Minne matka, Venäjä?

/0 Kommentarer/i , /av

Jussi Konttinen kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomissa mutkikkaasta suhteestaan Venäjään. Jaan hänen kokemuksensa. Opiskelin venäjää yläasteella ja lukiossa, vielä yliopistossakin. Kielitaito ei kehittynyt auttavaa paremmaksi, mutta mielenkiinto maahan ja sen kulttuuriin jäi.

Olen käynyt Venäjällä useasti ja jokaisella kerralla vastassa on ollut kiehtova kansanluonne. Sitä sävyttää vahva romanttinen vire, johon liittyy usko kohtaloon sekä yksilön että koko kansakunnan tasolla. Venäläisellä on vahva suhde historiaansa ja mytologinen suhde luontoon. Muistan vieläkin, miten erikoiselta tuntui, kun 17-vuotiaana vietin muutaman viikon kouluvaihdossa Moskovassa. Asuin Hrustsevin aikaisessa kerrostalossa, jossa mikään ei toiminut. Sain syömästäni ruoasta vatsataudin, jonka perheen äiti hoiti poppaskonstein kuntoon – komerossaan hänellä oli kasapäin yrttejä, josta synty parantava liemi. Luonto tarjosi rohdot Neuvostotodellisuudessa, Moskovan esikaupungissa, jossa luonnolla ei ollut muuten juuri mitään sijaa.

Neuvostoaikana ihmisten arkea tuntui värittävän huumori. Tämän päivän Venäjä näyttäytyy kovin erilaisena.

Tunnen toimittajan, joka asui Neuvostoliitossa 1970-luvulla ja kirjoitti maan asioista pitkään senkin jälkeen. Hän oli käynyt hiljattain Moskovassa ja kertoi järkyttyneensä siitä, miten läpitunkeva tämänhetkinen propagandakoneisto on. Neuvostoliiton aikainen sensuuri ei ollut kuulemma mitään tähän päivään verrattuna. Saman voi todeta, kun käy Russia Todayn verkkosivuilla (RT.com). Itse vierailen siellä aika ajoin ymmärtääkseni, miten asioista venäläisessä mediassa raportoidaan. Varsinkin uutisia seuraavat lukijakommentit ovat karmaisevaa luettavaa. Jokin aika sitten ärsyynnyin siinä määrin Ukraina-kirjoittelusta ja muun maailman leimaamisesta fasistiseksi, että kopioin viestiketjuun Wikipedian määritelmän fasisimista. Viesti näkyi ketjussa 5 sekunnin ajan, ennen kuin se häpyi savuna ilmaan ja ruutuun ponnahti ilmoitus ”you are banned”. Kovin on sananvapauden rima Venäjällä matala.

Tällä hetkellä tuntuu, että pakotteista ei hevin luovuta. Krimin palauttaminen lienee Putinille mahdotonta, ja EU:lle tuskin mikään muu kelpaa. Samaan aikaan Venäjältä kantautuu jo viestejä siitä, että pakotteet alkavat purra. Rosneft pyysi muutama päivä sitten 49 miljardin dollarin lainaa valtiolta. Samalla Siluanov totesi, että öljyn 100 dollarin tynnyrihintaan ja pakotteiden poistamiseen perustuvaa budjettia joudutaan tarkistamaan. Jos pakotteet purevat, mutta niiden poistaminen ei tule kysymykseen poliittisen pattitilanteen takia, on syytä olla aidosti huolissaan siitä, mitä Putin keksii seuraavaksi.

