Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa 22.2.2022

/0 Comments/in , , /by

Ryssland kunde ha gjort mycket bättre val. Landet kunde i dag ha goda relationer till sina grannar. Ryssland kunde ha handel, ekonomisk tillväxt och välstånd.

Men Ryssland valde en annan väg. Venäjä valitsi toisen tien. Viimeisen vuorokauden tapahtumat ovat rikos kansainvälistä oikeutta kohtaan. Ne ovat rikos Ukrainaa kohtaan. Ne ovat myös väärin venäjän kansaa kohtaan. Ja niillä tulee olemaan vakavat seuraukset.

Putin kutsuu Neuvostoliiton hajoamista viime vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi. ”Lenin loi Ukrainan”, hän sanoi eilen. Ja nyt Venäjä haluaa ottaa Ukrainan takaisin – rikkomalla kansainvälistä lakia, Etyjin periaatteita, Venäjän Ukrainan kanssa vuonna 1994 solmittua sopimusta, Naton ja Venäjän välistä vuonna 1997 solmittua sopimusta ja Minskin sopimusta.

Tässä me nyt olemme. Osa eurooppalaisesta maasta on miehitetty. Ukrainan itsemääräämisoikeutta on rikottu. Tuemme Ukrainaa ja Ukrainan kansaa. Suomi edellyttää Venäjän pidättäytyvän sotilaallisista toimista.

Vi stöder Ukraina och det ukrainska folket. Finland förutsätter att Ryssland avstår från militära åtgärder.

On selvää, että pelaamme Euroopassa eri säännöillä kuin Venäjä. Siitä huolimatta diplomatialle pitää antaa sijaa. Mutta se, onko sillä oikeita mahdollisuuksia, on täysin Venäjän käsissä. EU:sta se ei ole ollut kiinni, eikä tule olemaan.

Ajatus siitä, että kansainvälisiä toisen maailmansodan jälkeisiä periaatteita voisi näin rikkoa, on RKP:n ja Suomen mahdoton hyväksyä. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

Nu är det viktigt att visa enighet. Finland fördömer Rysslands ensidiga kränkningar av Ukrainas territoriella integritet och suveränitet. Erkännandet av separatistområdena i östra Ukraina bryter gravt mot Minskavtalen. Finland reagerar på Rysslands handlande som en del av Europeiska unionen.

Adlercreutz vuoden 2022 budjetista: Tervetulleita panostuksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja kotitalousvähennykseen

/0 Comments/in , , , /by

– Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun, mikä kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. On kuitenkin selvää, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja ja monet näistä toimenpiteistä löytyvät ensi vuoden talousarviosta. Näihin kuuluvat esimerkiksi panostukset koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon ja kotitalousvähennyksen korotukseen.

Tätä Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painotti ryhmäpuheessaan eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2022 budjetista.

– Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien puolueiden tulisi ymmärtää tämä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa tarvetta rakenteellisille työllisyystoimenpiteille, sillä valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022.

– Se, että Suomen rakenteellinen työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin pohjoismaisten naapurimaidemme, ei ole mikään luonnonlaki. Tarvittavien uudistusten tekeminen on helpointa nyt, noususuhdanteen vallitessa. On myös tärkeää, että tarvittavien päätösten tekemiselle on sovittu selkeä määräaika – helmikuun 15. päivä 2022.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että se nyt toteutuu.

– Korotamme sekä kotitalousvähennyksen enimmäismäärää että korvausprosenttia. Näin kannustamme kotitalouksia vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin. Tämän lisäksi toteutamme kaksivuotisen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskevan kokeilun. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarviosta 7.10.2020

/0 Comments/in , , , /by

Ärade talman,
Arvoisa puhemies,

Koronakriisin seurauksena 80 000 suomalaista on menettänyt työnsä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin viisi prosenttia tänä vuonna, ja monet suomalaiset ovat syystäkin huolissaan. Minäkin olen huolissani.

Nämä ovat vakavia ja synkkiä lukuja. Mutta kriisin keskellä olemme saaneet myös täysin toisenlaisen viestin, jota meidän on syytä kuunnella: Pohjoismaat ovat selviytyneet koronaviruksesta johtaneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat. Ja Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi oli pärjännyt kaikista parhaiten.

