Adlercreutz Itämeripäivänä: Öljyntorjunta on turvattava

/0 Comments/in /by

Öljysuojarahaston varat ovat loppumassa, jonka seurauksena öljyvahinkojen torjuntavalmius on huonontunut Suomenlahden ja koko rannikon alueella. Itämeripäivänä kansanedustaja Anders Adlercreutz haluaa kiinnittää ongelmaan huomiota.

– Tilanne on huolestuttava. Itämeripäivänä – kuten kaikkina muinakin päivinä – on syytä muistaa, että Suomenlahti on herkkä meri, joka ei kestä öljyvahinkoja. Tästä syystä on tärkeää, että huolehdimme hyvästä öljyntorjuntavalmiudesta, Adlercreutz sanoo.

Hän kuvailee öljysuojarahaston tilannetta tukalaksi. Resurssipula on johtanut siihen, ettei torjuntakalustoa voida päivittää eikä öljyntorjuntaharjoituksia ole varaa järjestää.

– Öljysuojarahaston budjetin aukko pitää tukkia. Meidän tulee voida ylläpitää hyvä torjuntavalmius, jotta rannikon pelastuslaitokset voivat huolehtia tehtävästään. Pidemmän aikavälin näkökulmasta on tärkeää tarkastella koko rahoitusmallia, jotta öljyvahinkojen torjuntavalmius voidaan varmistaa ja toimintaa kehittää, Adlercreutz sanoo.

Kesäkuussa 2020 päivätyssä kirjeessä öljysuojarahaston hallitus vetoaa ympäristöministeriöön nopeiden toimenpiteiden tarpeellisuudesta öljyvahinkojen torjuntavalmiuden turvaamiseksi.

Adlercreutz: Kaipolan tehtaan sulkeminen on viesti, joka tulee ottaa vakavasti

/0 Comments/in /by

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus sulkea Kaipolan tehdas on kova isku Suomen viennille, sanoo Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Päätös koettelee raskaalla tavalla Jämsää, jossa paperitehdas on ollut keskeinen työnantaja.

Adlercreutz sanoo, että talvesta voi tulla hyvin vaikea suomalaiselle teollisuudelle.

– Teollisuus on toistaiseksi selviytynyt hyvin koronakriisistä, mutta paljon riippuu myös siitä, että on eletty vanhan ohjekirjan opeilla. UPM:n päätös on monen tekijän seurausta. Se on pitkän kehityksen tulos. Meidän tulee kuunnella tarkkaan sitä viestiä, jonka päätös lähettää, hän sanoo.

Hallitus tulee alentamaan teollisuuden energiaveroa EU:n minimitasolle tänä vuonna. Toimenpide on tärkeä, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on selkeästi positiivinen signaali teollisuudellemme. Mutta me tarvitsemme enemmän. Kaikki epävarmuus on pahasta. Meidän täytyy luoda uskoa tulevaan ja vahvistaa sitä kuvaa, että Suomi on hyvä maa investoinneille. Meidän täytyy yksinkertaisesti kyetä antaa kilpailukykylupaus – lupaus siitä, että yritystemme toimintaympäristö ei saa heikentyä koronakriisin seurauksena.

Hallitus tulee esittelemään työllisyystoimenpiteitä budjettineuvottelujen yhteydessä reilun kahden viikon päästä.

– Yritysten toimintaympäristö ei ole irrallinen julkisesta taloudesta. Jos emme luo tasapainoa, luomme huolia. Siksi ei pidä aliarvioida sitä painoarvoa, joka päättäväisillä työllisyystoimilla voi olla. Vain pääsemällä yhteisymmärrykseen tällaisista toimenpiteistä voimme varmistaa, että teollisuus vastaisuudessakin näkee Suomen houkuttelevana maana, sanoo Adlercreutz.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vieraili torstaina Satakunnassa

/0 Comments/in /by

Satakunnan maakunnasta löytyy useita yrityksiä, jotka haluavat panostaa kestävään kehitykseen. Adlercreutz vieraili Peittoon kierrätyspuistossa, pelivalmistaja TacTic:ssa sekä BASF:n toimipisteessä Harjavallassa.

