet. Meistä tuntuu tarpeettomalta luoda vastakkainasettelua näiden kahden välille; Meitä yhdistää jokin muu, kuin asuinpaikka.

Puolueemme on rakentunut vähemmistön toimesta. Me ymmärrämme, että monimuotoisuus on vahvuus. Se tekee yhteiskunnastamme kestävämmän. Haluamme olla – ja olemme – puolue, joka torjuu polarisaatiota ja jakautumista enemmän kuin mikään muu puolue.

Kysymys ei siis ole siitä, pystymmekö me lisäämään omaa vaikutusvaltaamme. Kysymys on siitä, miten teemme sen. Yhdessä keksimme keinot.

Mitä johtajuus merkitsee minulle?

Puolueen puheenjohtaja johtaa puoluetta, mutta kaiken toiminnan keskiössä on puolueen jäsenet. Puolueemme tulevaisuus riippuu meistä puolueen jäsenistä  ja meidän sitoutuneisuudestamme toimintaan. Me olemme yhtä kuin puolue.

Olen kasvanut yrittäjäperheessä. Ruokapöydässämme keskusteltiin usein perheyrityksemme tilanteesta. Joskus olimme huolissamme yrityksen pärjäämisestä. Tuolloin vanhempani saattoivat todeta, että meidän on perheenä aika “kiristää vyötä”, yrityksen vuoksi. Minulle on aina ollut selvää, että yrityksen etu eli yrityksen selviytyminen, on etusijalla. Toimitusjohtajia ja muita johtajia tulee ja menee, mutta yritys on ja pysyy. 

Näin on myös meidän kaltaisessamme puolueessa. Puoluetta ei tietenkään johdeta kuin yritystä, mutta sama perusperiaate pätee: puolueen puheenjohtaja on puolueen työkalu, ei päinvastoin.

Johtaminen on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista ja kuuntelemista. Johtajuus on empatiaa ja ymmärtämistä. Johtajuus on yhteistyötä. Hyvä johtajuus antaa tilaa menestykselle, mielipiteille ja ideoille – mutta myös epäonnistumiselle.

Ja tietysti: johtajuus on kykyä tehdä vaikeitakin päätöksiä ja kykyä seistä niiden takana.

Miten johtaisin RKP:tä?

Euroopan parlamenttivaaleihin on alle 80 päivää ja kunnallisvaaleihin ja aluevaaleihin hieman yli vuosi. Kolmen vuoden kuluttua järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Valmistautuessamme näihin vaaleihin meidän on vahvistettava profiiliamme ja terävöitettävä viestejämme. Meidän on löydettävä ne keinot, joilla tavoitamme laajemman yleisön – tinkimättä tärkeistä ydinkysymyksistämme. Tämä vaatii kovaa työtä.

Kyse on siitä, miten toimimme sisäisesti ja miten hyödynnämme vahvuuksiamme. Kyse on tavasta, jolla työskentelemme ja siitä, miten näemme itsemme puolueena.

Olen sanonut, että puoluettamme on johdettu ylhäältä alas. Emme ole hyödyntäneet täysimääräisesti kaikkia niitä resursseja, joita meillä on.

Pienessä puolueessa meidän pitäisi kuitenkin olla erityisen hyviä nostamaan toisiamme esille ja antamaan toisillemme tilaa.

Puheenjohtajana haluaisin antaa enemmän tilaa puolueemme aktiiveille puolueen kaikilla tasoilla, koska vain siten voimme kasvaa yhdessä. Pienellä puolueella ei ole varaa kutistaa itseään tai jättää varjoon kyvykkäitä ihmisiä. Puolueen puheenjohtajana haluaisin tavata säännöllisesti kaikkia piirejä ja jäsenyhdistyksiä. Haluan pitää sormeni pulssilla ja ymmärtää, mitä puolueemme eri jäsenet ajattelevat ajankohtaisista asioista.

Arvostan suoraa puhetta ja suoraa, rakentavaa kritiikkiä. Se, että tuemme toisiamme, ei estä sitä, ettemmekö voisi myös haastaa toinen toisiamme. Uskallus kyseenalaistaa toistemme ajatuksia ja erilaisia toimintamalleja on ainoa tapa kehittyä. Ja jotta uskaltaisimme kyseenalaistaa, meidän on tunnettava olomme turvallisiksi. Haluan luoda toimintakulttuurin, jossa tämä on mahdollista.

En ole paikallispoliitikko sanan perinteisessä merkityksessä. Oma kotiseutuni on minulle tärkeä, mutta kansanedustajana olen johdonmukaisesti työskennellyt kaikkien alueiden puolesta, koska näin pienessä puolueessa mielestäni kuuluu toimia. 

Jos kollegani Pohjanmaalta puhuu Vaasan energiaklusterin puolesta, se saa vastakaikua. Mutta jos kansanedustaja Uudeltamaalta tukee häntä tässä, viesti vahvistuu entisestään. Kun useampi RKP:läinen toistaa samaa viestiä, se osoittaa, että ajamme puolueen yhteistä linjaa, että kyseessä on yhteinen näkemys ja yhteinen tavoite. Näin torjumme myös aktiivisesti alueellisten jakolinjojen syntymistä.

Ja sitten suureen kysymykseen: 

Miten kasvatamme kannatustamme?

Kysymys on siitä, miten ne, jotka voisivat meitä äänestää, todella tekisivät niin. Äänestäjiemme on löydettävä listoiltamme ehdokkaita, jotka he kokevat omikseen. Meidän on toimittava niin, että sekä äänestäjät että ehdokkaat tuntevat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi.