Tämä on erittäin hyvä arvosana hallituksen politiikalle. Vaikeana aikana olemme onnistuneet luomaan uskoa tulevaan. Budjettikirja, jota nyt käsittelemme, sisältää monia toimenpidekokonaisuuksia, jotka antavat toivoa ja uskoa lapsille, nuorille, perheille, tavallisille palkansaajille, vanhemmille ihmisille, naisille ja miehille.

Tässä tilanteessa laadimme talousarvion, jonka 10,8 miljardin euron suuruinen alijäämä on valtava. Budjettialijäämät olivat tosin yhtä suuria myös vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Ja huomattakoon, ettei meidän tämän hetkinen alijäämä ole yhtä suuri kuin Alankomaiden, joka kuitenkin on fiskaalisesti konservatiivinen maa.

Suomi velkaantuu nyt. Ei siksi, että me haluaisimme, vaan koska meidän on pakko. Niin, ekonomistien yksimielisen kannan mukaan: Koska meidän täytyy.

Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.

Ärade talman,

Om vi ser det här som en process med tre steg ser den ut så här: Första sköter vi hälsokrisen och försöker hålla maskineriet igång. Sedan stimulerar vi ekonomin. Och efter det återuppbygger vi balansen i den offentliga ekonomin.

Vi är idag med en fot i steg ett, och en fot i steg två.

Nästa års budget innehåller en bred arsenal akuta krisåtgärder. Och många satsningar på framtiden.

Energiskattereformen börjar genomföras 2021 och här sänks elskatten för industrin till EU:s miniminivå. Regeringen fortsätter halvera farledsavgifterna för att stärka exportindustrins konkurrenskraft.

Vi går också målmedvetet fram när det gäller den gröna omställningen. Budgetanslagen för att främja klimatneutraliteten och den biologiska mångfalden överstiger två miljarder euro.

För SFP är det viktigt att vi också i detta läge stärker våra rättssystem och rättsvården, samt att det styrs mer resurser för ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning.

Vi vill att Finland ska bli världens barnvänligaste land. Därför sänker vi dagisavgifterna, som också bidrar till att skapa förutsättningar för fler jobb.

För att undvika massarbetslöshet, stöder vi kommunerna. Och för att förhindra att ekonomin stängs ner igen, måste vi se till att vi har en fungerande teststrategi.

För att minska osäkerheten i samhället har regeringen reservat tillräckliga anslag för att se till att vi har vaccin åt alla, när den väl finns tillgänglig.

Vi vet att coronan drabbat sysselsättningen för unga kvinnor. Därför välkomnar vi att regeringen nu förbundit sig till att granska sysselsättningsåtgärderna även med tanke på jämställdheten mellan könen. SFP vill se ett jämställt Finland.

Arvoisa puhemies,

Me poliitikot emme saa ajatella vain nykyhetkeä. Meidän on nähtävä myös kulman taakse.

Tässä salissa on puhuttu mielellään Ruotsista. Siitä, millainen Ruotsin talousarvio on. Analyysit ovat kyllä joskus olleet puutteellisia. Mutta se kai kuuluu politiikkaan. Myös tässä talousarviossa on monia niistä panostuksista, joita Ruotsissa tehdään. Mutta on selvää, että Ruotsin liikkumavara on aivan eri luokkaa kuin meidän.

Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.

Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että seuraava kriisi ei ehkä ole kaukana. Ja silloin olemme paljon vahvempia, jos nyt onnistumme tekemään ne uudistukset, joita tarvitaan työmarkkinoiden sysäämiseksi siihen suuntaan, joka johtaa työllisyyden parantumiseen.

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat 31 000 uutta työpaikkaa. Eikä tämä ei ole mitään toiveajattelua. Nämä ovat valtiovarainministeriön vahvistamia lukuja.

Tarvitaan enemmän. Siksi hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat vielä 50 000 uutta työpaikkaa tämän lisäksi.

En högre sysselsättningsgrad är nödvändig – för att vi skall ha råd att satsa på utbildning. För att vi skall kunna se till att både våra barn och våra äldre har det bra.

Budgeten innehåller målmedvetna steg som ska garantera att Finland är en internationellt attraktiv plats för studier, forskning och innovationer.

Det arbetet kräver kreativitet. Inte bara i statsrådsborgen, utan i hela samhället. Därför är det viktigt att vi, också här i salen, för diskussionen om åtgärderna på ett konstruktivt sätt.