–  Tiedostamme kaikki sen, että kulutamme liikaa. Olen vaikuttunut siitä, miten teollisuus on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti kehittämään kiertotaloutta, useat toimijat hyvässä yhteistyössä. Tämä toteutuu hyvin selkeästi Peittoon Kierrätyspuistossa, sanoo Adlercreutz.

–  Harjavaltaan valmistuu muutaman vuoden kuluttua kiertotaloutta tukeva yritystoiminta, BASF:n akkutehdas. Hankkeen yksi merkittävä tekijä on mielestäni usko suomalaiseen osaamiseen ja alueen asukkaisiin sekä yhteistyö Harjavallan kaupungin kanssa. Kun BASF päätti perustaa tehtaan Suomeen, puhtaan sähkön saatavuus oli yksi niistä tekijöistä, joka ratkaisi asian Suomen hyväksi. Uusiutuva sähkö on jo kilpailutekijä. Kun tehdas valmistuu, on se yksi suurista työllistäjistä Harjavallassa, toteaa Adlercreutz.

–  Satakunnan alueella on paljon teollisuutta mutta myös erittäin paljon elinvoimaisia pien- ja perheyrityksiä. Työllisyydellä on suuri merkitys maakunnan hyvinvointiin. Korona-aika on tuonut monelle yrittäjälle haasteita ja nyt tarvitaan yhteistyötä sekä katsomista ja uskomista tulevaisuuteen, sanoo Adlercreutz.

–  Kaikki työ, jota teemme kiertotalouden hyväksi edesauttaa meitä kaikkia, etenkin tulevia sukupolvia, toteaa Adlercreutz lopuksi.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Menestyvä Suomi – myös pandemian jälkeen

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman

Koronapandemian seuraukset ovat luoneet ankaran toimintaympäristön yrityksille. Tarvitsemme toisaalta määrätietoisia työelämäuudistuksia, toisaalta luottamusta kasvattavia toimenpiteitä, jotta yritykset uskaltaisivat taas investoida ja palkata henkilöstöä. 15 kohdan toimenpideohjelma hyväksyttiin Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa.

– Kun julkista taloutta pyritään tasapainottamaan, on ensisijaisen tärkeää tarjota yrityksille vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Ohjelmasta Henriksson nostaa esiin panostukset parempaan työpaikkahyvinvointiin ja motivoituneiden työntekijöiden tärkeyteen. Henriksson painottaa myös kotitalousvähennyksen työllistävää vaikutusta ja näkee ikääntyneissä huomattavan potentiaalin hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– On tärkeää, että ihmiset viihtyvät työelämässä pidempään. Meidän on löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. Samalla haluamme korottaa kotitalousvähennyksen 7 500 euroon tukeaksemme yrittäjyyttä ja parantaaksemme työllisyyttä, Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä painottaa toimenpideohjelmassaan, ettei työn verotusta saa kiristää. Eduskuntaryhmä haluaa sallia paikallisen sopimisen pienille ja keskisuurille järjestäytymättömille yrityksille. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulisi olla korkeampi tukikauden alkuvaiheessa, jotta se kannustaisi nopeampaan työelämään paluuseen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa laajan rintaman työllisyystoimien tärkeyttä.

– Hallitusohjelma rakentuu korkeamman työllisyysasteen varaan. Meidän panostuksemme ovat riippuvaisia siitä. Samalla meidän on saatava yritykset luottamaan tulevaan. Yritysten tulisi saada lupaus, että yhteisöveron taso ei nouse. Toimenpideohjelmassa esitämme sekä ylimääräistä tutkimus- ja kehitysvähennystä, ja peräänkuulutamme vahvempaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä kestävien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi, Adlercreutz sanoo.