RKP:n arvot puhuttelevat monia suomalaisia, taustasta riippumatta. Poliittisella nelikentällä meillä ei ole todellisia kilpailijoita. RKP on puolue kaikille, jotka uskovat yrittäjyyteen ja taloudelliseen vastuullisuuteen, jotka näkevät moninaisuudessa potentiaalia pelon sijaan ja jotka luonnollisesti haluavat vaalia Suomen kaksikielisyyttä.

Tämä on meille tilaisuus. Jo tänään kannatuksemme ylittää monin paikoin ruotsinkielisen väestön osuuden. Meillä on arvot ja visio, jotka vetävät puoleensa. Me voimme olla tulevaisuudessa puolueena nykyistä suurempi ja vaikuttavampi.

Se ei tarkoita, että meidän pitäisi luopua ydinkysymyksistämme. Se tarkoittaa sitä, että maksimoimme mahdollisuutemme vaikuttaa.

Henkilö tai puolue, jolla ei ole juuria ja vahvaa identiteettiä, ei voi menestyksekkäästi harjoittaa arvopohjaista politiikkaa. Siksi meidän pitää vaalia niitä. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että emme rakenna ympärillemme sellaisia muureja, jotka estävät muita kuin ruotsia äidinkielenään puhuvia tulemaan mukaan toimintaamme. Kaikkien ideologiamme omaksi kokevien tulee voida nähdä meidät poliittisena kotinaan.

Nuorten identiteetti ei enää muodostu yhtä vahvasti kielen ympärille. Kielellinen identiteetti on osa kokonaisidentiteettiä, mutta myös monet muut osa-alueet ovat tärkeitä. Puolueena meidän on ymmärrettävä ja tunnustettava tämä. Meidän on reagoitava muutokseen.

On kiistatonta, että RKP:ssä puoluepoliittinen identiteetti on muodostunut kielen kautta. Samaan aikaan on kiistatonta, että joillakin alueilla ruotsin kieli on toissijainen syy olla mukana puolueemme toiminnassa. Siksi meidän on toimittava eri tavoin Utsjoella, Vantaalla tai Mustasaaressa.

Kielellinen identiteetti on siis RKP:lle tärkeä, mutta meidän on oltava relevantteja myös laajemmin. Tämä tarkoittaa, että meillä tulee olla selkeä oma linjamme esimerkiksi talouden, maatalouden,  ilmaston, turvallisuuden, terveydenhuollon ja monien muiden asioiden suhteen. 

Olemme tässä jo jossain määrin onnistuneetkin: kannatuksemme ylittää monin paikoin ruotsinkielisten osuuden. Meillä on visio, joka vetää puoleensa. Meillä on missio, joka on merkityksellinen. Meillä on jo nyt monin paikoin kokoamme suurempi rooli.

Laajemman yleisön tavoittaminen ja tavoitteleminen ei tarkoita, että RKP:n pitäisi muuttua. Se ei tarkoita, että RKP luopuisi ydinkysymyksistään. Päin vastoin: olemme kiinnostava puolue juuri niistä johtuen. 

Miksi olen ehdolla puheenjohtajaksi?

Olen kertonut teille, millaisena näen puolueen tänään, millaisena näen mahdollisuutemme ja miten haluan hyödyntää vahvuuksiamme. Toivon, että saan luottamuksenne johtaa tätä työtä.

Koen, että työni kansanedustajana, eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja ministerinä on antanut minulle arvokasta kokemusta tätä tehtävää varten.

Olen perheenisä , yrittäjä, poliitikko, yrittäjän ja maanviljelijän puoliso. Kaikissa näissä rooleissa olen saanut kokemuksia, joista uskon olevan hyötyä puolueen puheenjohtajan työssä.

Hyvät ystävät, hyvät RKP:läiset

Tämä on minun näkemykseni RKP:stä ja puolueen puheenjohtajuudesta. Toivon, että se inspiroi monia, mutta olen varma, että se herättää joistain teissä myös kysymyksiä. Toivon, että otatte minuun yhteyttä matalalla kynnyksellä. Haluan kuulla, mitä mieltä te olette asioista. Millaisia ajatuksia ja ideoita teillä on puolueemme kehittämiseen liittyen.

Minulla ei ole kaikkia ratkaisuja – ne me löydämme yhdessä. Olemme tilanteessa, joka vaatii sekä strategian hiomista että reagointia tässä hetkessä. Menestyksekkään tulevaisuuden varmistaaksemme, meidän on käytävä vilkasta vuoropuhelua. Tähän vuoropuheluun haluan osallistaa niin jäsenet piiri- ja paikallisosastoissa kuin RKP-nuoret, Svenska Kvinnoförbundetin ja Senioritkin. Sillä se on minun tapani työskennellä ja johtaa. Olen vakuuttunut siitä, että se on ainoa kestävä tie eteenpäin.

Kuten sanonta kuuluu, johtaja syö viimeisenä. Olen valmis tekemään työtä niin, että puolueen etu tulee ennen omaa etuani. 

Sydämeni sykkii RKP:lle. Uskon RKP:hen ja kykyymme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi ja voitoiksi.

Henkilöhaastattelu lehdessä Kyrkpressen .

Henkilöhaastattelu Helsingin Sanomissa  .

Tilaa uutiskirjeeni täältä. 

Kampanja-avauksen puheen löydät videona täältä.

Ota yhteyttä sähköpostitse tai numerosta 0449810191