Ketterät yritykset ovat tulevaisuuden voittajia

Tulevalla eduskuntakaudella päättäjillä tulee olemaan pitkä lista haasteita ratkottavanaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan reilu vuosi sitten on johtanut siihen, että niin valtiot kuin yritykset pohtivat riippuvuuttaan suurvalloista, myös Kiinasta. Taloudellinen tilanteemme on haastava velkataakan kasvettua merkittäväksi. Myös ilmastonmuutos vaatii ripeitä toimia. Suomella on kuitenkin monia vahvuuksia, jotka auttava haasteiden kampittamisessa. Keskustelin niistä Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin kanssa.

Viime vuodet ovat olleet Euroopalle ja Suomelle monella tapaa haastavia: ensin tuli koronakriisi, sen jälkeen Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja kaiken päälle vielä energiakriisi. Miten sinä näet Suomen ja maailman tilanteen tällä hetkellä?

Meillä on edessämme todella monia haasteita. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitkä näistä haasteista pystytään ratkomaan tulevalla hallituskaudella. Valtava velkamäärämme on tietenkin iso asia. Kasvavan inflaation ja korkojen nousujen myötä se tulee olemaan Suomelle merkittävä kysymys.

– Viime vuonna kävin alkukesästä Yhdysvalloissa ja tapasin siellä maailmankuulun ekonomistin, Intian keskuspankin entisen pääjohtajan Raghuram Rajanin, joka nykyään toimii Chicagon yliopistossa professorina. Hän ei nähnyt maailmantalouden tilassa valoa oikein missään. Oli kuitenkin yksi positiivinen asia, jonka hän lähitulevaisuudessa näki: vihreään siirtymään liittyvät investoinnit.

Vihreä siirtymä onkin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa aihe, joka saattaa herättää tunteita, sillä se asetetaan usein vastakkain talouden ja yritysmaailman intressien kanssa. Vuonna 2014 olit mukana perustamassa Climate Leadership Coalitionia, joka on tänä päivänä Euroopan suurin ilmasto-businessverkosto ja jonka yritysjäsenten markkina-arvo edustaa melkein 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta. Minkälaisena sinä näet vastakkainasettelun talouden ja ilmastotoimien tai teollisuuden ja vihreän siirtymän välillä?

– Minun mielestäni se on aivan dorka ajatus! En ole välttämättä ihan samaa mieltä esimerkiksi siitä, että tarvitsemme vihreää klusteria, koska se syntyy väkisin. Kaikkien alojen pitää muuttaa toimintatapojaan. Ei ympäristöteknologiaa per se ole olemassa, vaan kaikkien alojen pitää ottaa ympäristö huomioon enemmän, kuin mitä tähän asti on tehty. Tämä johtuu siitä, että planeetan rajat on monelta osin jo ylitetty.

Kaikki, jotka ovat bisneksessä mukana tietävät, että ne yritykset, jotka pystyvät sopeutumaan oikea-aikaisesti ja ketterästi uusiin toimintatapoihin, ovat tulevaisuuden voittajia.

– Jos esimerkiksi Koneen hissit tehdään pienemmällä materiaalimäärällä, niin se on myös ympäristölle hyvä asia. Se, että katsoo vähän pidemmälle, on ainoa järkevä tapa johtaa bisnestä.

Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomi teki virheitä, kun tuulivoimasta oli tulossa iso toimiala. Olimme silloin Tanskan kanssa aika samoilla linjoilla, mutta täällä tuulivoimaa ei edistetty, kun taas Tanskassa näin tehtiin. Nyt kaikki isot globaalit toimijat ovat siellä.

Jos väitän, että meidän kannattaisi luoda Suomeen rohkea kokeiluympäristö, jossa toteutetaan kunnianhimoisesti vihreän siirtymän ratkaisuja, niin oletko kanssani samoilla linjoilla?

– Ilman muuta tässä kannattaa olla etulinjassa. Nämä ovat loppujen lopuksi maanläheisiä asioita. Koneella ajattelutapamme muuttui ympäristöasioita koskien merkittävällä tavalla 90-luvun puolivälissä. Silloin meille tuli uusi nostolaite, joka kulutti alle puolet siitä energiamäärästä, minkä muut hissit siihen aikaan kuluttivat. Me huomasimme, kuinka hyvä myyntivaltti se oli. Sen jälkeen olemme keskittyneet yhä enemmän energiatehokkuuteen. Nyt olemme tilanteessa, jossa tämän päivän standardihissi kuluttaa alle kymmenen prosenttia 90-luvun alun standardihissin käyttämästä energiamäärästä. Ja on se tietenkin muutenkin todella paljon parempi.

Me elämme vääjäämättä keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa valtioilla ja yrityksillä on yhä vaikeampaa irrottautua kokonaan suurista teollisuusmaista, kuten Kiinasta. Tähän linkittyy vahvasti myös kysymys siitä, miten Eurooppa pystyy turvaamaan omat tarpeensa ja esimerkiksi strategisen infrastruktuurinsa kansainvälisen kaupankäynnin näkökulmasta. Oma kysymyksensä on myös hiilitullit sekä tarve saada Kiinan mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Miten näet Euroopan ja Kiinan välisen suhteen tulevaisuudessa?

– Jonkinlaista irrottautumista Kiinasta tapahtuu koko ajan. Koneellakin mietimme skenaarioita, joissa Kiina olisi yhtäkkiä irrallaan muusta maailmantaloudesta. Me olemme esimerkiksi äskettäin lähettäneet ensimmäisiä komponentteja Intiasta Yhdysvaltoihin. Tähän asti niitä lähti pelkästään Kiinasta. Monet muut teollisuudenalat tekevät samalla tavalla, ja sekä Kiina-riippuvuus että sinne tehtävät investoinnit tulevat uskoakseni vähenemään. Kiina ei ole enää samalla tavalla maailman tehdas, mutta samalla kun alamme tuottamaan asioita Euroopassa, meidän on tehtävä kompromisseja jossain asioissa. Usein se on tuotteiden kustannuksissa. Tämäkin on yksi globaalia inflaatiota ajava seikka. Mutta emmehän me täällä Euroopassa voida muutakaan tehdä.

Kone on iso toimija kansainvälisellä tasolla, mutta jos ajattelemme Konetta ja suomalaisuutta, niin millä tavalla katsot Suomen valtiontalouden kehitystä? Onko sillä Koneelle merkitystä?

– Kyllä Suomen menestyminen on Koneelle tärkeää, vaikka Suomi onkin meille todella pieni markkina. Ja totta kai sillä on myös minulle suomalaisena suuri merkitys. Suomi on ainoa maa, jossa Kone on vähän erilainen firma – kaikkialla muualla maailmassa olemme ulkomainen yritys, joka ei ehkä ole niin kiinnostava kuin jokin kotimainen yritys. Suomessa me olemme erityinen ja esimerkiksi haluttu työnantaja. Siksi meille on esimerkiksi tärkeää, että koulutus on Suomessa kunnossa. Pitää olla hyvä peruskoulutus, ja nyt kun PISA-tulokset ovat romahtaneet, olisi tärkeää katsoa taaksepäin ja miettiä, mitä virheitä olemme koulutuksen osalta tehneet. Myös ammattikoulutuksessa on menty huonompaan suuntaan. Meille on kaiken A ja O, että Suomen koulutusjärjestelmä toimii. Ilman huippukoulutusta emme saa huippuosaajia – ja niitä me tarvitsemme voidaksemme sekä yrityksenä että kansakuntana hyvin.