– RKP:n eduskuntaryhmä haluaa myös vahvistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Tarvitsemme lisää yrittäjiksi haluavia ja lisää yrityksiä, jotka uskaltavat investoida. Sitä kautta saamme lisää työpaikkoja, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

– Myös valmisteilla olevan sosiaaliturvauudistuksen kantavana ajatuksena on työnteon kannattavuus. On tapana sanoa, että työnteko on parasta sosiaaliturvaa, mutta meillä on silti oltava riittävä sosiaaliturva niille, joilla ei syystä tai toisesta ole työtä. Tarvitsemme joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Siksi myös suunniteltu perhevapaauudistus, joka tasa-arvoistaa työmarkkinoita, on viipymättä vietävä maaliin, Blomqvist sanoo.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kaksipäiväinen kesäkokous päättyy torstaina vierailuilla paikallisiin yrityksiin muun muassa Hangon satamassa.

Toimenpideohjelma kokonaisuudessaan. Lue tästä!

Adlercreutz: Neljäs lisätalousarvio paikkaa haavoja – työllisyystoimet tärkeimpiä kuin koskaan

/1 Comment/in , /by

– Neljännellä lisätalousarviolla paikataan niitä haavoja, jotka nyt vuotavat. Talouden kanssa on vielä paljon työtä tehtävänä, ja siksi on tärkeää, että meillä on selvä tiekartta sopeuttamistoimille. Tässä paketissa on nyt monia tärkeitä toimenpiteitä, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan kohti jälleenrakentamista, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Eduskunta käsittelee tänään vuoden 2020 neljättä lisätalousarviota. Adlercreutzin mukaan tärkeitä panostuksia tehdään monilla yhteiskunnan sektoreilla.

– Olen todella iloinen siitä, että nuoria autetaan lisäämällä opiskelupaikkojen määrää. Myös ilmastotoimet uuden ilmastorahaston myötä sekä tuet öljylämmityksestä luopumiseen ja puurakentamiseen ovat varsin tervetulleita. Kuntia tuetaan lisäksi nyt noin 1,4 miljardilla eurolla kriisin pahimpien vaikutusten lieventämiseksi.

Valtio velkaantuu nyt kuntien sijasta, mutta lainaraha ei aina tule olemaan halpaa. Adlercreutz painottaa työllisyystoimien tärkeyttä jälleenrakentamisessa.

– Työllisyystoimet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tilanteessa, jossa valtio pyörii alijäämäisen budjetin varassa, meillä ei ole varaa ylläpitää korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Kyse on oikeanmukaisuudesta ja sosiaalisesta vastuusta. Meidän tulee puuttua sekä työn vastaanottamisen että työllistämisen kannustimiin. Tarvitsemme helpotuksia palkkaamisen kustannuksiin. Nyt on myös oikea aika edistää paikallista sopimista. Kaikki toimet on otettava kehiin Suomen kömpiessä ylös koronasuosta.

Adlercreutz: Tarvitsemme ennustettavan investointiympäristön yrityksille

/0 Comments/in /by

– Taloutta elvyttäessä meidän pitää varmistaa, että yritykset selviävät ja että heillä on usko Suomeen investointiympäristönä, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

– Pidemmän aikavälin taloudellisen kehityksemme kannalta olennaista on se, miten käy meidän investointi-intensiiviselle teollisuudellemme. Mikäli vientiyrityksemme menevät nurin emme ainoastaan menetä työpaikkoja, vaan myös mahdollisuuden edes kohtalaisen nopeasti saada taloutemme taas kasvu-uralle. Kansainvälisiä arvoketjuja ei noin vaan rakenneta uudelleen.

Saksan vienti on supistunut voimakkaasti kevään aikana. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on myös laskussa.