Det är berättigat att kräva åtgärder för att trygga en långsiktig hållbarhet och balans inom den offentliga ekonomin. Därför har regeringen gjort en färdplan för hållbarheten i de offentliga finanserna. Samhällets välfärd kan inte kopplas loss från företagens välfärd. Om vi inte är ett stabilt samhälle med goda framtidsutsikter är vi inte heller ett attraktivt land för företagare eller investerare.

Lopuksi, arvoisa puhemies,

Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa hallituksen koronakriisin purkustrategiasta 6.5.2020

/0 Comments/in , /by

Ärade talman,

Vi har inte facit på hand, men vi kan säga det redan nu: På många punkter har coronakrisen skötts väl här i Finland.

För en dryg månad sedan talades det om att krisen kan leda till att intensivvården kollapsar och att över tusen patienter åt gången kan behöva vård i respirator.

Som det ser ut i dag kan vi säga att farhågorna inte besannades. De beslutsamma åtgärder som regeringen och riksdagen tog till för över en månad sedan har gett oss tid. Sjukvården har fått andrum och åtgärderna har bitit så att epidemin förhindrats växa okontrollerat.

Vi har inga vårfester denna vår, men skötseln av krisen får trots det ett gott betyg. Ja, ett rentav utmärkt vitsord. Vi har agerat kraftfullt på basen av den information som varit tillgänglig.

Arvoisa puhemies,

Tähän tulokseen ei ole päästy ilman uhrauksia. Monet ovat menettäneet läheisensä.

Hoitohenkilökunta on tehnyt pitkää päivää. Opettajat ovat yhtäkkiä joutuneet opettelemaan paljon uutta.

Ja monet yrittäjät, jotka ovat vuosikaudet rakentaneet tulevaisuuttaan, ovat vaarassa menettää kaiken.

Vaikka olemme saattaneet onnistua epidemian hillitsemisessä, emme voi kaikilta osin olla tyytyväisiä siihen, miten olemme huolehtineet yrittäjistä, joiden pitäisi taas aikanaan laittaa Suomen talouden pyörät pyörimään. Ravintoloiden tukemisella on kiire, samoin Business Finlandin rahanjakokriteerien korjaamisella.

Terveystilanne on kuitenkin pääasia. Hetemäen raportti osoittaa, että toinen epidemia-aalto on väistämätön. Meidän on myös varauduttava siihen.

Lopullinen arvosana koronakriisin hoidosta annetaan vasta muutaman vuoden kuluttua. Vasta silloin tiedämme lopulliset terveysvaikutukset. Ja lopulliset talousvaikutukset. Ja miten onnistuimme uhkien torjumisessa.

Haasteita pahempaa on epätietoisuus. Siksi on hyvä, että hallitus on nyt laatinut koronakriisille selkeän purkustrategian. Selkeät askelmerkit maan asteittaiselle avaamiselle. Toimenpiteet, joilla mahdollistetaan yrittäjien töihin paluu. Ja se, että ravintolat voivat vähitellen ja varovaisesti jälleen avata ovensa. Ja se, että lapset voivat taas tavata ystäviään. Kesäkuussa mahdollistetaan myös kulttuuri- ja liikuntaharrastukset.

Ärade talman,

Stegvis. Försiktigt. I enlighet med den samlade medicinska expertisens rekommendationer. Det är Svenska riksdagsgruppens och SFP:s linje.

Vi övergår från stora övergripande begränsningar till mindre, preciserade, flexibla åtgärder. Det är en krävande balansgång under vilken vi hela tiden måste vara beredda att reagera och agera.

Testaa, jäljitä, eristä, hoida.

Trots det, kan det ta en tid innan vi är ute ur krisen. En tid under vilken vi måste hålla distans, vara försiktiga, men ändå se och kommunicera med varandra. Det är väsentligt att fortsätta diskutera hur vi skyddar dem som är över 70. Alla medborgare ska känna att de behandlas med respekt. Men alla behöver också sociala kontakter. Och ibland måste vi också lita på individens eget omdöme.

Eikä siitä pääse mihinkään, että tässä on osittain kyse psykologiasta. Uskaltamisesta ja uskosta. Ja tässä työssä meillä poliitikoilla on erityinen vastuu. Vastuu siitä, että luomme uskottavan ja vakaan kuvan Suomesta maana, jossa virusta ei ehkä täysin ole voitettu, mutta joka silti katsoo eteenpäin.

Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Maamme koulut ovat ottaneet giganttisen digiloikan. Monet yritykset ovat oppineet, että tapaamisten takia ei tarvitse matkustaa. Olemme osoittaneet joustavuutta kotona, koulussa ja työpaikoilla. Yritetään pysyä yhtä joustavina myös sitten, kun palaamme nykyistä normaalimpaan arkeen. Joustavuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan – työelämän uudistamiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja talouden nostamiseksi jaloilleen.

Tänä keväänä yhteiskunnassamme on jouduttu tekemään useita kovia toimenpiteitä. Sekä rajoitusten käyttöön ottamisessa, että nyt niitä purettaessa on aina noudatettava oikeusvaltioperiaatetta. Vain siten voimme selvitä kriisistä suhteellisen pienin vaurioin ja samalla olla entistä vahvempia tulevien koettelemusten varalta.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa valmiuslain käyttöönotosta 17.3.2020.

/0 Comments/in , , /by

Ärade talman,

Regeringen har i går fattat beslut om kraftiga åtgärder – om exceptionella åtgärder – för att bekämpa coronaviruset i Finland. Det är första gången i fredstid som beredskapslagen föreslås träda i kraft.

Det handlar om 19 punkter. 19 åtgärder för att skydda befolkningen, våra medmänniskor, och trygga samhällets och näringslivets funktion.

Eftersom vi nu i Finland befinner oss i undantagsförhållanden, kommer vi att ta i bruk en del verktyg som delvis begränsar det vardagsliv vi är vana vid.

Svenska riksdagsgruppen vill understryka att vi gör det här för att skydda våra äldre och andra som tillhör riskgrupperna. Vi gör det som är nödvändigt för att skydda våra medmänniskor på bästa möjliga sätt.

Arvoisa puhemies,

Valmiuslain käyttöönotto ja esimerkiksi koulujen sulkeminen ovat dramaattisia ja vaikeita päätöksiä. Ne vaativat tarkkaa harkintaa ja perusteltuja rajauksia. Joka ikinen päätös joka rajaa eduskunnan päätösvaltaa tai ihmisten oikeuksia vaatii äärimmäisen painavia perusteluja. Ja on syytä muistaa, että valmiuslain käyttöönotto ei tarkoita rajattomia valtuuksia. Joka ikinen toimi, joka ikinen askel, tulee voida perustella.

Ärade talman,

Att stänga skolor handlar naturligtvis inte bara om eleverna, utan berör familjerna, närmiljön och arbetsplatserna. Det behövs många exceptionella åtgärder, men också sund flexibilitet för att få vardagen att löpa. Vi kommer också att ställas inför besvärliga sociala problem, särskilt om detta undantagstillstånd fortsätter länge.

Nu när skolbeslutet träder i kraft måste vi komma ihåg att elevernas hemförhållanden varierar mycket. De elever som behöver mest stöd i skolan, kanske får det minst hemma.

Situationen är allvarlig, men vi klarar det, tillsammans. Vi har flera gånger under vår självständighet tagit oss ur svåra situationer och det kommer vi att göra också nu. Nu behöver vi se varandra, ta hand om varandra, hjälpa varandra – visst, fysisk distans – men psykisk närhet.

Fyysistä etäisyyttä mutta henkistä läheisyyttä.

Arvoisa puhemies,

Yrityksillä on nyt hyvin tukalat oltavat. Viimeisen viikon aikana on käynyt selväksi, että jokaisella yrityksellä on sen toimialasta, kokoluokasta tai alueesta riippumatta haastavat ajat edessään.

Nyt meidän kaikkien on pohdittava yhdessä, miten estetään mahdollinen konkurssiaalto ja siitä seuraava työttömyys? Miten voimme auttaa yrityksiä, yhteiskuntamme vetojuhtia, jotta he vuorollaan pystyvät pitämään kiinni työntekijöistään? Tähän kysymykseen meillä on oltava vastaus.

Hallituksen lupaama ensivaiheen viiden miljardin euron tukipaketti on osoitus siitä, että emme jätä yrityksiä yksin tässä tilanteessa.

Tuemme taloutemme kulmakiviä ennennäkemättömällä tukipaketilla ja olemme valmiita myös lisätoimiin.

Jokainen yritys on merkityksellinen tässä maassa, ja nyt ei pidä antaa sen kovan työn valua hukkaan, jonka jokainen yritys on tehnyt liiketoimintansa kehittämiseksi.