Liikennevirasto ja VR kivenä kiskoissa

/0 Kommentarer/i , /av

Enligt regeringsprogrammet skall kollektivtrafiken utvecklas med minskad privatbilism som mål. Trots dessa målsättningar planerar VR och Trafikverket ändringar på kustbanan som, ifall de genomförs, kommer att öka privatbilismen. Samtidigt kommer Västnylands tillväxtutsikter att försämras. Under hösten tvingades Kyrkslätts kommunstyrelse i flera omgångar rösta om Bobäck tåghållplats öde. Trafikverket och HST försökte kraftigt påverka kommunen att förhålla sig positivt till stängningen av hållplatsen. Ärendet kulminerade i Trafikverkets hot att dra tillbaka den redan överenskomna finansieringen på 6 miljoner euro för grundförbättringen och ombyggnaden av Tolls hållplats ifall Kyrkslätt inte går med på att Bobäck hållplats dras in. Den officiella motiveringen var att man inte såg att det fanns förutsättningar för att utveckla kustbanans närtrafik ifall Bobäck hållplats blir kvar, eftersom påstigningarna i Bobäck försinkar tågens framfart med två minuter. Ifall allt går som Trafikverket och HST planerat kommer lokaltågen att passera Mankby och Bobäck hållplatser redan år 2016 utan att stanna. I så fall har man lyckats skapa det antagligen längsta tågavsnittet utan hållplatser inom metropolområdet.

Men ”utvecklingen” går vidare. Den 12.1 kunde man i Helsingin Sanomat läsa att VR planerar att sluta trafikera lokaltåg till Ingå och Karis. Detta vore ett allvarligt bakslag för  Västnylands utveckling och försvårar märkbart många ingå- och karisbors vardag. Man motiverar förslaget med att kustbanan på detta avsnitt bara har ett spår. I stället för att utveckla infrastrukturen använder man infrastrukturens dåliga skick som en motivering till att försämra servicenivån. Man kan dra slutsatsen SJ och Trafikverket inte finns till för att betjäna sina kunder, utan för att ge terminalvård åt ett oföränderligt bannät.
Att man monterar ner kollektivtrafiken samtidigt som servicen centraliseras inom många sektorer är en ekvation som ur en kommuninvånares synvinkel saknar logik. Vill man utarma kranskommunerna och tvinga deras invånare att flytta till Helsingforsregionen som inte idag kan erbjuda vare sig förmånliga tomter eller bostäder? Ifall detta är målet är det skäl att föra en aktiv offentlig debatt om saken. Jag kan tänka mig att en nyinflyttad karisbo förvånas över att man aktivt demonterar kustbanans servicenivå. Och nu talar vi om det tättbebyggda södra Finland. Hur förhåller sig SJ och Trafikverket till utvecklingen av mindre städers kollektivtrafik?
Goda trafikförbindelser och en fungerande kollektivtrafik är väsentliga för den allmänna välfärden och för att det skall finnas potential för ekonomisk tillväxt. Ifall vi vill hålla våra tillväxtcentras kranskommuner livskraftiga måste vi våga avvika från den väg som Trafikverket och SJ stakat ut. Kustbanan bör utvecklas brådskande, inte avvecklas.

Porkala R.I.P.?

/0 Kommentarer/i , , /av

Vi vet inte idag vilka käppar och morötter staten kommer att ta i bruk för att försöka åstadkomma kommunfusioner. Idag tror vi att kommunerna inte kommer att tvingas till sammanslagningar i huvudstadsregionen, men realiteten kan vara en annan inom några år. Eftersom så mycket i den lagstiftning som berör kommunerna är oklart är det viktigt att vi inte stänger några dörrar i detta skede, att vi inte på eget bevåg minskar på vårt spelrum.

I våras beslöt kommunfullmäktige med en knapp majoritet att vi endast utreder ett kommunsammanslagningsalternativ, en helhet som omfattar Kyrkslätt, Vichtis, Esbo och Grankulla. Då motiverades motvilligheten till en utredning med Sjundeå och Ingå, den s.k. Porkala-modellen,med att Sjundeå inte själv förhållit sig odelat positivt till en utredning med Kyrkslätt.

På kommunfullmäktigemötet den 11.11 var situationen en annan – Sjundeås kommunfullmäktige hade enhälligt beslutat att de vill utreda sammanslagningar med alla sina grannkommuner. Men det räckte inte för Kyrkslätt. Mitt ändringsförslag till utlåtandet som berörde kommunsammanslagningar skulle ha inneburit att Kyrkslätt förhåller sig positivt till utredningar även västerut. Ändringsförslaget föll med rösterna 23 mot 27. Majoriteten av Kokoomus och De Gröna tyckte att det bästa utredningsalternativet är det i vilket Kyrkslätt är 10 % av helheten – utan att undersöka andra alternativ. Föga förvånande var detta även Sannfinländarnas syn på saken. Jag kan inte förstå detta resonemang.