– Meidän pitää luoda Suomesta entistä ennustettavampi ja houkuttelevampi investointiympäristö. Suomeen toimintoja käynnistävä yritys haluaa tietää, että tämän päivän verotaso pätee myös huomenna. Tarvitsemme pitkän tähtäimen sitoumuksen yritysverotuksen tasosta ja investointikannustimista.

Adlercreutz: Työllisyystoimet eivät voi odottaa

/0 Comments/in , , , /by

– Koronakriisi vaikuttaa voimakkaasti koko Suomen talouteen ja vaikeuttaa huomattavasti hallitusohjelman 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamista. Kriisin varjolla ei kuitenkaan pidä siirtää työllisyystoimia eteenpäin. Nyt tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja määrätietoisia toimia, jotta saamme Suomen jaloilleen.

Tätä mieltä on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hän peräänkuuluttaa myös kunnianhimon nostoa.

– Emme tiedä milloin seuraava pandemia – tai muu kriisi – jälleen iskee. Mitä tasapanoisempi julkinen taloutemme silloin on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan siihen kriisiin. Vaikka edelleen elämme keskellä pandemiaa, emme saa unohtaa työllisyystavoitettamme. Tämä haaste ei helpotu odottamalla. On myös syytä tähdätä korkeammalle: työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan voisimme päästä 77–78 prosentin työllisyystasoon viidessä vuodessa. Tähän meidän tulee tähdätä.

– Kyse on myös niiden ihmisten auttamisesta, joilla on tällä hetkellä vaikeaa. Moni on juuri nyt taloudellisesti epävarmassa tilanteessa lomautuksen tai irtisanomisen takia. Työn menettäminen on henkilökohtainen tragedia. Työpaikka on myös paras sosiaaliturva.

Vuoden neljän ensimmäisen lisätalousarvion myötä valtion tämän vuoden lainanotto lähentelee 20 miljardin euron rajaa.

– Meidän on nyt voimakkaasti elvytettävä talouttamme, mutta meidän tulee myös luoda kartta sen tasapainottamiseksi. Tarvitaan luottamusta sekä omaan henkilökohtaiseen talouteen että julkiseen talouteen, jotta pääsemme palaamaan normaaleihin olosuhteisiin. Meillä ei ole aikaa odottaa. Tarvitsemme konkreettisia työllisyystoimenpiteitä, jotka lisäävät sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.

Adlercreutz: Ilmasto ja yritykset kiittävät lisäbudjetin panostuksista

/0 Comments/in , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen neljännen lisätalousarvion panostuksiin. Koronakriisistä johtuvien välttämättömien menolisäyksien ohella myös ilmastotoimiin panostetaan muun muassa tukemalla sekä puurakentamista että öljylämmityksestä luopumista. Tämän lisätalousarvion myötä myös ilmastorahastosta tulee totta.

– Tiedämme, että cleantech-ala tulee kasvamaan tulevien vuosien aikana. Meillä on monta suomalaista yritystä ja innovaatiota, jotka ovat sen pienen lisäsysäyksen tarpeessa. Ilmastorahaston avulla nämä voivat löytää tarvittavan panostuksen, markkinoilta löytyvän rahoituksen lisäksi. Tämä on hyvä tapa edistää työllisyyttä, innovaatioita, vientiä – ja ilmastoa, Adlercreutz sanoo.

Hallitusohjelman mukaan öljylämmityksestä on tarkoitus luopua asteittaan 2030-luvun alkuun mennessä.

– Hallitus panostaa nyt 45 miljoonaa euroa siihen, että sekä kunnat että yksityishenkilöt voivat saada tukea öljylämmityksen vaihtamiseen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon. Tämä on konkreettinen panostus, joka kannustaa oman hiilidioksidijalanjälkensä pienentämiseen. Rakennuskantamme uudistuessa suhteellisen hitaasti kaikki energiankäytön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat tervetulleita. On myös usein turvallisempaa ja järkevämpää keskittyä energialähteeseen, sen sijaan että tehdään energiatehokkuusremontti, jolla voi olla odottamattomia negatiivisia seurauksia.

