Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kehottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) selkeyttämään ohjeistustaan koskien koronavirustestausta. Tällä hetkellä ohjeistusta tulkitaan eri tavoin eri yksityisten terveysyhtiöiden paikallisissa yksiköissä.

– Minuun otti yhteyttä eräs yritys, jonka avaintyöntekijän puolisolla on koronavirukseen viittavia oireita, ja täten myös työntekijä on varmuuden vuoksi karanteenissa. Yritys haluaisi testauttaa puolison, mutta yksityisen terveysyhtiön mukaan testaaminen ei onnistu THL:n ohjeiden takia. Työntekijän karanteeni siis jatkuu ja yritys kärsii tilanteesta, vaikka ei ole varmuutta siitä, että karanteeni on aiheellinen. Ongelma näyttää olevan yleinen. Eihän sen näin pitäisi olla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz kummastelee vaikeutta päästä testeihin, sillä viime päivien aikana on uutisoitu laajasti yksityisten terveysyhtiöiden hyvästä testauskapasiteetista. Yritykset vahvistavat tämän.

– Testaamattomuudella on selkeä vaikutus kansantalouteen – tässäkin tilanteessa yritys on ilman avaintyöntekijäänsä määrittelemättömän ajan, varmuuden vuoksi. Jos puolison testitulos on positiivinen, hän jatkaisi ilman muuta karanteenia. Jos testitulos puolestaan on negatiivinen, työntekijä pääsee jatkamaan työskentelyä ja yrityksen toiminta voi jatkua normaalisti.

– Testausohje ei saa olla tulkinnanvarainen siten, että joillakin alueilla testeihin pääsee, ja toisilla alueilla ei. Ohjeiden tulee myös ottaa huomioon sairausepäilyksen vaikutus muihin perheenjäseniin ja heidän työnantajiinsa. Tällaisia epämääräisiä rajoituksia ei saa olla voimassa. Pyydän THL:ää korjaamaan ohjeistuksen.

Yhteiskunnan ollessa poikkeustilassa moni ala tarvitsee työntekijöitä ja auttavia käsiä. Samanaikaisesti opiskelijat ovat kohdanneet karun todellisuuden koronasäännösten myötä: oppilaitokset sulkevat ovensa, päättäjäisjuhlia lykätään, opiskeluajat pitenevät, opiskelijavaihdot peruuntuvat, opintotuen enimmäisaika täyttyy ja opiskelijaa voi uhata joutuminen toimeentulotuen piiriin.

– Vuonna 2018 Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokous vahvisti tavoitteekseen opintotuen tulorajan poistamisen. Nyt maan rajat on suljettu ja koronaepidemian paikalliset seuraukset johtavat työntekijöiden puutteeseen monella alalla. Hallituksen on aika mahdollistaa opiskelijoiden työnteko ilman tulorajaa, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Opiskelijoiden vuosituloraja lasketaan siten, että tukikuukausina opiskelijalla sallitaan 696 euron tulot. Niinä kuukausina, jolloin opiskelija puolestaan on ilman opintotukea, hänen tulonsa voivat olla 2 078 euroa.

Adlercreutzin ehdotus tarkoittaisi sitä, että opiskelijat voitaisiin vapauttaa vuositulorajasta huhti-syyskuun välisenä aikana. Esimerkiksi hoitotyön opiskelijalla olisi mahdollisuus auttaa yhteiskuntaa ja kantaa kortensa kekoon ilman huolta siitä, että työnteolla voisi olla kielteinen taloudellinen vaikutus opintotukijaksoon.

– Olen vakuuttunut siitä, että löytyy opiskelijoita, jotka ovat valmiita työntekoon. Heidän työpanoksensa olisi tässä tilanteessa erittäin tarpeellinen, sillä olemme kuulleet huudon työvoiman tarpeesta niin hoitoalalta, mansikanviljelijöiltä kuin maanviljelijöiltä, Adlercreutz toteaa. Tähän olisi nyt selkeä, helppo ja käytännöllinen ratkaisu, jos opiskelijat voitaisiin vapauttaa vuositulorajasta tämän ajanjakson aikana saatujen tulojen osalta.

Raaseporin sairaalan yhteispäivystys on vaakalaudalla tulevana maanantaina, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus kokoontuu käsittelemään asiaa. Kokouksessa tullaan esittämään, että yhteispäivystys lakkautetaan. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on järkyttynyt päätösehdotuksen lyhytnäköisyydestä ja vetoaa hallitukseen, jotta se ei hyväksyisi ehdotusta.

– Kehotan HUS:n hallitusta tekemään sen ainoan järkevän ratkaisun: säilyttämään Raaseporin sairaalan yhteispäivystys. Olemme tällä hetkellä keskellä epidemiaa, sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen valmisteluvaiheessa. Nyt ei todellakaan ole oikea aika lakkauttaa palveluita maakunnassa, jossa koronavirus on levinnyt eniten. Myös sote-uudistuksen näkökulmasta ajankohta on absurdi. Toivon, että hallitus päätyy toiseen ratkaisuun, Adlercreutz sanoo.

Länsiuusimaalaisten yhtäläinen oikeus terveydenhuoltoon on uhattuna, jos yhteispäivystys ajetaan alas. Ilman yhteispäivystystä nukutusta vaativia toimenpiteitä ei voi enää suorittaa Raaseporissa.

– Yhteispäivystyksen lakkauttaminen on kova isku koko Länsi-Uudellemaalle niin kilpailukyvyn kuin kansalaisten turvallisuudentunteen näkökulmasta. Näinä epidemia-aikoina tarve saada hyvää hoitoa omalla äidinkielellä korostuu. Nyt ei ole aika ajaa alas palveluita, sen sijaan meidän tulisi vahvistaa alueellista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta. Raaseporin sairaala ja sen yhteispäivystys on perustavanlaatuinen osa koko alueen elinvoimaisuutta.