Hallitus on tänään sopinut niin sanotun eläkeputken poistamisesta yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on hyvin tyytyväinen päätökseen.

– Tämä on ratkaisu, jossa kaikki voittavat. Laskelmien mukaan tämä johtaa 10 300 uuteen työlliseen samaan aikaan kun se vahvistaa julkista taloutta 165 miljoonalla eurolla. Tämä on iso asia ja suuri edistysaskel: uudistus, jolla tulee olemaan suuri positiivinen vaikutus. Ei heti, mutta pidemmällä aikavälillä, Adlercreutz sanoo.

Eläkeputkella tarkoitetaan vanhempien työttömien oikeutta saada lisäpäivien ajalta työttömyyspäivärahaa sen jälkeen, kun 500 päivän maksimiaika on ylittynyt. Adlercreutzin mukaan tästä järjestelmästä on käytännössä tullut syrjivä vanhempia työntekijöitä kohtaan.

– Tämä on luonut odotusarvon sille, että vanhemmat työntekijät kuuluvat ryhmään, joka mahdollisimman nopeasti pitäisi saada eläkkeelle. Tästä haluamme päästä eroon, ja nyt se toteutuu, Adlercreutz sanoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että hallitus tekee kuten on luvannut. Kun työmarkkinaosapuolet eivät päässeet sopuun toimenpiteistä ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi, päätökset tehtiin hallituksessa. Eläkeputken poiston yhteydessä hallitus on päättänyt tukea yli 55-vuotiaita parantamalla muutosturvaa.

– On selvää, että meidän on rakennettava tästä kokonaisuus. Luomme tukimekanismeja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja uudelleenkouluttautumisen. Vanhemmat työntekijät saavat myös tervetulleen verohelpotuksen, kun ansiotulovähennystä nostetaan yli 60-vuotiaiden osalta, Adlercreutz sanoo.

OECD julkisti Suomen maaraporttinsa torstaina. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan analyysin johtopäätökset eivät tule yllätyksenä.

– OECD nostaa esiin arat kohtamme: kasvavan valtiovelkamme ja sakkaavan työllisyystasomme. Meidän tulee ottaa tämä viesti vakavasti. Vaikka finanssipolitiikallemme ei tällä hetkellä löydy monia vaihtoehtoja, on tärkeää, että saamme nopealla aikataululla laadittua uskottavan ja konkreettisen tiekartan kohti julkisen talouden tasapainoa, Adlercreutz sanoo.

Raportissa nostetaan esiin myös Suomen erityisongelma, eli korkea työttömyysaste vanhempien työntekijöiden keskuudessa.

–  Kun katsotaan yli 55-vuotiaiden työttömyystilastoja, on selvää, että tässä ei ole aihetta itsekehuun. On harmillista, etteivät työmarkkinaosapuolet löytäneet yhteisymmärrystä tämän ratkaisemiseksi. Päätöksentekovastuu on nyt hallituksella. Nykyinen järjestelmämme johtaa yksiselitteisesti ikäsyrjintään ja epätasa-arvoon. Ammumme itseämme jalkaan, kun emme panosta vanhempiin työtekijöihin ja kun ylläpidämme kannustimia, jotka eivät edistä heidän työllistymistään.

OECD peräänkuuluttaa myös joustavampia työmarkkinoita. Adlercreutz haluaa nähdä uudistuksia, jotka lisäävät joustavuutta.

– Meillä on demografisia ongelmia ja jäykät työmarkkinat. Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi meidän on pidettävä työllisyystaso mahdollisimman korkealla. Tarvitsemme uudistuksen, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen ja samalla vahvistaa luottamusta työpaikoilla. Yksi vaihtoehto olisi antaa työntekijöille rooli yrityksen johdossa, esimerkiksi hallituspaikan kautta. Tämä hyödyttäisi kaikkia.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vierailivat tänään Kirkkonummen Långvikissa tutustumassa John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeeseen. Projektilla yritetään vauhdittaa ruovikkojen niittoa sekä edistää ruokomassan hyötykäyttöä. Adlercreutz ja Mykkänen painottavat ruovikon niiton monipuolisia hyötyjä, niin vesiensuojelun kuin uuden liiketoiminnankin näkökulmasta.

– Runsas ruovikkokasvusto on merkki vesialueen rehevöitymisestä. Ruovikko sitoo itseensä runsaasti ravinteita, joten niittämällä ruovikkoa voidaan samalla tehokkaasti poistaa jo rantaveteen päätyneitä ravinteita. Runsas ruovikkokasvusto myös vähentää ranta-alueiden virkistyskäyttöarvoja, joten niitolla voidaan sekä parantaa vesistön tilaa että lisätä rantojen viihtyvyyttä, Adlercreutz sanoo.

Niitetystä ruovikosta saatavaa ruokomassaa voidaan käyttää moniin biomassapohjaisiin tuotteisiin, joihin myös turvetta tällä hetkellä käytetään.

– John Nurmisen Säätiön pilottihanke antaa oivan mahdollisuuden ruovikkoa ja ruokomassaa käyttävän liiketoiminnan ideoimiseen lähialueilla. Ruokomassaa voi muun muassa käyttää kasvualustana kasvihuoneissa. Kotimaista raaka-ainetta löytyy runsaasti pitkin Suomen vesistölinjaa ja Saaristomerellä, joten tuotekehittelylle on nyt mainio tilaisuus, Mykkänen sanoo.

Kansanedustajat korostavat lisäksi Itämeren tilanteen parantamisen tärkeyttä.

– On otettava kaikki keinot kehiin, jos me meidän elinaikanamme haluamme nähdä hyvinvoivan Saaristomeren. Yksi tarvittavista menetelmistä on jo mereen päätyneiden ravinteiden poistaminen, esimerkiksi niittämällä ruovikkoa kuten tässä hankkeessa tehdään. Tämän lisäksi on kaikin keinoin pyrittävä pienentämään sitä ravinnekuormaa, joka nyt valuu vesistöihimme. Itämeren tulevaisuus on riippuvainen meidän toimistamme, Adlercreutz ja Mykkänen sanovat.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on hyväksynyt hallituspuolueiden neuvottelutuloksen sote-uudistuksesta.

– Olemme tyytyväisiä niihin huomattaviin edistysaskeleisiin, jotka saavutettiin viime viikkojen neuvotteluiden aikana, ja hyväksymme neuvottelutuloksen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hän painottaa, että kyse on laajasta kokonaisuudesta, joka koskettaa kaikkia suomalaisia.

– On tärkeää, että eduskunta käsittelee esityksen perusteellisesti. On täysin selvää, että asiantuntijoiden eduskuntakäsittelyn aikana esiin nostamat näkemykset tullaan ottamaan vakavasti. Nyt sekä hallituksen että opposition eduskuntaryhmien on tehtävä yhteistyötä, jotta lopputuloksesta tulee paras mahdollinen, Adlercreutz sanoo.

Neuvottelutulos esitellään lehdistötilaisuudessa myöhemmin tänään.