Adlercreutz iloitsee myös puurakentamisen edistämisestä.

– Puurakennus on konkreettinen hiilivarasto. Myös pieni puurakennus varastoi useita tonneja hiilidioksidia. Jokainen betonikuutio, joka korvataan puulla, vie meidät lähemmäs ilmastotavoitteitamme. Me RKP:ssä olemme pitkään puhuneet puurakentamisen puolesta. Nyt siitä tulee totta.

Adlercreutz: Selkeä purkustrategia on tervetullut

/0 Comments/in , /by

Koronakriisi on Suomessa hoidettu hyvin arvosanoin, mutta tulosta ei ole saavutettu ilman uhrauksia, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Vaikka epidemian hoito saa kiitettävän arvosanan, Adlercreutz näkee puutteita siinä, kuinka yrittäjiä on kohdeltu.

– Ravintoloiden tukemisella on kiire, samoin Business Finlandin rahanjakokriteerien korjaamisella. Tämän olemme sanoneet aiemminkin: projektirahoituksen aika tulee myöhemmin. Nyt tarvitaan käyttöpääomaa.

Adlercreutz piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron eduskunnan keskustelussa koronakriisistä johtuvien rajoitustoimenpiteiden purkamisesta.

– On hyvä, että hallitus on nyt laatinut koronakriisille selkeän purkustrategian. Nyt meillä on askelmerkit maan asteittaiselle avaamiselle sekä toimenpiteet, joilla mahdollistetaan yrittäjien töihin paluu. Askel askeleelta, varovaisesti. Terveysasiantuntijoiden suositusten mukaisesti.

Adlercreutzin mukaan meidän tulee ottaa kriisistä opiksi.

– Olemme osoittaneet joustavuutta kotona, koulussa ja työpaikoilla. Yritetään pysyä yhtä joustavina myös sitten, kun palaamme nykyistä normaalimpaan arkeen. Joustavuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan – työelämän uudistamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja talouden nostamiseksi jaloilleen.

Adlercreutz: Joustavuutta tarvitaan myös kriisin jälkeen

/0 Comments/in /by

Hallitusohjelmassa on paljon hyviä ja tarpeellisia strategisia tavoitteita, jotka ovat täysin kurantteja, mutta on selvää, että monia toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan arvioimaan uudelleen. Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, kun eduskunta tiistaina käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa.

– Koronakriisin seurauksena talous notkahtaa ja verotulot hupenevat. On syytä uskoa, että työttömyys nousee. Siihen pitää reagoida. Sillä on merkitystä.

Adlercreutz painottaa, että tässä tilanteessa on pidettävä muistissa kriisin aikana opitut asiat.

– Työaika voi joustaa, työpaikka voi joustaa. Työtavat voivat joustaa. Kun elämä normalisoituu, on tärkeää, että kriisin aikana käyttöön otettuja joustoja ei unohdeta. Säilytetään digiloikka. Erotetaan työn tekeminen paikasta. Matkustetaan vähemmän, kommunikoidaan enemmän. Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä on erityisen tärkeä juuri nyt.

Adlercreutz sanoo, että vaikka julkisen talouden näkymät ovat muuttuneet totaalisesti viimeisen kuukauden aikana, on syytä huomata, että hallitusohjelman strategiset tavoitteet ovat yhtä tärkeitä tänään kuin ne olivat viime vuonna.

– Tasa-arvo on vieläkin Suomen etu, ja me tarvitsemme vanhempainvapaauudistuksen. Koulutus on vieläkin Suomen kaltaisen pienen maan suurin kilpailutekijä. Ja ilmastomuutoksen seurauksista maksettava hinta ei ole laskenut yhtään, vaikka osakekurssit niin ovatkin tehneet.