Detta beslut betyder att vi går in i kommunsammanslagningsruletten med enbart ett alternativ – Esbo, Grankulla och Vichtis. En jämförelse med bara ett alternativ är ingen jämförelse. Vi kan inte objektivt bedöma en lösning om vi inte kan ställa den mot en annan. Kyrkslätt har nu valt att passivt flyta med strömmen i stället för att aktivt själv fatta sådana beslut som möjliggör olika alternativ i framtiden. Detta är inte gott beslutsfattande. Det snart 680 år gamla Kyrkslätt hade förtjänat bättre.

Luoman seisake vaakalaudalla

/0 Kommentarer/i , , , , , /av

Helsingissä vietettiin viime viikolla autotonta päivää. HSL tarjosi edullisia matkoja ja kehotti kaikkia asukkaita jättämään auton kotiin. Oikealla asialla ovat: joukkoliikennettä tulisi suosia jo taloudellisistakin syistä. Paljon hyvää tahtoa herättävä tempaus taitaa kuitenkin olla puhdasta PR:ää.

Samaan aikaan kun kaikkia radanvarsien kehyskuntia tulisi kehittää vähentämällä riippuvuutta autoista, HSL ehdottaa sekä Mankin että Luoman junaseisakkeiden lakkauttamista. On enemmän kuin aiheellista ruotia tällaisen ehdotuksen taustoja. Onko kysymyksessä todellakin HSL:n strategian mukainen ehdotus, vai jonkun yksittäisen johtajan bonustavoitteita tukeva päätös? Järjelliseltä ei ehdotus vaikuta, sillä Kirkkonummi on voimakkaasti kasvava kunta, jossa kaavoitustyö on vielä pahasti kesken.

Päätöksiä tulisikin nyt tehdä pitkällä aikajänteellä, sillä kerran suljettua asemaa on myöhemmin todella kallista elvyttää. Asemien lakkauttamista perustellaan liikenteen sujuvuuden lisäämisellä. Seisakkeet, nuo liikenteen sujuvuuden kiusankappaleet… Niin, mukavampaahan junilla olisi ajella, jos ei tarvitsisi pysähdellä poimimaan matkustajia. Luoman aseman lakkautusta perustellaan myös sillä, että seisake on nykyisellään liian lyhyt: se vaatisi pidentämistä, jotta pitkät junayksiköt mahtuisivat pysähtymään kokonaisuudessaan seisakkeen alueelle. Seisakkeen pidentäminen tuntuisi kuitenkin lakkauttamispäätöstä fiksummalta vedolta, sillä jatkuvasti kehittyvän kunnan matkustajamäärät eivät ainakaan nykyisestä pienene.

Päätösehdotuksessa kunta ilmaisi lausunnossaan suostuvansa lakkauttamiseen. Keskustelun jälkeen kunnanhallitus muutti kuitenkin lausunnon päinvastaiseksi: kunta ei suostu siihen että Luoman seisake suljetaan. Tänään asia on jälleen kunnanhallituksen asialistalla. Käytävillä on käyty ankaraa kauppaa Luoman asemasta: päätösehdotuksessa lukee, että Tolsan aseman perusparannusta, joka on noin 8m€ kokoinen hanke, aikaistetaan vuosille 2014-2016 mikäli kunta suostuu lakkauttamaan Luoman aseman. Tässä pelataan kovilla panoksilla ja asetetaan kaksi aluetta vastakkain.

Kunnan intresseissä ei voi olla sisäisen ristiriidan luomien kunnan omien asukkaiden välille. Asemien lakkauttaminen on HSL:n hallituksen asialistalla 1.10. Hallituksessa Kirkkonummella on hyvin pieni edustus, joten nyt on syytä vaikuttaa myös muiden kuntien päättäjiin. Luettelo hallituksen jäsenistä löytyy täältä: http://www.hsl.fi/paatoksenteko