Nyt hallituksen ja opposition, työmarkkinaosapuolten ja koko Suomen on puhallettava yhteen hiileen tilanteen tasapainottamiseksi. Kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta ja tarvitsemme yhteistä tahtotilaa.

Då det råder exceptionella förhållanden är det extra viktigt att informationsflödet mellan myndigheter och medborgare fungerar klanderfritt, och att det sker på båda inhemska språken.

Trots undantagsförhållandena ska vi ändå försöka undvika att överreagera. Det handlar om många drastiska åtgärder, men vi klarar det tillsammans. Vi skall också fundera på tiden efter dessa begränsningar. Hur skall världen se ut om en månad för att de inte skall behöva förlängas? Den diskussionen måste föras här och nu.

Ärade talman,

Vårt samhälle fungerar idag och gör det också i morgon. Vi finländare har ett starkt förtroende för varandra och för våra myndigheter. VI har en förmåga att jobba tillsammans.

Det att vi nu står här och diskuterar en så här allvarlig fråga – att vi kan komma överens över partigränser, över regerings- och oppositionsgränser – det är ett tecken på det.

Arvoisa puhemies – pelkästään se tosiasia, että me tässä salissa pystymme yhdessä keskustelemaan ratkaisuja hakien, yhteinen tavoite mielessä, että pystymme pääsemään sopuun näin isosta asiasta, se on todistus yhteiskuntamme, maailman onnellisimman maan, toimintakyvystä.

Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

/0 Comments/in , , , , , /by

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz: Tärkeää hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla eri työllisyystoimia

/1 Comment/in , , , /by

Hallitusohjelma oli keskiössä maanantain täysistunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti ryhmän puheenvuoron, joka keskittyi vahvasti hallituksen työllisyystoimien toteuttamiseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että juuri nyt olisi hyvä tilaisuus eri työllisyyskokeiluille, joissa voidaan ennakkoluulottomasti kokeilla eri ideoita työllisyysasteen nostamiseksi.

– Kuten hallitusohjelmassa todetaan, emme tule sulkemaan pois mitään toimenpiteitä, joiden voisi ajatella parantavan työllisyyttä. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä on edellytyksenä sille, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023, edellyttää lujaa luottamusta puolueiden välillä, Adlercreutz sanoo ryhmäpuheenvuorossa.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkeässä yhteydessä investointien houkuttelemisessa Suomeen.

– Täällä investointitaso on edelleen liian alhainen. Mahdollistamalla yrityksille kaksinkertaiset poistot voimme houkutella tänne tärkeitä investointeja, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuorossa nostettiin myös esille tarve parantaa maan yritysilmapiiriä, mitä Adlercreutz on jo pidempään esittänyt.

– Se tarkoittaa sekä lisää paikallista sopimista että paljon nykyistä nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa. Ilman työvoimaa yritykset eivät voi laajentaa, ilman työvoimaa emme pysty tarjoamaan ihmisille palveluita, sanoo Adlercreutz.

Energiaverotusta tullaan tarkastelemaan kestävän kehityksen verouudistuksen yhteydessä.

– Yhdessä päästökaupan kanssa uudistus tukee johdonmukaisesti etenemistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, vaikka konservatiivinen oppositio muuta väittäisikin, Adlercreutz sanoo.
Eduskunta äänestää valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen ohjelmasta tiistaina (17.12.).

Adlercreutz: Kunnon korotus rintamalisään on tervetullut

/0 Comments/in , , , /by

Rintamalisän korotus 50 eurosta 125 euroon kuussa on tärkeä kädenojennus näille miehille ja kaikille muille rintamaveteraaneille, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Olen myös iloinen siitä, että tällä toimenpiteellä on eduskunnan yksimielinen tuki. Haluamme tällä tavoin konkreettisesti osoittaa kunnioituksemme veteraanien ikäluokan uhrauksille Suomen itsenäisyyden puolesta, Adlercreutz sanoo.

Nykyään rintamalisää maksetaan yli 8 000 hengelle korvauksena heidän sodan aikaisista panoksistaan. Mainittakoon, että noin puolet lisän saajista on miehiä ja noin puolet naisia. Korotuksesta hyötyvät siis sekä miehet että naiset. Tasa-arvon toteutuminen on tärkeää myös rintamaveteraanien kohdalla.

– Ensisijaista on tarjota veteraaneille mahdollisuutta säännölliseen vuosittaiseen kuntoutukseen. Lisäksi kehitetään avohoitopalveluita ja tuetaan sotaveteraanien pärjäämistä arjessa kotona.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa

/0 Comments/in , , , , , /by

Arvoisa puhemies,
Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Luemme huonoja uutisia Suomen syntyvyydestä, ja maallamme on edessään demografisia haasteita. Väestö ikääntyy ja lapsia syntyy vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto heikentynyt. Monet suomalaisyritykset kärsivät työvoimapulasta. Investointitaso on alhainen, ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miten planeettamme voi sitten kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa.

Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Ongelmat olivat hallituksen tiedossa sen sopiessa hallitusohjelmasta, johon tämä hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.

Arvoisa puhemies,
Tämän hallituksen koulutuslupaus pitää. Hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla. Palautamme subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen ja pienenämme ryhmäkokoja.

Teemme perhevapaauudistuksen, joka pitkälti vastaa tasa-arvojärjestöjen pitkään ajamaa mallia. Tämä helpottaa perheiden arkea, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös perheen perustamisen kynnystä.

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea.
Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat. Sen takia helpotamme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle, että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua.

Nämä ovat muutoksia, joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat.

Arvoisa puhemies,
Hallitus on päättänyt laatia yritysstrategian, ja olemme sitoutuneet konkreettisiin edistysaskeliin, joiden avulla työmarkkinoille saadaan kaivattua joustoa.
Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan ottamalla käyttöön kaksinkertaiset poistot neljän vuoden ajaksi. Tämä on selvä signaali siitä, että nyt kannatta investoida. Lisäksi yrityksille tarjotaan 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Myös tuntuvat panostukset mielenterveysongelmien hoitoon luovat edellytyksiä entistä paremmalle työelämälle. Myös oikeushuolto saa tarvitsemansa lisäpanostukset.

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto ovat selvät.
Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulee heille sellaisen antamaan.
Verotuksen osalta etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti edistää meidän ilmastotavoitteitamme. Nopeutamme fossiilisista polttoaineista luopumista, mutta sen tulee tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hallitus kompensoi polttoaineveron korotuksen pieni- ja keskituloisille suunnatuilla verohelpotuksilla.

Tuleva energiaverouudistus parantaa maamme teollisuuden kilpailukykyä samalla, kun se tukee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä keskitytään myös maaseutuelinkeinojen kannattavuuteen.
Maamme kaksikielisyyden kannalta voidaan mainita monta hyvää asiaa. Talousarviossa on muun muassa määräraha kansalliskielistrategian päivittämiseksi, ja Folktingetin perusrahoitusta korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.

RKP on myös saanut läpi vaatimuksensa opintotuen sitomisesta indeksiin jo ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden arkeen myös pitkällä aikavälillä. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Makrotasolla budjettialijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon. Se on enemmän kuin kahden aiemman vuoden noususuhdanteen aikana, mutta Suomi täyttää silti EU-sopimuksen velkakriteerin sekä tänä että ensi vuonna. Sen sijaan vaarana on, että velkasuhde alkaa kasvaa 2020-luvun alussa. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikkia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Hallituksen on pidettävä kiinni tästä tavoitteesta, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei poissulje mitään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitsemme tukea, palveluita ja uudenlaisia työsuhteita. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja uskoa siihen, että Suomessa on mahdollista onnistua, meillä on kykyä uudistua eikä sinun onnistumisesi ole minulta pois.

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvitsemme sellaista uudenlaista ajattelua ja uudistushalukkuutta, joita Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys vahvasti ilmentää.

Adlercreutz vaatii ripeitä toimia työllisyysasteen nostamiseksi: Perhevapaauudistus, nopeammat työluvat ja investoineille verohelpotuksia

/0 Comments/in , , , , , /by

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen työllisyystavoitteiden saavuttamisesta. Ryhmäpuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan toimenpiteitä vaaditaan leveällä rintamalla.

– Teemme perhevapaauudistuksen, joka helpottaa perheiden arkea ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Me tarvitsemme nopeampia käsittelyaikoja helpottaaksemme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. On hyvä, että tarjotaan yrityksille ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa Adlercreutz painotti hallituksen suhtautuvan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti.

– Tekeillä on selkeä tiekartta. Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme.

Adlercreutz korosti, että nykyinen hallitus pitää kiinni koulutuslupauksesta ja parantaa sosiaaliturvaa.

– Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.